{"id":1139,"date":"2016-08-03T06:53:24","date_gmt":"2016-08-03T03:53:24","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1139"},"modified":"2016-10-21T13:32:13","modified_gmt":"2016-10-21T10:32:13","slug":"7-10-ranska-ja-antonin-artaud","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/7-10-ranska-ja-antonin-artaud\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">7.10<\/div> Ranska ja Antonin Artaud"},"content":{"rendered":"<h5>Ranskan teatteriel\u00e4m\u00e4st\u00e4 sotien v\u00e4lill\u00e4 on puhuttu viimeksi surrealistien yhteydess\u00e4. <strong>Jacques Copeau\u2019n <\/strong>oppilaat hallitsivat pariisilaista teatteriel\u00e4m\u00e4\u00e4. Vuonna 1927 heit\u00e4 saatettiin nimitt\u00e4\u00e4 jo nimell\u00e4 Nelj\u00e4n kopla (tai kartelli), <em>Cartel des Quatre<\/em>. Siihen kuuluvista henkil\u00f6ist\u00e4 suuri osa oli my\u00f6s n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4. Aikanaan kukin heist\u00e4 nousi oman pienehk\u00f6n ja omalla tyylill\u00e4\u00e4n esitt\u00e4v\u00e4n teatterin johtajaksi.<\/h5>\n<p><strong>Louis Jouvet <\/strong>(1887\u20131951) nousi n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 kaikkein tunnetuimmaksi erinomaisen ilmaisukykyisen \u00e4\u00e4nens\u00e4 vuoksi. H\u00e4nen tunnetuimpia roolejaan olivat muun muassa Moli\u00e8ren Don Juan. H\u00e4n teki my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 modernien kirjailijoiden, kuten <strong>Jean Cocteaun<\/strong>ja <strong>Jean Giraudoux\u2019n<\/strong> kanssa. H\u00e4nen teatterinsa olivat Com\u00e9die des Champs-Elys\u00e9es ja Th\u00e9\u00e2tre de l\u2019Ath\u00e9n\u00e9e.<\/p>\n<p><strong>Georges Pito\u00ebff <\/strong>(1884\u20131939) ja h\u00e4nen vaimonsa <strong>Ljudmila<\/strong> olivat juuriltaan ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 emigrantteja. He toivat T\u0161ehovin n\u00e4ytelmi\u00e4 Pariisiin sek\u00e4 tekiv\u00e4t muun muassa Pirandelloa ja Shakespearea. Heill\u00e4 oli vuodesta 1924 alkaen oma seurue.<\/p>\n<p><strong>Gaston Baty<\/strong> (1882\u20131951) oli ohjaaja, joka esitti muun muassa Brechtin <strong>Kolmen pennin oopperan<\/strong> Pariisissa, Th\u00e9\u00e2tre Montparnassella.<\/p>\n<p><strong>Charles Dullin <\/strong>(1885\u20131949) oli ohjaajana ensin Copeau\u2019n teatterissa Vieux-Colombier\u2019ssa, ja vuodesta 1923 omassa Th\u00e9\u00e2tre de l\u2019At\u00e9lier\u2019ssaan. Dullinin loistavia oppilaita olivat <strong>\u00c9tienne Decroux<\/strong>, <strong>Marcel Marceau<\/strong> ja <strong>Jean-Louis Barrault<\/strong>. Heid\u00e4n kiinnostuksensa suuntautui mimiikkaan ja pantomiimin kehitt\u00e4miseen ilmaisunsa osaksi.<\/p>\n<p>N\u00e4kemyksellisyys oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska ranskalainen teatteri oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen verbaalista. Se oli keskittynyt ylikorostuneesti puheilmaisuun, aleksandriinis\u00e4keisiin tai komedianokkeluuksien esitt\u00e4miseen.<\/p>\n<h2>Antonin Artaud (1896\u20141948)<\/h2>\n<p><strong>Antonin Artaud<\/strong> (1896\u20131948) oli mies, joka yht\u00e4lailla inhosi puheteatteria, mutta vei inhonsa tavallaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyteen asti. Marseillesta kotoisin oleva runoilija oli 1960-luvun ja sen j\u00e4lkeiseen teatteriajatteluun vaikuttanut \u201dhulluksi tuleva yksin\u00e4inen\u201d ja \u201dyhteiskunnan itsemurhaama\u201d nuori komea monilahjakkuus.