{"id":1133,"date":"2016-08-03T06:44:30","date_gmt":"2016-08-03T03:44:30","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1133"},"modified":"2021-10-28T09:29:41","modified_gmt":"2021-10-28T06:29:41","slug":"8-1-bertolt-brecht-elama-teokset-ja-vaikutus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/8-1-bertolt-brecht-elama-teokset-ja-vaikutus\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">8.1<\/div> Bertolt Brecht \u2014 el\u00e4m\u00e4, teokset ja vaikutus"},"content":{"rendered":"<h5>Brechtin asemaa ei voi ohittaa. Se on riippumaton siit\u00e4, miten h\u00e4n itse onnistui tavoitteissaan, tai miten h\u00e4nen ajatustensa t\u00e4rkeimpien toteuttajien pyrkimykset ovat toimineet. H\u00e4nen tuotantonsa on t\u00e4ysipainoista ja h\u00e4n on m\u00e4\u00e4ritellyt teatterin teht\u00e4v\u00e4t ja haasteet kirkkaasti tavalla, joka on vaatinut esitt\u00e4jilt\u00e4 analyysin ja ajatuksen tarkkuutta.<\/h5>\n<p>Brechtin hahmo on aina ollut kiistelty, samoin h\u00e4nen teoriansa yksi keskeisist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 <strong>vieraannuttaminen (<em>Verfremdung<\/em>)<\/strong>. Vieraannuttamisen ajatusta on v\u00e4h\u00e4telty tai sit\u00e4 on korostettu eri muuttuvien trendien mukaan. Kaikesta huolimatta Brechtill\u00e4 on keskeinen paikka teatterin teoriassa, sill\u00e4 h\u00e4n kuvasi uudella lailla katsojan ja esitt\u00e4j\u00e4n suhdetta: siin\u00e4 katsojan el\u00e4ytymiseen puututaan ja odotukset rikotaan, jonka seurauksena t\u00e4m\u00e4 aloittaa (esitt\u00e4jien oletuksen mukaan) \u201dkriittisen ihmettelyn\u201d. Brechtil\u00e4isen n\u00e4kemyksen mukaan kriittinen ihmettely on yhteiskunnallisen vaikuttamisen ensimm\u00e4inen aste.<\/p>\n<h2>Brechtin el\u00e4m\u00e4nvaiheet \u2014\u00a0ekspressionistista teoreetikoksi<\/h2>\n<p><strong>Bertolt Brecht <\/strong>(1898\u20131956) syntyi Augsburgissa, Baijerin osavaltion leimallisesti katolilaisessa kaupungissa paperitehtaan virkailijan, my\u00f6hemmin johtajaksi nousevan Berthold Brechtin perheeseen. Lapsi sai nimen Eugen Berthold Friedrich. Jo kouluaikana Brecht kirjoitti runoja ja n\u00e4ytelmi\u00e4. 16-vuotiaan Brechtin patrioottisia runoja julkaistiin paikallisessa lehdess\u00e4 samana vuonna kun ensimm\u00e4inen maailmansota syttyi.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1133 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"836\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Brecht-Dolbinin-piirros-n.-1930.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-750\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Brecht-Dolbinin-piirros-n.-1930.jpg 836w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Brecht-Dolbinin-piirros-n.-1930-167x200.jpg 167w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Brecht-Dolbinin-piirros-n.-1930-669x800.jpg 669w\" sizes=\"(max-width: 836px) 100vw, 836px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-750'>\n\t\t\t\tFred Dolbinin piirros Brechtist\u00e4, n. 1930 [Wikimedia Commons]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1917 Brecht kirjoittautui M\u00fcnchenin yliopiston filosofiseen tiedekuntaan. Seuraavana vuonna h\u00e4n alkoi kirjoittaa n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 <strong><em>Baal<\/em><\/strong><em>. <\/em>H\u00e4n suoritti my\u00f6s asevelvollisuutensa l\u00e4\u00e4kint\u00e4miehen\u00e4 Augsburgin sairaalassa. Marraskuussa 1918 M\u00fcnchenist\u00e4 julistettiin Baijerin neuvostotasavalta. Vuonna 1919 kommunistijohtoinen Spartakus-liikkeen kapina kukistettiin. Brecht ty\u00f6sti <strong><em>Spartacus<\/em><\/strong> eli <strong><em>Rummut y\u00f6ss\u00e4 <\/em><\/strong>-n\u00e4ytelm\u00e4n ensimm\u00e4ist\u00e4 versiota. Brecht eli edelleen Augsburgissa, jossa h\u00e4nen rakastettunsa Paula Banholzer synnytti pojan (Frank).<\/p>\n<p>Vuonna 1920 Brecht kirjoitti teatterikritiikki\u00e4 ja muun muassa esiintyi Karl Valentinin kabaree-esityksiss\u00e4. <strong><em>Baalia<\/em><\/strong> ei uskallettu julkaista. Brechtin \u00e4iti Sophie kuoli ja Brecht muutti M\u00fcncheniin. Seuraavana vuonna h\u00e4n alkoi ty\u00f6st\u00e4\u00e4 <strong><em>Kaupunkien viidakossa<\/em><\/strong> -n\u00e4ytelm\u00e4n ensimm\u00e4ist\u00e4 versiota. Vuonna 1922 Brecht siirtyi Berliiniin. N\u00e4ytelm\u00e4n <strong><em>Rummut y\u00f6ss\u00e4<\/em><\/strong> kantaesitys oli M\u00fcnchenin Kammerspieless\u00e4. Vuonna 1923 Brecht nimitettiin dramaturgiksi Kammerspieleen. H\u00e4n solmi ensimm\u00e4isen avioliittonsa Marianne Zoffin kanssa. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4n jatkoi suhdettaan varakkaasta Wienin juutalaisperheest\u00e4 kotoisin olevaan n\u00e4yttelij\u00e4tt\u00e4reen Helene Weigeliin. Brecht sai arvostetun Kleist-palkinnon n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4\u00e4n <em>Rummut y\u00f6ss\u00e4<\/em>.<\/p>\n<p>Vuonna 1923 <em>Kaupunkien viidakossa <\/em>kantaesitettiin M\u00fcnchenin Residenztheaterissa, ja sen lavasti Caspar Neher. (lavastustyylist\u00e4 n\u00e4yte kuvassa.) My\u00f6s <em>Baal<\/em> kantaesitettiin Leipzigin Altes Theaterissa vuonna 1923. Brecht oli kirjoittanut varhaiset n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 ekspressionismin hengess\u00e4 (katso.<a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/8-1-bertolt-brecht-elama-teokset-ja-vaikutus\/\">8.1 Bertolt Brecht el\u00e4m\u00e4, teokset ja vaikutus<\/a>). Niiss\u00e4 n\u00e4kyi sodan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4 ahdistus ja ristiriita. <strong><em>Baal<\/em><\/strong> on er\u00e4\u00e4nlainen ihmishirvi\u00f6, \u00f6ykk\u00e4ri ja v\u00e4kivaltainen yst\u00e4viens\u00e4 hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 sek\u00e4 taloudellisesti ett\u00e4 seksuaalisesti. <strong><em>Rummut y\u00f6ss\u00e4<\/em><\/strong> -n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 sodassa kauan kadonneena ollut p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 palaa rintamalta kotiin. Siell\u00e4 h\u00e4n havaitsee morsiamensa kihlautuneen sotakeinottelusta hy\u00f6tyv\u00e4lle kauppiaalle. Mies ei halua osallistua Spartakistien vallankumousyritykseen tai kuolla ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mink\u00e4\u00e4n asian puolesta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1133 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"856\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brecht-Rummut-yossa-Reigbertin-lavastusluonnos-1922.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2504\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brecht-Rummut-yossa-Reigbertin-lavastusluonnos-1922.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brecht-Rummut-yossa-Reigbertin-lavastusluonnos-1922-800x623.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brecht-Rummut-yossa-Reigbertin-lavastusluonnos-1922-200x156.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brecht-Rummut-yossa-Reigbertin-lavastusluonnos-1922-768x598.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2504'>\n\t\t\t\tBrecht, Rummut y\u00f6ss\u00e4, Otto Reigbertin lavastusluonnos, 1922. [M\u00fcnchenin teatterimuseo, Cesare Molinari: Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1924 Weigelille ja Brechtille syntyi poika, Stefan. Brecht sovitti yhdess\u00e4 Lion Feuchtwangerin kanssa Christopher Marlowen <strong><em>Englannin Edward toisen el\u00e4m\u00e4st\u00e4<\/em><\/strong> lavastajanaan Caspar Neher M\u00fcnchenin Kammerspielelle. Sovituksessa oli mukana kommentoivia elementtej\u00e4, kuten dokumentteja ja kertovia osuuksia. Brecht irtautui ekspressionismin dramaturgiasta. H\u00e4n seurasi silm\u00e4 kovana, kun Max Reinhardt ohjasi Luigi Pirandellon <strong><em>Kuusi henkil\u00f6\u00e4 etsii tekij\u00e4\u00e4<\/em><\/strong> Berliiniss\u00e4. Suoranainen Pirandello-buumi valtasi Saksan siin\u00e4 miss\u00e4 muutkin maat. Pirandellollehan keskeinen piirre oli juuri leikki teatterin eri todellisuustasojen kanssa (katso\u00a0<a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/7-7-pirandello-ja-lorca\/\">7.7 Pirandello ja Lorca<\/a>).<\/p>\n<p>Seuraavassa n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n <strong><em>Mies on mies<\/em><\/strong>, jonka kantaesitys oli vuonna 1926 Darmstadtin Landestheaterissa, Brecht on jo tietoisemmin linjoilla, joista tuli h\u00e4nelle keskeisi\u00e4 toimintatapoja: kuvata ihminen sellaiseksi, ett\u00e4 ulkoisten seikkojen vaikutus n\u00e4kyy h\u00e4nen toiminnassaan. N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 lempe\u00e4 mies pestataan armeijaan, miss\u00e4 h\u00e4n asteittain raaistuu ja alkaa toimia joukon armoilla. N\u00e4ytelm\u00e4 on hyvin monimielinen kuvatessaan yksil\u00f6n ja joukon suhdetta. Brecht k\u00e4ytti omassa ohjauksessaan vieraannuttavia keinoja, kuten j\u00e4ttikokoisia ja tyyliteltyj\u00e4 sotilaita, v\u00e4lin\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 ja kommentoivia lauluja.