{"id":98,"date":"2020-10-02T12:21:11","date_gmt":"2020-10-02T09:21:11","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=98"},"modified":"2021-12-01T13:04:03","modified_gmt":"2021-12-01T11:04:03","slug":"7-1-teatro-farnese","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/7-1-teatro-farnese\/","title":{"rendered":"7.1 Teatro Farnese"},"content":{"rendered":"\n<h2>Varhaisin s\u00e4ilynyt yhden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon teatteri<\/h2>\n\n\n\n<p>Edellisen luvun lopussa kerrottiin Firenzen Uffizi-palatsin teatterista, joka nykyisen tiet\u00e4myksen mukaan lienee ollut ensimm\u00e4isi\u00e4 suuria esitystiloja, joissa oli yksi, kehystetty n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko. Syyn\u00e4 uuteen ratkaisuun on oletettavasti ollut se, ett\u00e4 yleis\u00f6lt\u00e4 haluttiin peitt\u00e4\u00e4 n\u00e4yt\u00f6sten v\u00e4liss\u00e4 esitettyjen intermezzojen eli musiikillis\u2013tanssillisten v\u00e4linumeroiden edellytt\u00e4m\u00e4 mutkikas n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneisto. Vanhemmassa teatterihistoriallisessa tutkimuksessa toistuu kuitenkin k\u00e4sitys, jonka mukaan Parmassa sijaitseva Teatro Farnese olisi ollut ensimm\u00e4inen yhden <a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/nayttamoaukko.jpg\">n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon<\/a> teatteri. Syyn\u00e4 on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ollut se, ett\u00e4 Teatro Farnese s\u00e4ilyi aina toiseen maailmansotaan saakka, kun taas Uffizi-teatteri purettiin jo 1700-luvulla, eik\u00e4 siit\u00e4 ole juurikaan s\u00e4ilynyt dokumentaatiota. Massiivisten j\u00e4lleenrakennust\u00f6iden ja tutkimusprojektien j\u00e4lkeen Teatro Farnese onkin nyky\u00e4\u00e4n varhaisin olemassa oleva yhden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon teatteri. Siksi sen voi n\u00e4hd\u00e4 prototyyppin\u00e4 l\u00e4hes kaikille n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille, jotka rakennettiin Euroopassa seuraavien kolmen vuosisadan aikana.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-03b.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"635\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-03b.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-465\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-03b.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-03b-300x238.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-03b-768x610.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>Teatro Farnese pommitusten j\u00e4ljilt\u00e4. Teatteria on restauroitu vuosikymmenien ajan. <b>Casa della Musica, Parma<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Farnese-teatterin ja Uffizi-teatterin tyylilliset yhteydet ovat vahvat. L\u00e4hell\u00e4 Firenze\u00e4 sijaitsevan Parman hallitseva herttua rakennutti Farnese-teatterin juhlistamaan poikansa h\u00e4it\u00e4 firenzel\u00e4isen Margherita de\u2019Medicin kanssa. Teatterin rakennuttamisen syyn\u00e4 lienee ollut herttuan halu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Parma pystyi kulttuurisesti vet\u00e4m\u00e4\u00e4n vertoja Firenzelle. Teatteri valmistui vuonna 1618, mutta Firenze\u00e4 hallinneen Cosimo de\u2019Medicin sairastuminen lykk\u00e4si sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton kymmenell\u00e4 vuodella.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-container-1 wp-block-group fig col2\"><div class=\"wp-block-group__inner-container\">\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wide wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/371867027?h=5a24a74332&amp;dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"800\" height=\"450\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><figcaption>Teatro Farnesen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/371876287?h=8ff13d0bf3&amp;dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"800\" height=\"450\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><figcaption>Teatro Farnesen katsomo. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<p>Giovanni Battista Aleottin (1545\u20131636) suunnittelema Teatro Farnese on kooltaan valtava. Sen porrasmaisesti nousevaan puiseen katsomoon, jonka muoto muistuttaa pidennetty\u00e4 U-kirjainta, mahtui nelisen tuhatta katsojaa. Teatro Farnese on koostaan huolimatta tyypillinen hoviteatteri: n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 ja katsomoa erottaa laaja ja monik\u00e4ytt\u00f6inen <em>orkhestra<\/em>-tila, joka oli niin ik\u00e4\u00e4n U:n muotoinen. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko on koristeltu roomalaisen riemukaaren tapaan. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 on korotettu ja se nousee loivasti takasein\u00e4\u00e4 kohti.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-03.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"1200\" height=\"699\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-03.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-464\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-03.jpg 1200w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-03-300x175.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-03-768x447.jpg 768w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-03-1024x596.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><\/a><figcaption>Parmassa sijaitsevan Giovanni Battista Aleottin suunnitteleman massiivisen Teatro Farnesen pienoismalli. Teatteri noudatteli viel\u00e4 roomalaisen teatterin ideaa: U:n muotoinen katsomo nousee amfiteatterimaisesti ja sen eteen j\u00e4\u00e4n suuri orkhestra-tasanne. Teatro Farnese on kuitenkin ensimm\u00e4inen s\u00e4ilynyt teatteri, jossa katsomoa ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 erottaa kehystetty n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<div class=\"wp-container-2 wp-block-group fig col3\"><div class=\"wp-block-group__inner-container\">\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-04.