{"id":94,"date":"2020-10-02T12:20:42","date_gmt":"2020-10-02T09:20:42","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=94"},"modified":"2021-12-01T13:04:16","modified_gmt":"2021-12-01T11:04:16","slug":"7-3-ohjekirjat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/7-3-ohjekirjat\/","title":{"rendered":"7.3 Ohjekirjat"},"content":{"rendered":"\n

Ohjekirjoilla oli suuri merkityksens\u00e4 italialaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypin ja -koneiston tunnetuksi tulemiselle niin Italiassa kuin muualla Euroopassa. Jo 1400-luvulla Terentiuksen ja Plautuksen n\u00e4ytelmien koottuun laitokseen lis\u00e4tyt kuvakaiverrukset levittiv\u00e4t Italian varhaisrenessanssin k\u00e4sityksi\u00e4 antiikin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4. Edelleen tietoja saatiin Vitruviuksen teoksesta De architectura<\/em>, johon liitettiin renessanssiarkkitehtien olettamuskuvituksia. K\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4ksi teokseksi muodostui Sebastiano Serlion vuonna 1545 julkaisema kirja Architettura<\/em>, joka levitti laajalle renessanssin perspektiivin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ideaa ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1600-luvun vaikutusvaltaisimmat ohjekirjat laati barokkiarkkitehti Nicola Sabbattini (1574\u20131654). H\u00e4nen 1630-luvun lopussa julkaisema kaksiosainen teoksensa Pratica di fabricar scene e machine ne\u2019 teatri<\/em> (N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvien ja -laitteiden valmistamisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 teatterissa<\/em>) oli tosin jo ilmestyess\u00e4\u00e4n hieman vanhentunut. Siit\u00e4 saa kuitenkin tarkan kuvan renessanssin ja varhaisbarokin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4 ja nimenomaan sen yh\u00e4 mutkikkaammaksi muuttuneesta koneistosta. Teos my\u00f6s havainnollistaa sen, kuinka n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneisto oli pitk\u00e4n kehittelyn tulos. Vaikka evolution\u00e4\u00e4rista, niin sanottua kulttuuridarwinistista n\u00e4k\u00f6kulmaa voikin kritisoida liiasta yksinkertaistavuudesta, se sopii juuri t\u00e4h\u00e4n yhteyteen: n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneisto todella kehittyi loogisesti ja lineaarisesti useamman sukupolven osallistuessa johdonmukaisesti sen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Sabbattini omistaa teoksessaan monta sivua n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6valaistukselle. H\u00e4n kuvailee muun muassa erilaisia kynttelikk\u00f6j\u00e4, \u00f6ljylampputyyppej\u00e4, himmentimi\u00e4, heijastajia sek\u00e4 eri keinoja tuottaa v\u00e4rillist\u00e4 valoa (ks. tarkemmin aiheesta Tarja Ervastin verkkojulkaisusta Valaistuksen historiaa<\/a><\/strong>). Sabbattini my\u00f6s kuvaa yksityiskohtaisesti laitteistoja, joita kehiteltiin mit\u00e4 moninaisimpien erikoisefektien toteuttamista varten. Monet niist\u00e4 juonsivat juurensa antiikin ja keskiajan teatterin laitteista, jotka nyt varhaisen barokin aikana otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uudenlaisella, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon<\/a> rajaamalla perspektiivin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Esimerkiksi lattialuukkuja oli k\u00e4ytetty koko l\u00e4nsimaiden tunnetun teatterihistorian ajan, mutta nyt luukuista kehitettiin useita eri muotoja. Niit\u00e4 k\u00e4ytettiin edelleen roolihahmojen yll\u00e4tt\u00e4viin ilmestymisiin ja katoamisiin, mutta nyt my\u00f6s esimerkiksi muuntautumistemppuihin, joissa roolihahmon muoto muuttui toisen hahmon ilmestytty\u00e4 salaa luukusta h\u00e4nen tilalleen. My\u00f6s pyrotekniikkaa sovellettiin luukkuj\u00e4rjestelmien yhteyteen. Luukku saattoi esimerkiksi paljastaa liekkien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n helvettin\u00e4kym\u00e4n kadotettuine sieluineen.<\/p>\n\n\n\n

