{"id":1113,"date":"2016-08-01T10:31:28","date_gmt":"2016-08-01T07:31:28","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1113"},"modified":"2016-10-21T13:38:11","modified_gmt":"2016-10-21T10:38:11","slug":"8-6-the-living-theatre-ja-muut-ryhmat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/8-6-the-living-theatre-ja-muut-ryhmat\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">8.6<\/div> The Living Theatre ja muut ryhm\u00e4t"},"content":{"rendered":"<p>Ryhm\u00e4ty\u00f6n\u00e4 (eli <em>Cr\u00e9ations collectives<\/em>; <em>Gruppenarbeit<\/em>) rakennetut esitykset tulivat demokraattisten taiteilijakollektiivien tavaramerkeiksi. \u201dKokeilevasta teatterista\u201d ja ryhmist\u00e4 voidaan puhua joillakin samoilla termeill\u00e4, koska samoja piirteit\u00e4 esiintyi maasta toiseen. Sellaisia olivat instituutioiden ja vallitsevan teatterimaun ja -konvention halveksunta, kaupallisesta tai kansallisteatteriajatuksesta kielt\u00e4ytyminen sek\u00e4 toiminta omissa ryhmiss\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4 ja ep\u00e4mukavuuksia uhmaten.<\/p>\n<p>Ryhmiss\u00e4 korostettiin yhteenkuuluvuutta ja toveruutta, usein my\u00f6s seksuaalista vapautta ja kiinteiden parisuhteiden v\u00e4lttely\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta ryhmittym\u00e4t olivat ker\u00e4\u00e4ntyneet my\u00f6s vahvojen persoonallisuuksien ymp\u00e4rille. Vaikka h\u00e4nt\u00e4 ei aina sanottu johtajaksi, useimmiten kyse oli taiteellisesta p\u00e4\u00e4vastuullisesta; ohjaajasta, joka muistutti er\u00e4\u00e4nlaista projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4. Vet\u00e4j\u00e4 oli vastuussa ryhm\u00e4n dynaamisuudesta ja se sai mandaattiinsa joukolta. Taiteellisen ilmeen kehittyminen edellytti valikoivaa silm\u00e4\u00e4. Sen vuoksi ryhmien maine rakennettiin yleens\u00e4 nopeasti ja ne saivat taakseen paljon saman ik\u00e4isen yleis\u00f6pohjan kannatusta. Sen seurauksena my\u00f6s teatterin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kieli vastasi sukupolvensa kokemusta ja sis\u00e4lt\u00f6 upposi hyvin jo valmiiksi samanmielisiin katsojiin.<\/p>\n<p>On sanottu ett\u00e4 noin seitsem\u00e4n vuotta on se aika, jonka sis\u00e4ll\u00e4 ryhm\u00e4 tai sukupolvi pysyy kasassa. T\u00e4ll\u00f6in se ruokkii toisiaan taiteellisilla ideoilla, innostuu toistensa tekemisest\u00e4 tai ohjaajansa ideoista. Seitsem\u00e4ss\u00e4 vuodessa my\u00f6s ohjaaja kuluttaa p\u00e4\u00e4osan ideoistaan loppuun. Poikkeukset vahvistavat tosin s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4. Alla on 1960-luvun ryhmien t\u00e4rkeimpi\u00e4 yhten\u00e4isi\u00e4 piirteit\u00e4.<\/p>\n<ol>\n<li>Innostuminen Artaud\u2019n tai Brechtin ajatuksesta, Living theatren malleista, poliittisesta revyyst\u00e4 ja\/tai marxilaisesta kapitalismikritiikist\u00e4.<\/li>\n<li>Toimiminta tapahtui ainakin osittain my\u00f6s kollektiivina ilman autoritaarista ohjaajaa. Kaikki tekiv\u00e4t kaikkea; teht\u00e4v\u00e4njaot eiv\u00e4t olleet niin eriytyneit\u00e4 kuin institutionalisissa teattereissa. Kirjailijan, n\u00e4yttelij\u00e4n ja ohjaajan ty\u00f6nkuvat sekoittuvat, ainakin joksikin aikaa.<\/li>\n<li>Elettiin \u201dkommuunissa\u201d. Teatteria ei n\u00e4hty ammattina tai ty\u00f6paikkana, jossa k\u00e4ytiin tietyll\u00e4 kellonly\u00f6m\u00e4ll\u00e4, vaan el\u00e4m\u00e4ntapana.