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1133 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"685\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Brecht-Mies-on-mies-1932.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-751\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Brecht-Mies-on-mies-1932.jpg 685w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Brecht-Mies-on-mies-1932-137x200.jpg 137w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Brecht-Mies-on-mies-1932-548x800.jpg 548w\" sizes=\"(max-width: 685px) 100vw, 685px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-751'>\n\t\t\t\tBrechtin Mies on mies Berliinin Schauspielhausissa tekij\u00e4n ohjaamana 1931 [Oscar G. Brockett ja Robert R. Findlay, Century of Innovation. A History of European and American Drama Since 1870. Englewood Cliffs, NJ 1973]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Berliiniss\u00e4 Brecht yritti saada n\u00e4ytelmi\u00e4\u00e4n teattereihin esitett\u00e4v\u00e4ksi ja kehitteli useita aiheita. H\u00e4n yll\u00e4piti my\u00f6s lukemattomia naissuhteita, ja k\u00e4ytti n\u00e4it\u00e4 hyv\u00e4kseen my\u00f6s ty\u00f6tovereina.H\u00e4n alkoi perehty\u00e4 my\u00f6s marxismiin perusteellisemmin. Brecht erosi ensimm\u00e4isest\u00e4 vaimostaan Marianne Brechtist\u00e4. H\u00e4n alkoi tehd\u00e4 \u201dyhteisty\u00f6t\u00e4\u201d kirjailija Marie-Luise Fleisserin kanssa ja ohjasi t\u00e4m\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4n <strong><em>Kiirastuli Ingolstadtissa<\/em><\/strong>.<\/p>\n<p>Vuonna 1927 Brecht tutustui s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 <strong><em>Kurt Weilliin<\/em><\/strong> (1900\u20131950), joka s\u00e4velsi Brechtin runotekstej\u00e4 sek\u00e4 laulun\u00e4ytelm\u00e4n <strong><em>Mahagonny<\/em> (<em>Pieni Mahagonny<\/em>)<\/strong> Baden-Badenin musiikkijuhlille. Brecht toimi Erwin Piscatorin teatterissa <em><strong>Kunnon sotamies \u0160vejk<\/strong><\/em> -esityksen dramaturgina vuonna 1928 (katso\u00a0<a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/7-5-reinhardt-ja-piscator\/\">7.5 Reinhardt ja Piscator<\/a>).<\/p>\n<p>Vuonna 1928 tapahtui Brechtin todellinen l\u00e4pimurto. Lontoossa oli menestyksellisesti esitetty John Gayn <em>Kerj\u00e4l\u00e4isooppera<\/em> (katso\u00a0<a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/5-1-englannin-teatterista-1660\/\">5.1 Englannin teatterista 1660\u2013<\/a>), jota Elisabeth Hauptmann suositteli Brechtille sovitettavaksi. <strong><em>Kolmen pennin oopperan<\/em><\/strong> musiikin s\u00e4velsi Kurt Weill. Kantaesitys valmistettiin hankalissa olosuhteissa Berliinin Theater am Schiffbauerdammissa. Siit\u00e4 tuli h\u00e4nen vakituinen teatterinsa seuraaviksi vuosiksi.<\/p>\n<p><em>Kolmen pennin oopperan<\/em> tarina on sijoitettu 1900-luvun alun Lontooseen, jossa rikollinen Macheath, Puukko-Mackie, taistelee \u201dorganisoituneiden kerj\u00e4l\u00e4isten\u201d johtohahmoa Herra Peachumia vastaan. Peachumin tyt\u00e4r Polly ja Mackie menev\u00e4t naimisiin, ja lopulta riita sovitaan \u2013 yhteinen etu menee vanhan vihollisuuden edelle.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1133 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"516\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img450.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-752\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img450.jpg 516w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img450-129x200.jpg 129w\" sizes=\"(max-width: 516px) 100vw, 516px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-752'>\n\t\t\t\tErich Engelin kantaesitysproduktio Brechtin Kolmen pennin oopperasta Berliiniss\u00e4 1928 [Erich Engel, Schriften \u00fcber Theater und Film. Berlin 1971]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"586\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img451.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-753\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img451.jpg 586w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img451-147x200.jpg 147w\" sizes=\"(max-width: 586px) 100vw, 586px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-753'>\n\t\t\t\tKolmen pennin oopperan kantaesitys Berliner Ensembless\u00e4 1928 [Erich Engel, Schriften \u00fcber Theater und Film. Berlin 1971]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Musiikkiteoksen voima on sen upeissa lauluissa, jotka ovat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 hikist\u00e4 jatsia, tangoa ja bluesia sek\u00e4 toisaalta resitatiivia, jotka mahdollistavat energisen tekstink\u00e4sittelyn ja ovat l\u00e4hes melodiattomia. Laulujen asema on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4. Musiikin n\u00e4k\u00f6kulmasta teoksen parodiallinen oopperamuoto on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 yhten\u00e4 reaktiona porvarillisen oopperan kriisiin ja heikkenemiseen 1920-luvulla sek\u00e4 my\u00f6s pyrkimyksen\u00e4 uudistaa oopperaa ja samalla laajentaa sen merkityst\u00e4. Koko teos on satiiria porvarillisista hyveist\u00e4: hurskaudesta, laupeudesta, laillisuuden ja rikoksien kaidasta rajasta sek\u00e4 imel\u00e4st\u00e4 rakkaustarinasta. Teoksen lopussa pelastutaan onnellisesti hirrest\u00e4. <em>Kolmen pennin ooppera<\/em> n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kapitalismin periaatteita raadollisimmillaan; poliisin ja rikollisten yhteisty\u00f6n sek\u00e4 tekopyh\u00e4n sukupuolimoraalin.<\/p>\n<p><strong>Vieraannuttamisen<\/strong> periaate on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 siten, ett\u00e4 esimerkiksi laulun sanat ovat ristiriidassa sen s\u00e4velm\u00e4n her\u00e4tt\u00e4mien tunnelmien kanssa; laulavan henkil\u00f6n hahmo on ristiriidassa itse laulun kanssa; kommentoiva kyltti antaa laululle nimen, jolla ei ole paljonkaan tekemist\u00e4 itse sanojen kanssa; laulu saattaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 roolihenkil\u00f6n kommentin siihen tilanteeseen, joka juuri on n\u00e4hty, tai siihen, mihin h\u00e4n on l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Urkujen ironinen k\u00e4ytt\u00f6 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4nyt pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n teokseen. <strong><em>Kolmen pennin ooppera<\/em><\/strong> levisi oitis kaikkialle maailmaan, Helsinkiin jo seuraavana vuonna suomeksi ja ruotsiksi. My\u00f6hemmin Brecht muokkasi teoksen romaaniksi, <em>Kerj\u00e4l\u00e4isromaani<\/em> (1934). Brecht oli tyytym\u00e4t\u00f6n Georg Pabstin ohjaamaan elokuvaversioon sen makeuden takia.<\/p>\n<p>Vuonna 1929 Brechtin suhde <strong>Helene Weigeliin <\/strong>(1900\u20131971) laillistui, kun he solmivat avioliiton. Weillin kanssa Brecht ty\u00f6sti eteenp\u00e4in <strong><em>Mahagonnya<\/em><\/strong>, jonka laajemman version, <strong><em>Mahagonnyn kaupungin nousu ja<\/em><\/strong><em> tuho,<\/em> skandaalink\u00e4ryinen kantaesitys oli 1930 Leipzigin oopperassa.<\/p>\n<h2>Eeppinen teatteri<\/h2>\n<p>Brecht oli alkanut kehitell\u00e4 <strong>eeppisen teatterin<\/strong> k\u00e4sitett\u00e4. H\u00e4n kirjoitti jatkuvasti kritiikkej\u00e4 ja muistiinpanoja, mutta alkoi my\u00f6s kritisoida Erwin Piscatoria. Brecht suhtautui skeptisesti Piscatorin tapaan hakea tehoja sek\u00e4 suunnata katsojan huomio laitteisiin ja yll\u00e4tyksiin ajattelun sijaan. Brecht n\u00e4ki t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa olennaisena (1) illuusion ja el\u00e4ytymisen vastustamisen, eli sen, ett\u00e4 katsojan ei tule heitt\u00e4yty\u00e4 tunteiden viet\u00e4v\u00e4ksi. Sen lis\u00e4ksi (2) teatterin tulisi maailmankuvaltaan palvella oivaltamista. Sen pit\u00e4isi kuvata ja osoittaa ihmisen mahdollisuudet toimia tai ei toimia osana olosuhteitaan.