{"id":879,"date":"2020-10-03T15:49:43","date_gmt":"2020-10-03T12:49:43","guid":{"rendered":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=879"},"modified":"2021-12-01T13:01:05","modified_gmt":"2021-12-01T11:01:05","slug":"japani","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/japani\/","title":{"rendered":"2.4 Japani"},"content":{"rendered":"\n

Japanissa \u2013 samoin kuin vaikkapa Intiassa \u2013 esitt\u00e4vill\u00e4 taiteilla on jumalalliset juuret. Myyttinen ensimm\u00e4inen esitys on tanssi, joka j\u00e4rjestettiin luolaan sulkeutuneelle Auringonjumalattarelle. Tanssi kiinnosti jumalatarta niin suuresti, ett\u00e4 h\u00e4n astui luolasta ulos \u2013 ja niin maailmaan tuli valo. T\u00e4t\u00e4 tanssia pidet\u00e4\u00e4n shintolaisten (japanilainen animismin variaatio) kagura<\/em>-temppelitanssien syntyn\u00e4. Niit\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n edelleen ymp\u00e4ri Japania temppelin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4, ja my\u00f6hemm\u00e4t esitysmuodot ovat ottaneet niist\u00e4 vaikutteita.<\/p>\n\n\n\n

Yleisin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyyppi Japanissa on ollut neli\u00f6n muotoinen koroke, joka samoin kuin Kiinassa on usein katettu nelj\u00e4n puupilarin kannattamalla katoksella. Rakennelman tyyli noudattaa Japanin perinteist\u00e4 puuarkkitehtuuria, jossa rakennuksen dominoiva elementti on puupalkiston kannattelema koristeellinen olki- tai kaarnakatto. T\u00e4m\u00e4nkaltaisilla paviljonkin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 on esitetty niin kagura<\/em>-tansseja kuin my\u00f6h\u00e4isempi\u00e4 n\u014d<\/em>– ja kabuki<\/em>-esityksi\u00e4. Vuosisatojen saatossa n\u014d<\/em> ja kabuki<\/em> \u2013 ja sen sisarmuoto bunraku<\/em>-nukketeatteri \u2013 kehittiv\u00e4t omat spesifiset n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6muotonsa, jotka esitell\u00e4\u00e4n edemp\u00e4n\u00e4. Bunraku<\/em>-nukketeatteri j\u00e4\u00e4 kuitenkin t\u00e4m\u00e4n artikkelin ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n

Bugaku \u2013 koroke kosmoksena<\/h2>\n\n\n\n

Kagura<\/em>-tanssiperinteen jatkaja tai yksi siit\u00e4 haarautunut esitysmuoto on bugaku<\/em>, seremonialliset tanssit, joita on esitetty 1200 vuoden ajan Japanin hovissa ja shintolaisissa temppeleiss\u00e4. N\u00e4iden tanssien juuret ovat Kiinassa ja Koreassa, mutta Japanin hovissa niist\u00e4 muokattiin ankara ja minimalistinen bugaku<\/em>-perinne, jota vaalitaan edelleen kutakuinkin muuttumattomassa muodossa keisarillisen hovin suojeluksessa. Tanssit rakentuvat yksinkertaisista, usein symmetrisist\u00e4 liikkeist\u00e4 ja askelluksista, joita s\u00e4est\u00e4\u00e4 gagaku<\/em>-orkesteri, maailman ehk\u00e4 vanhin tunnettu orkesterikokoonpanon muoto.<\/p>\n\n\n\n

Monet bugaku<\/em>-tanssit osoittavat kunnioitusta perinteisen kosmologian mukaiselle maailmankaikkeudelle. Tansseissa saatetaan kumartaa p\u00e4\u00e4ilmansuunnille ja maailman keskiakselia, myyttist\u00e4 vuorta edustavalle keskustalle. T\u00e4t\u00e4 kosmologista karttaa tukee my\u00f6s neli\u00f6n muotoinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Alun alkaen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t kolmelta tai kahdelta puolelta puurivist\u00f6t, jotka edustivat n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 maailmaa, kun taas n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 niiden keskell\u00e4 edusti keskusvuorta, jumalten asuinsijaa. (Iezzi 2016, 231)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Bugagku<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n pienoismalli. Tsubouchi Memorial Museum, Wasedan yliopisto, Tokio.<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Historian saatossa bugaku<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ksi on vakiintunut noin metrin korkuinen neli\u00f6n muotoinen puukoroke sivuiltaan 7,3 metri\u00e4. Sille johtavat edest\u00e4 ja takaa portaat. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 on toinen, matalampi koroke, jolla varsinaiset tanssit esitet\u00e4\u00e4n. Joissakin shinto-luostareissa koroken\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 on ulkoilmassa, mutta nyky\u00e4\u00e4n ainakin hovikontekstissa se sijaitsee useimmiten katetussa hallissa.<\/p>\n\n\n\n

