{"id":1105,"date":"2016-08-01T10:26:51","date_gmt":"2016-08-01T07:26:51","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1105"},"modified":"2016-10-21T13:52:36","modified_gmt":"2016-10-21T10:52:36","slug":"8-10-mnouchkine-ja-chereau-pariisin-suuret-nimet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/8-10-mnouchkine-ja-chereau-pariisin-suuret-nimet\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">8.10<\/div> Mnouchkine ja Ch\u00e9reau \u2014 Pariisin suuret nimet"},"content":{"rendered":"<p>Edell\u00e4 on kerrottu yksityiskohtaisesti niin Brechtin kuin Peter Brookin el\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 Living Theatren vaiheista. Samanlaisen kertomuksen oikeastaan ansaitsisi viel\u00e4 <strong>Aurinkoteatteri, <em>Th\u00e9\u00e2tre du Soleil<\/em>, <\/strong>Pariisista. Se on puhtaasti vuoden 1968 tuote, josta kuitenkin kasvoi vakiintunut ja yleisesti kantava teatteri. Teatterilla on ollut paljon ihailijoita ja se on jo itsess\u00e4\u00e4n instituutio, jolla on ollut viel\u00e4 enemm\u00e4n j\u00e4ljittelij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>Teatterin takana on armenialaissyntyisen elokuvatuottajan tyt\u00e4r <strong>Ariane Mnouchkine <\/strong>(s. 1939). H\u00e4n kokosi vilkkaasta opiskelijateatterijoukosta jo vuonna 1964 ryhm\u00e4n, jonka h\u00e4n nimesi Aurinkoteatteriksi. Ryhm\u00e4n varhaisiin esityksiin kuului Lorcan <strong><em>Veren h\u00e4\u00e4t<\/em> <\/strong>sek\u00e4 er\u00e4it\u00e4 antiikin n\u00e4ytelmi\u00e4. My\u00f6hemmin he n\u00e4ytteliv\u00e4t Pariisin vanhassa Talvisirkuksessa, jossa he esittiv\u00e4t muun muassa Weskerin <strong><em>Keitti\u00f6n<\/em><\/strong> ja Shakespearen <strong><em>Kes\u00e4y\u00f6n unelman<\/em><\/strong>.<\/p>\n<p>Ryhm\u00e4 eli kollektiivi-el\u00e4m\u00e4\u00e4, jossa sek\u00e4 opettajat ett\u00e4 oppilaat olivat yht\u00e4lailla mukana; samoin harrastajat ja ammattilaiset. Tavoitteena oli luoda teatteri, joka olisi muita el\u00e4v\u00e4mpi ja viisaampi. Samalla sen tarkoitus olisi vastata aikakauden tuntoihin. Vuonna 1968 vanha sirkus purettiin ja ryhm\u00e4 matkusti Italiaan. J\u00e4\u00e4hyv\u00e4isesityksen nimi oli <strong><em>Klovnit<\/em><\/strong>.<\/p>\n<p>Italiassa ryhm\u00e4 valmisti esityst\u00e4, jonka aiheena oli Ranskan suuri vallankumous. He toivat esityksen Pariisiin sen j\u00e4lkeen, kun uudeksi esiintymispaikaksi oli saatu hyl\u00e4tty patruunatehdas kaupungin laidalla, Vincennesin puistossa.<em> Cartoucherie de Vincennesist\u00e4<\/em> tuli nuoren, tiedostavan yleis\u00f6n pyhiinvaelluspaikka. Siell\u00e4 ryhm\u00e4 my\u00f6s eli ja s\u00f6i yhdess\u00e4, jonka lis\u00e4ksi harjoitukset olivat avoimia kaikille. Paikasta muodostui kokonaisuudessaan \u201dAurinkoteatterin maailma\u201d.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4inen vallankumouksesta kertova n\u00e4ytelm\u00e4 oli nimelt\u00e4\u00e4n <strong><em>1789<\/em> <\/strong>(kuva). Siin\u00e4 k\u00e4ytettiin kaikkia lava- ja katuteatterin keinoja, kuten nukkeja, lauluja ja lyhyit\u00e4 episodeja. Yleis\u00f6 liikkui paikasta toiseen tai seurasi tapahtumia, jotka oli sijoitettu eri puolille pystytetyille lavoille. Esitys sai jatkoa pari vuotta my\u00f6hemmin (1972), kun vallankumouksen seuraavat tapahtumat, niin sanottu hirmuvallan aika, kerrottiin nimelt\u00e4 <strong><em>1793<\/em>. <\/strong>Esityksen p\u00e4\u00e4osassa oli kansa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1105 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"783\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img453.