{"id":1117,"date":"2016-08-01T10:36:21","date_gmt":"2016-08-01T07:36:21","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1117"},"modified":"2016-10-10T16:54:37","modified_gmt":"2016-10-10T13:54:37","slug":"8-4-teatteri-ja-1960-luvun-sukupolvikapina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/8-4-teatteri-ja-1960-luvun-sukupolvikapina\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">8.4<\/div> Teatteri ja 1960-luvun sukupolvikapina"},"content":{"rendered":"<p>L\u00e4nsi-Euroopan kulttuuriselle ilmastolle on ollut olennaista ja leimallista se, ett\u00e4 \u00e4lymyst\u00f6 on melko yksiselitteisesti kannattanut vasemmistolaisia aatteita. Tunnetuinta ja taiteellisesti arvostetuinta teatteria teki 1970-luvunkin ajan juuri \u201dvuoden 1968 sukupolvi\u201d: toisin sanoen juuri se nuoriso, joka oli syntynyt sodan j\u00e4lkeisin\u00e4 ahdistuksen ja toiveikkuuden vuosina. Maasta riippuen he ilmaisivat eri lailla tyytym\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 vuonna 1968 maailman tilasta. He protestoivat muun muassa \u201doikeudenmukaisuuden\u201d, \u201dparemman maailman\u201d, \u201drauhan ja aseistariisunnan\u201d tai \u201dseksuaalisen vapautumisen\u201d nimiss\u00e4.<\/p>\n<p>1960-luvun k\u00e4\u00e4nnekohdat, Pariisin toukokuu 1968 ja Prahan elokuu 1968, joista toinen haluttiin muistaa ja toinen unohtaa, eiv\u00e4t syntyneet tyhj\u00e4st\u00e4. Niit\u00e4kin oli edellytt\u00e4nyt monivuotinen kehitys, joka oli luonut maaper\u00e4n ja paineet kuohunnalle. Vuosikymmenen merkitt\u00e4vist\u00e4 etapeista mainittakoon John F. Kennedyn murha 1963, Vietnamin sodan laajeneminen vuodesta 1965 alkaen tai Nikita Hru\u0161t\u0161evin aikainen suojas\u00e4\u00e4 1956\u20131964.<\/p>\n<p>Suurille ik\u00e4luokille, eli <em>baby boomin<\/em> aikana syntyneille lapsille maailma ei n\u00e4ytt\u00e4ytynyt yht\u00e4 illuusiottomana ja ep\u00e4rationaalisena kuin heit\u00e4 vanhemmalle sukupolvelle; sille, joka oli kokenut 1930-luvun totalitarismin ja autoritaariset diktatuurit, k\u00e4rsimykset, pakolaistulvat, vankileirit, joukkotuhot sek\u00e4 opportunistiset takink\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Vanhempi sukupolvi ei voinut alistua en\u00e4\u00e4 vain yhteen merkitykseen, joka laajenisi utooppiseksi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Sellainen ajattelu el\u00e4hdytti vuoden 1968 nuorta sukupolvea, jota on luonnehdittu viimeisiksi romantikoiksi. Maakohtaisten erojen ohitse yhteisin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 olivat sodanj\u00e4lkeinen suuri syntyvyys, suurten ik\u00e4luokkien tulo yliopistoihin sek\u00e4 uusi nuorisokulttuuri.<\/p>\n<p>Teatterissa poliittisen \u201dpamflettiteatterin\u201d synty ja ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 teatteri osallistuu poliittiseen taisteluun kokivat uuden nosteen. T\u00e4m\u00e4 antoi paradoksaalisesti paljon merkityst\u00e4 ja voimantunnetta, sill\u00e4 olihan vasemmiston ja oikeiston v\u00e4linen j\u00e4nnite automaattisesti sidoksissa kylm\u00e4n sodan kaksinapaiseen maailmankuvaan. Teatteriesityksen vaatima dramaattinen konflikti sai n\u00e4in lis\u00e4potkua ajanjakson poliittisesta polarisaatiosta: teatteri osallistui koko maailmaa koskevaan debattiin.<\/p>\n<p>Sodan j\u00e4lkeinen sukupolvi koki tarvetta tulkita oman kulttuurinsa klassikoita uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sit\u00e4 varten rakentui sarja esityksi\u00e4, jossa analysoitiin tarkasti teoksen merkityst\u00e4 sen syntyajankohtaa vasten. Modernin taiteen perinteen mukainen \u201dtaideteoksen ydin\u201d pyrittiin erottamaan sen pintarakenteesta. Dramaturgin merkitys korostui t\u00e4llaisen analyysiprosessin my\u00f6t\u00e4. Keinojen osalta \u201drajojen rikkominen\u201d on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 siin\u00e4 voimakkaassa ohjaajanteatterin aallossa, joka 1960-luvun lopulta alkoi hallita teatteriuudistusten julkisuutta. Tulkinnoissa ja estetiikassa alkoi kuitenkin tapahtua selkeit\u00e4 muutoksia vasta sen j\u00e4lkeen, kun n\u00e4kemys ideologisista utopioista alkoi hiipua.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1117 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"849\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/image.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-810\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/image.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/image-200x154.