N\u014d \u2013 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 salatieteen\u00e4 ja soittimena<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Vanhin olemassa oleva n\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 1500-luvun loppupuolelta zen-luostarin pihalla Kiotossa. Jukka O. Miettinen<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1300-luvulla vanhemmista kagura<\/em>-esityksist\u00e4 kehittynyt n\u014d<\/em>-teatteri (my\u00f6s noo<\/em> ja engl. Noh<\/em>) on niin liikekielelt\u00e4\u00e4n kuin \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6lt\u00e4\u00e4nkin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tyylitelty\u00e4. Monituntisissa esityksiss\u00e4 vuorottelevat keve\u00e4mm\u00e4t kyogen<\/em>-farssit ja vakavavammat, runolliset n\u014d<\/em>-n\u00e4ytelm\u00e4t. Alun perin n\u014d<\/em>-n\u00e4ytelmi\u00e4 esitettiin temppeleiss\u00e4 kagura<\/em>-perinteen yksinkertaisilla neli\u00f6nmuotoisilla koroken\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4, mutta v\u00e4hitellen n\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 sai omat ominaispiirteens\u00e4, jotka se on 1600-luvulta alkaen s\u00e4ilytt\u00e4nyt muuttumattomina t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka.<\/p>\n\n\n\n

N\u014d<\/em> heijastaa kaikilta osiltaan syv\u00e4llisesti japanilaista zen-buddhalaista filosofiaa ja estetiikkaa, jotka painottavat meditatiivisuutta ja pelkist\u00e4mist\u00e4. Muun zen-taiteen tavoin my\u00f6s n\u014d<\/em> pyrkii tavoittamaan syv\u00e4n, salaper\u00e4isen kauneuden, jota japanilaisessa estetiikassa kutsutaan nimell\u00e4 yugen<\/em>. Erinomaisen kuvan aiheesta saa Kunio Komparun kirjasta The Noh Theatre \u2013 Principles and Perspectives<\/em> (1983). N\u00e4enn\u00e4isest\u00e4 yksinkertaisuudestaan huolimatta n\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 kumpuaa ikivanhasta kosmologiasta, numerologiasta sek\u00e4 japanilaisesta tila-ajattelusta, joka kiteytyy k\u00e4sitteess\u00e4 ma<\/em>. Vaikeasti k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 termi viittaa er\u00e4\u00e4nlaisen tyhjyyden tilaan, jota musiikissa voisi verrata hiljaisuuteen s\u00e4velten v\u00e4liss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on mahdotonta tavoittaa n\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kaikkia merkityksi\u00e4 ja filosofisia ulottuvuuksia. T\u00e4ss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4nkin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n rakenteeseen ja sen symbioottiseen suhteeseen draaman sek\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6n ja musiikin kanssa. Tuskin mik\u00e4\u00e4n muu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyyppi maailmassa on itsess\u00e4\u00e4n yht\u00e4 olennainen osa esitett\u00e4v\u00e4\u00e4 draamaa kuin n\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6rakennus (hon-butai<\/em>) rakennetaan havupuusta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 nauloja. Varsinaisena n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4 toimii noin metrin korkuinen, neli\u00f6n muotoinen koroke sivuiltaan 5,4 metri\u00e4. Sen yll\u00e4 on nelj\u00e4n puupilarin kannattama temppelityyppinen harjakatto, mik\u00e4 merkitsee rakennuksen jumalan asuinpaikaksi. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n taakse on liitetty kapeampi lava muusikoille. Katsomosta katsottuna n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n oikealla puolella on taas ulkoreunoiltaan aidattu jatkokoroke kuorolle, joka antiikin Kreikan tragedian kuorojen tavoin kommentoi tapahtumia ja toisinaan resitoi roolihahmojen repliikkej\u00e4 tai ajatuksia. Muusikkojen korokkeelta johtaa aidattu silta (hashigagari<\/em>) takaviistoon katsomosta katsottuna n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n vasemmalla puolella sijaitsevaan pienell\u00e4 v\u00e4liverholla eristettyyn niin sanottuun peilihuoneeseen. Siell\u00e4 p\u00e4\u00e4osanesitt\u00e4j\u00e4 (shite<\/em>) peilin edess\u00e4 asettaa naamionsa kasvoilleen (kaikissa n\u00e4ytelmiss\u00e4 ei tosin naamiota k\u00e4ytet\u00e4) ja keskittyy roolihahmoonsa.<\/p>\n\n\n\n

