Tutkin esseess\u00e4ni animoitujen kuvien vaikutusta meihin ja sit\u00e4, onko liikkuvan kuvan ja elokuvanlukutaito meihin sis\u00e4\u00e4nrakennettu taito. Onko kivikaudella esitetty jonkinlaisia elokuvan esiasteita? Onko kyky lukea elokuvaa meihin sis\u00e4\u00e4nrakennettuna? L\u00e4hestyn asiaa kivikautisten luolamaalausten kautta ja yrit\u00e4n selvitt\u00e4\u00e4 yhdistiv\u00e4tk\u00f6 ihmiset jo tuolloin liikkuvaa kuvaa ja \u00e4\u00e4nt\u00e4. Pohdin siin\u00e4 sivussa my\u00f6s luolaa esitystilana. En aio tutkia sen tarkemmin miksi luolamaalaukset on tehty tai ketk\u00e4 yhteis\u00f6n j\u00e4senet niit\u00e4 ovat katselleet. Uskon, ett\u00e4 ihmiset ovat aikoinaan tehneet taidetta samoista syist\u00e4 kuin nykyisinkin: mm. koska se tuntuu t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4 sek\u00e4 kuvatakseen todellisuutta ja unia.<\/p>\n\n\n\n
Etel\u00e4-Ranskassa sijaitsevassa Chauvetin luola sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 nykytiedon valossa vanhimmat luolamaalaukset, jotka ovat yli 30 000 vuotta vanhoja. Sit\u00e4 nuorempia ovat Lounais-Ranskan Lascaux\u2019n luolan maalaukset, jotka maalattiin noin 20 000 vuotta sitten. N\u00e4iden luolien maalaukset kiinnostavat minua erityisesti, sill\u00e4 ne on maalattu tekniikalla, jonka my\u00f6t\u00e4 oikein valaistuina monimutkaiset kuvat muuttuvat yksinkertaisiksi ja valoa liikuttelemalla kuvat muuttuvat animaation tavoin. (Zorich 2014.)<\/p>\n\n\n\n
Koska luoliin ei tule luonnonvaloa ollenkaan, oli maalaukset sek\u00e4 tehty ett\u00e4 katseltu keinotekoisen valaistuksen avulla. Suuntaamalla valoa vuorotellen eri suunnista ep\u00e4tasaisille pinnoille maalatuille el\u00e4inhahmoille, ne muuttuivat el\u00e4viksi ja el\u00e4imet n\u00e4yttiv\u00e4t liikkuvan. Esimerkiksi Lascaux\u2019n luolasta l\u00f6ytyneet lamput muodostivat juuri sopivan kokoisen kiilan maalausten tarkastelua varten, joten ne oli todenn\u00e4k\u00f6isesti suunniteltu juuri siihen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. (Zorich 2014.) Kynttil\u00f6iden asemesta valonl\u00e4htein\u00e4 toimivat rasvakynttil\u00e4t (Chure 2012.) Valaisimet oli suunniteltu heijastamaan valoa, jonka avulla valokiilaa oli mahdollista suunnata ja todenn\u00e4k\u00f6isesti rajatakin hieman (Zorich 2014.)<\/p>\n\n\n\n
On olemassa viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaista animointia on tehty my\u00f6s ulkotiloissa, joissa valaistusta ei voida hallita samalla tavalla (Cultural Heritage Imaging 2016.) Minua kiinnosti kuitenkin pohtia enemm\u00e4n luolia, sill\u00e4 mielest\u00e4ni luola esitystilana on kiinnostava. Se muistuttaa modernia ns. black box -teatteritilaa tai vaikkapa elokuvateatteria monella tavalla: luonnonvalon puute, ulkopuoliselta maailmalta l\u00e4hes t\u00e4ysin suljettu esityspaikka ja se on seinien rajaama tila.<\/p>\n\n\n\n
Kivikauden ihmisille luola on ollut rituaalipaikka ja ihmiset ovat asuneet muualla (Miettinen 2008 \u201d1 Esihistoriallinen taide.\u201d) Ei ole ihme, ett\u00e4 luolia on pidetty erityisin\u00e4, sill\u00e4 niill\u00e4 on t\u00e4ysin uniikki haju, akustiikka ja valaistus tai sen puute. Luola ei siis ollut ihmisille arkinen paikka, vaan rituaalia\/esityst\u00e4 mentiin seuraamaan tiettyyn, vain sille varattuun, paikkaan. Tuon ajan ihmisten tapaan my\u00f6s minulle itselleni arkiselta todellisuudelta rajattu tila on esityspaikoista mieluisin. Katsoja-kokijana siihen liittyy tietynlaista alistumista teokselle ja se pakottaa keskittym\u00e4\u00e4n itse esitykseen. Uskon, ett\u00e4 nykyihmisellekin on olennaista p\u00e4\u00e4st\u00e4 pois arjesta, toiseen tilaan, katsomaan esityksi\u00e4. Sen takia me emme saa samoja tunnetiloja elokuvista televisioruudulta oman kodin turvassa tai vaikkapa katsoessamme valokuvia ja maalauksia gallerian sijaan tietokoneen ruudulta.<\/p>\n\n\n\n