<\/li>\n<li>Ryhmill\u00e4 oli yhteys muuhun nuorisokulttuuriin, erityisesti rockiin ja Beatlesin kautta hippi-kulttuuriin. T\u00e4m\u00e4 oli ominaista teatterille varsinkin Yhdysvalloissa. Siell\u00e4 teatteri oli poliittisesti suoran aktiivista ja aggressiivista. Teatteri ei ollut samaa merkityst\u00e4 kuin Euroopassa. Yhdysvalloissa poliittinen teatteri rajoittui l\u00e4hinn\u00e4 sota- rotu- ja kansalaisoikeuskysymyksiin, ei sosialismin esittelemiseen yleisen\u00e4 vaihtoehtona.<\/li>\n<li>Euroopassa vasemmisto-intellektuellien poliittinen, analyyttinen ja hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4 teatteri ohitti \u201dhippiteatterin\u201d tai \u201dhillumisen\u201d. Teatterij\u00e4rjestelm\u00e4 kuitenkin \u201dimi\u201d t\u00e4m\u00e4n 1968-sukupolven osittain itseen\u00e4. Samalla poliittisen teatterin l\u00e4ht\u00f6kohdat, sen syvenev\u00e4 estetiikka ja ihmiskuva, siirtyi klassikkotulkintoihin. Sen seurauksena syntyi 1970-luvulla uudenlaisten klassikkotulkintojen aalto.<\/li>\n<\/ol>\n<h2>The Living Theatre<\/h2>\n<p>The Living Theatre -ryhm\u00e4n p\u00e4\u00e4vaiheiden kautta voi hahmottaa my\u00f6s kokeilun taustoja ja luonnetta sek\u00e4 niiden suhdetta yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4. Kaksi nuorta <strong>Judith Malina <\/strong>(1926\u20132015) ja<strong> Julian Beck <\/strong>(1925\u20131985) tutustuivat toisiinsa New Yorkissa vuonna 1943. Intohimoisina teatterinharrastajina he perustivat oman teatterin vuonna 1946, jolle he antoivat nimen The Living Theatre. Malinan ja Beckin kunnianhimona oli tehd\u00e4 kirjallisesti ja taiteellisesti modernia teatteria, jota ei muuten esitetty. He esiintyiv\u00e4t pieniss\u00e4 huoneistoissa, mutta eiv\u00e4t juuri koskaan kyenneet maksamaan palkkaa n\u00e4yttelij\u00f6ille. Esitykset eiv\u00e4t olleet kovinkaan paljon harrastajateatterin yl\u00e4puolella. Ohjelmistossa oli kuitenkin Brechti\u00e4, Strindbergi\u00e4, Cocteau\u2019ta, Pirandelloa, Racinea, Gertrude Steinia ja er\u00e4it\u00e4 amerikkalaisia kirjailijoita.<\/p>\n<p>Vuonna he 1959 esittiv\u00e4t Jack Gelberin n\u00e4ytelm\u00e4n <strong><em>The Connection<\/em><\/strong>. Siin\u00e4 kuvattiin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen naturalistisella tarkkuudella narkomaaneja, jotka odottivat huumekauppiasta. V\u00e4liajan j\u00e4lkeen huumausaineita oli saatu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle ja niit\u00e4 \u201dik\u00e4\u00e4n kuin\u201d k\u00e4ytettiin. Esitys perustui tarkkaan ja \u201doikeaan\u201d ajank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja toiminnan minimointiin. Lis\u00e4ksi leikittiin todellisuuden rajalla. N\u00e4yttelij\u00e4ryhm\u00e4 my\u00f6s pyrki filmaamaan n\u00e4m\u00e4 kohtaukset. N\u00e4ytelm\u00e4n sensaatiomaisuuden ja rohkeuden vuoksi ryhm\u00e4st\u00e4 tuli kerralla kuuluisa. Se teki n\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4 ensimm\u00e4iset Euroopan kiertueensa vuosina 1961 ja 1962. My\u00f6s Helsingin Ylioppilasteatteri esitti sen tuoreeltaan.