Esitys alkaa kuoron ja orkesterin saapuessa matalasta sivuovesta istumaan omille paikoilleen. Huilistilla on suora n\u00e4k\u00f6yhteys peilihuoneen ovea peitt\u00e4v\u00e4\u00e4n esirippuun. Sis\u00e4\u00e4ntulon tekev\u00e4 p\u00e4\u00e4osanesitt\u00e4j\u00e4 antaa esirippua peilihuoneen sis\u00e4ll\u00e4 operoiville avustajille merkin, joka ilmaisee, miten esirippu on nostettava: arvokkaasti, nopeasti tai vaikkapa raivoisasti. Sis\u00e4\u00e4ntulo kaiteiden reunustamaa ja olkikaton kattamaa hashigakari<\/em>-siltaa my\u00f6ten on jo itsess\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 kohtaus. No-teatterin k\u00e4velytekniikkaan kuuluu se, ett\u00e4 valkoisten sukkamaisten jalkineiden peitt\u00e4mi\u00e4 jalkoja ei k\u00e4velless\u00e4 nosteta kokonaan lattiasta. K\u00e4vely on t\u00e4ysin tasaista ja \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4n liukuvaa etenemist\u00e4, joka sillalla rytmitet\u00e4\u00e4n erityisell\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ja sillan lattiat ovat peilikiilt\u00e4v\u00e4ksi kiillotettua m\u00e4ntylautaa, joten ne luistavat hyvin. Laudoitus on aina \u201dliitok\u00e4velylle\u201d sopiva, sill\u00e4 hashigagari<\/em>-sillassa laudat ovat pitkitt\u00e4in ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 puolestaan suoraan katsomoa kohti. Lattiassa on hienon hienoja korotuksia: silta laskee hieman n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 kohti, kun taas n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattia kohoaa hitusen katsomoa kohti. N\u00e4in naamioidut n\u00e4yttelij\u00e4t, jotka eiv\u00e4t voi katsoa esimerkiksi jalkoihinsa, tunnistavat kehossaan asemointinsa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Dramaturgia ja n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6 ovat muutenkin t\u00e4ysin sidoksissa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n rakenteeseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
N\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n pohjapiirros ja osat (Komparu 1983, 115)<\/b>
\n1. Varsinainen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 (hon-butai)
\n2. Sivun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 kuorolle
\n3. Takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 muusikoille
\n4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 \u201dpeilihuoneeseen\u201d johtava silta (hashi-gagari<\/em>)
\n5. \u201dPeilihuone\u201d, jossa p\u00e4\u00e4osan esitt\u00e4j\u00e4 (shite<\/em>) asettaa naamion kasvoilleen)
\n6. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 valkoinen soravy\u00f6hyke
\n7.\u20139. Soravy\u00f6hykkeeseen istutetut pienet m\u00e4nnyt
\n10. Pukuhuone
\n11. Takapuutarha
\n12. Takak\u00e4yt\u00e4v\u00e4
\n13. Sivuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle saapuville muusikoille, kuorolle ja sivuosan esitt\u00e4j\u00e4lle (waki<\/em>)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kattoa kannattelevat nelj\u00e4 pylv\u00e4st\u00e4 ovat avainasemassa. Takavasemmalla, sillan kupeessa sijaitseva pylv\u00e4s on p\u00e4\u00e4osanesitt\u00e4j\u00e4n (shite<\/em>) pilari. Sen viereen p\u00e4\u00e4osanesitt\u00e4j\u00e4 pys\u00e4htyy suoritettuaan esiintulonsa. P\u00e4\u00e4osanesitt\u00e4j\u00e4n pylv\u00e4st\u00e4 viistosti vastap\u00e4\u00e4t\u00e4, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n oikeassa etukulmassa nouseva pylv\u00e4s on puolestaan sivuosanesitt\u00e4j\u00e4n (waki<\/em>) pylv\u00e4s. Sen viereen h\u00e4n saapuu samasta luukkumaisesta sivuovesta, josta muusikot ja kuorokin tulevat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6toiminta on tarkkaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6telty\u00e4. Dialogi lausutaan diagonaalissa yli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n p\u00e4\u00e4osan pylv\u00e4\u00e4n ja sivuosan pylv\u00e4\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. P\u00e4\u00e4osanesitt\u00e4j\u00e4n draamallisen toiminnan liikerata on suoraan katsomoa kohti, kun taas sivuosanesitt\u00e4j\u00e4n liikerata kulkee n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n poikki.