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/image-800x617.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-810'>\n\t\t\t\tWilfried Minksin poptaidevaikutteinen skenografia Peter Zadekin ohjaukseen Schillerin Rosvoista, Bremen, 1966 [Denis Bablet. The Revolution of Stage Design in the 20th Century. Paris 1977]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"826\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/image-kopio.jpeg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-809\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/image-kopio.jpeg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/image-kopio-200x150.jpeg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/image-kopio-800x601.jpeg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-809'>\n\t\t\t\tWilfried Minksin luonnos Peter Palitzschin ohjaukseen Brechtin \u0160vejk toisessa maailmansodassa, Ruhr-festivaali, 1967 [Denis Bablet, The Revolution of Stage Design in the 20th Century. Paris 1977]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vasemmiston piiriss\u00e4 kehittyi militantteja \u00e4\u00e4riryhmi\u00e4 1960-luvun lopulla, joista mainittakoon erityisesti L\u00e4nsi-Saksan Punainen armeijakunta (RAF) ja Italian Punaiset prikaatit. N\u00e4iden ryhmien pommi-iskut ja ammuskelu taltutettiin tiukoilla poliisitoimilla hiljaisen enemmist\u00f6n mielipiteen turvin 1970-luvun alussa. Baskien itsen\u00e4isyysliike terrorisoi Espanjaa ja pohjoisirlantilaiset terroristit Isoa-Britanniaa. N\u00e4m\u00e4 konfliktit p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t my\u00f6s poliittisten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6jen esityksiin. Niiss\u00e4 pyrittiin kuvaamaan esimerkiksi yhteiskunnallista rakenteellista v\u00e4kivaltaa tai etnist\u00e4 sortoa, jotka tulkittiin ilmi\u00f6n taustatekij\u00f6iksi.<\/p>\n<p>Yhdysvalloissa nuori ik\u00e4polvi oli joutumassa asevelvollisina kommunismin vastaiseen sotaan Vietnamiin. Sen oli vaikea motivoitua siihen. T\u00e4m\u00e4 synnytti rauhanliikkeen, joka levisi L\u00e4nsi-Eurooppaan saaden erilaisia paikallisia painotuksia. Kulttuurisesti 1960-luku Yhdysvalloissa merkitsi suurta murrosta, jossa mustien kansalaisoikeusliike sek\u00e4 pasifistinen laululiike nousivat identiteetin uusiksi aineksiksi.<\/p>\n<p>Sukupuoli-identiteetti nousi keskusteluun 1970-luvun kuluessa merkitt\u00e4vimm\u00e4ll\u00e4 tavalla sitten 1800-luvun naisemansipaation klassikoiden. Sukupuolten tasa-arvon per\u00e4\u00e4n alettiin uudelleen kysy\u00e4. Suurten ik\u00e4luokkien piiriss\u00e4 toimivat naistaiteilijat ottivat osaa yhteiskunnassa virinneeseen keskusteluun, jossa pohdittiin muun muassa seuraavia kysymyksi\u00e4: Olivatko naiset seksuaalisen vapautumisensa my\u00f6t\u00e4 j\u00e4\u00e4neet vanhojen &#8221;sortomekanismien&#8221; piiriin vai olivatko alistavat mekanismit pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muuttaneet muotoaan? Olivatko naisten mahdollisuudet ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sittenk\u00e4\u00e4n aidosti tasavertaisia miesten kanssa? J\u00e4ik\u00f6 kodin- ja lapsenhoito kaikesta edistyksellisest\u00e4 retoriikasta ja pienist\u00e4 reformeista huolimatta naisten asiaksi? Naisteatterin ensimm\u00e4inen vuoden 1968 j\u00e4lkeinen aalto nousi jo 1970-luvun kuluessa l\u00e4nness\u00e4, Suomessa v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>L\u00e4nsi-Euroopan kulttuuriselle ilmastolle on ollut olennaista ja leimallista se, ett\u00e4 \u00e4lymyst\u00f6 on melko yksiselitteisesti kannattanut vasemmistolaisia aatteita. Tunnetuinta ja taiteellisesti arvostetuinta teatteria teki 1970-luvunkin ajan juuri \u201dvuoden 1968 sukupolvi\u201d: toisin sanoen juuri se nuoriso, joka oli syntynyt sodan j\u00e4lkeisin\u00e4 ahdistuksen ja toiveikkuuden vuosina. Maasta riippuen he ilmaisivat eri lailla tyytym\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 vuonna 1968 maailman tilasta. He [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1117"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1117"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1117\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2311,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1117\/revisions\/2311"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1117"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1117"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1117"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}