<\/p>\n<p>Artaud ty\u00f6skenteli Pariisissa vuodesta 1921 alkaen Lugn\u00e9-Po\u00ebn, Dullinin ja Pitoj\u00ebffin kanssa sek\u00e4 esiintyi er\u00e4iss\u00e4 hienoissa filmirooleissa, kuten Abel Gancen <em>Napoleonissa<\/em>, jossa h\u00e4n n\u00e4ytteli kylpyammeeseen murhattavaa Marat\u2019ta. My\u00f6hemmin h\u00e4n n\u00e4ytteli Carl Theodor Dreyerin elokuvassa <em>Jeanne d\u2019Arcin k\u00e4rsimys<\/em> fransiskaanivelje\u00e4 (kuva). H\u00e4n kirjoitti valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n esseit\u00e4 maalaustaiteesta, kirjallisuudesta ja elokuvasta. Sen lis\u00e4ksi h\u00e4n kirjoitti h\u00e4v\u00e4istyskirjoituksia, polemiikkeja, n\u00e4ytelmi\u00e4, elokuvak\u00e4sikirjoituksia, historiallisen romaanin, neliosaisen draamallisen radiomonologin sek\u00e4 kirjoituksia Meksikon Tarahumara-intiaanien peyote-kultista. Lis\u00e4ksi h\u00e4n oli nuoruudestaan asti ollut huolissaan mielens\u00e4 kokonaisena pysymisest\u00e4. Artaud koki, ettei h\u00e4n saanut ideoitaan pysym\u00e4\u00e4n kokonaisina p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n, vaan ne alituisesti karkasivat h\u00e4nelt\u00e4. H\u00e4n koki kroonisesti vieraantuneensa itsest\u00e4\u00e4n. Artaud taltioi kirjoituksissaan alati psyykkist\u00e4 levottomuuttaan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1139 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"798\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Antonin-Artaud.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-743\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Antonin-Artaud.jpg 798w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Antonin-Artaud-160x200.jpg 160w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Antonin-Artaud-638x800.jpg 638w\" sizes=\"(max-width: 798px) 100vw, 798px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-743'>\n\t\t\t\tAntonin Artaudin kuuluisa kasvokuva Dreyerin elokuvassa Jean d&#8217;Arcin k\u00e4rsimys, 1928 [Wikimedia Commons]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1923 Artaud&#8217;n runokokoelma hyl\u00e4ttiin. Se merkitsi paitsi polemiikkia my\u00f6s tietoista valintaa ja liittymist\u00e4 modernismin perinteeseen, joka halveksi kirjallisuutta ja kiisti osallistuvansa taiteen jatkumoon. Artaud liikkui surrealistipiireiss\u00e4, mik\u00e4 alkuun merkitisi h\u00e4nelle sit\u00e4 henkist\u00e4 vallankumousta, jota maailma tarvitsi. H\u00e4nelle ulkoisella vallankumouksella ei ollut mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4; sosiaaliset ja taloudelliset suhteet olivat yhdentekevi\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 oli henkinen, koko psyykett\u00e4 ja ruumista ravisteleva kokemus. Siksi Artaud piti ajatusta teatterista jonkun sanoman ilmaisukanavana teatterin mahdollisuuksien kaventamisena.<\/p>\n<p>Dadaisteille ja surrealisteille kaikki oli viimek\u00e4dess\u00e4 yhdentekev\u00e4\u00e4, mutta Artaud todella uskoi ett\u00e4 teatterilla voisi olla valtava vaikutus. Teatteri voisi pelastaa koko ihmiskunnan ja vapauttaa sen totaalisen psyykkisesti. Teatterin tuli olla kuin kirurginveitsi, jolla kaikki haitallinen operoidaan pois.<\/p>\n<p>Vuonna 1926 h\u00e4n perusti <strong>Th\u00e9\u00e2tre Alfred Jarryn<\/strong> yhdess\u00e4 <strong>Roger Vitracin<\/strong> (1899\u20131952) kanssa. He esittiv\u00e4t siell\u00e4 omia ja toistensa tekstej\u00e4, mutta teatteri pysyi vain kaksi kautta pystyss\u00e4. Teatterin tarkoitus oli demonstroida sit\u00e4 kaaosta ja kriisi\u00e4, joka ajassa vallitsi, ja josta ihmisten tuli vapauttaa itsens\u00e4. Muodoksi haettiin er\u00e4\u00e4nlaista intellektuellia <em>music hall<\/em> -teatteria, jossa muiden aikalaiskokeilijoiden tavoin n\u00e4htiin lyhyit\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ja karmaisevia kohtauksia sek\u00e4 er\u00e4it\u00e4 klassikoita.