{"id":1141,"date":"2016-08-03T06:54:18","date_gmt":"2016-08-03T03:54:18","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1141"},"modified":"2016-10-21T13:31:04","modified_gmt":"2016-10-21T10:31:04","slug":"7-9-yhdysvaltojen-teatteri-maailmansotien-valilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/7-9-yhdysvaltojen-teatteri-maailmansotien-valilla\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">7.9<\/div> Yhdysvaltojen teatteri maailmansotien v\u00e4lill\u00e4"},"content":{"rendered":"<h5>Eurooppalainen teatteri rantautui Amerikan mantereelle jo 1500-luvun konkvistadorien j\u00e4ljess\u00e4. Jo 1600-luvulla Espanjan t\u00e4rkeimmiss\u00e4 hallintokaupungeissa oli jo teatteritaloja. Englantilaiset seurueet pystyiv\u00e4t kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n jo 1700-luvulla Atlantin takaisissa siirtokunnissa.<\/h5>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 opintojaksossa ei ole puhuttu Yhdysvaltojen teatterista aiemmin. Se ei johdu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma on eurooppalaisen teatterin historiassa, vaan my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 ennen 1800-lukua Yhdysvalloissa ei ollut oikein edellytyksi\u00e4 teatterin levi\u00e4miselle. 1800-luvulle asti Yhdysvallat oli pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n englantilaisten seurueiden \u201dperifeerinen kiertuemaasto\u201d.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4iset amerikkalaiset seurueet ja n\u00e4yttelij\u00e4t saattoivat niitt\u00e4\u00e4 mainetta jo 1800-luvun alussa. Suurkaupungit ja niiden yleis\u00f6t saivat oman kirjonsa melodraamoja, jotka vastasivat heid\u00e4n henkisi\u00e4 ja yhteiskunnallisia tarpeitaan. Niiss\u00e4 konnat olivat konnia ja hyveelliset ihanaakin ihanampia.<\/p>\n<p>Koska laaja maa oli harvaan asuttu, seurueiden t\u00e4ytyi el\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 kiertueilla. Sen vuoksi t\u00e4htikiertueilla, joiden ohjelmassa oli eri n\u00e4ytelmien <em>highlights<\/em> sek\u00e4 my\u00f6s tanssi- laulu- ja taikurinumeroita, oli jo varhain suuri merkitys. Samoin kaikella muulla <em>entertainment industrylla<\/em>.<\/p>\n<p>Todellinen varhainen amerikkalainen innovaatio oli teatterilaiva, <em>showboat<\/em>. Se kuljetti pitkill\u00e4 jokitaipaleilla viihdett\u00e4 paikasta toiseen. Musiikkipitoiset ohjelmat, jotka toisinaan olivat seksipitoisiakin, olivat nimelt\u00e4\u00e4n burlesque tai vaudeville. Kun ensimm\u00e4inen <strong>juonellinen musical-comedy<\/strong> syntyi, sen aiheena oli oitis \u201dkunnianosoitus <em>show busineksen<\/em> pioneereille\u201d. Musikaali <strong><em>Teatterilaiva (Show Boat)<\/em><\/strong> vuodelta 1927 oli uuden lajin pioneeri. T\u00e4m\u00e4n ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen musikaalin tunnetuin s\u00e4velm\u00e4 on \u201dOld Man River\u201d.<\/p>\n<p>Teatteritalot ja niiss\u00e4 esiintyv\u00e4t seurueet olivat omistuspohjaltaan usein toisistaan irrallaan. Talojen omistaja vuokrasi teatteria tuottajille, jotka kustansivat esityksen yl\u00f6spanon, pestasivat n\u00e4yttelij\u00e4t ja ker\u00e4siv\u00e4t voiton. V\u00e4hitellen tuottajat alkoivat saada jalansijaa taloissa. Sen seurauksena alkoi entist\u00e4 suurempi p\u00e4\u00e4omien keskittyminen ja teatteritalojen ketjuuntuminen ymp\u00e4ri maata. Silloin sama esitys kiersi saman syndikaatin eri taloissa. Vaikka t\u00e4llaista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 vastaan noustiin, tuloksena oli usein ainoastaan uudenlainen verkottuminen.