<\/p>\n<p>Vuonna 1963 tehtiin Kenneth Brownin n\u00e4ytelm\u00e4 <strong><em>The Brig<\/em><\/strong>, joka kuvasi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 merijalkav\u00e4en putkassa. Esityksess\u00e4 \u201dhyv\u00e4n Amerikan\u201d armeijan v\u00e4kivaltaisuus ja n\u00f6yryytt\u00e4misen keinot oli kuvattu rajusti, fyysisesti ja paljaasti \u201dmit\u00e4\u00e4n kaihtamatta\u201d. (kuva)<\/p>\n<p>Seuraavana vuonna teatteri suljettiin. New Yorkin poliisiviranomaiset olivat tiukkoina maksamattomien veror\u00e4stien vuoksi. Ryhm\u00e4 l\u00e4hti Eurooppaan, miss\u00e4 se esitti Genetin <strong><em>Piiat<\/em><\/strong> ja Brechtin <strong><em>Antigone<\/em><\/strong>-sovitusta. Niist\u00e4 varsinkin j\u00e4lkimm\u00e4inen oli raju, sortoa ja v\u00e4kivaltaa kuvaava tulkinta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1113 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"696\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Living-Theatre-Sofokleen-Antigone-i.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-795\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Living-Theatre-Sofokleen-Antigone-i.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Living-Theatre-Sofokleen-Antigone-i-200x127.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Living-Theatre-Sofokleen-Antigone-i-800x506.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-795'>\n\t\t\t\tLiving Theatre, Sofokleen Antigone, Parma [M. C. Gaffier. Cesare Molinari: Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"660\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Living-Theatre-Sofokleen-Atigone-2.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-796\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Living-Theatre-Sofokleen-Atigone-2.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Living-Theatre-Sofokleen-Atigone-2-200x120.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Living-Theatre-Sofokleen-Atigone-2-800x480.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-796'>\n\t\t\t\tLiving Theatre, Sofokleen Antigone, Parma [M. C. Gaffier. Cesare Molinari: Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>N\u00e4ihin aikoihin ryhm\u00e4 alkoi ker\u00e4t\u00e4 paljon mukaan tulijoita, jotka kaikki otettiin j\u00e4seniksi. Pariisi pysyi ryhm\u00e4n keskuspaikkana. Sielt\u00e4 k\u00e4sin tehtiin vuoden 1964 j\u00e4lkeen esityksi\u00e4, kuten <strong><em>Mysteries and Smaller Pieces<\/em><\/strong>. Siin\u00e4 paitsi kommentoitiin ryhm\u00e4n karkoitusta, my\u00f6s revittiin ja sy\u00f6tiin dollarin seteli protestiksi kapitalismia vastaan ja muodostettiin \u201del\u00e4vi\u00e4 tauluja\u201d (kuva). Varsin konkreettista oli se, ett\u00e4 muun muassa Artaud\u2019n kuvauksen mukaan esitettiin \u201druttoepidemia\u201d, jossa katsojat vedettiin mukaan kuumeiseen ruttotanssiin.<\/p>\n<p><strong>Frankenstein<\/strong> oli vapaa mukaelma vanhasta n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 hirvi\u00f6n synnyst\u00e4. (kuva). Ryhm\u00e4 vieraili Helsingiss\u00e4kin joulukuussa 1965 esiintyen sek\u00e4 Ylioppilastalolla ett\u00e4 Kansallisteatterissa. Se esitti <strong><em>Piiat<\/em><\/strong> ja <strong><em>Mysteereit\u00e4.