<\/p>\n<p><em>Mahagonnyn<\/em> k\u00e4siohjelmassa Brecht esitti kuuluisaksi tulleen luettelonsa keskeisist\u00e4 eroista perinteisen eli <strong>draamallisen muodon<\/strong> (aristoteelinen draama) ja <strong>eeppisen muodon<\/strong> (ep\u00e4aristoteelinen teatteri) v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<table width=\"600\" cellspacing=\"3\" cellpadding=\"0\">\n<tbody>\n<tr>\n<td><strong>Draamallinen teatterimuoto<\/strong><\/td>\n<td><strong>Eeppinen teatterimuoto<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 \u201druumiillistaa\u201d tapahtuman<\/td>\n<td>n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 kertoo sen<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>kietoo katsojan mukaan toimintaan<\/td>\n<td>tekee tarkastelijan,<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>ja<\/td>\n<td>mutta<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>kuluttaa loppuun h\u00e4nen aktiviteettinsa<\/td>\n<td>her\u00e4tt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen aktiviteettinsa<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>mahdollistaa h\u00e4nelle tunteet<\/td>\n<td>pakottaa h\u00e4net tekem\u00e4\u00e4n ratkaisuja<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>v\u00e4litt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle el\u00e4myksi\u00e4<\/td>\n<td>v\u00e4litt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle tietoja<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>katsoja siirret\u00e4\u00e4n tapahtuman keskelle<\/td>\n<td>h\u00e4net asetetaan vastakkain sen kanssa<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n suggestion avulla<\/td>\n<td>ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n argumentein<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>aistimukset talletetaan<\/td>\n<td>tehd\u00e4\u00e4n tiedostettaviksi<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>ihminen oletetaan tunnetuksi<\/td>\n<td>ihminen on tutkimuskohde<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>muuttumaton ihminen<\/td>\n<td>muuttuva ja muuttava ihminen<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>loppu j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4<\/td>\n<td>tapahtumien kulku j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>kohtaus toista kohtausta varten<\/td>\n<td>kukin kohtaus itsen\u00e4isen\u00e4<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>tapahtumat kulkevat lineaarisesti<\/td>\n<td>mutkitellen<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>natura non facit saltus [luonto ei tee hyppyj\u00e4]<\/td>\n<td>facit saltus [tekee hyppyj\u00e4]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>maailma sellaisena kuin se on<\/td>\n<td>maailma sellaisena mik\u00e4 siit\u00e4 tulee<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>mik\u00e4 on ihmisen osa<\/td>\n<td>mit\u00e4 ihmisen on teht\u00e4v\u00e4<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>ihmisen vietit<\/td>\n<td>h\u00e4nen vaikuttimensa<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>ajattelu m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 olemista<\/td>\n<td>yhteiskunnallinen oleminen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ajattelua<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>Oopperassa eeppisen teatterin menetelm\u00e4t merkitsev\u00e4t lis\u00e4ksi <strong>eri osatekij\u00f6iden selv\u00e4\u00e4 erottamista toisistaan.<\/strong> Siksi wagneriaaninen <strong>kokonaistaideteos<\/strong> sellaisena, jossa kaiken on sulauduttava yhdeksi hypnoottiseksi massaksi, on Brechtin mielest\u00e4 mit\u00e4 vastustettavin ajatus ja t\u00e4ysin p\u00e4invastainen h\u00e4nen pyrkimyksilleen.<\/p>\n<p>Brechtin kaikkein t\u00e4rkein vaatimus teatterille t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa oli se, ett\u00e4 kaikki mik\u00e4 p\u00e4ihdytt\u00e4\u00e4, hypnotisoi tai sumuttaa katsojaa on vahingollista. Teatterin nautinnon on tultava oivalluksesta ja katsojan \u00e4lyllisest\u00e4 aktiviteetista, jonka esityksen eri elementtien ristikk\u00e4isyys synnytt\u00e4\u00e4. Brechtin ajatukset toisaalta heijastavat tarvetta p\u00e4\u00e4st\u00e4 vuosisadan alun ylitsevuotavasta tunteellisuudesta eroon. Toisaalta Brecht monien muiden vasemmistolaisten tavoin huomasi, kuinka Euroopan fasistiset liikkeet tunteisiin vetoavalla ja banaalilla retoriikallaan onnistuivat menestym\u00e4\u00e4n 1920- ja 1930-luvuilla.<\/p>\n<p>Brecht inhosi teatterin kulinarismia, eli herkuttelua ja sit\u00e4, ett\u00e4 katsoja joutuu niin usein j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u201dhattunsa mukana aivot naulakolle\u201d. H\u00e4nen mukaansa \u00e4lyllinen oivaltaminen voi olla my\u00f6s viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Brechtin mukaan klassikkojen ylipalvonnasta pit\u00e4isi my\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon. Sen sijaan ne tulisi sovittaa rohkeasti oman ajan tarpeisiin. T\u00e4llainen n\u00e4kemys klassikoiden ajankohtaistamisesta oli yksi Brechtin ajatusten piirre, johon saksalainen nuori ohjaajasukupolvi tarttui radikaalisti vuoden 1968 j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Brecht kirjoitti edelleen tekstej\u00e4 Baden-Badenin musiikkijuhlille sek\u00e4 Junge Volksb\u00fchnelle. Kommunistisen nuorisoj\u00e4rjest\u00f6n tilaisuuksiin h\u00e4n kirjoitti niin sanottuja <strong>opetusn\u00e4ytelmi\u00e4 (Lehrst\u00fccke), <\/strong>joiden tarkoituksena oli erityisesti perehdytt\u00e4\u00e4 kapitalismin toimintaan ja osoittaa niit\u00e4 ristiriitoja, joihin ajatteleva marxilainen joutuu. Ideana oli se, ett\u00e4 ty\u00f6l\u00e4iset voisivat esitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 esimerkiksi tehtaissaan toisten ty\u00f6l\u00e4isten katsoessa, jolloin sek\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4t ett\u00e4 katsojat oppisivat.<\/p>\n<p>Tunnetuin n\u00e4ist\u00e4 teoksista on <em>Toimenpide<\/em> (<em>Die Ma\u00dfnahme<\/em>) vuodelta 1930 Hanns Eislerin musiikkiin. Se liittyy aiheeltaan Ven\u00e4j\u00e4n sis\u00e4llissotaan. Siin\u00e4 yksil\u00f6, Nuori toveri, haluaa lopulta tulla uhratuksi yhteisen aatteen takia. Vaikka teos on vaikuttava, sit\u00e4 on my\u00f6s kritisoitu aatemaailmaltaan vaarallisen samankaltaiseksi kuin Stalinin vuonna 1936 k\u00e4ynnist\u00e4mi\u00e4 Moskovan n\u00e4yt\u00f6soikeudenk\u00e4yntej\u00e4. Niiss\u00e4 syytetyt saatiin kiduttamalla ja manipuloinnilla niin murrettua, ett\u00e4 he tunnustivat absurdeilta kuulostavia, keksittyj\u00e4 rikoksia oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4. He saattoivat jopa lopulta uskoa oman kuolemansa olevan oikeudenmukainen sovitus.<\/p>\n<p>Brechtin suhteesta Staliniin on keskusteltu paljon ja aiheesta on vaikea sanoa mit\u00e4\u00e4n varmaa. H\u00e4n ei useiden aikalaistensa tavoin langennut Stalin-kulttiin, mutta ei toisaalta ottanut h\u00e4neen julkisesti et\u00e4isyytt\u00e4k\u00e4\u00e4n. Useiden saksalaisten vasemmistolaisten tavoin Brechtill\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n liikkumatilaa 1930-luvun fasismin ja natsismin noustessa sek\u00e4 1950-luvun alussa, jolloin Yhdysvalloissa senaattori McCarthy alkoi vainota vanhoja kommunisteja. Kommunisteille k\u00e4\u00e4ntyminen Moskovan tai DDR:n puoleen oli usein l\u00e4hinn\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n huono vaihtoehto kahdesta huonosta.<\/p>\n<p>1930-luvun alussa k\u00e4ytiin vilkasta esteettist\u00e4 ja taideteoreettista keskustelua. Brechtille <strong>ristiriidan ja vieraannuttamisen k\u00e4sitteet<\/strong> olivat olennaisia. Ne olivat paljon t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin sosialistien virallisen estetiikan vanhakantainen realismik\u00e4sitys, jota edusti muun muassa unkarilainen <strong>Georg Luck\u00e1cs<\/strong>. Brechtille t\u00e4rkeit\u00e4 virikkeit\u00e4 olivat tarjonneet ven\u00e4l\u00e4iset formalistiteoreetikot, muun muassa <strong>Sergei Tretjakov<\/strong>, jonka kautta h\u00e4n omaksui koko vieraannuttamisen k\u00e4sitteen.<\/p>\n<p>Stalinin aika Neuvostoliitossa (1929\u20131953) merkitsi kuitenkin juuri n\u00e4iden esteettisten periaatteiden vainoa, mink\u00e4 takia Brechtin estetiikka ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n yksioikoisen miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 puolueuskollisten kommunistien piiriss\u00e4, sen paremmin 1930-luvulla kuin 1950-luvullakaan.<\/p>\n<p><strong>Vieraannuttaminen<\/strong>, tai vieraannuttamisteho, <em>Verfremdungseffekt<\/em> (V-efekti) tarkoittaa siis tutun tekemist\u00e4 oudoksi, jotta sen voisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin ja sit\u00e4 voisi tarkastella. Tarkoituksena on pyrki\u00e4 oivallukseen, havaitsemaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ristiriita sek\u00e4 osoittamaan ristiriitojen olemassaolo niiden k\u00e4tkemisen sijaan.<\/p>\n<p>Kalevi Haikaran mittava kirja <em>Bertolt Brecht aika, el\u00e4m\u00e4 ja tuotanto <\/em>(1992) antaa Brechtin taideteorioihin liittyvist\u00e4 kiistakysymyksist\u00e4 hyv\u00e4n yleiskuvan. Kirjan poleemisuudet voi hyp\u00e4t\u00e4 yli ja omaksua perusoivalluksen Brechtist\u00e4 dialektikkona ja kyselij\u00e4n\u00e4, mutta pohjimmiltaan antistalinistina. Niin kuin mainittu, Brechtin suhde Staliniin ei ole kuitenkaan yksiselitteinen tai mustavalkoinen kysymys. Brechtin kirjoituksia on ilmestynyt my\u00f6s uusi valikoima nimell\u00e4 <em>Kirjoituksia teatterista<\/em> (1991). Laaja el\u00e4m\u00e4kertatutkimus on John Fuegin kirjoittama <em>Bertolt Brecht: Chaos, according to plan<\/em> (1987).