{"id":1111,"date":"2016-08-01T10:30:30","date_gmt":"2016-08-01T07:30:30","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1111"},"modified":"2016-10-21T13:41:01","modified_gmt":"2016-10-21T10:41:01","slug":"8-7-tsekkoslovakia-puola-ja-jerzy-grotowski","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/8-7-tsekkoslovakia-puola-ja-jerzy-grotowski\/","title":{"rendered":"
8.7<\/div> T\u0161ekkoslovakia, Puola ja Jerzy Grotowski"},"content":{"rendered":"

Sosialistisissa maissa teatterin yhteis\u00f6llinen teht\u00e4v\u00e4 noudatti tavallaan kahta vastakkaista traditiota. Marxilaisessa hengess\u00e4 teatterin teht\u00e4v\u00e4 oli vahvistaa yhteiskuntaa ja rakentaa sen \u201dsosialistista tietoisuutta\u201d. Valtiojohtoisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 teatteri oli voimakkaan institutionaalisesti kontrolloitu. Itse asiassa teatteri joutui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tasapainottelemaan viihteen, klassikoiden ja nykydraaman kolmiossa ja \u201dpit\u00e4m\u00e4\u00e4n mielialoja tyytyv\u00e4isin\u00e4\u201d. Sosialistisissa maissa kehittyi kaksijakoinen tilanne: perinteiset taidelaitokset ja kansalliset klassikot saivat virallisen aseman ja etuoikeudet, luonnollisesti sopivalla lailla tulkittuina ja puolueen kontrollissa. Sosialististen maiden oopperatalot ja kansallisteatterit voivat hyvin, varsinkin mik\u00e4li ne klassikkotulkintojen ohessa esittiv\u00e4t my\u00f6s riitt\u00e4v\u00e4sti ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 ohjelmistoa. Kokeellisen teatterin traditio eli melko huonosti 1950-luvun.<\/p>\n

Toiset, valtioon ja valtaan kriittisesti suhtautuvat (my\u00f6s juuriltaan radikaalit) taiteilijat taas eliv\u00e4t 1960-luvun puolella er\u00e4\u00e4nlaista euforian hetke\u00e4 T\u0161ekeiss\u00e4 ja Puolassa, mutta joutuivat ajoittain varsin ahtaalle suhteessaan yhteiskuntaan. T\u00e4st\u00e4 huolimatta my\u00f6s sosialistisissa maissa saatettiin suhtautua ristiriitaisesti niihin ideologisesti kyseenalaisiin taiteilijoihin, joita selv\u00e4sti arvostettiin l\u00e4nness\u00e4. Heid\u00e4n propaganda-arvonsa ymm\u00e4rrettiin.<\/p>\n

It\u00e4-Euroopan maissa mukaan lukien Baltian maat oli olemassa oma 1960-lukulaisten sukupolvensa, joka vilpitt\u00f6m\u00e4sti uskoi ”kolmanteen tiehen” kapitalismin ja reaalisosialismin lis\u00e4ksi; siihen, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 sosialismissa voisi my\u00f6s muuttua paremmaksi ja vapautua puolue-eliitin ja keskushallinnon kontrollista. T\u0161ekkoslovakia yritti muuttaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 huomattavasti vapaammaksi ja avasi nuorisolle yhteydet l\u00e4nteen. T\u00e4m\u00e4 aiheutti sen, ett\u00e4 Moskovan mitta t\u00e4yttyi, ja elokuussa 1968 Neuvostoliiton johdolla sosialististen maiden asevoimat miehittiv\u00e4t maan tekaistuun avunpyynt\u00f6\u00f6n vedoten. Seurauksena oli j\u00e4rjestelm\u00e4n ”normalisoiminen”, eli s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen palauttaminen. Lukuisat j\u00e4rjestelm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta hankalat teatteritaiteilijat joutuivat ottamaan vastaan pienten maaseututeatterien johtajuuksia ja teht\u00e4vi\u00e4, joissa heill\u00e4 ei ollut mahdollisuutta n\u00e4kyvyyteen. T\u00e4llainen henkisen p\u00e4\u00e4oman \u201dhaaskaus\u201d on j\u00e4lkeenp\u00e4in ajatellen h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4. Ne, jotka s\u00e4\u00e4styiv\u00e4t alkoholismilta, saattoivat tietyin ehdoin kirjoittaa rauhassa ja tehd\u00e4 tutkimusta, mutta ilman aikalaishuomiota. Kuuluisin avoimesti oppositioon asettunut teatteritaiteilija oli V\u00e1clav Havel, joka sittemmin kohosi T\u0161ekkoslovakian ensimm\u00e4iseksi ei-kommunistiseksi presidentiksi.<\/p>\n

It\u00e4isen Keski-Euroopan teatterin merkitys kasvoi 1950- ja 1960-luvuilla. Se johtui niiden poliittisesta tilanteesta toisaalta sek\u00e4 jo 1920-luvulle juontavasta kokeellisen teatterin traditiosta toisaalta. <\/b>Virallinen ohjelmiston ja n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuden sensuuri, joka vallitsi kaikissa kylm\u00e4n sodan Neuvostoliiton satelliittimaissa, ei kyennyt kontrolloimaan visuaalisten ja ohjauksellisten keinojen monimielist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. P\u00e4\u00e4llep\u00e4in sovinnaisesta ohjelmistosta tehtiin loistavaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n taidetta.<\/p>\n