<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Vuoden 1968 Avignonin festivaaleille ryhm\u00e4 valmisti produktion <strong><em>Paradise Now<\/em><\/strong>, jonka rakenne oli rituaalimainen. Esitys sis\u00e4lsi id\u00e4n filosofioihin perustuvaa \u201dokkultismia\u201d. Esitys &#8221;yllytti&#8221; huumeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, julkiseen sukupuoliyhdynt\u00e4\u00e4n ja yhteiskunnalliseen vallankumoukseen, mik\u00e4 aiheutti viranomaisten vastareaktiot. Esitys p\u00e4\u00e4ttyi siihen, ett\u00e4 yleis\u00f6 vaelsi esiintyjien kanssa kaduille juhlimaan &#8221;ilosanomaa&#8221; ja toteuttamaan sit\u00e4. Vaikka Avignonissa t\u00e4t\u00e4 ei sallittu, he esiintyiv\u00e4t ilmaiseksi kadulla ja villitsiv\u00e4t teatterifestivaalia vain kaksi kuukautta Pariisin opiskelijamellakoiden j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1113 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"912\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img428-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2151\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img428-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img428-kopio-200x166.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img428-kopio-800x663.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2151'>\n\t\t\t\tLiving Theatren Paradise Now Avignonissa 1968 [Denis Bablet. The Revolutions of Stage Design in the 20th Century. Paris 1977]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>The Living Theatre oli kyps\u00e4 Yhdysvaltojen kiertueelle. Siell\u00e4 se yliopistokampukselta toiselle levitti pilven polton ja seksuaalisen vapauden karnevalistista juhlaa puoli vuotta. Se edusti estetiikkaa, jossa yleis\u00f6 osallistui ja astui ik\u00e4\u00e4n kuin toiseen maailmaan totaalisesti sis\u00e4\u00e4n; esitys ei kuitenkaan n\u00e4ytt\u00e4nyt tiet\u00e4 sielt\u00e4 ulos. (kuva) Jan Kott on kirjoittanut, ett\u00e4 <strong><em>Paradise Now\u2019ta<\/em><\/strong> esitetiin hippi-kampuksilla t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen useita vuosia erilaisin seurauksin. Niist\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 raskaat huumeet olivat vakavin, sill\u00e4 aidsia ei viel\u00e4 ollut. Beck ja Malina ilmeisesti olivat itsekin jossain m\u00e4\u00e4rin h\u00e4mmentyneit\u00e4 aikaansaamastaan huomiosta.<\/p>\n<p><strong><em>Paradise Now\u2019n<\/em><\/strong> j\u00e4lkeen ryhm\u00e4n oli vaikea jatkaa, ainakaan samalla linjalla. Ryhm\u00e4 palasi Eurooppaan, mutta sen hajaantuminen oli jo alkanut. Osaa kiinnosti Intia, osaa militantimpi teatteri, osaa muu happening-taide. Beckien ryhm\u00e4 l\u00e4hti Brasiliaan, jossa he joutuivat useiksi kuukausiksi vankilaan. Vuonna 1971 ryhm\u00e4 palasi Yhdysvaltoihin, mutta sielt\u00e4 se l\u00e4hti j\u00e4lleen Eurooppaan. Vanhat esitykset, joita oli ohjelmistossa viel\u00e4 1980-luvulla, alkoivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo kulahtaneilta ja amat\u00f6\u00f6rim\u00e4isilt\u00e4. Ikinuoret johtajat, l\u00e4hes 60-vuotiaat hipit Judith ja Julian vetiv\u00e4t ryhm\u00e4\u00e4 siihen asti, kunnes Julian kuoli vuonna 1985. Vuosituhannen vaihteessa Judithin ymp\u00e4rille oli kehittynyt poliittiseen osallistumiseen orientoitunut nuortunut ryhm\u00e4.<\/p>\n<h2>Yhdysvaltalaisia teatteriryhmi\u00e4<\/h2>\n<p>Vuosi 1959 oli t\u00e4rke\u00e4 vuosi, sill\u00e4 kuvataiteen puolella <em>happening<\/em>-taide, eli my\u00f6hemmin performanssitaide k\u00e4ynnistyi; tai sanokaamme, ammensi omista traditioistaan, joita sill\u00e4 oli ollut surrealistien ajoista alkaen. Aloittajana oli taidehistorioitsija <strong>Allan Kaprow<\/strong> (1927\u20132006), joka vuonna 1959 ideoi taidetapahtuman <strong><em>18 Happenings in 6 Parts<\/em><\/strong>.