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Shite<\/em> eli p\u00e4\u00e4osan esitt\u00e4j\u00e4 oman nimikkopylv\u00e4\u00e4ns\u00e4 vieress\u00e4, taustalla muusikot sek\u00e4 kaksi istuvaa avustajaa, jotka tarvittaessa kohentavat n\u00e4yttelij\u00f6iden roolipukuja yleis\u00f6n n\u00e4hden; taustalla m\u00e4ntyaiheella koristeltu \u201dpeilisein\u00e4\u201d Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 on paitsi tarkka dramaturginen kartta my\u00f6s instrumentti. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n korkea sis\u00e4katto ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takasein\u00e4n paneeli tukevat akustisesti sek\u00e4 instrumentteja ett\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6iden tyylitelty\u00e4 vokaalista ilmaisua. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n erikoisvalmisteisen lattian alle on asetettu suuria ruukkuja (aikaisemmin keraamisia, nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s betonisia), jotka nekin antavat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle kaikuvoimaa. Ne my\u00f6s tehostavat n\u00e4yttelij\u00f6iden minimalistisia tanssikohtauksia, joihin kuuluu jalan voimallinen t\u00f6m\u00e4ytt\u00e4minen lattiaan.<\/p>\n\n\n\n

N\u014d<\/em>-teatteria esitettiin viitisen sataa vuotta ulkoilmassa katsojien istuessa katetuissa gallerioissa kolmella suunnalla sen ymp\u00e4rill\u00e4. Koska esitykset j\u00e4rjestettiin yleisimmin p\u00e4iv\u00e4saikaan, valon suunta oli t\u00e4rke\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 avautui l\u00e4nteen, jotta aurinko ei h\u00e4ik\u00e4isisi yleis\u00f6\u00e4. 1800-luvun mittaan yleistyi tapa, ett\u00e4 n\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 pystytettiin sis\u00e4tilaan, ja yleis\u00f6 alkoi katsoa esityksi\u00e4 permannolta edest\u00e4 ja vasemmalta. Muita muutoksia ei juurikaan ole tehty, joten modernitkin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t noudattavat edelleen 1600-luvulla vakiintunutta mallia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
1800-luvulla vakiintui tapa rakentaa n\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 sis\u00e4tiloihin. Se s\u00e4ilytti kuitenkin kaikki perinteiset elementtins\u00e4. Jukka O. Miettinen<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

N\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 kantaa mukanaan hyvin konkreettisesti pitk\u00e4\u00e4 historiaansa. Se on s\u00e4ilytt\u00e4nyt vanhan temppelinomaisen rakenteensa, joka merkitsee sen jumalten asuinpaikaksi, poikkeukselliseksi tilaksi, jossa jumalat voivat manifestoitua. Takapaneelin maalattu k\u00e4ppyr\u00e4inen m\u00e4nty viittaa myyttiseen ensimm\u00e4iseen n\u014d<\/em>-esitykseen, joka esitettiin havupuun edess\u00e4. Takaseinien bambuaiheiset paneelit puolestaan viittaavat vanhoihin luonnon keskell\u00e4 j\u00e4rjestettyihin esityksiin. Niiss\u00e4 bamburivist\u00f6t markkeerasivat n\u00e4yttelij\u00f6iden kulkureitit, jotka sitten siirtyiv\u00e4t puisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n peruselementeiksi. Muistona ajoista, jolloin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t sijaitsivat luostareiden ja palatsien zen-puutarhoissa, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i nyky\u00e4\u00e4nkin (my\u00f6s sis\u00e4tiloissa) valkea soravy\u00f6hyke, johon on istutettu kolme matalaa m\u00e4nty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kabuki \u2013 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kikkojen ilotulitus<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kohtaus kabuki<\/em>-n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 Tokion Kabukiza-teatterissa. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 on hyvin leve\u00e4 ja siit\u00e4 l\u00e4htee halki katsomon hanamichi<\/em>-silta. Vaikka n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva antaa viitteit\u00e4 kolmiulotteisuudesta ja syvyydest\u00e4, sen kuvaustapaa hallitsee japanilaisten vaakasuorien kuvarullien estetiikka. Chiaki Yoshida<\/i> (Gunji 1985, 73)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toinen japanin klassiseksi luokiteltu teatterimuoto, kabuki<\/em>, muodostaa t\u00e4ydellisen vastakohdan n\u014d<\/em>-teatterin eteeriselle estetismille. N\u014d<\/em> on pitk\u00e4lti zen-ajattelun ja -estetiikan kiteym\u00e4, ja se kehittyi munkkien ja samuraiylimyst\u00f6n suljetussa suojeluksessa. Kabukin<\/em> kehitys taas osui 1600\u20131700-lukujen vaihteeseen, jolloin samurailuokka painui taka-alalle, ja taiteen tilaajiksi tuli kasvaneiden kaupunkien vaurastunut keskiluokka. Jos kristalliseksi kiteytynyt n\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ik\u00e4\u00e4n kuin sanelee n\u00e4ytelm\u00e4n dramaturgian ja n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6n, niin kabukissa<\/em> taas t\u00e4htin\u00e4yttelij\u00e4t ja heid\u00e4n palkkaamansa n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijat kehittiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 aina uusin innovaatioin er\u00e4\u00e4nlaiseksi \u201dn\u00e4ytt\u00e4m\u00e4koneeksi\u201d, jota voi tekniselt\u00e4 mutkikkuudeltaan verrata saman ajan eurooppalaisen barokkioopperan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Kabuki<\/em> sai alkunsa aivan 1500-luvun lopussa temppelitanssijatar Okunin ja h\u00e4nen ryhm\u00e4ns\u00e4 uskaliaista esityksist\u00e4 Kiotoa halkovan joen penkalla. Alun alkaen tilap\u00e4isn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 esitetyt kabuki<\/em>-numerot saavuttivat niin suuren suosion, ett\u00e4 niit\u00e4 alettiin imitoida teehuoneissa eli laadukkaissa bordelleissa, joissa niiden eroottinen s\u00e4vy lis\u00e4\u00e4ntyi. Sensuuri iski kabukiin<\/em> useampaan otteeseen. Ensin kiellettiin tytt\u00f6jen esitykset ja sitten nuorukaisten esitykset jne. 1660-luvulla kabuki<\/em>-numeroita alettiin kuitenkin yhdist\u00e4\u00e4 koherenteiksi n\u00e4ytelmiksi aikuisten miesten toimiessa n\u00e4yttelij\u00f6in\u00e4. N\u00e4in kabuki<\/em> sai v\u00e4hitellen ik\u00e4\u00e4n kuin taideteatterin statuksen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
1600-luvulla kabuki<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ksi vakiintui n\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kaltainen rakennelma. Se on kuitenkin n\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 leve\u00e4mpi, n\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n hashi-gagari<\/em>-silta on tullut leve\u00e4mmiksi, ik\u00e4\u00e4n kuin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n jatkeeksi. Teatteri on aitojen ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4, jotta maksamattomat katsojat eiv\u00e4t n\u00e4e esityst\u00e4. Oven yl\u00e4puolella on pieni kalligrafiamaalauksella peitetty torni, joka ilmaisee sen, ett\u00e4 teatterilla on virallinen toimintalupa. Tsubouchi Memorial Museum, Wasedan yliopisto, Tokio<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kabukia<\/em> oli siis esitetty monenlaisilla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4, tilap\u00e4isiss\u00e4 tiloissa, n\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 ja teehuoneiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4, useimmiten ulkoilmassa. 1600-luvun alkupuolella kehittyiv\u00e4t pysyv\u00e4t \u2013 joskaan eiv\u00e4t viel\u00e4 katetut \u2013 kabuki<\/em>-teatterit. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 perustui aluksi n\u014d<\/em>-teatterin esikuviin, mutta se laajeni, ja n\u014d<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n hashigagari<\/em>-silta leveni muodostaen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n jatkeen. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 voitiin my\u00f6s jatkaa tarpeen mukaan erilaisin korokkein. T\u00e4rke\u00e4 innovaatio oli 1660\u20131670-luvuilla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu hanamichi<\/em>-silta, joka nyky\u00e4\u00e4n johtaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n vasemmasta reunasta halki katsomon. Sill\u00e4 oli erilaisia esimuotoja, ja sen oletetaan kehittyneen sillasta, joka alun perin johti katsomosta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Sit\u00e4 my\u00f6ten kabuki<\/em>-fanit toivat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle kukkiviin oksiin kiinnitettyj\u00e4 rahalahjoja suosikkin\u00e4yttelij\u00f6illeen. Nykyisess\u00e4 muodossaankin hanamichi<\/em> heijastaa kabukin<\/em> populaarikulttuurista luonnetta: se pyrkii l\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n esityksen ja katsojat tuoden monet n\u00e4ytelm\u00e4n t\u00e4htihetkist\u00e4 kirjaimellisesti yleis\u00f6n keskelle. (Iezzi 2016, 231\u2013234)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
1700-luvulla kabuki<\/em>-teatterit katettiin ja permantopaikat jaettiin aitioiksi. Katsomon halki johtava hanamichi<\/em>-silta vakiintui olennaiseksi osaksi kabuki<\/em>-teatterin. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n vasempaan reunaan rakennettiin kapeampi silta, joka niin ik\u00e4\u00e4n johti katsomon takana olevaan oviaukkoon.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Paloturvallisuussyist\u00e4 1720-luvulta alkaen teattereiden tuli olla katettuja. Teatteritalot kasvoivat kooltaan, sill\u00e4 my\u00f6s niiden yleis\u00f6t laajenivat. Permanto jaettiin aitioiksi, ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i kolmelta puolelta kaksi tai kolme parvirivist\u00f6\u00e4. Hanamichi<\/em>-sillan rinnalle, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n oikealle reunalle ilmestyi niin ik\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 katsomon halki johtava kapeampi silta. Luukkuhissit syntyiv\u00e4t. Ensimm\u00e4inen niist\u00e4 tehtiin l\u00e4helle hanamichin<\/em>-sillan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n puoleista p\u00e4\u00e4ty\u00e4. Se on edelleen yksi kabuki<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n t\u00e4rkeimpi\u00e4 pisteit\u00e4, sill\u00e4 sen avulla esimerkiksi yliluonnolliset olennot saattavat ilmesty\u00e4 yleis\u00f6n keskelle. Hanamichi<\/em> ja sen rinnakkainen silta my\u00f6s mahdollistivat n\u00e4ytelm\u00e4n katkeamattoman jatkumisen kohtausten vaihtojenkin aikana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kabuki<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n hanamichi<\/em>-sillan lattialuukkuj\u00e4rjestelm\u00e4 Japanilainen puupiirros, (Ogawa 2001, 70)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yksi kabukin<\/em> tunnusmerkeist\u00e4, sivuun vedett\u00e4v\u00e4 pystyraidallinen p\u00e4\u00e4esirippu vakiintui jo 1600-luvun lopulla, ja 1700-luvulla esiripusta kehittyi monia erilaisia muotoja. Kohtausten v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t yksiv\u00e4riset (esim. taivaansininen, y\u00f6nmusta jne.) esiriput liittyv\u00e4t kiinte\u00e4sti kohtausten aihemaailmaan ja tunnelmaan. Ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 salamannopeasti maahan pudotettava esirippu puolestaan mahdollistaa l\u00e4hes elokuvamaiset leikkaukset ja nopeat kohtausten vaihdot.<\/p>\n\n\n\n

Keskeisin syy teatterikoneiston nopealle kehitykselle on kabuki<\/em>-teatterin luonne. Se oli populaariteatteria, jota kehitteliv\u00e4t teatteridynastioiden t\u00e4htin\u00e4yttelij\u00e4t. He loivat uusia roolityyppej\u00e4, joille ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n palkatut kirjailijat kirjoittivat n\u00e4ytelmi\u00e4. Kabukia<\/em> on leimannut niin draamojen aiheissa kuin niiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6toteutuksissakin peittelem\u00e4t\u00f6n sensaatiohakuisuus. Monet n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniset keksinn\u00f6t kehitettiinkin tilauksesta juuri jonkun tietyn roolityypin ja\/tai n\u00e4ytelm\u00e4n erilaisiin tarpeisiin. Tekniset innovaatiot ja niill\u00e4 aikaansaadut efektit j\u00e4iv\u00e4t vakiok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, erottamattomaksi osaksi n\u00e4ytelm\u00e4n esitt\u00e4misk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaksikerroksisia lavasteita alettiin tarvittaessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 