Onko luolien k\u00e4ytt\u00f6 esityspaikkoina loppunut korkeakulttuureissa? Toiko maanalainen maailma mieleen tuonpuoleisen negatiivisessa mieless\u00e4 ja v\u00e4lteltiink\u00f6 sit\u00e4 siksi? Mesopotamiassa ja Egyptiss\u00e4 ihmiset rakensivat itse k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 uskonnolliset ja esitykselliset tilat (Miettinen 2008 \u201d2 Varhaiset korkeakulttuurit.\u201d) Ehk\u00e4 luolia ei vain pidetty arvossa tuolloin. Selv\u00e4sti ne on kuitenkin jossain vaiheessa unohdettu pitk\u00e4ksi aikaa, sill\u00e4 luolia on \u201dl\u00f6ydetty\u201d vasta viime vuosisatoina. Esimerkiksi Lascaux\u2019n luola l\u00f6ydettiin vasta 1940-luvulla (Zorich 2014.)<\/p>\n\n\n\n
Ihmiset ovat aina halunneet saada kuvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Esimerkkein\u00e4 toimivat luolamaalausten lis\u00e4ksi mm. varhaisten korkeakulttuureiden ruukku- ja sein\u00e4maalaukset, 1600-luvulla keksitty taikalyhty tai vaikkapa Eadweard Muybridgen valokuvilla toteuttamat animaatiokokeilut ennen elokuvaa. Uskon, ett\u00e4 halu puhaltaa kuviin el\u00e4m\u00e4\u00e4, samoin kuin jonkinlainen elokuvanlukutaito, on meille ihmisille luonnollista.<\/p>\n\n\n\n
Luolamaalausten animaatioissa kuvien v\u00e4lill\u00e4 tapahtuu v\u00e4lill\u00e4 valtavan suuria hypp\u00e4yksi\u00e4, esimerkiksi Chauvetin luolassa leijonan on liike on \u201dliian\u201d suuri (Bradshaw Foundation 2016.) Erikoisia ovat my\u00f6s kuvat, joissa yhdistyy useampi el\u00e4in: Lascaux\u2019n luolassa hevosen ja h\u00e4r\u00e4n hahmot sekoittuvat kesken\u00e4\u00e4n (Hitchcock 2015.) Animaatioiden kuvat on kuitenkin toteutettu aikoinaan niinkuin ne on toteutettu, joten uskon, ett\u00e4 niit\u00e4 on my\u00f6s aikoinaan osattu tulkita. Kyse ei voi olla vain siit\u00e4, ett\u00e4 me nykyisin oivallamme mist\u00e4 on kyse \u2013 pikemminkin moderni valaistustekniikka oli johtanut tutkijoita harhaan ennenkuin luolamaalaukset \u00e4lyttiin valaista niill\u00e4 muinaisilla valaisimilla, joita kyseisist\u00e4 luolista oli l\u00f6ytynyt (Zorich 2014.) Ihminen siis osaa luonnostaan tai on ainakin jo tuolloin osannut hahmottaa kuvien v\u00e4lisi\u00e4 suhteita ja t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n puuttuvaa kuvatietoa muodostaakseen yhteyden kuvien v\u00e4lille. Monessa mieless\u00e4 se muistuttaa Eisensteinin montaasiteoriaa koskien elokuvien vaikutuskeinoja ja leikkaamista 1900-luvun alusta (Piril\u00e4 & Kivi 2005, 11\u201317.) On tietysti mahdotonta tiet\u00e4\u00e4 mitk\u00e4 kaikki kuvat oli aikoinaan tarkoitettu animoiduiksi. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 tutkimusta kuvien animoinnista ei l\u00f6ydy hirve\u00e4sti, mutta vahvoja viitteit\u00e4 asiasta l\u00f6ytyy.<\/p>\n\n\n\n