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-825\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img453.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img453-200x142.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img453-800x569.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img453-768x547.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-825'>\n\t\t\t\tMnouchkinen produktio \u201c1789\u201d Vicenness\u00e4 vuonna 1970 [Denis Bablet. The revolutions of stage design in the 20th century. Paris 1977]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Markkina- ja katuteatterivaiheen j\u00e4lkeen Aurinkoteatteri alkoi perehty\u00e4 tarkemmin commedia dell\u2019arten hahmoihin. Vuonna 1975 valmistui esitys <strong><em>L\u2019Age d\u2019or<\/em><\/strong> (<em>Kulta-aika<\/em>), jossa commedian hahmot on sijoitettu oman aikansa Ranskaan. Siin\u00e4 Arlecchino oli afrikkalainen siirtoty\u00f6l\u00e4inen. Samaan vaiheeseen liittyi my\u00f6s ryhm\u00e4n perehtyminen Moli\u00e8reen. Sen hedelmin\u00e4 oli paitsi vuoden 1978 <strong><em>Don Juan<\/em> <\/strong>-esitys, my\u00f6s huikean hieno monituntinen elokuva <strong><em>Moli\u00e8re<\/em>. <\/strong>Elokuva tavoittaa upeasti ammatin historian, \u201dikuisen n\u00e4yttelij\u00e4n, ikuisen kiert\u00e4j\u00e4n\u201d tarinan. Sen lis\u00e4ksi se kysyy, \u201dkuinka l\u00e4helle valtaa on syyt\u00e4 menn\u00e4\u201d tai \u201dmik\u00e4 on se kunnianhimo, johon todellisen teatterilaisen tulee keskitty\u00e4\u201d.<\/p>\n<p>Samaa teatteritaiteilijan ja vallan teemaa jatkoi vuonna 1979 valmistunut <strong><em>M\u00e9phisto, le roman d\u2019une carri\u00e8re. <\/em><\/strong>Se perustui Klaus Mannin suurenmoiseen romaaniin vuodelta 1936, joka on my\u00f6s suomennettu. Teoksen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on taitava n\u00e4yttelij\u00e4 Hendrik H\u00f6fgen (HH), jonka esikuva oli Kolmannen valtakunnan kenties merkitt\u00e4vin teatteripersoona, n\u00e4yttelij\u00e4 ja intendentti Gustaf Gr\u00fcndgens (GG), joka oli jatkanut uraansa menestyksekk\u00e4\u00e4sti L\u00e4nsi-Saksassa sodan j\u00e4lkeen. Teoksessa kuvataan, kuinka Gr\u00fcndgens puukottaa vasemmistolaisia kollegojaan selk\u00e4\u00e4n ja tekee paholaisen sopimuksen natsi-hallinnon kanssa edist\u00e4\u00e4kseen uraansa. Gr\u00fcndgensin perikunta oli onnistunut est\u00e4m\u00e4\u00e4n romaanin julkaisemisen vuosikymmeniksi, kunnes se Aurinkoteatterin esityksen aikoihin ei ollut en\u00e4\u00e4 mahdollista. Istv\u00e1n Szab\u00f3n ohjaama elokuva (1981) on mainitsemisen arvoinen saksalaisen n\u00e4yttelij\u00e4suuruuden Klaus Maria Brandauerin tulkinnan vuoksi.<\/p>\n<p><em>Mefisto<\/em>-esityksen vuosiin ajoittuvat my\u00f6s Aurinkoteatterin ilmeiset sis\u00e4iset kriisit; sukupolvenvaihdos n\u00e4yttelij\u00e4joukossa sek\u00e4 taloudellisesta tilanteesta johtuva pakkoloma. Kriisej\u00e4 seurasi my\u00f6s tyylin muutos. Mnouchkine aloitti Shakespeare-esitysten sarjan. Sen visuaalinen maailma ja hyvin dekoratiivisen seremonialliseksi muuttunut ohjaustapa lainasi vapaasti ja ekletistisesti japanilaisesta traditiosta aiheita. Vuosina 1981\u20131982 Aurinkoteatteri toteutti n\u00e4ytelm\u00e4t <em>Richard II, Loppiaisaatto<\/em> ja <em>Henrik IV<\/em>.