<\/p>\n<p>Vuonna 1930 Brecht kirjoitti siis useita opetusn\u00e4ytelmi\u00e4 sek\u00e4 aloitti teoreettisten kirjoitusten kokoamisen. Kurt Weillin kanssa he yrittiv\u00e4t luoda my\u00f6s musikaalin <em>Happy End<\/em> (gangstereita ja pelastusarmeijalaisia). Viime vuosina tutkimuksessa mielenkiinto on suuntautunut aiempaa enemm\u00e4n Brechtin, &#8221;oopperan&#8221; ja musiikin suhteeseen. Brechth\u00e4n pyrki eri keinoin opetusn\u00e4ytelmist\u00e4 musikaaleihin tai <em>Kolmen pennin oopperan<\/em> ja <em>Mahagonnyn<\/em> kaltaisilla oopperoilla uudistamaan musiikkiteatteria. Brecht ty\u00f6skenteli monien t\u00e4rkeimpien aikalaiss\u00e4velt\u00e4jien, Hanns Eislerin, Kurt Weillin ja Paul Hindemithin kanssa. T\u00e4t\u00e4 Brechtin tuotannon v\u00e4hemm\u00e4n tunnettua puolta valottaa ansiokkaasti Joy H. Calicon teos <em>Brecht at the Opera<\/em> (2008).<\/p>\n<p><em>Happy End<\/em> -musikaalin yksi tekij\u00f6ist\u00e4 oli Elisabeth Hauptmann. H\u00e4n oli Brechtin t\u00e4rke\u00e4 avustaja ja rakastettu, josta tuli my\u00f6hemmin h\u00e4nen teostensa toimittaja. Brecht tutustui my\u00f6s Margarete Steffiniin, lukeneeseen ty\u00f6l\u00e4istytt\u00f6\u00f6n, josta tuli h\u00e4nen sihteerins\u00e4 vuosikymmeneksi. Brechtin ja Weigelin tyt\u00e4r Barbara syntyi.<\/p>\n<p>Vuonna 1931 Brecht k\u00e4sikirjoitti ty\u00f6l\u00e4isurheilua k\u00e4sittelev\u00e4n filmin <strong><em>Kuhle Wampe<\/em><\/strong> ja sovitti Maksim Gorkin romaanin <strong><em>\u00c4iti<\/em><\/strong>, jossa kerrotaan Ven\u00e4j\u00e4n ty\u00f6l\u00e4isten vallankumouksellisen tietoisuuden kasvamisesta vuoden 1905 tapahtumien ymp\u00e4rill\u00e4. Vuonna 1932 <em>\u00c4iti<\/em> kantaesitettiin Helene Weigelin n\u00e4ytelless\u00e4 p\u00e4\u00e4roolin. Laura Bradley on kirjoittanut n\u00e4ytelm\u00e4n produktiohistoriasta mielenkiintoisen tutkimuksen <em>Brecht and political theatre: the Mother on stage<\/em> (2008). Siin\u00e4 Brechtin kommunistisen n\u00e4ytelm\u00e4n esityshistorian kautta aina 2000-luvulle valotetaan laajempia ideologisia rakenteita: kuinka Brechtin n\u00e4ytelm\u00e4 reagoi esitett\u00e4ess\u00e4 Lontoossa Margaret Thatcherin hegemonian aikana 1980-luvulla tai Berliner Ensemblessa Saksojen yhdistymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-5' class='gallery galleryid-1133 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"756\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6327.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-5-762\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6327.jpg 756w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6327-151x200.jpg 151w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6327-605x800.jpg 605w\" sizes=\"(max-width: 756px) 100vw, 756px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-5-762'>\n\t\t\t\tHelene Weigel nimiroolissa Pelagea Wlassowana Berliner Ensemblen \u00c4idin 1951 produktiossa [Theaterarbeit. 6 Auff\u00fchrungen des Berliner Ensembles. Zweite, durchgesehene und erweiterte Auflage. Berlin 1961]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"689\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6328.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-5-763\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6328.jpg 689w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6328-138x200.jpg 138w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6328-551x800.jpg 551w\" sizes=\"(max-width: 689px) 100vw, 689px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-5-763'>\n\t\t\t\tVappumarssiin osallistujat Berliner Ensemblen \u00c4idin 1951 produktiossa. [Theaterarbeit. 6 Auff\u00fchrungen des Berliner Ensembles. Zweite, durchgesehene und erweiterte Auflage. Berlin 1961]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1933 Adolf Hitler, \u201dse t\u00f6hertelij\u00e4\u201d, nousi suurimman puolueen, Kansallissosialistisen ty\u00f6v\u00e4enpuolueen (NSDAP), johtajana valtakunnankansleriksi. Sen j\u00e4lkeen natsit aloittivat poikkeuksellisen voimakkaan offensiivin tuhotakseen vasemmisto-opposition ja ammattiliitot sek\u00e4 saattaakseen eri instituutiot, kuten oikeuslaitoksen tai armeijan hallintaansa. Brecht tiesi olevansa natsien mustilla listoilla. Heti valtiop\u00e4iv\u00e4talon tuhopolton j\u00e4lkeen, 28.2., josta natsit syyttiv\u00e4t kommunisteja, julistettiin poikkeustila. Sen seurauksena Brecht pakeni perheineen Prahan ja Wienin kautta Z\u00fcrichiin ja sielt\u00e4 edelleen Pariisiin.<\/p>\n<p>Brecht asettui sitten asumaan Etel\u00e4-Tanskaan Skovsbostrandiin Fynin saarelle. Brechtin teoksia poltettiin natsien kirjarovioilla. <strong><em>Pikkuporvarin seitsem\u00e4n kuolemansynti\u00e4<\/em><\/strong> (Weillin musiikki) kantaesitettiin Pariisissa.<\/p>\n<h2>Maanpakolaisuuden vuodet<\/h2>\n<p>Weigel hoiti Brechtin huushollia niin ett\u00e4 herra sai kirjoittaa. Mukana oli lasten lis\u00e4ksi my\u00f6s sihteeri ja rakastettu Margarete Steffin. Maanpakolaisvuosille olivat leimallisia:<\/p>\n<ul>\n<li>Weigelin mustasukkaisuus ja perheriidat.<\/li>\n<li>Taloudellinen ahdinko, jota Brechtin tehtailijais\u00e4n avustukset ja teosten pieni tuotto kuitenkin helpottivat.<\/li>\n<li>Ep\u00e4tietoisuus, turhautuminen.<\/li>\n<li>Poliittisen keskustelun ja maanpakolaisten hajaantuneisuus eri maihin.<\/li>\n<li>Vaikea suhde Staliniin: Yhdysvallat tarjosi kaikesta huolimatta taiteilijalle parhaan vapauden.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Brecht kirjoitti hellitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sek\u00e4 teatteriteoreettisia tekstej\u00e4, runoja ja proosaa, ett\u00e4 v\u00e4hitellen niin sanotut suuret n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n seurasi aikansa poliittista keskustelua ja oli intohimoinen seuraihminen sek\u00e4 keskustelija. Weigel puolestaan k\u00e4rsi, koska ei voinut n\u00e4ytell\u00e4 kuin satunnaisesti saksalaisten emigranttien tilaisuuksissa.<\/p>\n<p>Vuonna 1935 Brecht teki matkat Moskovaan, Pariisiin sek\u00e4 New Yorkiin, jossa <em>\u00c4iti<\/em> esitettiin Theatre Unionissa. Vuonna 1936 <strong><em>Pallop\u00e4\u00e4t ja suippop\u00e4\u00e4t <\/em><\/strong>-n\u00e4ytelm\u00e4 kantaesitettiin K\u00f6\u00f6penhaminassa. Brecht tutustui n\u00e4yttelij\u00e4 Ruth Berlauhun, josta tuli h\u00e4nen monivuotinen rakastettunsa. Moskovassa &#8221;Stalinin suuri terrori&#8221; sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4t vainot ja n\u00e4yt\u00f6soikeudenk\u00e4ynnit k\u00e4ynnistyiv\u00e4t vuonna 1936. Ne laantuivat vuoden 1938 lopulla.<\/p>\n<p>Vuonna 1937 <strong><em>Rouva Carrarin kiv\u00e4\u00e4rit<\/em><\/strong> -n\u00e4ytelm\u00e4 syntyy. Se kertoo Espanjan sis\u00e4llissodasta. N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 viimeiseen asti puolueettomana pysytellyt \u00e4iti tarttuu toiseksi viimeisen poikansa kuoltua kiv\u00e4\u00e4riin ja l\u00e4htee taistelemaan fasisteja vastaan. Kantaesitys oli Pariisissa ja Weigel n\u00e4ytteli esityksess\u00e4. Vuonna 1938 Brechtin ollessa 40-vuotias <strong><em>Kolmannen valtakunnan kauhu ja kurjuus <\/em><\/strong>-n\u00e4ytelm\u00e4 kantaesitettiin Pariisin emigranttipiireiss\u00e4. Brecht ty\u00f6sti runsaasti erilaisia kirjoituksia sek\u00e4 aloitti laajan kokonaisuuden <strong><em>Messinkikauppoja<\/em><\/strong>, johon h\u00e4nen tarkoituksensa oli ker\u00e4t\u00e4 teatteriteorian pohdinnat. Brecht sai valmiiksi ensimm\u00e4isen versionsa <strong><em>Galilein el\u00e4m\u00e4st\u00e4<\/em><\/strong>. Samalla h\u00e4n ty\u00f6sti jo <strong><em>Sezuanin hyv\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4<\/em><\/strong> ja <strong><em>\u00c4iti Pelotonta<\/em><\/strong>.<\/p>\n<p>Vuoden 1939 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Brecht siirtyi Tanskasta Ruotsiin, Liding\u00f6n saarelle Tukholman viereen. Mukana olivat edelleen Weigel, lapset ja Steffin. Syksyll\u00e4 1939 Saksa hy\u00f6kk\u00e4si Puolaan. Vuoden 1940 huhtikuussa, kun Saksa oli miehitt\u00e4nyt Tanskan ja Norjan, Brechtin perhekunta muutti Helsinkiin, jossa t\u00e4rkein kontakti oli <strong>Hella Wuolijoki. <\/strong>H\u00e4net tanskalainen n\u00e4yttelij\u00e4 ja ohjaaja Ruth Berlau tunsi <em>Niskavuori<\/em>-n\u00e4ytelm\u00e4n ja <em>Juurakon Huldan<\/em> K\u00f6\u00f6penhaminan esityksen ajoilta. Brechtin n\u00e4ytelmi\u00e4 oli esitetty 1930-luvulla Helsingin vasemmistopiirien yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Ty\u00f6v\u00e4en N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n<p>Brechtin mukana matkassa olivat siis Weigel ja lapset sek\u00e4 Steffin. Hella Wuolijoki kutsui seurueen kes\u00e4nviettoon Iittiin, Marleb\u00e4ckin kartanoon, miss\u00e4 he asuivat hein\u00e4kuusta lokakuuhun. V\u00e4litetty\u00e4\u00e4n ensin Wuolijoki-kontaktin Ruth Berlau ilmestyi my\u00f6s Marleb\u00e4ckiin.