{"id":92,"date":"2020-10-02T12:20:26","date_gmt":"2020-10-02T09:20:26","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=92"},"modified":"2021-12-01T13:04:23","modified_gmt":"2021-12-01T11:04:23","slug":"7-4-italialaisen-nayttamon-ja-nayttamotekniikan-leviaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/7-4-italialaisen-nayttamon-ja-nayttamotekniikan-leviaminen\/","title":{"rendered":"7.4 Italialaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan levi\u00e4minen"},"content":{"rendered":"\n

Italialaisilla teatteriteoreettisilla teksteill\u00e4 ja kuvitetuilla ohjekirjoilla oli keskeinen merkitys italialaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6estetiikan ja -koneiston levi\u00e4miselle ymp\u00e4ri Eurooppaa. Ohjekirjoja laati my\u00f6s saksalainen arkkitehti\u2013matemaatikko\u2013insin\u00f6\u00f6ri Joseph Furttenbach (1591\u20131667). H\u00e4nenkin tiet\u00e4myksens\u00e4 juuret olivat italialaisessa traditiossa, jonka h\u00e4n tuli v\u00e4litt\u00e4neeksi saksalaiselle kielialueelle. Kiinnostavaa on, ett\u00e4 Torellin tavoin my\u00f6s h\u00e4n oli toiminut laivastoinsin\u00f6\u00f6rin\u00e4, mik\u00e4 osaltaan on saattanut vaikuttaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikoiden kehitykseen. Italiaa kiert\u00e4ess\u00e4\u00e4n Furttenbach kirjoitti yl\u00f6s huomioitaan n\u00e4kemist\u00e4\u00e4n teattereista ja esityksist\u00e4. Ne muodostivat pohjan h\u00e4nen omille ohjekirjoilleen.<\/p>\n\n\n\n

Renessanssin ja barokin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kehitt\u00e4j\u00e4t olivat siis varsin monipuolisia ammattilaisia. Useimpien tietotaidot kattoivat arkkitehtuurin, insin\u00f6\u00f6ritaidot ja skenografian. Italialaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypin levi\u00e4minen muualle Eurooppaan tapahtui suurelta osin t\u00e4llaisten monialaisten lahjakkuuksien v\u00e4lityksell\u00e4. Giacomo Torelli lienee varhaisin esimerkki siit\u00e4, kuinka italialainen lavastaja\u2013insin\u00f6\u00f6ri oli uudistamassa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 Italian ulkopuolella. H\u00e4nen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneistonsa ja lavastuksensa Ranskan hovissa olivat todellinen sensaatio. Torellin ty\u00f6n jatkajaksi tuli italialainen Vigaranien suku (Gaspare sek\u00e4 h\u00e4nen poikansa Carlo ja Lodovico).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Ranskaan ensimm\u00e4isen yhden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon teatterin rakennutti kardinaali Richelieu. H\u00e4nen kuoltuaan teatteri sain nimen Palais Royal. Mus\u00e9e des Arts D\u00e9coratifs, Pariisi Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Torelli oli tullut 1642 muokkaamaan Pariisin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6it\u00e4 italialaistyylisiksi, mutta ensimm\u00e4isen varsinaisen yhden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon teatterin rakennutti kardinaali Richelieu vuotta aiemmin. Siin\u00e4 hy\u00f6dynnettiin italialaistyyppisi\u00e4 liu\u2019utettavia sivukulisseja ja perspektiivin\u00e4kymi\u00e4. Torellin seuraaja ja kilpailija Gaspare Vigarani suunnitteli 1663 Tuilleries\u2019n palatsin siipeen aikansa suurimman teatterin nimelt\u00e4 Salle des Machines eli Koneiden sali. Sen pitk\u00e4n suunnikkaan muotoinen parvin reunustettu tila oli viel\u00e4 perua vanhemmista ranskalaisista halliteattereista. Teatterin j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4inen, 43 metri\u00e4 syv\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli kuitenkin suunniteltu nimenomaan mutkikkaiden ja n\u00e4ytt\u00e4vien italialaistyyppisten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvien ja -temppujen toteuttamista varten. Teatteria ei kuitenkaan k\u00e4ytetty pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 sen massiivinen koko oli ep\u00e4edullinen niin n\u00e4kyvyyden kuin akustiikankin kannalta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Gaspare Vigaranin Pariisiin suunnittelema j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4inen teatteri, Salle des Machines noudatti ranskalaista perinnett\u00e4 pitk\u00e4nomaisessa suunnikkaassa muodossaan, mutta kehystetyn n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4aukon rajaama syv\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ja sen tekniikka olivat perua italialaisesta renessanssi- ja barokkiperinteest\u00e4. Tilan mittasuhteet koituivat sen kohtaloksi, sill\u00e4 n\u00e4kyvyys katsomosta oli huono, samoin tilan akustiset ominaisuudet. Ensimm\u00e4inen esitys siell\u00e4 j\u00e4rjestettiin 1662, mink\u00e4 j\u00e4lkeen se hyl\u00e4ttiin. 