<\/p>\n<p>Ryhm\u00e4 esitti kirjailija <strong>Helene Cixous\u2019n <\/strong>n\u00e4ytelm\u00e4n <em>Kambodjan prinssi Sihanukista<\/em> (1985) sek\u00e4 h\u00e4nen toisen Intiaa k\u00e4sittelev\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 <strong> <em>L\u2019Indiade ou l\u2019Inde de leurs r\u00eaves <\/em><\/strong> (1987).<\/p>\n<p>Vuosina 1990\u20131992 esitettiin suuri sarja <strong><em>Atridit<\/em>, <\/strong>joka koostui Aiskhyloksen <strong><em>Oresteian<\/em> <\/strong>kaikkien osien lis\u00e4ksi my\u00f6s Euripideen teoksesta <em><strong>Ifigeneia Auliissa<\/strong><\/em>. Esitykset olivat virtuoosimaisen upeita, tanssillisia ja rytmillisi\u00e4. Niiss\u00e4 k\u00e4ytettiin v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4, orientaalisia vaatteita ja esityksess\u00e4 l\u00e4hestyttiin selv\u00e4sti spektaakkelinomaista ja viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 teatteria. Aurinkoteatteri on yh\u00e4 olemassa \u2013 omana maailmanaan \u2013 jonne tulija saapuu suurin odotuksin.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1105 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"728\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Mnouchkine-Euripideksen-Atridit-1990.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-827\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Mnouchkine-Euripideksen-Atridit-1990.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Mnouchkine-Euripideksen-Atridit-1990-200x132.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Mnouchkine-Euripideksen-Atridit-1990-800x529.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-827'>\n\t\t\t\tMnouchkine, Euripideksen Atridit, 1990 [Martine Frank \u2013 Magnum, Oscar G. Brockett: History of the Theatre. 2010]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Patrice Ch\u00e9reau<\/h2>\n<p>Hieman nuorempi, t\u00e4htiohjaajaksi noussut <strong>Patrice Ch\u00e9reau <\/strong>(1944\u20132013) toimi pariisilaisen teatterin <em>Th\u00e9\u00e2tre de la Cit\u00e9<\/em> johtajana yhdess\u00e4 Roger Planchonin kanssa vuosina 1972\u20131981. Ch\u00e9reau sanoutui jo vuonna 1973 irti kansanteatterin paradigmasta. H\u00e4n sanoi haluavansa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 taiteilijana, ei \u201dkansan\u201d palvelijana. H\u00e4n aloitti hedelm\u00e4llisen yhteisty\u00f6ns\u00e4 lavastaja <strong>Richard Peduzzin<\/strong> kanssa, joka loi visuaalisesti kirkkaan selkeit\u00e4, mutta samalla ideologisesti ja tyylillisesti tarkasti analysoituja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvia.<\/p>\n<p>Ch\u00e9reaun l\u00e4ht\u00f6kohtana oli se, ett\u00e4 teatteriin ei pid\u00e4k\u00e4\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 luoda jotakin \u201dmahdollisimman todellista\u201d. Sen sijaan teatteri tulisi n\u00e4hd\u00e4 allegoriana, jonkinlaisena \u201dn\u00e4kyn\u00e4\u201d ja \u201dtiivistettyn\u00e4 ajatuksena\u201d. H\u00e4nen monista t\u00f6ist\u00e4\u00e4n mainittakoon Bayreuthin festivaalien satavuotisjuhlaan vuonna 1976 syntynyt upea tulkinta Wagnerin <em>Nibelungin sormus<\/em> -tetralogiasta. Peduzzi vastasi skenografiasta ja ranskalainen kapellimestari Pierre Boulez orkesterinjohdosta. Tulkinta oli loistava; kiintoisa sek\u00e4 filosofisesti ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisesti. Samalla &#8221;ranskalaisesta Ringist\u00e4&#8221; tuli aluksi yksi toisen maailmansodan j\u00e4lkeisi\u00e4 suurimpia teatteriskandaaleja, mutta v\u00e4hitellen vertaansa vailla oleva menestys.