<\/p>\n<p>My\u00f6s teatterin puolella kehkeytyi ryhmi\u00e4, joiden ymp\u00e4rille syntyi vilkasta, osin selv\u00e4sti teatterillista, mutta my\u00f6s poikkitaiteellista toimintaa.<\/p>\n<p>Yksi vanhimmista ja toimeliaammista ryhmist\u00e4 oli vuonna 1960 perustettu <strong>LaMama Experimental Theatre Group<\/strong>, jonka kellarihuoneessa 1960-luvulla monet muutkin ryhm\u00e4t esiintyiv\u00e4t. Vuodesta 1974 LaMamaa johti ohjaaja <strong>Andrei Serban <\/strong>(s. 1943), joka ohjasi ryhm\u00e4lle kreikkalaisia ja muita eurooppalaisia klassikoita.<\/p>\n<p><em>The Theatre of the Ridiculous<\/em> erikoistui pornoon ja seksipelleilyyn. Muita ryhmi\u00e4 olivat <em>Judson Poets\u2019 Theatre<\/em> ja <em>American Place Theatre,<\/em> joka on esitt\u00e4nyt muun muassa Sam Shephardia ja Jack Gelberi\u00e4, sek\u00e4 <em>Theatre Genesis<\/em>. Vuonna 1980 n\u00e4it\u00e4 off-off-Broeadway-ryhmi\u00e4 oli New Yorkissa noin 150. Kuuluisia ryhmi\u00e4 ja niiden ydinhenkil\u00f6it\u00e4 olivat muun muassa:<\/p>\n<ul>\n<li><em>The Open Theatre<\/em> (perustettu 1963), <strong>Peter Feldman &amp; Joseph Chaikin<\/strong><\/li>\n<li><em>The Mabou Mines<\/em> (1969), <strong>Lee Breuer<\/strong> 1970\u20131976<\/li>\n<li><em>The Ontological-Hysteric Theatre<\/em> (1968), <strong>Richard Foreman<\/strong><\/li>\n<li><em>The Byrd Hoffman Foundation<\/em> (1969), <strong>Robert Wilson<\/strong><\/li>\n<li><em>Bread and Puppet Theatre<\/em> (1961), <strong>Peter Schumann<\/strong><\/li>\n<li><em>San Fransisco Mime Troup<\/em> (1959\/1966), <strong>Robert Grimes Davis<\/strong><\/li>\n<li><em>El Teatro Campesino<\/em> (1965), <strong>Luis Valdes<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>1960-luvun kehityksist\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa my\u00f6s <strong>vahva mustan teatterin liike<\/strong>. Vuosikymmenen lopulla oli jo paljon ryhmi\u00e4.<\/p>\n<ul>\n<li><em>Free Southern Theatre<\/em> (1963\u20131964), kansalaisoikeusliike<\/li>\n<li><em>Black Arts Repertory Theatre School<\/em> (1964), LeRoi Jones<\/li>\n<li><em>Negro Ensemble Company (NEC<\/em>, 1968)<\/li>\n<li><em>New Lafayette Theatre<\/em> (1967)<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Richard Schechner <\/strong>(s. 1934) kehitteli lajityyppi\u00e4 <em>Environmental theatre.<\/em> Siin\u00e4 yleis\u00f6 otetaan mukaan osaksi tapahtumaa ja katsojan ja esitt\u00e4j\u00e4n raja h\u00e4ivytet\u00e4\u00e4n. Vuonna 1968 h\u00e4nen perustamansa <em>The Performance Group <\/em>esitti muun muassa Euripideen <em>Bakkantien<\/em> pohjalta tehty\u00e4 esityst\u00e4 <strong><em>Dionysus 69<\/em><\/strong>. Lis\u00e4ksi Schechner on toimittanut tieteellisi\u00e4 julkaisuja, <em>The Performing Arts Journal<\/em> ja <em>The Drama Review. <\/em>H\u00e4n on perustanut New Yorkin Yliopistoon <em>Performance Studies<\/em> -osaston.<\/p>\n<p>Vuoden 1980 j\u00e4lkeen Schechnerin <em>The Performance Group <\/em>nimettiin uudelleen, ja sen nimeksi tuli <strong><em>The Wooster Group<\/em><\/strong> Ryhm\u00e4n ohjaaja <strong>Elisabeth Le Compte<\/strong> teki eritt\u00e4in rajuja muokkauksia amerikkalaisista n\u00e4ytelmist\u00e4, kuten Wilderin <em>Our Townista<\/em> ja Millerin <em>The Cruciblesta<\/em>. Nuori sukupolvi alkoi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s uudenlasita teknologiaa.