<\/p>\n<p>Vuonna 1931 balilainen tanssiteatteri vieraili Pariisin maailmann\u00e4yttelyss\u00e4. Sen esityksen tekniikkaan kuuluivat keskeisesti pitk\u00e4lle tyylitellyt, ulkoisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt perinteiset liikesarjat sek\u00e4 koodatut konventiot siit\u00e4, miten eri tunnetiloja ilmaistaan. Artaud luuli esiintyjien olevan transsissa ja n\u00e4yttelev\u00e4n syv\u00e4lt\u00e4 kumpuavin merkein. Esitys antoi olennaisen sys\u00e4yksen Artaud&#8217;n ajatuksiin it\u00e4maisen ja l\u00e4nsimaisen teatterin eroista. Se vaikutti my\u00f6s samaan aikaan Artaud&#8217;n kehitteill\u00e4 oleviin ajatuksiin <strong>julmuuden teatterista (th\u00e9\u00e2tre de la cruaut\u00e9)<\/strong>; sen manifesteihin, teorian syntyyn ja kehittelyyn.<\/p>\n<p>Artaud kokeili k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 julmuuden teatterin teorioita vuonna 1935 teoksessaan <em>Les Cencis<\/em>, jossa h\u00e4n n\u00e4ytteli itse hirvi\u00f6m\u00e4ist\u00e4 Cencin renessanssiruhtinasta, joka kiduttaa muun muassa tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n. Esitys oli hirve\u00e4 ep\u00e4onnistuminen, ja Artaud pakeni esitysmasennusta Meksikoon, jossa h\u00e4n alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huumausaineita aiempaa enemm\u00e4n. Kuolemarituaaleihin osallistuminenkaan ei vahvistanut h\u00e4nen henkist\u00e4 koossapysymist\u00e4\u00e4n. Vuonna 1937 Artaud l\u00e4hti Arainn-saarille opiskelemaan kulttimenoja, mutta h\u00e4net toimitettiin laitoshoitoon.<\/p>\n<p>Artaud&#8217;n 1930-luvun syntyneet kirjoitukset teatterista julkaistiin vuonna 1938 teoksena <em>Le Th\u00e9\u00e2tre et son double <\/em>(Teatteri ja sen kaksoisolento)<em>. \u201dKohti kriittist\u00e4 teatteria<\/em>\u201d on teoksen suomennoksen huono otsikko.<\/p>\n<p>Artaud&#8217;n n\u00e4kemyksess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 h\u00e4n nosti yksil\u00f6n psykologiat tai joukkojen ongelmat esille. Artaud&#8217;lle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli alitajunnasta tuleva pelko ja kauhu, olemassaolon perusahdistus, joka jakaa ihmisi\u00e4 ja johtaa v\u00e4kivaltaan ja tuhoon. Piinasta voitaisiin kuitenkin vapautua teatterin avulla. Sen vuoksi \u201djulmuuden teatteri\u201d ei tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yleis\u00f6n fyysist\u00e4 ravistelua, eli sit\u00e4, mit\u00e4 fyysisesti totaalinen esitys syv\u00e4lt\u00e4 tunnekeskuksesta tulevine \u00e4\u00e4nineen, pakkoliikkeineen, raivoineen ja v\u00e4kivaltaisuuksineen her\u00e4tt\u00e4\u00e4. Julmuuden teatteri tarkoittaa ennen kaikkea moraalista ja psyykkist\u00e4 julmuutta eli rehellisyytt\u00e4 ja totuutta.<\/p>\n<p>H\u00e4nen tunnettu vertauksensa on per\u00e4isin vuoden 1709 ruttoepidemiasta. Artaud&#8217;n mukaan teatterin olisi vaikututettava niin kuin rutto. Toisin sanoen sen tulisi saapua salaa, levit\u00e4 kaikkialle, leimahtaa hetkess\u00e4 ja paljastaa kaiken pahan. Sen tulisi kaivaa ihmisest\u00e4 kaikki m\u00e4t\u00e4 ulos, kauhistuttaa, tappaa, mutta riehuttuaan aikansa j\u00e4ljelle j\u00e4isi joko kuollut tai el\u00e4v\u00e4 ihminen. Teatterin tulisi vaikuttaa kuin puhdistava leimahdus, joka kaivaa meist\u00e4 pahan ulos kauhistuttavan kiihottavan ruttokuumeen aikana.