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"1200\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-04.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-466\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-04.jpg 1200w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-04-300x200.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-04-768x512.jpg 768w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-04-1024x683.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><\/a><figcaption>Teatro Farnese vuodelta 1628 on varhaisin s\u00e4ilynyt esimerkki yhden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon (engl. proscenium arch) teatterista. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko alkoi kehitty\u00e4 jo 1500-luvun lopussa, kun yh\u00e4 kasvava n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneisto haluttiin peitt\u00e4\u00e4 yleis\u00f6lt\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 j\u00e4i l\u00e4nsimaiseen teatteriarkkitehtuuriin aina meid\u00e4n aikoihimme saakka. Sen my\u00f6t\u00e4 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon peitt\u00e4v\u00e4 esirippu. Teatro Farnesen suuri n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko on rakennettu roomalaisen riemukaareen muotoon. T\u00e4ss\u00e4 kuvassa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 on moderni lavastus. Itse asiassa eritt\u00e4in syv\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaosa oli rakennettu perspektiivikulisseja varten, joten sen lattia kohosi takasein\u00e4\u00e4 kohti. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-05.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"1200\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-05.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-467\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-05.jpg 1200w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-05-300x200.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-05-768x512.jpg 768w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-05-1024x683.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><\/a><figcaption>Teatro Farnesen majesteettinen, amfiteatterimaisesti kohoava puinen katsomo. Lattiataso, jolla t\u00e4ss\u00e4 kuvassa on tuoleja, palveli aikanaan esiintymispaikkana esimerkiksi hevosbaleteille tai vedell\u00e4 t\u00e4ytettyn\u00e4 jopa meritaisteluille. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-06.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"1200\" height=\"792\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-06.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-468\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-06.jpg 1200w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-06-300x198.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-06-768x507.jpg 768w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-06-1024x676.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><\/a><figcaption>S\u00e4ilyneet ja entistetyt sein\u00e4maalaukset antavat kuvan teatterisalin alkup\u00e4isest\u00e4 v\u00e4rityksest\u00e4. Entis\u00f6innin yhteydess\u00e4 puunv\u00e4risiksi j\u00e4tetyt rakenteet olivat s\u00e4ilyneiden maalausten tavoin p\u00e4\u00e4llystetty stukko-rappauksella ja marmoroitu. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<p>Teatro Farnesen uutuutena n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukkoja oli rakennettu per\u00e4kk\u00e4in kolme, joista kaksi sijaitsee n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tilan sis\u00e4puolella. Ne mahdollistivat mutkikkaampien lavasteratkaisujen toteuttamisen. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 periytyi useimpiin my\u00f6hemmin rakennettuihin teattereihin. Taaimmaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon taakse voitiin pystytt\u00e4\u00e4 perspektiivin\u00e4kym\u00e4, joka loi et\u00e4isyyden illuusion. Teatro Farnese edustaa siirtym\u00e4\u00e4 renessanssista barokkiin, joten keskeisperspektiivill\u00e4 oli viel\u00e4 keskeinen asema n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvien suunnittelussa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-07.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"1200\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-07.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-469\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-07.jpg 1200w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-07-300x200.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-07-768x512.jpg 768w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/7-07-1024x683.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><\/a><figcaption>Teatro Farnesen katsomon tukirakenteita: koko valtava katsomo oli ik\u00e4\u00e4n kuin itsen\u00e4inen \u201dlavastus\u201d, joka oli rakennettu puukonstruktiona palatsin suureen suorakaiteen muotoiseen kivest\u00e4 rakennettuun ullakkohalliin. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Teatro Farnesessa 1628 n\u00e4hty ensimm\u00e4inen esitys antaa kuvan niist\u00e4 tavoista, joilla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 ja <em>orkhestra<\/em>-tasoa k\u00e4ytettiin. Turnajaisspektaakkeli<em> Mercurio e Marte<\/em> (<em>Merkurius ja Mars<\/em>) huipensi h\u00e4\u00e4juhlallisuudet. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 ilmestyi ja katosi kaupunkin\u00e4kymi\u00e4, jumaluudet liisiv\u00e4t pilvill\u00e4 ja eksoottiset el\u00e4inhahmot vaeltelivat vaihtuvissa kulisseissa. Lattiatasoa eli <em>orkhestraa<\/em> k\u00e4ytettiin monin tavoin. Se toimi esimeriksi turnajaisareenana ritarihahmoille, jotka ratsastivat oikeilla hevosilla. Loppukohtausta varten <em>orkhestra<\/em> muutettiin vedell\u00e4 t\u00e4ytetyksi altaaksi: vesi johdettiin l\u00e4heisest\u00e4 joesta. Kohtauksessa keinotekoisilla delfiineill\u00e4 ratsastavat soturit k\u00e4viv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n mytologista meritaistelua. Outoa kyll\u00e4, valtavaa Teatro Farnesessa k\u00e4ytettiin kaikkiaan vain kahdeksaa eri produktiota varten.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/7-08.png\"><img loading=\"lazy\" width=\"576\" height=\"801\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/7-08.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-3633\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/7-08.png 576w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/7-08-216x300.png 216w\" sizes=\"(max-width: 576px) 100vw, 576px\" \/><\/a><figcaption>Turnajaisia esitt\u00e4v\u00e4 hevosbaletti Teatro Farnesen orkhestralla. Se oli tarvittaessa my\u00f6s mahdollista t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vedell\u00e4, jolloin sill\u00e4 voitiin esitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi merellisi\u00e4 taisteluita. <b>Biblioteca Palatina, Parma (Wickham 1985, 110)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Arkkitehti Aleotti kehitteli Teatro Farnesessa edelleen monia 1500-luvun aikana keksittyj\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikoita. Kuten Uffizi-teatterissa, my\u00f6s Teatro Farnesen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko oli peitetty <em><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/esirippu\/\">esiripulla<\/a><\/em> ennen esityksen alkua. Sen sijaan n\u00e4yt\u00f6sten v\u00e4liss\u00e4 v\u00e4liverhoa ei k\u00e4ytetty. My\u00f6s esimerkiksi erilaiset lent\u00e4v\u00e4t pilvimuodostelmat, luukkuhissit ja myrsky\u00e4v\u00e4\u00e4 merta simuloivat koneet olivat vanhempaa perua. Teatro Farnesessa tekniikoita kuitenkin hiottiin ja niist\u00e4 tehtiin paranneltuja versioita.<\/p>\n\n\n\n<p>Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 Aleottin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikkaan kuului jo sivukulissien vaihtoon tarkoitettu niin sanottu kulissivaunu-j\u00e4rjestelm\u00e4 (engl. <em>chariot-and-pole<\/em>). Alun perin kulissit oli vaihdettu l\u00e4hinn\u00e4 liu\u2019uttamalla niit\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattiaan kaiverrettuja uria pitkin, mik\u00e4 oli ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 ja vaati paljon n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6miehi\u00e4. Uudessa kulissivaunu-j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 puolestaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattiaan puhkaistiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4lein kapeat, uramaiset aukot, joiden kautta kulissitelineet ylsiv\u00e4t alemmalle tasolle. Siell\u00e4 telineet oli kiinnitetty kapeisiin vaunuihin, joita voitiin liikuttaa siten, ett\u00e4 sivukulissit ja niihin liittyv\u00e4t kattokulissit ovat nopeasti ja l\u00e4hes \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4sti vaihdettavissa. Telineiden tukemia litteit\u00e4 sivukulisseja oli molemmin puolin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 tiiviisti toistensa takana. Niit\u00e4 oli rykelmin\u00e4 usein per\u00e4kk\u00e4in nelj\u00e4, joten niit\u00e4 vaihtamalla saatiin lavastukset nelj\u00e4\u00e4n eri n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/7-09.png\"><img loading=\"lazy\" width=\"728\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/7-09-728x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-3634\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/7-09-728x1024.png 728w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/7-09-213x300.png 213w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/7-09-768x1081.png 768w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/7-09.png 800w\" sizes=\"(max-width: 728px) 100vw, 728px\" \/><\/a><figcaption>Kulissivaunuj\u00e4rjestelm\u00e4n, joka mahdollisti nopeat sivukulissien vaihdot, viimeisteli venetsialainen lavastaja ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6insin\u00f6\u00f6ri Giacomo Torelli 1600-luvulla. Piirros Denis Diderot\u2019n <em>Encyclopedie\u2019st\u00e4<\/em> vuodelta 1751 selvitt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n toimintatavan. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattian alapuolisella tasolla on py\u00f6rin varustetut kapeat vaunut, joista lattiassa olevien uramaisten aukkojen kautta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle kohoavat kulissitelineet. Kulissivaunujen liikuttelu on koordinoitu k\u00f6ysist\u00f6ll\u00e4, joka kellaritasolla on yhdistetty pitk\u00e4\u00e4n, rumpumaiseen akseliin. Sit\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaikki lavasteyksik\u00f6t saadaan vaihtumaan salamannopeasti samanaikaisesti. <b>(<em>Encyclopedie<\/em>, 1751)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Varhaisin s\u00e4ilynyt yhden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon teatteri Edellisen luvun lopussa kerrottiin Firenzen Uffizi-palatsin teatterista, joka nykyisen tiet\u00e4myksen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=98"}],"version-history":[{"count":33,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4407,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98\/revisions\/4407"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=98"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=98"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=98"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}