Meri tai vesi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n oli usein olennainen osa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6spektaakkelia, esimerkiksi monissa mytologisissa kuvaelmissa tai vaikkapa meritaisteluita esitett\u00e4ess\u00e4. Sabbattinilla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 useampiakin keinoja niiden toteuttamiseksi. Yleisin niist\u00e4 lienee ollut se, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaosaan asetettiin koko n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n leveydelt\u00e4 spiraalinmuotoisia, maalatulla kankaalla p\u00e4\u00e4llystettyj\u00e4 sylintereit\u00e4. Py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 sivukulisseista k\u00e4sin saatiin aikaan aaltoilevan meren vaikutelma. Py\u00f6ritysvauhtia nopeuttamalla syntyi myrskyn vaikutelma, jota voitiin korostaa entisest\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mukaan pahvisia hy\u00f6kyaaltoja. Niit\u00e4 kontrolloitiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alta. Meritaisteluita kuvattaessa pienoislaivoja kuljetettiin py\u00f6rivien spiraalisylintereiden v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Nicola Sabbattinin malli aaltokoneeksi h\u00e4nen ohjekirjastaan vuodelta 1638. Meren aallot saatiin aikaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaosaan koottavalla laitteella, jossa on toinen toisensa per\u00e4\u00e4n ep\u00e4keskoja siniseksi v\u00e4rj\u00e4tyll\u00e4 kankaalla p\u00e4\u00e4llystettyj\u00e4 sylinteriakseleita. Niit\u00e4 py\u00f6ritettiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n reunoilta ja py\u00f6rityksen vauhtia muuttamalla tyyni meri saatiin myrsky\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sylintereiden v\u00e4list\u00e4 voitiin viel\u00e4 nostella esille maalattuja kuohup\u00e4\u00e4aaltoja tai liikutella laivojen pienoismalleja. Eri variaatioissaan menetelm\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ymp\u00e4ri Eurooppaa parisataa vuotta. Vanhin s\u00e4ilynyt ja edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva merikone on Tukholman l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevassa Drottningholmin linnateatterissa. (Nagler 1959, 93)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toteutustavassa liikuttiin osin esineanimaation ja nukketeatterin alueella. Samaa voi sanoa my\u00f6s eri tavoista, joilla hirvi\u00f6it\u00e4, lohik\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 ja muita myyttisi\u00e4 hahmoja kuvattiin. Ne voitiin joko toteuttaa pahvista leikattuina tai kolmiulotteisina hahmoina, joita kontrolloitiin takaa tai ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 k\u00f6ysien avulla. Lohik\u00e4\u00e4rme saattoi sy\u00f6st\u00e4 tulta suustaan ja savua sieraimistaan sek\u00e4 delfiini ruiskuttaa vett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n; kiitos periskooppimaisen koneistonsa, pelottava kummitus saattoi kasvaa yleis\u00f6n edess\u00e4 valtaviin mittasuhteisiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Yhdess\u00e4 ohjekirjansa luvussa Sabbattini antaa ohjeita kuinka erilaisia el\u00e4imi\u00e4 ja myyttisi\u00e4 olentoja valmistetaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kuvassa vett\u00e4 suihkuttava delfiini, jota voitiin liikutella aaltojen keskell\u00e4. (Nagler 1959, 94)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Erilaiset lenn\u00e4tyslaitteet ovat olleet jo antiikin