<\/p>\n<p>T\u00e4llaisen tradition kasvatti oli muun muassa n\u00e4yttelij\u00e4 James O\u2019Neill, jonka menestysrooli oli Monte Criston kreivi. H\u00e4n n\u00e4ytteli sit\u00e4 vuosikausia ymp\u00e4ri maata yhteens\u00e4 n. 6000 kertaa \u201dpilaten\u201d samalla lupaavan traagikon uransa. K\u00f6yhist\u00e4 oloista l\u00e4htenyt O\u2019Neill keskittyi omaisuuden ker\u00e4\u00e4miseen. Vuosikausien hotelliel\u00e4m\u00e4 oli l\u00e4ht\u00f6kohtana sille pojalle, josta kasvoi Yhdysvaltain draaman ensimm\u00e4inen modernisti, Eugene O\u2019Neill (1888\u20131953).<\/p>\n<h2>Eugene O\u2019Neill \u2014\u00a0realismista irti ja takaisin<\/h2>\n<p>Kokeiltuaan monenlaisia seikkailuja maailman merill\u00e4, toimittuaan kullankaivajana ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 liiketoimissa <strong>Eugen O\u2019Neillilla<\/strong> (1888\u20131953) todettiin tuberkuloosi. H\u00e4n joutui viett\u00e4m\u00e4\u00e4n vuoden 1912\u20131913 parantolassa. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n onnistui p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n Harvardin yliopiston n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija-workshopiin pariksi vuodeksi. H\u00e4nen opettajansa oli <strong>George Pierce Baker <\/strong>(1866\u20131935), joka oli opettanut draaman kirjoittamista jo vuosisadan alusta. H\u00e4n tutustutti oppilaansa, joihin kuuluivat monet t\u00e4rke\u00e4t yhdysvaltalaiset dramaatikot, uusiin eurooppalaisiin suuntauksiin. Ibsenin ja Strindbergin lis\u00e4ksi he perehtyiv\u00e4t tuoreeltaan ekspressionisteihin. Yhdysvaltojen l\u00e4hes kaikkien yliopistojen yhteyteen perustettiin draamastudioita, joiden ymp\u00e4rille kehkeytyi pieni\u00e4 teatteriryhmi\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1141 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"630\" height=\"700\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/ONeill-1888-1953.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-740\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/ONeill-1888-1953.jpg 630w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/ONeill-1888-1953-180x200.jpg 180w\" sizes=\"(max-width: 630px) 100vw, 630px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-740'>\n\t\t\t\tEugen O&#8217;Neill, 1888\u20131953 [Wikimedia Commons]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1915 perustettiin samanaikaisesti kolme pient\u00e4 teatteria eurooppalaisen esikuvan mukaisesti. Ne pyrkiv\u00e4t harrastajapohjalta n\u00e4yttelem\u00e4\u00e4n uutta, taiteellisesti korkeatasoista n\u00e4ytelmist\u00f6\u00e4 modernissa hengess\u00e4. Yksi teattereista oli The Provincetown Players New Yorkin l\u00e4hell\u00e4. Siell\u00e4 O\u2019Neillin varhaiset, niin sanottua \u201dmeriaiheista ekspressionismia\u201d edustavat teokset kantaesitettiin. Nuoren kirjailijan salainen ep\u00e4jumala oli tietenkin Strindberg, jonka karmaisevan j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4t, realistiset mutta my\u00f6s ylitilan kiihkoa v\u00e4reilev\u00e4t n\u00e4ytelm\u00e4t kiehtoivat h\u00e4nt\u00e4. O\u2019Neill luki kaiken uuden draamakirjallisuuden mit\u00e4 sai k\u00e4siins\u00e4. 