<\/p>\n<p>Ch\u00e9reau ja Peduzzi loivat tulkinnan, joka yhdisti ennakkoluulottomasti myyttisen germaanista kuvastoa teoksen syntyajankohtaan 1800-luvulla. Valkyyriakyp\u00e4r\u00e4 yhdistyi kuviin teollisesta vallankumouksesta. Koskaan aiemmin Wagner-ohjauksessa ei ollut ollut niin paljon s\u00e4vyj\u00e4, kuten huumoria ja parodiaa. My\u00f6s unohtumattoman intiimi tulkinta ylijumala Wotanin ja h\u00e4nen vaimonsa Frickan aviokonfliktista (Valkyyrian II:n n\u00e4yt\u00f6s) havainnollisti, ett\u00e4 Wagner oli dramaatikkona l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 my\u00f6s ibsenil\u00e4ist\u00e4 maailmaa kuin harva oli ajatellutkaan. Ch\u00e9reau ja Peduzzi paljastivat Wagnerin myyttisen kuvaston takaa 1800-luvun suuret teemat: yl\u00e4luokan (eli teoksessa jumalien) itsepetoksen ja sortumisen, sopimuspetokset, aviokriisit sek\u00e4 armottoman taistelun p\u00e4\u00e4omasta ja vallasta. Filosofi Michel Foucault luonnehti tulkinnan kuvallisuutta osuvasti &#8221;1800-luvun arkeologiaksi&#8221;.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1105 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"790\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/WD3IMG_0022-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-828\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/WD3IMG_0022-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/WD3IMG_0022-kopio-200x144.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/WD3IMG_0022-kopio-800x575.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-828'>\n\t\t\t\tCh\u00e9reaun ohjaus Wagnerin Valkyyrian 3. n\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 Bayreuthissa 1976. Peduzzin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva viittaa Alfred B\u00f6cklinin maalaukseen Kuoleman saari [Kuva: Bayreuther Festspiele]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuodesta 1982 asti Nanterressa toiminut <strong>Th\u00e9\u00e2tre des Amandiers<\/strong> on ollut Ch\u00e9reaun nimikkoteatteri. Sinne valmistui vuonna 1983 <strong><em>Combat de n\u00e8gre et de chiens <\/em><\/strong>(<em>Neekerin ja koirien taistelu<\/em>) sek\u00e4 my\u00f6s muita <strong>Bernard-Marie Kolt\u00e8sin <\/strong>n\u00e4ytelmi\u00e4 sen j\u00e4lkeen. Brookin ja Mnouchkinen rinnalla Ch\u00e9reaun teatteri Pariisissa oli viel\u00e4 1980-luvulla pyhiinvaelluskohde.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Edell\u00e4 on kerrottu yksityiskohtaisesti niin Brechtin kuin Peter Brookin el\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 Living Theatren vaiheista. Samanlaisen kertomuksen oikeastaan ansaitsisi viel\u00e4 Aurinkoteatteri, Th\u00e9\u00e2tre du Soleil, Pariisista. Se on puhtaasti vuoden 1968 tuote, josta kuitenkin kasvoi vakiintunut ja yleisesti kantava teatteri. Teatterilla on ollut paljon ihailijoita ja se on jo itsess\u00e4\u00e4n instituutio, jolla on ollut viel\u00e4 enemm\u00e4n j\u00e4ljittelij\u00f6it\u00e4. [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1105"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1105"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1105\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2350,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1105\/revisions\/2350"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1105"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1105"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1105"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}