Kreikan mechane<\/em>-nostureista alkaen olennainen osa l\u00e4nsimaisen teatterin tehokeinovalikoimaa. Keskiajalla ne olivat eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4 kuvattaessa esimerkiksi taivaaseen nousevia tai sielt\u00e4 laskeutuvia hahmoja. Kuten jo Medicien Uffizi-teatterin intermezzojen yhteydess\u00e4 k\u00e4vi ilmi, niit\u00e4 k\u00e4ytettiin paljon my\u00f6s 1500-luvun lopussa. Sabbattinin ohjekirjassa esitell\u00e4\u00e4n niiden lukemattomia variaatioita. Niit\u00e4 ovat yksitt\u00e4isi\u00e4 lent\u00e4vi\u00e4 hahmoja liikuttelevat vaijeri- ja k\u00f6ysij\u00e4rjestelm\u00e4t, yksitt\u00e4isi\u00e4 pilvi\u00e4 tai s\u00e4dekeh\u00e4m\u00e4isi\u00e4 elementtej\u00e4 lenn\u00e4tt\u00e4v\u00e4t j\u00e4rjestelm\u00e4t sek\u00e4 laitteet, jotka lenn\u00e4tt\u00e4v\u00e4t muotoaan muuttavia pilvirykelmi\u00e4. Pilvi saattoi avautua, jolloin sen sis\u00e4lt\u00e4 paljastui roolihahmo.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Nicola Sabbattinin suunnitelma pilvikoneeksi, jolla voitiin laskea ja nostaa pilvikulissin takana olevaa n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4, Sabbattinin ohjekirjasta vuodelta 1638. Pesaro, Biblioteca Oliveriana (Baker 2013, 19)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Sabbattinin suunnitelma pilvikoneeksi, joka saa yhden pilven jakaantumaan kolmeksi, Sabbattinin ohjekirjasta vuodelta 1638. McNay Art Museum, kuva Michael Smith (Brocket\u2013Mitchell\u2013Hardberger 2010, 100)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suurempia ihmisryhmi\u00e4 kantavat pilvirykelm\u00e4t olivat eritt\u00e4in mutkikkaita. Suuri pilvi saattoi laskeutua n\u00e4kyville ja sitten hajota pienemmiksi muodostelmiksi. Niiden sis\u00e4lt\u00e4 saattoi esimerkiksi joku laskeutua alas n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tasolle ja j\u00e4lleen palata alkuper\u00e4ismuodostelmaan kadotakseen sen mukana takaisin taivaisiin. Pilvirykelm\u00e4 saattoi esimerkiksi etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 l\u00e4hestyess\u00e4\u00e4n avautua kuin kasvin kukinto.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Parman Teatro Farneseen suunniteltu poikkeuksellisen mutkikas pilvikone, joka yleis\u00f6\u00e4 kohti ty\u00f6nnett\u00e4ess\u00e4 avautuu kuin kasvin kukinto. Parma, Archivo di Stato, Mappa di Disegni Vol 4\/6 (Baker 2013, 6)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yll\u00e4 Sabbatinin ohjekirjaa on k\u00e4sitelty vain yleisluontoisesti. Ohjeet oli tarkoitettu teatteritekniikan ammattilaisille, joten ne ovat itse asiassa hyvin yksityiskohtaisia. Sen vuoksi ne antavat arvokasta ensik\u00e4den tietoa esimerkiksi aikakauden rakennusteknologiasta, valol\u00e4hteist\u00e4 ja raaka-aineista. Samalla ohjeet toimivat mainiona ensyklopediana kaikille, jotka haluavat tutustua niihin mytologisiin tapahtumiin, aiheisiin ja hahmoihin, joita my\u00f6h\u00e4isrenessanssin ja barokin teatteri n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4\u00e4n esitteli. Hyvin kuvitettu tiivistelm\u00e4 aiheesta l\u00f6ytyy muun muassa l\u00e4hteest\u00e4 Brockett\u2013Mitchell\u2013Hardberger 2010, 95\u201396; suoria lainauksia Sabbattinin ohjeista l\u00f6ytyy l\u00e4hteest\u00e4 Nagler 1959, 86\u2013102.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ohjekirjoilla oli suuri merkityksens\u00e4 italialaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypin ja -koneiston tunnetuksi tulemiselle niin Italiassa kuin muualla Euroopassa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4413,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94\/revisions\/4413"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}