1920-luvulla uusi eurooppalainen draama oli New Yorkin v\u00e4hemm\u00e4n kaupallisissa teattereissa esill\u00e4. My\u00f6s yleis\u00f6pohja ei ollut niin yl\u00e4luokkainen kaikkialla, eik\u00e4 vasemmistolaista ajattelua ollut tukahdutettu. T\u00e4m\u00e4n takia yhteiskunnalliselle keskustelulle oli paikkansa, erityisesti viel\u00e4 lamakauden (1929\u20131934) alkuvuosina.<\/p>\n<p>Ekspressionistisia vaikutteita esiintyy selvimmin O&#8217;Neillin n\u00e4ytelmiss\u00e4 <em>Keisari Jones<\/em> ja <em>Karvainen Apina<\/em>. Niihin sis\u00e4ltyy my\u00f6s selv\u00e4\u00e4 sosiaalista ja rodullista sanomaa; mustien ja ty\u00f6l\u00e4isten ahdistetun aseman ymm\u00e4rryst\u00e4. Rohkein rotupoliittinen kannanotto, joka aiheutti mellakoita kaikkialla maailmassa, oli nimelt\u00e4\u00e4n <em>Kaikilla Jumalan lapsilla on siivet<\/em> (1924). Se kuvasi seka-avioliittoa. N\u00e4ytelm\u00e4 suomennettiin nimell\u00e4 <em>Neekeri<\/em>; se aiheutti my\u00f6s Suomessa kiivasta vastustusta ja sit\u00e4 sensuroitiin.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1141 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"770\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img408-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2163\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img408-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img408-kopio-200x140.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img408-kopio-800x560.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2163'>\n\t\t\t\tO&#8217;Neillin Kaikilla Jumalan lapsilla on siivet, Provincetown Playhouse, New York, 1924 [Oscar G. Brockett ja Robert R. Findlay. Century of Innovation. A History of European and American Drama Since 1870. Englewood Cliffs, NJ 1973]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>O\u2019Neill oli 1920-luvun ajan <strong>hellitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n muotokokeilija<\/strong>, joka haki erilaisia ei-realistisia ratkaisuja joko dialogissa tai n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. H\u00e4nen n\u00e4ytelmiens\u00e4 moraaliset kannanotot, ratkaisemattomat dilemmat sek\u00e4 oudoiksi koetut ratkaisut her\u00e4ttiv\u00e4t usein ristiriitaa. O\u2019Neillin jokaista ensi-iltaa alettiin odottaa tapauksena. H\u00e4n kokeili naamioita henkil\u00f6ille, tai dialogimuotoa, jossa henkil\u00f6iden ajatukset oli kirjoitettu ja puhuttu julki. Sen lis\u00e4ksi h\u00e4n kokeili n\u00e4ytelmi\u00e4, jossa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 esiintyy kahtena eri hahmona.<\/p>\n<p>Suurimmat menestykset olivat <em>Intohimot jalavien alla<\/em>, intohimokolmiodraama sek\u00e4 Yhdysvaltain sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeiseen aikaan (1860-luvulle) sijoitettu <em>Murheesta nousee Elektra (Suru pukee Elektraa). <\/em>Se on Aiskhyloksen <em>Oresteia<\/em>-trilogian t\u00e4rkein moderni versio. Teos on pelkistetty, eritt\u00e4in hieno ja psykologisesti kiinnostava draama: se on sek\u00e4 perhen\u00e4ytelm\u00e4 ett\u00e4 muistelu. <em>Oi Nuoruus!<\/em> taas oli h\u00e4nen suurin taloudellinen menestyksens\u00e4.<\/p>\n<p>O&#8217;Neillille my\u00f6nnettiin yhteens\u00e4 nelj\u00e4 kertaa Pulitzer-palkinto ja vuonna 1936 h\u00e4n sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Vuoden 1934 j\u00e4lkeen h\u00e4n oli kuitenkin vet\u00e4ytynyt julkisuudesta. O&#8217;Neill ilmeisesti sairasti; h\u00e4n ryypp\u00e4si ja erakoitui, mutta palasi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle vuonna 1940, jolloin <em>Pisara runoilijaa <\/em>esitettiin. Se oli osa h\u00e4nen tekeill\u00e4 olevasta Amerikan historiaa k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4sarjastaan. O&#8217;Neill palasi n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n <em>J\u00e4\u00e4mies tulee <\/em>(1945) nuoruuden maisemiinsa, satamakapakkaan ja vuoteen 1912.