<\/p>\n<p>Hella Wuolijoen kertomukset ja h\u00e4nen oma varhainen filmik\u00e4sikirjoituksensa ovat teoksen <em><b>Herra Puntila ja h\u00e4nen renkins\u00e4 Matti<\/b> <\/em>ituina, jota Wuolijoki ja Brecht ty\u00f6stiv\u00e4t. Se l\u00e4hetettiin suomalaiseen n\u00e4ytelm\u00e4kilpailuun vuonna 1940, mutta se ei kuitenkaan voittanut kilpailua. Brechtin pyrkimyksen\u00e4 oli soveltaa omia teatterik\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n kansann\u00e4ytelm\u00e4n lajityyppiin.<\/p>\n<p>Puntila on h\u00e4m\u00e4l\u00e4inen is\u00e4nt\u00e4, joka on humalassa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen joviaali, nerokkaan ter\u00e4v\u00e4sanainen ja suurpiirteinen. Selvin p\u00e4in h\u00e4n tekee tilanhoitoa koskevat todelliset p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 sek\u00e4 tytt\u00e4rens\u00e4 avioliittoa koskevat valinnat l\u00e4hetyst\u00f6sihteerin ja autonkuljettajan v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4ytelm\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyy kohtaukseen, jossa Puntila rakentaa huoneeseensa esineist\u00e4 &#8221;Hattelmalan harjun&#8221;, jonka p\u00e4\u00e4lle h\u00e4n kiipe\u00e4\u00e4. Brechtin hauskin n\u00e4ytelm\u00e4 on huumorissaan ratkaisevasti velkaa Wuolijoen materiaalille. Muokkaajana ja kokonaisuuden hallitsijana Brecht kuitenkin oli Wuolijokea paljon taitavampi.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-6' class='gallery galleryid-1133 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"756\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6322.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-6-760\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6322.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6322-200x137.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6322-800x550.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-6-760'>\n\t\t\t\tHerra Puntila (Leonard Steckel) alkoholin vaikutuksen alaisena Berliner Ensemblessa 1949 [Theaterarbeit. 6 Auff\u00fchrungen des Berliner Ensembles. Zweite, durchgesehene und erweiterte Auflage. Berlin 1961]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuoden 1941 kes\u00e4kuun alussa, juuri ennen Saksan it\u00e4rintaman hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Brecht ja h\u00e4nen &#8221;karavaaninsa&#8221; tai pikemminkin \u201dhaareminsa\u201d matkustivat Neuvostoliiton kautta Vladivostokiin ja sielt\u00e4 viimeisill\u00e4 laivoilla Kaliforniaan. Sairas Margarethe Steffin j\u00e4i Moskovaan, jossa h\u00e4n kuoli sairaalassa. <strong><em>\u00c4iti Peloton<\/em> <\/strong>kantaesitettiin Z\u00fcrichin Schauspielhausissa. Nimihenkil\u00f6\u00e4, 30-vuotisen sodan keskell\u00e4 toimivaa kaupustelijaa, esitti Therese Giese.<\/p>\n<p>Vuosina 1942\u20131943 Brecht yritti kirjoittaa filmi- ja muita tekstej\u00e4 Hollywoodissa. Vuonna 1944 Ruth Berlau synnytti Brechtille pojan, Michelin, joka kuoli vastasyntyneen\u00e4. <strong><em>Kaukaasialainen liitupiiri<\/em><\/strong> -n\u00e4ytelm\u00e4, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n lapsen hoitamista, valmistui. Brecht valmisteli <strong>Charles Laughtonin<\/strong> kanssa <strong><em>Galilein el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/em><\/strong> esitett\u00e4v\u00e4ksi New Yorkissa.<\/p>\n<p>Vuonna 1945 Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettiin atomipommit. Brecht muokkasi <strong><em>Galileita<\/em><\/strong> edelleen. Seuraavana vuonna tutkija <strong>Eric Bentley<\/strong> esitteli Brechtin suurena teatterin uudistajana kirjassaan <em>Playwright as a Thinker<\/em>. Brecht suunnitteli paluuta Eurooppaan ja j\u00e4rjesti teostensa painatuksia Suhrkamp-kustantamolle.<\/p>\n<p>Vuonna 1947 <em>Galilei<\/em> esitettiin Yhdysvalloissa. Brecht kutsuttiin amerikkalaisvastaista toimintaa tutkivan komitean kuulusteluun kommunistiksi ep\u00e4iltyn\u00e4. Py\u00f6ritelty\u00e4\u00e4n kuulustelijoitaan sikarinsavun keskelt\u00e4 Brecht lensi heti Pariisiin ja Z\u00fcrichiin. Vuonna 1948, jolloin Brecht oli 50-vuotias, <strong><em>Puntila<\/em><\/strong> kantaesitettiin Z\u00fcrichiss\u00e4. Brecht julkaisi <strong><em>Teatterin v\u00e4h\u00e4katekismus<\/em><\/strong> -kirjan, joka on poiminta h\u00e4nen teatteriteoriansa ydinkohdista. Teos edesauttoi kuitenkin hieman kapean ja dogmaattisen k\u00e4sityksen synty\u00e4 julkisuudessa.<\/p>\n<p>1.11.1949 <strong><em>\u00c4iti Peloton<\/em><\/strong>, Helene Weigel p\u00e4\u00e4roolissa (kuvat) esitettiin Deutsches Theaterissa, joka sijaitsi Neuvostoliiton miehitysvy\u00f6hykkeell\u00e4. Vajaa kuukausi aikaisemmin 7.10. Saksan Demokraattinen Tasavalta (DDR) oli perustettu Neuvostoliiton hallitseman miehitysalueen rajojen sis\u00e4lle. My\u00f6s Brechtin n\u00e4ytelm\u00e4 <strong><em>Kommuunin p\u00e4iv\u00e4t<\/em> <\/strong>valmistui. Samana vuonna vastaperustettu Berliner Ensemble -teatteri p\u00e4\u00e4tettiin perustaa ja se avattiin <strong><em>Herra Puntilan<\/em> <\/strong>esityksell\u00e4 12.11.1949.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-7' class='gallery galleryid-1133 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"721\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6325.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-7-764\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6325.jpg 721w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6325-144x200.jpg 144w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6325-577x800.jpg 577w\" sizes=\"(max-width: 721px) 100vw, 721px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-7-764'>\n\t\t\t\tBrechtin Puntila Berliner Ensemblessa 1949. [Theaterarbeit. 6 Auff\u00fchrungen des Berliner Ensembles. Zweite, durchgesehene und erweiterte Auflage. Berlin 1961]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1950 Brecht nimitettiin DDR:n tiedeakatemian j\u00e4seneksi. H\u00e4n anoi ja sai vihdoin It\u00e4vallan kansalaisuuden. Brecht jatkoi teostensa kustantamista l\u00e4nness\u00e4, mutta teki teatteria id\u00e4n puolella. H\u00e4n ajautui vahvasti t\u00f6rm\u00e4yskurssille DDR:n kulttuuritahojen kanssa viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 1951. Silloin my\u00f6s DDR:ss\u00e4 k\u00e4ynnistettiin Neuvostoliiton 1940-luvun lopun esikuvan mukaisesti stalinistinen antiformalismi-kampanja kulttuuripolitiikan yhten\u00e4ist\u00e4miseksi. Katkos oli jyrkk\u00e4, sill\u00e4 vuoden 1945 j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina Berliinin neuvostovy\u00f6hyke oli huomattavan liberaali eri taidek\u00e4sityksille. DDR:n virallinen kulttuuripolitiikka alkoi vaatia Stalinin hengess\u00e4 sosialistista realismia dogmiksi sek\u00e4 n\u00e4ytelmist\u00f6\u00e4, jossa kuvattaisiin sosialismin rakentamista.<\/p>\n<p><strong><em>Lukulluksen tuomio <\/em><\/strong>-oopperan kantaesitys joutui arvostelun kohteeksi keskell\u00e4 formalismikiistaa 1951. Paul Dessaun s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4 nerokkaan gestist\u00e4 musiikkia, jossa ly\u00f6m\u00e4soittimilla ja trumpeteilla oli keskeinen osa, syytettiin formalismista. Brechtin librettoa syytettiin sen pasifistisista piirteist\u00e4. Formalismikiistan yhteydess\u00e4 my\u00f6s Brechtin pitk\u00e4aikaisen ty\u00f6toverin, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Hanns Eislerin luonnostelema Faust-aiheinen libretto <em>Johann Faustus<\/em> joutui ankaran valtiojohtoisen kritiikin kohteeksi.<\/p>\n<p>Vuonna 1953 DDR:ss\u00e4 syttyi dramaattinen ty\u00f6l\u00e4iskapina kes\u00e4kuun 17. p\u00e4iv\u00e4, jolle sys\u00e4yksen oli antanut Stalinin kuolema maaliskuussa toisaalta ja ty\u00f6nteon tulosnormien radikaali nostaminen toisaalta. Kapina kukistettiin v\u00e4kivaltaisesti Neuvostopanssarein, ja poliisien ampumana yli 50 henkil\u00f6\u00e4 kuoli. Brecht harjoitteli parhaillaan sovitustaan Shakespearen Coriolanuksesta, mutta l\u00e4hetti protestikirjeen hallituksen toimintatavoista Walter Ulbrichtille. Kirje v\u00e4litettiin kriittinen osa poislyhennettyn\u00e4 julkisuuteen, mik\u00e4 sai Brechtin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hallituksen my\u00f6t\u00e4ilij\u00e4lt\u00e4. Se her\u00e4tti l\u00e4nness\u00e4 protesteja ja boikotteja. Brecht kirjoitti ankarasti kommunistipuoluetta kritisoivan n\u00e4ytelm\u00e4n <strong><em>Turandot eli puhtaaksipesij\u00f6iden kongressi<\/em><\/strong>, jota ei esitetty DDR:ss\u00e4.<\/p>\n<p>Vuonna 1954 <strong><em>\u00c4iti Peloton<\/em><\/strong> ja Berliner Ensemble voittivat ensimm\u00e4isen palkinnon Pariisin Kansojen Teatteri -festivaalilla. <strong>Brechtin teatterin l\u00e4hes vy\u00f6rym\u00e4inen suosio L\u00e4nsi-Euroopassa alkoi. <\/strong>Brechtille my\u00f6nnettiin vuonna 1954 Moskovassa Stalinin kansainv\u00e4linen rauhanpalkinto. Puheessaan Moskovassa h\u00e4n kiitti tunnustuksesta maailmanrauhan edist\u00e4miseksi, mutta ei maininnut Stalinin nime\u00e4 kertaakaan.