1700-luvun alkupuolella sit\u00e4 k\u00e4ytettiin muun muassa musiikkis\u00e4esteisten pantomiimien esityksiin, joissa hy\u00f6dynnettiin sen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikkaa. L.P. de la Cupi\u00e8re: Th\u00e9atre et Machine<\/em> (Brockett\u2013Hildy 2010, 190)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Espanjassa omat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypit, n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t uskonnolliset ulkoilmassa liikuteltavat autos sacramentales<\/em> -kuvaelmavaunut ja corral<\/em>-pihan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t, olivat edelleen voimissaan. Italialaistyyppisi\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvia n\u00e4htiin satunnaisissa hoviesityksiss\u00e4, erityisesti naamiotansseissa. Vuonna 1626 hoviesityksist\u00e4 vastaavaksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6mestariksi kutsuttiin firenzel\u00e4inen Cosme Loti; 1651 h\u00e4nen seuraajakseen tuli niin ik\u00e4\u00e4n italialainen Baccio del Bianco.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Calderonin n\u00e4ytelm\u00e4n esitys Valenciassa vuodelta 1690, jolloin italialainen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyyppi vaihdettavine kulisseineen oli yleistynyt Espanjassakin. Mas, Barcelona (Wickham 1985, 144)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Englantilaisen arkkitehti Inigo Jonesin (1573\u20131652) ansiosta italialaiset vaikutteet siirtyiv\u00e4t Englannin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille. Merkitt\u00e4vien mesenaattien tuella h\u00e4n p\u00e4\u00e4si pitkille matkoille Italiaan. Arkkitehtina h\u00e4nt\u00e4 kiinnosti Vitruviuksen hengess\u00e4 luotu italialainen renessanssiarkkitehtuuri, jonka estetiikan h\u00e4n toi Englantiin antaen sille hillityn klassisistisen s\u00e4vyn. Jones teki paljon t\u00f6it\u00e4 teatterin piiriss\u00e4. H\u00e4n oli mukana lavastamassa ja puvustamassa satoja esityksi\u00e4. Jonesilta s\u00e4ilyneet noin 450 luonnospiirrosta antavat hyv\u00e4n kuvan h\u00e4nen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6estetiikastaan. Italian renessanssitaiteilijoista erityisesti Firenzen Uffizi-teatterin visualisoijien, Bernardo Buontalentin ja h\u00e4nen seuraajansa Giulio Parigin tyyli vaikutti Jonesiin. H\u00e4n suunnitteli useimmat visualisointinsa Englannin hovin masques<\/em>-esityksi\u00e4, eli suurimuotoisia allegorisia kuvaelmia varten, joiden esitt\u00e4j\u00e4t itse olivat hovin j\u00e4seni\u00e4. Jones suunnitteli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ratkaisunsa jo olemassa olleisiin hovi- ja teatteritiloihin. Niihin h\u00e4n lis\u00e4si Italiasta omaksumansa kehystetyn n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon<\/a>, sivukulissij\u00e4rjestelm\u00e4n, perspektiivin\u00e4kym\u00e4t, periaktoi<\/em>-prismakulissit sek\u00e4 pilvien lenn\u00e4tyslaitteet.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Englantiin italialaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypin kotoutti arkkitehti\u2013lavastaja\u2013pukusuunnittelija Inigo Jones. Kuvassa h\u00e4nen 1600-luvun alkupuolella tekem\u00e4 suunnitelma kehystetyn n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon rajaamaksi kaupunkin\u00e4kym\u00e4ksi tragediaa varten. Ratkaisu heijastaa Sebastiano Serlion tyyppikulisseja. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva oli n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti suunniteltu yksityisteatteriin, jossa oli my\u00f6s italialaistyylinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4koneisto kulissien vaihtoa varten. Devonshire Collection, Chatsworth (Hartnoll 1998, 87)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Italialaisilla teatteriteoreettisilla teksteill\u00e4 ja kuvitetuilla ohjekirjoilla oli keskeinen merkitys italialaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6estetiikan ja -koneiston levi\u00e4miselle ymp\u00e4ri […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=92"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4502,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92\/revisions\/4502"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=92"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=92"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=92"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}