<\/p>\n<p>Suurin yll\u00e4tys l\u00f6ytyi kuitenkin h\u00e4nen j\u00e4\u00e4mist\u00f6st\u00e4\u00e4n, nimitt\u00e4in n\u00e4ytelm\u00e4 <strong><em>A Long Day&#8217;s Journey into Night <\/em>(<em>Pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n matka y\u00f6h\u00f6n<\/em>)<\/strong>. Se on h\u00e4nen kipein omael\u00e4m\u00e4kerrallinen n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 ja samalla er\u00e4s 1900-luvun mestarillisimpia draamoja.<\/p>\n<p>O&#8217;Neill, joka oli koko uransa ajan taistellut realismia vastaan, oli vuonna 1941 saanut valmiiksi n\u00e4ytelm\u00e4n, joka Tyronen perheen kautta kertoo h\u00e4nen oman perheens\u00e4 tilanteesta noin vuonna 1912. Nuorin poika pit\u00e4isi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 keuhkoparantolaan, mutta itara n\u00e4yttelij\u00e4is\u00e4 ei halua antaa siihen rahaa. Koko perhe pett\u00e4\u00e4 toisiaan eik\u00e4 lausu julki \u00e4idin morfinismia, joka vaikuttaa kaikkien el\u00e4m\u00e4\u00e4n. \u00c4iti puolestaan syytt\u00e4\u00e4 is\u00e4n viheli\u00e4ist\u00e4 kaupallista teatteriuraa ja halpaa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4, joka on saanut h\u00e4net koukkuun. \u00c4idist\u00e4 olisi pit\u00e4nyt tulla pianisti.<\/p>\n<p><em>Pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n matka y\u00f6h\u00f6n<\/em> kantaesitettiin vuonna 1956 Tukholman Dramatenissa ja vasta sen j\u00e4lkeen Yhdysvalloissa. Se merkitsi suurta avausta koko uudemmalle dramatiikalle: uusi lajityyppi oli naturalistinen, mutta rehellisen kipe\u00e4 tilitysdraama. Vaikka n\u00e4ytelm\u00e4n perusasetelma, jossa on is\u00e4, \u00e4iti, vahva ja herkk\u00e4 poika sek\u00e4 palvelijatar, on saanut j\u00e4ljittelij\u00f6it\u00e4, tulee <em>Pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n matka y\u00f6h\u00f6n<\/em> kest\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa viel\u00e4 kauan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1141 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"524\" height=\"349\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/pitkan-paivan.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-2343\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/pitkan-paivan.jpg 524w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/pitkan-paivan-200x133.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 524px) 100vw, 524px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-2343'>\n\t\t\t\tPitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n matka y\u00f6h\u00f6n kantaesitys Dramatenissa 1956 Bengt Ekerotin ohjaamana [Brenda Murphy. O\u2019Neill: Long day\u2019s journey into night. Cambridge 2001]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Ruotsalainen dramaatikko Lars Nor\u00e9n on k\u00e4ytt\u00e4nyt usein hyv\u00e4kseen vastaavaa mallia omassa tuotannossaan, muun muassa hienossa O\u2019Neillist\u00e4 kertovassa n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n <strong><em>El\u00e4m\u00e4\u00e4 pidempi y\u00f6<\/em><\/strong> (1988). Teos kuvaa aikaa, jolloin <em>Pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n matka y\u00f6h\u00f6n<\/em> k\u00e4sikirjoitus on valmistunut sek\u00e4 is\u00e4n suhdetta poikiinsa. Siin\u00e4 Eugene O\u2019Neill itse on samastettu n\u00e4ytelm\u00e4n is\u00e4\u00e4n. Toinen h\u00e4nen pojistaan on is\u00e4ns\u00e4 nimell\u00e4 ratsastava teatterin sekaty\u00f6l\u00e4inen ja nuorempaa poikaa uhkaa huumekoukku. Alla lista O\u2019Neillin t\u00e4rkeimmist\u00e4 draamoista.