It\u00e4isen Keski-Euroopan teatterissa korostui \u201dkaksoiskommunikaatio\u201d. <\/strong>Kaksoiskommunikaatio viittaa kaikkeen siihen, mit\u00e4 sanottiin rivien v\u00e4list\u00e4 ja mit\u00e4 esityksen katsoja ei voinut olla ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 piilomerkityksen\u00e4. T\u00e4llainen j\u00e4nnite ruokki teattereiden hyv\u00e4\u00e4 yleis\u00f6suhdetta; erityisesti intellektuellien ja keskiluokan piiriss\u00e4, mutta my\u00f6s laajemmin. Teatterin hirve\u00e4 paradoksi on siin\u00e4, ett\u00e4 karun sensuurin oloissa teatterin \u201domin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llinen kieli\u201d kukoistaa parhaiten. T\u00e4lt\u00e4 ainakin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 1900-luvun monien totalitaaristen tai autoritaaristen valtioiden valossa. Havaintoa ei tietenk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 tulkita sensuurin kaipuuksi.<\/p>\n

Neuvostoliitossa tilanne vaihteli sen mukaan, miten vapaaehtoisesti eri kansalliset kulttuurit olivat sopeutuneet ven\u00e4l\u00e4isen kulttuurin hegemoniaan. Baltian maiden tilanne oli siin\u00e4 mieless\u00e4 verrattavissa It\u00e4-Eurooppaan, sill\u00e4 siell\u00e4 yritettiin kommunikoida omalla kielell\u00e4 se mik\u00e4 voitiin.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4nkielisess\u00e4 teatterissa 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla uuden sukupolven nousu lis\u00e4si uudistumispaineita vuonna 1953 kuolleen Stalinin keskitettyyn ja hierarkkiseen kulttuurihallintoon. Tuolloin elettiin suhteellisen vitaalia vaihetta, jossa haluttiin uskoa kriittisen teatterin mahdollisuuteen. (ks. 8.9 Italia ja Neuvostoliitto<\/a>)<\/p>\n

T\u0161ekkoslovakia<\/h2>\n

Toisilleen l\u00e4heiset kielet ja murteet yhdistiv\u00e4t T\u0161ekkoslovakian valtiota, joka koottiin vuonna 1918 tasavallaksi. Sill\u00e4 oli osittain yhteinen, It\u00e4vallan keisarikunnan dominoima historia. T\u0161ekkoslovakialla oli takanaan protestantismin ja katolisuuden, ”olut- ja viinimaan”, saksalaisen dominoinnin sek\u00e4 unkarilaisherruuden ajat. Monien historiallisten vaiheiden aikana maatalousvaltainen Slovakia ja sen p\u00e4\u00e4kaupunki Bratislava (saks. Pressburg) olivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 irtautuneet teollistuneesta B\u00f6\u00f6min (p\u00e4\u00e4kaupunki Praha, saks. Prag) ja M\u00e4\u00e4rin (p\u00e4\u00e4kaupunki Brno, saks. Br\u00fcnn) hallitsemasta l\u00e4ntisest\u00e4 osasta.<\/p>\n

Teatterin suhteen T\u0161ekkoslovakia nousi 1920-luvulla Euroopan avantgarden johtomaiden joukkoon. Sit\u00e4 leimasivat varsinkin valaistuksen ja skenografian surrealistiset kokeilut. T\u0161ekkoslovakian pitk\u00e4aikainen kansallinen haave toteutui, kun se siirtyi modernin kehityksen etujoukkoon. Sen lis\u00e4ksi maa oli etujoukossa my\u00f6s kabareen, komedian ja satiirin kohdalla, joihin liittyi estradin\u00e4ytteleminen ja leikkimielinen sopimus yleis\u00f6n kanssa. T\u0161ekkien teatterik\u00e4sitys oli keve\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin puolalaisten romanttisine klassikoineen, vainajineen ja uhrautumisineen.<\/p>\n

Lavastustaide oli T\u0161ekkoslovakiassa eritt\u00e4in vahva teatterin osa-alue. 1930-luvulta l\u00e4htien Prahassa oli tehty multimediat\u00f6it\u00e4 ja vuonna 1957 Skenografian Instituutti aloitti toimintansa siell\u00e4. Sosialismin vuosina (1948\u20131989) skenografian kehittyminen ja teatteritekniset keksinn\u00f6t esiteltiin sosialistisen maan \u201dsaavutuksina\u201d ja valtteina. T\u00e4m\u00e4 takasi Josef Svobodalle ja muille lavastajille valtion tuen. Tosin teknisen v\u00e4lineist\u00f6n kanssa tuli taloudellisia ongelmia, kun yhteydet l\u00e4nteen 1970-luvulla vaikeutuivat. Prahassa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n joka nelj\u00e4s vuosi Skenografian maailmann\u00e4yttely, Prahan Quadriennale<\/strong>.<\/p>\n

Eurooppalaisen lavastustaiteen suurmies 1950-luvulta 1970-luvulle asti oli Josef Svoboda <\/strong>(1920\u20132002). H\u00e4n oli eritt\u00e4in monipuolisten keinojen kokeilija. Svoboda kokeili realismin muuntamista pitk\u00e4lle tyylittelev\u00e4\u00e4n suuntaan ja h\u00e4n piti tilan hahmottamista kaiken l\u00e4ht\u00f6kohtana. Svoboda k\u00e4ytti materiaalia yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla sek\u00e4 loi ovelia illuusioita.<\/p>\n\n\t\t