<\/p>\n<p>Vuonna 1955 <strong><em>Kaukaasialaisen liitupiirin<\/em><\/strong> ja <strong><em>Galilein el\u00e4m\u00e4n<\/em><\/strong> esitykset olivat ty\u00f6n alla. 10.8.1956 Brecht oli viimeisen kerran mukana <strong>Galilein <\/strong>harjoituksissa. H\u00e4n kuoli syd\u00e4ninfarktiin 14.8. ja h\u00e4net haudattiin 17.8. Dorotheenst\u00e4dtischer Friedhofille It\u00e4-Berliiniin, joka oli h\u00e4nen oman asuntonsa ja nykyisen Brecht-arkiston vieress\u00e4. Hautausmaa on varattu berliinil\u00e4isille suuruuksille: esimerkiksi Hegel on haudattu sinne.<\/p>\n<p>Helene Weigel jatkoi rautaisena tahtonaisena Berliner Ensemblen johtajana aina kuolemaansa 1971 asti. Teatteri toimi samassa talossa, jossa Brechtit olivat ty\u00f6skennelleet 1930-luvun alussa (Theater am Schiffbauerdamm). Itse Berliner Ensemble kehittyi kuitenkin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen konservatiiviseksi suhteessa Brechtiin. H\u00e4n sai juuri sen \u201dpalvotun klassikon\u201d aseman, jota vastaan h\u00e4n itse oli taistellut.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1918 <em>Baal<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1919 <em>Trommeln in der Nacht, Spartacus<\/em> (eli <em>Rummut y\u00f6ss\u00e4<\/em>)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1921 <em>Im Dickicht der St\u00e4dte, Garga<\/em> (eli <em>Kaupunkien viidakossa<\/em>)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1924 <em>Englannin Edward toisen el\u00e4m\u00e4st\u00e4<\/em> (<em>Marlowe<\/em>-sovitus)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1926 <em>Mann ist Mann<\/em> (<em>Mies on mies<\/em>)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1927 <em>Mahagonny<\/em> (<em>Pieni-Mahagonny<\/em>)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1928 <em>Die Dreigroschenoper<\/em> (<em>Kolmen pennin ooppera<\/em>)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1929 <em>Die Massnahme (Toimenpide)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Brotladen (Leip\u00e4kauppa)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Happy End<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1930 <em>Aufstieg und Fall der Stadt Mahagonny (M:n kaupungin nousu ja tuho)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Die Heilige Johanna der Schlachth\u00f6fe (Teurastamojen Pyh\u00e4\u00e4 Johanna)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Die Ausnahme und die Regel (Poikkeus ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1931 <em>Kuhle Wampe, filmik\u00e4sikirjoitus<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\">Die <em>Mutter (\u00c4iti, Gorki-sovitus)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1933 <em>Die sieben Tods\u00fcnden der Kleinb\u00fcrger (Pikku-porvarin seitsem\u00e4n kuolemansynti\u00e4, baletti)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1936 <em>Die Rundk\u00f6pfe und die Spitzk\u00f6pfe (Pallop\u00e4\u00e4t ja suippop\u00e4\u00e4t)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1937 <em>Die Gewehre von Frau Carrar (Rouva Carrarin kiv\u00e4\u00e4rit)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1938 <em>Furcht und Elend des Dritten Reiches (Kolmannen valtakunnan kauhu ja kurjuus)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Der gute Mensch von Sezuan (Sezuanin hyv\u00e4 ihminen)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1939 <em>Mutter Courage und ihre Kinder (\u00c4iti Peloton ja h\u00e4nen lapsensa)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Das Leben des Galilei (Galilein el\u00e4m\u00e4)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1940 <em>Herr Puntila und sein Knecht Matti (Herra Puntila ja h\u00e4nen renkins\u00e4 Matti \/ Iso-Heikkil\u00e4n is\u00e4nt\u00e4 ja h\u00e4nen renkins\u00e4 Kalle) yhdess\u00e4 Hella Wuolijoen kanssa<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Fl\u00fcchtlingsgespr\u00e4che (Pakolaiskeskusteluja)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Der aufhaltsame Aufstieg des Arturo Ui (Arturo Uin valtaannousu)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1943 <em>Schweyk im Zweiten Weltkrieg (\u0160vejk toisessa maailmansodassa)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1944 <em>Der kaukasische Kreidekreis (Kaukaasialainen liitupiiri)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1948 <em>Kleines Organon f\u00fcr das Theater (Teatterin v\u00e4h\u00e4katkismus).<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1949 <em>Die Tage der Commune (Kommuunin p\u00e4iv\u00e4t)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1951 <em>Die Verurteilung des Lucullus (Lukulluksen tuomio)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Coriolanus (Shakespeare-sovitus)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1953 <em>Turandot oder Der Kongress der Weissw\u00e4scher (Turandot eli puhtaaksipesij\u00f6iden kongressi)<\/em><\/p>\n<h2>Tuotannosta<\/h2>\n<p>Brechtin tuotantoa voidaan ryhmitell\u00e4 paitsi syntyajankohdan mukaan, niin kuin edell\u00e4, my\u00f6s esimerkiksi seuraavasti:<\/p>\n<p>Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ovat ekspressionismin hengess\u00e4 syntyneet <strong>varhaisteokset<\/strong>, joita on esimerkiksi 1980-luvulla pidetty ristiriitaisuudessaan kiinnostavina. Niit\u00e4 ovat <strong><em>Rummut y\u00f6ss\u00e4<\/em><\/strong>, <strong><em>Baal <\/em><\/strong>ja <strong><em>Kaupunkien viidakossa<\/em><\/strong>. Eeppisi\u00e4 ovat muodoltaan jo <strong><em>Mies on mies<\/em><\/strong> ja <strong><em>Teurastamojen pyh\u00e4 Johanna<\/em><\/strong>, jossa Brecht jatkoi jo vuonna 1920 syntynytt\u00e4 kiinnostustaan suurkaupunkiin ja gangstereihin. H\u00e4n oli lukenut <strong>Sinclair Lewisin<\/strong> romaanin <em>Chicago<\/em>. Brecht oli hyvin kiinnostunut salapoliisiromaaneista. H\u00e4neen vetosi niiss\u00e4 ajatus, ett\u00e4 kuka tahansa voi olla rikollinen yhteiskuntaluokasta riippumatta.<\/p>\n<p>Vieraannuttamisen er\u00e4s t\u00e4rkeimpi\u00e4 keinoja oli sijoittaa omaa yhteiskuntaa tarkoittava tarina johonkin t\u00e4ysin toiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Vieraassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tarina n\u00e4ytt\u00e4ytyy \u201dvertauskuvana\u201d, ja sen kuvaamia konflikteja on mahdollista tarkastella &#8221;laboratoriomaisesti&#8221;. Chicagon gangsterimaailma on t\u00e4llainen, samoin <em>Sezuanin<\/em> &#8221;Kiina&#8221;, Grushen kotimaa \u201dKaukasia\u201d tai Puntilan ja Matin &#8221;Suomi&#8221;.<\/p>\n<p><strong>Oopperoista <\/strong>erityisesti Kurt Weillin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4t <em>Kolmen pennin ooppera<\/em> ja <em>Mahagonny<\/em> kuuluvat Brechtin suosituimpiin nuoruudent\u00f6ihin. My\u00f6hempi\u00e4 yhteisty\u00f6s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4 olivat <strong>Paul Dessau<\/strong> (muun muassa <strong><em>\u00c4iti Peloton<\/em>, <em>Puntila, Lukulluksen tuomio<\/em><\/strong>) sek\u00e4 <strong>Hanns Eisler<\/strong> (<strong><em>Toimenpide, \u00c4iti, <\/em><\/strong>poliittiset laulut Brechtin runoihin). 1920-luvun musiikkiteatterikokeilujen yhteydess\u00e4 on syyt\u00e4 mainita my\u00f6s kokeilut aikakauden uuden kokeellisen teatterimuodon, radiokuunnelmien parissa. 1920-luvun radiokuunnelmia olivat <em>Mann ist Mann<\/em> (<em>Mies on mies<\/em>, 1927) sek\u00e4 <em>Der Ozeansflug <\/em>(Lento valtameren yli), josta on useampia varhaisempia versioita, esimerkiksi <i>Der Lindberghflug <\/i>tai <em>Der Flug der Lindberghs <\/em>(1929).<\/p>\n<p>Brechtin<strong> opetus- ja propagandan\u00e4ytelm\u00e4t<\/strong>, sek\u00e4 yksin\u00e4yt\u00f6ksiset ett\u00e4 pitk\u00e4t, syntyiv\u00e4t 1930-luvulla vasemmiston tarpeisiin. Ne nousivat usein kriittisiksikin puheenvuoroiksi ideologiseen keskusteluun sek\u00e4 syntyiv\u00e4t emigranttien tarpeisiin. <strong><em>Arturo Uin valtaannousu<\/em><\/strong> on satiiri Hitlerin urakehityksest\u00e4. 1950-luvun <strong><em>Turandot<\/em> <\/strong>on ehk\u00e4 luettava samaan ryhm\u00e4\u00e4n, vaikka se ideologisesti onkin kirjoitettu uudessa tilanteessa.<\/p>\n<p><strong>Klassikkosovituksia<\/strong> Brecht teki paljon eri el\u00e4m\u00e4nvaiheissa, joista kuuluisimpia olivat <em>Edvard II<\/em>, <em>Antigone<\/em>, <em>Coriolanus<\/em>.<\/p>\n<p><strong>Suuret n\u00e4ytelm\u00e4t<\/strong>, joista enemm\u00e4n alla, viittaa sek\u00e4 laajuuteen ett\u00e4 taiteelliseen t\u00e4ysipainoisuuteen. Kyseiset teokset my\u00f6s tehoavat yli historiallisen ja poliittisen yhteyden. Niiden keskeinen ristiriita on usein rakennettu niin kantavaksi, ett\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4t kuvaavat erinomaisesti 1900-luvun intellektuellien keskeisi\u00e4 moraalisia ristiriitoja. Tulkitsen n\u00e4ytelmi\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 lailla, vaikka Brechtin omat kommentit n\u00e4ytelmist\u00e4\u00e4n ja paljon toistetut \u201djulkiset tulkintaohjeet\u201d painottaisivatkin niit\u00e4 hiukan toisin.