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1919 <em>Anna Christie<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1920 <em>Beyond the Horizon<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1920 <em>Emperor Jones<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1921 <em>The Hairy Ape<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1923 <em>All God\u2019s Chillun Got Wings (suom Neekeri)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1924 <em>Desire Under the Elms (Intohimot jalavien alla)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1926 <em>Great God Brown<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1927 <em>Strange Interlude<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1929 <em>Dynamo<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1931 <em>Mourning Becomes Electra (Suru pukee Elektraa)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Homecoming, The Hunted, The Haunted<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1933 <em>Ah, Wilderness! (Oi, nuoruus!)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1934 <em>Days Without End<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1939 \/45 <em>The Iceman Cometh<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1940 <em>A Touch of the Poet<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1947 \/57 <em>A Moon for the Misbegotten<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1941 \/56 <em>A Long Day\u2019s Journey Into Night<\/em><\/p>\n<h2>Ryhmist\u00e4 liittovaltion projektiin<\/h2>\n<p>Yksi vuonna 1915 syntyneist\u00e4 kolmesta ryhm\u00e4st\u00e4 oli <strong>The Washington Square Players<\/strong>, josta vuonna 1919 tuli <strong>Theatre Guild. <\/strong>Ryhm\u00e4 ammatillistui ja se toimi kollektiivisen johdon periaatteilla. Ryhm\u00e4 satsasi taiteelliseen laatuun sek\u00e4 hankki itselleen \u201dvakiotilaajien yleis\u00f6n\u201d, joka mahdollisti paremmin taiteellisen liikkumatilan kaupallisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Theatre Guildin asema oli hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 koko 1920-luvun ja se kantaesitti useita O\u2019Neillin n\u00e4ytelmi\u00e4. Vuonna 1927 ryhm\u00e4 onnistui rakennuttamaan itselleen uuden talon. Se yritti toimintaa jopa pysyv\u00e4ll\u00e4 ensemblella, mik\u00e4 oli harvinaista amerikkalaisissa oloissa.<\/p>\n<p>Vuonna <strong>1931 vasemmistolaisempaa ja \u201drohkeampaa\u201d ohjelmistoa kaipaava ryhm\u00e4 <\/strong>irtautui Guildista. Se otti nimekseen <strong>The Group Theatre<\/strong>. Sen perustajiin kuuluivat <strong>Lee Strasberg<\/strong> (1901\u20131982), kirjailija <strong>Harold Clurman<\/strong> (1901\u20131980) ja ohjaaja <strong>Cheryl Crawford<\/strong> (1902\u20131986). Heid\u00e4n esikuvansa oli Moskovan Taiteellinen Teatteri, joka muutamia vuosia aiemmin oli kiert\u00e4nyt Yhdysvalloissa. Seurueen l\u00e4pikotainen laadukkuus teki vaikutuksen nuoriin amerikkalaisiin ja he ottivat ihanteekseen <strong>ensemble-ty\u00f6skentelyn, n\u00e4ytelmien analysoinnin ja psykorealistisen n\u00e4yttelemisen<\/strong>.