Akustinen arkeologia tutkii muinaisia kohteita \u00e4\u00e4nen avulla ja pyrkii selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n milt\u00e4 eri aikakausilla on kuulostanut. Erityisesti luolia on tutkittu paljon. Mainitsemistani luolista Lascaux\u2019n luolan akustiikkaa on tutkittu hieman, mutta Chauvetin ei (Devereux 2001, 105\u2013107.) Vertailun vuoksi mm. Ranskan Pyreneill\u00e4 sijaitsevan Le Portelin luolan akustiikkaa on tutkittu laajalti (mt. 110\u2013113.) Harvan luolan akustiikkaa on kuitenkaan tutkittu perinpohjaisesti. Uskon syyn\u00e4 olevan sen, ett\u00e4 luolia suojellaan ymm\u00e4rrett\u00e4vist\u00e4 syist\u00e4 ihmisten vaikutukselta ja sen, ett\u00e4 akustinen arkeologia on viel\u00e4 niin nuori tieteenala.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 mainitsemiani Ranskassa sijaitsevia luolia on tutkittu ihmis\u00e4\u00e4nen avulla. Tutkijat ovat \u00e4\u00e4nnelleet matalasti humisten ja hymisten eri kohdissa luolaa ja kuunnelleet. He havaitsivat, ett\u00e4 ihmis\u00e4\u00e4nen voimakkuus riitt\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 luolat alkavat resonoimaan eli soimaan. (Devereux 2001, 107\u2013110.) \u00c4\u00e4niaallon edetess\u00e4 tilassa, se j\u00e4\u00e4 pintojen v\u00e4liin kimpoilemaan ja muodostaa erilaisten syventymien kohdalla ns. seisovia aaltoja. Koko tunnelimainen luolakin voidaan mielt\u00e4\u00e4 valtavaksi soivaksi urkupilliksi. Tietyn taajuuden resonoidessa tilassa syntyy ns. moodeja, joissa \u00e4\u00e4ni paikasta riippuen joko korostuu tai vaimenenee. (Everest & Pohlmann 2009, 241\u2013244.) Nyky\u00e4\u00e4n tyypillisiss\u00e4 esitystiloissa ei k\u00e4ytet\u00e4 resonanssia hyv\u00e4ksi, sill\u00e4 katsomot ovat isoja ja resonanssit osuvat vain rajatuille alueille. Sen sijaan nykyisin sein\u00e4- ja kattopinnat suunnitellaan siten, ett\u00e4 ne suuntaavat \u00e4\u00e4nen tasaisesti kohti katsomoa. N\u00e4in pinnoista heijastuneet \u00e4\u00e4net saadaan voimistamaan suoraa \u00e4\u00e4nt\u00e4. (mt. 380\u2013382.)<\/p>\n\n\n\n
Rajattuaan tutkimuskohteensa muutamaan luolaan, tutkijat havaitsivat eri Ranskan Pyreneill\u00e4 sijaitsevien Niauxin, Fontanetin ja Le Portelin luolien luolamaalausten sijaitsevan eritt\u00e4in usein luolan resonanssin korostumien kohdalla. Luolasta riippuen jopa 80\u201390% maalauksista oli sijoiteltu n\u00e4ihin voimakkaasti soiviin kohtiin. Parhaiten luolista on saatu tutkittua Le Portelin luolaa sen eri osiin rajautuvan rakenteen vuoksi. Yhdess\u00e4 sen osista, Jammes-galleriassa, on merkitty seiniin tietoa luolan harmoniasta: luolan perus\u00e4\u00e4ni on D ja sen kvintin, A:n, resonointipaikka on kirjattu sein\u00e4\u00e4n. (Devereux 2001 110\u2013113) Kivikauden ihmisill\u00e4 on siis ollut jo tuolloin samankaltainen k\u00e4sitys harmoniasta kuin meill\u00e4 nykyisinkin. Kuvia ei siis ole maalattu sattumanvaraisiin paikkoihin, vaan ne on sijoiteltu monessa luolassa akustisesti merkitt\u00e4viin, eli n\u00e4iss\u00e4 tapauksissa eritt\u00e4in hyvin soiviin, kohtiin.<\/p>\n\n\n\n
Koska kuvat ja resonanssipaikat sijaitsevat samoissa paikoissa luolastoissa, niill\u00e4 t\u00e4ytyy olla yhteys. Valitettavasti akustinen arkeologia ei ole erityisen iso tieteenala ja rahoituksen hankkiminen luolien tutkimista varten lienee hankalaa. Tieto siit\u00e4, ett\u00e4 monimutkaiset kuvat el\u00e4imist\u00e4 ovatkin tosiasiassa animaatioita, lienee my\u00f6s tuoreempi kuin ainoaksi varteenotettavaksi l\u00e4hteeksi l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni tutkimustieto luolien akustiikasta.<\/p>\n\n\n\n