<\/p>\n<p>Artaud oli perehtynyt monpuolisesti aasialaisiin salatieteisiin sek\u00e4 my\u00f6s akupunktioon. H\u00e4nt\u00e4 kiehtoi ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 vaikuttamalla tiettyihin pisteisiin keho reagoisi toisaalla sairaassa kohdassa. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta h\u00e4n kehitti paljon hyvi\u00e4 hengitys- ja \u00e4\u00e4niharjoitteita.<\/p>\n<p>Artaud ehdotti, ett\u00e4 muut tilat kuin teatteritilat otettaisiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Yleis\u00f6 ja esitt\u00e4j\u00e4t piti tuoda yhteiseen tilaan ja liitt\u00e4\u00e4 mukaan erilaiset \u00e4\u00e4ni- ja kuvamaailmat sek\u00e4 tarpeisto. Unet ja painajaiset tulisi valjastaa teatterin k\u00e4ytt\u00f6voimaksi, ja ohjaajalla olisi keskeinen asema muodon antajana. Artaud&#8217;n mukaan L\u00e4nsi-Eurooppa tarvitsee ritualistisia aineksia omaan teatteriinsa. N\u00e4yttelij\u00e4n olisi aina riskeerattava kaikki, sek\u00e4 henkens\u00e4 ett\u00e4 terveytens\u00e4 katsojien edess\u00e4. Artaud uskoi, ett\u00e4 teatteri pelastaisi ihmiskunnan.<\/p>\n<p>Artaud\u2019n visioita ei pid\u00e4tellyt mik\u00e4\u00e4n muu kuin sairaalan sein\u00e4t ja alituiset s\u00e4hk\u00f6shokit. H\u00e4n kirjoitti ja piirsi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuun saakka. Yst\u00e4v\u00e4t saivat h\u00e4net my\u00f6hemmin ulos parantolasta ja h\u00e4n ehti nauhoittaa radiomonologin, kuunnelman <em>P\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme eroon Jumalan<\/em> <em>tuomiosta<\/em>, vuonna 1948.<\/p>\n<p>Artaud\u2019n yst\u00e4v\u00e4t tunsivat h\u00e4nen ajatteluaan. 1960-luvun alussa kovinkaan moni ei tuntenut Artaud&#8217;n ajatuksia, mutta vuosikymmen my\u00f6hemmin sit\u00e4kin useampi. Artaud\u2019n ajatukset vaikuttivat voimakkaasti kaikkiin 1960-luvun teatterin kokeilijoihin, kuten Jerzy Grotowskiin, Peter Brookiin, The Living Theatre -ryhm\u00e4\u00e4n, Odin-teateriin. He nostivat alitajuisen, spontaanin, kehollisen, fyysisen ja v\u00e4kivaltaisen estetiikkansa perustaksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ranskan teatteriel\u00e4m\u00e4st\u00e4 sotien v\u00e4lill\u00e4 on puhuttu viimeksi surrealistien yhteydess\u00e4. Jacques Copeau\u2019n oppilaat hallitsivat pariisilaista teatteriel\u00e4m\u00e4\u00e4. Vuonna 1927 heit\u00e4 saatettiin nimitt\u00e4\u00e4 jo nimell\u00e4 Nelj\u00e4n kopla (tai kartelli), Cartel des Quatre. Siihen kuuluvista henkil\u00f6ist\u00e4 suuri osa oli my\u00f6s n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4. Aikanaan kukin heist\u00e4 nousi oman pienehk\u00f6n ja omalla tyylill\u00e4\u00e4n esitt\u00e4v\u00e4n teatterin johtajaksi. Louis Jouvet (1887\u20131951) nousi n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 kaikkein [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1139"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1139"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1139\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2345,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1139\/revisions\/2345"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1139"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1139"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1139"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}