<\/p>\n<p>1980-luvun nimekk\u00e4imm\u00e4t ohjaajat l\u00f6ytyiv\u00e4t itse asiassa jo edell\u00e4 lueteltujen ryhmien perustajanimist\u00e4. Kuva on Richard Foremanin produktiosta <em>The Birth of a Poet <\/em>(1985). Lis\u00e4ksi on mainittava viel\u00e4 <strong>Robert Wilson <\/strong>(1942\u2013), jonka tunnetuin suurproduktio on vuosina 1983\u20131984 eri eurooppalaisilla festivaaleilla toteutettu <em>CIVILwarS<\/em>, sek\u00e4 <strong>Peter Sellars <\/strong>(1957\u2013).<\/p>\n<h2>Englantilaisesta vaihtoehtoteatterista<\/h2>\n<p>1970-luvulla Englantiin alettiin rakentaa suurta Kansallisteatteria, jonne oli Manner-Euroopan esikuvien mukaisesti tarkoitus vakiinnuttaa pysyv\u00e4 ja hyv\u00e4tasoinen ensemble. Valtavat rakennukset olivat kuitenkin my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 aikataulusta ja hanke her\u00e4tti my\u00f6s paljon kritiikki\u00e4. Teatteri kuitenkin saatiin aikaiseksi suureen betonikolossiin Thamesin etel\u00e4rannalle.<\/p>\n<p>Pysyvi\u00e4 teattereita syntyi Lontoon ulkopuolella 1960-luvulla paljon. Samanaikaisesti kaupallisten teattereiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 Lontoossa v\u00e4heni 130:st\u00e4 33:een. Niiden rinnalle syntyiv\u00e4t <em>Underground<\/em>-teatterit, joita vuonna 1971 oli jo ainakin 31 kappaletta. Osa niist\u00e4 oli amerikkalaisia, La Maman sivuryhmi\u00e4 tai kiert\u00e4vi\u00e4 ryhmi\u00e4.<\/p>\n<p>Englantilainen temi <strong>The Fringe<\/strong> (hapsut, lieve, reuna) alkoi tarkoittamaan kaikkea teatteria, joka oli vakiintuneen teatteritoiminnan ulkopuolella. Sen hedelmi\u00e4 olivat muun muassa lounastuntiteatteri, y\u00f6teatteri, kahvilateatteri sek\u00e4 yhteis\u00f6teatteria, joka teki asukkaiden kanssa tietyn yhteis\u00f6n elinoloista. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi syntyi esimerkiksi mustien, intialaisten, jamaikalaisten sek\u00e4 seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen teatteria ja teattereita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ryhm\u00e4ty\u00f6n\u00e4 (eli Cr\u00e9ations collectives; Gruppenarbeit) rakennetut esitykset tulivat demokraattisten taiteilijakollektiivien tavaramerkeiksi. \u201dKokeilevasta teatterista\u201d ja ryhmist\u00e4 voidaan puhua joillakin samoilla termeill\u00e4, koska samoja piirteit\u00e4 esiintyi maasta toiseen. Sellaisia olivat instituutioiden ja vallitsevan teatterimaun ja -konvention halveksunta, kaupallisesta tai kansallisteatteriajatuksesta kielt\u00e4ytyminen sek\u00e4 toiminta omissa ryhmiss\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4 ja ep\u00e4mukavuuksia uhmaten. Ryhmiss\u00e4 korostettiin yhteenkuuluvuutta ja toveruutta, usein my\u00f6s seksuaalista [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1113"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1113"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1113\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2347,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1113\/revisions\/2347"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1113"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1113"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1113"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}