<\/p>\n<h6><strong><em>\u00c4iti Peloton ja h\u00e4nen lapsensa<\/em><\/strong> on n\u00e4ytelm\u00e4 kauppiaasta, \u00c4iti Pelottomasta, 30-vuotisessa sodassa. H\u00e4n kiert\u00e4\u00e4 maata ja vaihtaa puolta. H\u00e4nelle t\u00e4rkeint\u00e4 on selviyty\u00e4 hengiss\u00e4. \u00c4iti peloton menett\u00e4\u00e4 lapsensa yksi toisensa per\u00e4st\u00e4, mutta jatkaa silti kaupantekoa, eli selviytymist\u00e4.<\/h6>\n<h6><i><b>Set\u0161uanin hyv\u00e4ss\u00e4 ihmisess\u00e4 <\/b><\/i>esill\u00e4 on \u201djakautunut ihmisen\u201d, hyv\u00e4n ja pahan dilemma. Maan p\u00e4\u00e4lle saapuvat jumalat vaativat ihmist\u00e4 olemaan hyv\u00e4. Dilemma piilee siin\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 aina t\u00f6rke\u00e4sti hyv\u00e4ksik\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Siksi hyv\u00e4 ihminen, \u0160en Te, joutuu turvautumaan valepukuun, jossa h\u00e4n esiintyy pahana serkkunaan Sui Ta:na varmistaakseen itselleen ja lapselleen leiv\u00e4n. Lopussa jumalat joutuvat palaamaan neuvottomina pois maan p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja yleis\u00f6\u00e4 kannustetaan miettim\u00e4\u00e4n ratkaisua suljetun esiripun edess\u00e4: &#8221;N\u00e4in vain nyt k\u00e4vi. \u00c4llistyen n\u00e4\u00e4mme: \/ on verho kiinni, ratkaisutta j\u00e4\u00e4mme&#8221; (suom. Elvi Sinervo).<\/h6>\n<h6><strong><em>Herra Puntilan is\u00e4nn\u00e4ss\u00e4 <\/em>Brecht k\u00e4sittelee jakautuneen persoonallisuuden dilemmoja yh\u00e4 edelleen. Jos rikas tilanomistaja herra Puntila<\/strong> haluaa pit\u00e4\u00e4 omaisuudestaan huolta ja menesty\u00e4, on inhimillisyyden s\u00e4ilytt\u00e4minen mahdollista vain toisessa persoonassa, humalaisena Puntilana.<\/h6>\n<h6><strong><em>Kaukaasialainen liitupiiri<\/em><\/strong> k\u00e4sittelee maan omistamista ja hoitamista sek\u00e4 omistusoikeutta lapseen, jonka hoitamisesta vaikeiden aikojen yli Grushe on huolehtinut. Tuomarin esitt\u00e4m\u00e4 koetus oikeudessa vertautuu Salomonin tuomioon vanhassa testamentissa.<\/h6>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-8 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-8' class='gallery galleryid-1133 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"747\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img411.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-8-2143\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img411.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img411-200x136.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img411-800x543.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-8-2143'>\n\t\t\t\tKarl von Apennin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6luonnos Brechtin ohjaamaan Kaukaasialaiseen liitupiiriin Berliner Ensemblessa 1956 [Denis Bablet. The Revolutions of Stage Design in the 20th Century. Paris 1977]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h6>Kaikkein omakohtaisin Brechtin n\u00e4ytelmist\u00e4 on <strong><em>Galilein el\u00e4m\u00e4<\/em><\/strong>, jota h\u00e4n on kehottanut tulkitsemaan n\u00e4ytelm\u00e4n\u00e4 tiedemiehen vastuusta: toisin sanoen kielt\u00e4\u00e4k\u00f6 opetuksensa, kun kirkko ja inkvisitio sit\u00e4 haluavat, vai taistellako vastaan. Brecht painotti n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 varsinkin atomipommin pudottamisen j\u00e4lkeen t\u00e4h\u00e4n suuntaan. Itse asiassa Galilei kielt\u00e4\u00e4 julkisesti opetuksensa, koska pelk\u00e4\u00e4 kidutusta, ja turvaa siten itselleen ty\u00f6rauhan. Galilein p\u00e4\u00e4teokset salakuljetetaan turvaan. N\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 on tarpeen tulkita my\u00f6s Brechtin omakuvana kirjailijasta, joka aina tarkoituksenmukaisesti vaikenee voidakseen tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/h6>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-9 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-9' class='gallery galleryid-1133 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"697\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6331-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-9-761\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6331-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6331-kopio-200x127.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6331-kopio-800x507.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-9-761'>\n\t\t\t\tCaspar Neherin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6luonnos Galilein el\u00e4m\u00e4n produktioon Berliner Ensemblessa 1957 [Theaterarbeit. 6 Auff\u00fchrungen des Berliner Ensembles. Zweite, durchgesehene und erweiterte Auflage. Berlin 1961]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Gestus \u2014\u00a0yhteiskunnallisella merkityksell\u00e4 ladattu ele<\/h2>\n<p>Brechtin teatteriteorian kulmakiven\u00e4 voidaan vieraannuttamisen lis\u00e4ksi pit\u00e4\u00e4 <strong>gestuksen <\/strong>k\u00e4sitett\u00e4. Sill\u00e4 Brecht tarkoittaa sellaista tekoa, elett\u00e4 tai tekemisen tapaa roolihenkil\u00f6ll\u00e4, joka osoittaa t\u00e4m\u00e4n yhteiskunnallisen aseman ja\/tai suhtautumistavan. K\u00f6yh\u00e4 sy\u00f6 erilailla kuin rikas. Rikas, joka on naamioitunut k\u00f6yh\u00e4ksi, sy\u00f6 erilailla kuin k\u00f6yh\u00e4. Puntila tarttuu kahvikuppiin toisella tavalla kuin h\u00e4nen em\u00e4nt\u00e4piikansa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-10 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-10' class='gallery galleryid-1133 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"721\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6324.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-10-765\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6324.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6324-200x131.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6324-800x524.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-10-765'>\n\t\t\t\tMatti lakaisee pihaa. Caspar Neherin luonnos Berliner Ensemblen Puntila-produktioon 1949 [Theaterarbeit. 6 Auff\u00fchrungen des Berliner Ensembles. Zweite, durchgesehene und erweiterte Auflage. Berlin 1961]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Gestus on t\u00e4rkeimpi\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6n v\u00e4lineit\u00e4, joilla analyysi\u00e4 voi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 konkreettisesti: \u201dMiten t\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnallisessa asemassa ja tilanteessa oleva henkil\u00f6 toimii?\u201d Gestus on yleisen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 yksil\u00f6llisen ohitse. Brechtin t\u00e4rkeimm\u00e4t ohjeet n\u00e4yttelij\u00e4lle koskivat juuri \u201dtarkkailemisen taitoa\u201d. Toisin sanoen ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tarkkailemista sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 pintaa syvemm\u00e4lt\u00e4 hahmottuvat ne aineellisen materiaaliset syyt, jotka piilev\u00e4t tekojen takana.<\/p>\n<p>Brechtille <strong>dialektiikka<\/strong>, vastakkainasettelun kautta ymm\u00e4rt\u00e4minen, oli keskeinen ty\u00f6metodi. My\u00f6s vieraannuttamisen ja gestuksen k\u00e4sitteet ovat dialektisuuden takana. Sen sijaan dogmaattisuus, poliittinen oikeaoppisuus oli Brechtille, aikansa lahjakkaimpiin kuuluvalle kirjailijalle, vastenmielist\u00e4.<\/p>\n<p>Brechtist\u00e4 on turha tehd\u00e4 aatteellista lipunkantajaa, vaikka monet ovat niin tehneetkin. Pikemminkin h\u00e4net on syyt\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 hemmoteltuna herraspoikana, joka pragmaattisesti korjasi k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n eli reagoi olosuhteisiin ja niiden muutoksiin. Samalla h\u00e4n pysytteli ovelana ja varovaisena kaikissa tilanteissa, erityisesti niiss\u00e4, joissa h\u00e4nt\u00e4 haluttiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 poliittisesti hyv\u00e4ksi.<\/p>\n<h2>\u201dBrechtil\u00e4iset keinot\u201d<\/h2>\n<p>Caspar Neherin lavastuksissa ja muissa lavastuksissa vakiintui er\u00e4it\u00e4 ratkaisuja, jotka liittyiv\u00e4t n\u00e4ytelmien maailmankuvaan. Kohtaukset olivat itsen\u00e4isi\u00e4, ja ne pikemminkin n\u00e4ytettiin katsojalle n\u00e4yttelemisen sijaan. Puoliesirippu muodostui yhdeksi \u201dbrechtil\u00e4isen teatterin&#8221; keinoista. Se koostui n\u00e4kyvill\u00e4 olevasta yksinkertaisesta kangasverhosta, joka suljettiin k\u00e4sin. Sen yhteydess\u00e4 voitiin esimerkiksi puhutella yleis\u00f6\u00e4 ja kommentoida tapahtumia.