Yhdistin seinien animoidut kuvat ja luolien \u00e4\u00e4nimaailman alunperin sattumalta p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni, sill\u00e4 pohdin kuvien animointitilannetta: harva rituaali tai muukaan esityksellinen asia tapahtuu kulttuurissamme nykyisin ilman \u00e4\u00e4nt\u00e4 \u2013 miksi asia olisi ollut toisin tuolloinkaan? Tieto siit\u00e4, ett\u00e4 kivikauden ihminen todella on osannut hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tuolloin luolien akustiikkaa, ruokki mielikuvitustani suuresti. Mielikuvissani n\u00e4en, miten karun animaation liikkuessa lepattavan liekin valossa ihmiset istuvat haltioituneena rummun paukkeen, monotonisen laulun ja shamaanin tarinankerronnan tai loitsuamisen t\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 tilan. Loppujen lopuksi tuo t\u00e4ysin mahdollinen esitystilanne vaikuttaa olevan hyvin l\u00e4hell\u00e4 monia meille tutumpia esitystilanteita: teatteria sen eri muodoissa, elokuvaa tai vaikkapa nykymusiikin konsertteja.<\/p>\n\n\n\n
Bradshaw Foundation. 2016. The Cave Art Paintings of the Chauvet Cave \u2013 Panel of the lions.<\/em> Haettu 15.1.2016 osoitteesta: www.bradshawfoundation.com\/chauvet\/panel_of_the_lions.php<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Cultural Heritage Imaging. 2016. UNESCO Prehistoric Rock-Art Sites in the C\u00f4a Valley, a World Heritage Site in Portugal <\/em>Haettu 15.1.2016 osoitteesta: culturalheritageimaging.org\/What_We_Do\/Projects\/pavc<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Chure, Dan. 2012. Land of the Dead \u2013 LA TRAGEDIE DE LASCAUX: DEUXIEME PARTIE. <\/em>Haettu 15.1.2016 osoitteesta: qvcproject.blogspot.fi\/2012\/01\/la-tragedie-de-lascaux-deuxieme-partie.html<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Devereux, Paul. 2001. Stone Age Soundtracks \u2013 the acoustic archaeology of ancient sites. <\/em>Lontoo: Vega.<\/p>\n\n\n\n Everest, Frederick Alton & Ken C. Pohlmann. 2009. The master handbook of acoustics. 5th ed. <\/em>New York: McGraw-Hill.<\/p>\n\n\n\n Hitchcock, Don. 2015. Lascaux Cave \u2013 Grotte de Lascaux. <\/em>Haettu 13.1.2016 osoitteesta: donsmaps.com\/lascaux.html<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Miettinen, Jukka. 2008. Tila, kuva aatteet.<\/em> Haettu 14.1.2016 osoitteesta disco.teak.fi\/tila<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Piril\u00e4, Kari & Kivi, Erkki. 2005. Otos: el\u00e4v\u00e4 kuva \u2013 el\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4ni: osa 1. <\/em>Helsinki: Like.<\/p>\n\n\n\n Zorich, Zach. 2014. Early Humans Made Animated Art \u2013 How Paleolithic artists used fire to set the world\u2019s oldest art in motion. <\/em>Nautilus. Haettu 14.1.2016 osoitteesta: nautil.us\/issue\/11\/light\/early-humans-made-animated-art<\/a><\/strong>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pekka Kiili\u00e4inen Johdanto Tutkin esseess\u00e4ni animoitujen kuvien vaikutusta meihin ja sit\u00e4, onko liikkuvan kuvan ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/943"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=943"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/943\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3359,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/943\/revisions\/3359"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=943"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=943"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=943"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}