1720-luvulla. Luukkuhissij\u00e4rjestelmi\u00e4 kehiteltiin hurjaa vauhtia: suuret luukkuhissit mahdollistivat kookkaiden kolmiulotteisten lavasteyksik\u00f6iden nostamisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle yleis\u00f6n silmien edess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 puolestaan mahdollisti kokonaisten huonetilojen esitt\u00e4misen. N\u00e4in huonetilan kuvaamisen edellytt\u00e4m\u00e4 niin kutsuttu \u201dlaatikkolavastus\u201d (engl. box set<\/em>) otettiin Japanissa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vajaa vuosisata aiemmin kuin Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kabuki<\/em>-teatterin varhainen py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Japanilainen puupiirros (Ogawa 2001, 71)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1758 esiteltiin vallankumouksellinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekninen uutuus: py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 \u2013 sekin siis yli vuosisata ennen Euroopan ensimm\u00e4ist\u00e4 py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 M\u00fcncheniss\u00e4. Euroopassa py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 k\u00e4ytettiin aluksi l\u00e4hinn\u00e4 mahdollistamaan nopeita n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvien vaihdoksia, kun taas Japanissa sit\u00e4 k\u00e4ytettiin yleis\u00f6n n\u00e4hden kuvaamaan kokonaisia liikkuvia rakennuksia ja maisemia tai hurjia venematkoja. Pian py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6it\u00e4 rakennettiin kaksi sis\u00e4kk\u00e4in, mik\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n laajensi sen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n mahdollisuuksia. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettiin viel\u00e4 sivuttain kohoavat tai yl\u00f6salaisin k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t lavastukset, rullattavat lavasteet ja laitteisto, jolla n\u00e4yttelij\u00e4t saattoivat lent\u00e4\u00e4 ilmassa. Kehitys oli vauhdikasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kabuki<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 t\u00e4n\u00e4\u00e4n
\n1. Hanamichi<\/em>-silta
\n2. Luukkuhissi
\n3. Muusikot
\n4. Py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 suurine luukkuhisseineen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n tekninen arsenaali ja keinovarojen runsaus ovat edelleen olennainen osa kabukin<\/em> magiaa. 1900-luvun alkuun saakka koko mutkikas n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6apparaatti oli toiminut manuaalisesti lihasvoimalla. Vuonna 1911 Tokion Keisarilliseen teatteriin rakennettiin ensimm\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 toimiva py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Tokion 1889 valmistunut Kabukiza-teatteri on nyky\u00e4\u00e4n kabukin<\/em> mekka. Siin\u00e4 on l\u00e4nsimaistyylinen 1800 hengen katsomo sek\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko \u2013 joskin paljon leve\u00e4mpi kuin yleens\u00e4 l\u00e4nness\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneisto uusittiin kokonaisuudessaan viimeksi 2013, mutta uusinkin teknologia on valjastettu palvelemaan nimenomaan kabukin<\/em> perinteist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6estetiikkaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Japanissa \u2013 samoin kuin vaikkapa Intiassa \u2013 esitt\u00e4vill\u00e4 taiteilla on jumalalliset juuret. Myyttinen ensimm\u00e4inen esitys […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[3,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/879"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=879"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/879\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4348,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/879\/revisions\/4348"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=879"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=879"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=879"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}