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-11 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-11 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-11' class='gallery galleryid-1133 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"682\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6332.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-11-766\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6332.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6332-200x124.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_6332-800x496.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-11-766'>\n\t\t\t\tPuoliv\u00e4liverho Berliner Ensemblen \u00c4iti-produktiossa 1951 [Theaterarbeit. 6 Auff\u00fchrungen des Berliner Ensembles. Zweite, durchgesehene und erweiterte Auflage. Berlin 1961]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vaikka jo Erwin Piscator oli hy\u00f6dynt\u00e4nyt filmi- ja tekstiprojisointeja, k\u00e4ytti Brecht niit\u00e4 s\u00e4\u00e4steli\u00e4\u00e4mmin, harkitummin ja ajatuksiltaan tiiviimmin.<\/p>\n<p>Roolihenkil\u00f6n kohtalossa ei ole t\u00e4rke\u00e4\u00e4 se, mit\u00e4 h\u00e4nelle tapahtuu, vaan se, miksi h\u00e4nelle tapahtuu jotakin ja kuinka h\u00e4n toimii. Sen vuoksi n\u00e4yttelij\u00e4n oli pyritt\u00e4v\u00e4 kuljettamaan roolihenkil\u00f6\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin itsens\u00e4 vieress\u00e4. H\u00e4n itse ei <em>ole<\/em> roolihenkil\u00f6, vaan h\u00e4n <em>kertoo<\/em> roolihenkil\u00f6n tarinaa, ja <em>n\u00e4ytt\u00e4\u00e4<\/em> miten roolihenkil\u00f6 toimii. Samalla h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s oma henkil\u00f6kohtainen kantansa tekoihin. T\u00e4t\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 keskeisen\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoisena periaatteena sille, mill\u00e4 lailla pahaa tai ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 roolihenkil\u00f6\u00e4 voi esitt\u00e4\u00e4. N\u00e4yttelij\u00e4 voi selv\u00e4sti ottaa et\u00e4isyytt\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 henkil\u00f6n tekoihin.<\/p>\n<p>Brechtil\u00e4iset keinovalikoimat eiv\u00e4t siis sis\u00e4ll\u00e4 kulinarismia tai kopioivaa naturalismia, vaan valikoitua, tulkittua realismia. T\u00e4ydet valkoiset valot, er\u00e4s brectil\u00e4isen teatterin tunnusmerkeist\u00e4, viittasi siihen, ett\u00e4 kaiken tulisi n\u00e4ky\u00e4 selv\u00e4sti. Valaistuksen tuli edist\u00e4\u00e4 \u201doivaltamista ja n\u00e4kemist\u00e4\u201d, ei suinkaan suggestiota ja luonnon j\u00e4ljittely\u00e4 tai pyrki\u00e4 kuvaamaan h\u00e4myjen h\u00e4m\u00e4ryytt\u00e4.<\/p>\n<h2>Vaikutus<\/h2>\n<p>Oikeastaan koko k\u00e4sill\u00e4 oleva opintojakso on samalla my\u00f6s kuvausta Brechtin vaikutuksesta eurooppalaisessa teatterissa toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Vaikka Brechtin n\u00e4ytelmi\u00e4 ei koskaan ole esitetty valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4, h\u00e4nen v\u00e4lillinen vaikutuksensa ulottuu ratkaisevalla tavalla er\u00e4iden ohjaajien ty\u00f6skentelyyn 1950-luvulla. Se vaikutti erityisesti 1960-luvun poliittisen teatterin ajatteluun ja estetiikkaan sek\u00e4 viel\u00e4 1970-luvun suurten klassikkotulkintojen aaltoon eri puolilla maailmaa.<\/p>\n<p>Brecht on ollut ehk\u00e4 t\u00e4rkein yksitt\u00e4inen teoreettinen ja taiteellinen virike toisen maailmasodan j\u00e4lkeiselle teatterille. Brechti\u00e4 vastaan my\u00f6s selv\u00e4sti asetuttiin. Yht\u00e4 lailla my\u00f6hemmin hy\u00f6k\u00e4ttiin liian monopolisoitunutta ja dogmaattista Brechtin tulkintatapaa vastaan. Brechtin perikunta onkin tullut tunnetuksi suuresta puritaanisuudestaan vuosikymmenien varrella. Perikunta ja kommunistisen puolueen keskuskomitea savustivat vuonna 1977 Ruth Berghausin ulos Berliner Ensemblest\u00e4. Berghaus oli Brechtin oppilas ja toiminut intendenttin\u00e4 Weigelin kuoleman j\u00e4lkeen. T\u00e4rke\u00e4 syy irtisanomiseen oli skandaali, jonka B.K. Tragelehnin ja Einar Schleefin fyysisesti raju <em>Neiti Julie<\/em> -produktio oli aiheuttanut Berliner Ensemblessa vuonna 1975.<\/p>\n<p>Vuonna 2015 Brechtin ja Weigelin tyt\u00e4r Barbara Schall-Brecht pyrki oikeustoimin vaikuttamaan siihen, ett\u00e4 legendaarisen ohjaajan Frank Castorfin tulkinta <em>Baalista<\/em> M\u00fcncheniss\u00e4 vedett\u00e4isiin ohjelmistosta tekij\u00e4noikeuksiin vedoten. Syyn\u00e4 oli se, ett\u00e4 ohjaaja oli liitt\u00e4nyt esitykseen muita tekstip\u00e4tki\u00e4. Castorf puolustautui sill\u00e4, ett\u00e4 Brechtill\u00e4 oli 4\u20135 versiota n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4. Brechth\u00e4n itse suhtautui hyvin vapaasti henkiseen omaisuuteen. H\u00e4n koki tekij\u00e4noikeudet porvarillisena ajattelutapana, ja piti sek\u00e4 klassikoita ett\u00e4 omia tekstej\u00e4\u00e4n materiaalina uusille tulkinnoille ja teksteille.<\/p>\n<p>Brechtin kanonisointia alkoivat raikkaasti purkaa 1980-luvun naistutkijat, jotka osoittivat Brechtin n\u00e4ytelmien maailmankuvan ja sosialismin \u201dmiesylivallan\u201d. Brechti\u00e4 voikin oivallisesti lukea uudelleen. My\u00f6s globaali kapitalismi on ajankohtaistanut 2000-luvulla h\u00e4nen monia teoksiaan, joihin monet nuoret ohjaajat ovat tarttuneet. Esimerkiksi n\u00e4ytelm\u00e4 <em>Teurastamojen pyh\u00e4 Johanna<\/em> on kokenut pienen renessanssin ainakin Saksassa.<\/p>\n<p>1950-luvulla Berliner Ensemble inspiroi monia ohjaajia: Brecht tarjosi aiempaa dynaamisemman ja \u00e4lyllisemm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n teatterille. Esitykset, erityisesti <strong><em>\u00c4iti Rohkea<\/em><\/strong>, saavuttivat valtavan kansansuosion taidokkuutensa ja ajattelunsa raikkauden takia. Samalla ne puhuttelivat aikalaisia; sodan runteleman Euroopan aineellisista ja henkisist\u00e4 raunioista nousevia ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-12 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-12 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-12' class='gallery galleryid-1133 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"668\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brecht-vaimonsa-Helene-Weigel-A\u0084iti-Pelottomana-Berliner-Ensemble.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-12-2489\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brecht-vaimonsa-Helene-Weigel-A\u0084iti-Pelottomana-Berliner-Ensemble.jpg 668w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brecht-vaimonsa-Helene-Weigel-A\u0084iti-Pelottomana-Berliner-Ensemble-534x800.jpg 534w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brecht-vaimonsa-Helene-Weigel-A\u0084iti-Pelottomana-Berliner-Ensemble-134x200.jpg 134w\" sizes=\"(max-width: 668px) 100vw, 668px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-12-2489'>\n\t\t\t\tHelene Weigel \u00c4iti pelottomana [Molinari, Cesare, Theatre through the ages. Cassel &#038; Company. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"693\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brecht-Helene-Weigel-Aiti-Pelottomana-Berliner-Ensemble.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-12-2490\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brecht-Helene-Weigel-Aiti-Pelottomana-Berliner-Ensemble.jpg 693w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brecht-Helene-Weigel-Aiti-Pelottomana-Berliner-Ensemble-554x800.jpg 554w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brecht-Helene-Weigel-Aiti-Pelottomana-Berliner-Ensemble-139x200.jpg 139w\" sizes=\"(max-width: 693px) 100vw, 693px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-12-2490'>\n\t\t\t\tHelene Weigel \u00c4iti pelottomana Berliner Ensemblessa [Molinari, Cesare, Theatre through the ages. Cassel &#038; Company. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Brechtin asemaa ei voi ohittaa. Se on riippumaton siit\u00e4, miten h\u00e4n itse onnistui tavoitteissaan, tai miten h\u00e4nen ajatustensa t\u00e4rkeimpien toteuttajien pyrkimykset ovat toimineet. H\u00e4nen tuotantonsa on t\u00e4ysipainoista ja h\u00e4n on m\u00e4\u00e4ritellyt teatterin teht\u00e4v\u00e4t ja haasteet kirkkaasti tavalla, joka on vaatinut esitt\u00e4jilt\u00e4 analyysin ja ajatuksen tarkkuutta. Brechtin hahmo on aina ollut kiistelty, samoin h\u00e4nen teoriansa yksi [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1133"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1133"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1133\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2505,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1133\/revisions\/2505"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1133"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1133"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1133"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}