<\/p>\n<p>Esitykset <strong>Clifford Odetsin <\/strong>(1906\u20131963) n\u00e4ytelmist\u00e4 olivat Group Theatren kuuluisimpia produktioita. Niiss\u00e4 newyorkilaiset el\u00e4m\u00e4npiirit oli kuvattu realistisesti n\u00e4kyville. N\u00e4ytelmien esikuvana oli T\u0161ehov.<\/p>\n<p>N\u00e4ytelmiss\u00e4 esiintyi my\u00f6s vasemmistolaisia ajatuksia. Tunnetuin t\u00e4llainen n\u00e4ytelm\u00e4 oli siirtolaisten kansalaisoikeustaisteluihin liittyv\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4 <em>Waiting for Lefty<\/em> (1935). Se oli yksi amerikkalaisen poliittisen teatterin t\u00e4rkeimpi\u00e4 esityksi\u00e4. My\u00f6hemmin Odets siirtyi perheaiheisiin kuten esimerkiksi n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 <em>Awake and Sing, Her\u00e4tk\u00e4\u00e4 ja riemuitkaa<\/em> (1935), jonka the Group Theatre esitti. <strong>Elmer Rice <\/strong>(1892\u20131967) ja<strong> Lilian Hellman <\/strong>(1905\u20131984) kuuluivat my\u00f6s Groupin ymp\u00e4rill\u00e4 toimineeseen kirjailijaryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Vuonna 1929 alkaneen lamakauden vuoksi valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 joutui ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi. Kun Franklin Delano Roosevelt valittiin presidentiksi vuonna 1933, h\u00e4n aloitti New Deal -ohjelman, jossa liittovaltio panosti sosiaalisesti eri el\u00e4m\u00e4n aloille. Ricen aloitteesta saatiin k\u00e4yntiin vuonna 1935 <strong>The Federal Theatre Project<\/strong>, jonka johtoon kiinnitettiin toimelias <strong>Hallie Flanagan Davis<\/strong> (1890\u20131969).<\/p>\n<p>Seuratalot ja muut vastaavat esiintymistalot kunnostettiin ymp\u00e4ri maata &#8221;ty\u00f6tt\u00f6myyst\u00f6in\u00e4&#8221;. N\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 ja teatterintekij\u00f6it\u00e4 pestattiin minimipalkalla tekem\u00e4\u00e4n teatteria ja k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia aktiviteetteja ymp\u00e4ri maata. Yhteens\u00e4 kolmen vuoden aikana n\u00e4yteltiin noin sadassa teatteriryhm\u00e4ss\u00e4 63000 esityst\u00e4 ymp\u00e4ri maata. Valtavan toimeliaisuuden aallossa oli mukana my\u00f6s erityisryhmien produktioita, kuten mustien amerikkalaisten tai saksalaisten teatteria. Osa seurueista jatkoi toimintaansa my\u00f6s sen j\u00e4lkeen, kun itse projekti kongressin painostuksesta keskeytettiin. Yksi jatkajista oli muun muassa <strong>Orson Wellesin <\/strong>(1915\u20131985)<strong> The Mercury Theatre<\/strong>. Usein projekteissa joku tunnettu Hollywood-n\u00e4yttelij\u00e4 otettiin vierailemaan p\u00e4\u00e4roolissa, jolloin h\u00e4n sai tehd\u00e4 vaihteeksi haastavampaa n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Muodoltaan kiinnostavimpia teattereita oli <strong>The Living Newspaper<\/strong>, jossa k\u00e4siteltiin ajankohtaisia poliittisia ja taloudellisia kysymyksi\u00e4, kuten <em>Triple-A Plowed Under<\/em> (maanviljelyspolitiikka) vuonna 1936 ja <em>Power <\/em>(1937) maaseudun s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 <em>One Third of a Nation<\/em> (slummiasumista) vuonna 1938. N\u00e4k\u00f6kulma oli dramaturgisesti pienen ihmisen, joka alkaa kysell\u00e4 ongelmista ja ehdottamaan niille ratkaisuja. Tekstit syntyiv\u00e4t ryhm\u00e4ty\u00f6nn\u00e4. Suomessa Risto Ojanen on tutkinut ilmi\u00f6t\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassaan <em>Amerikkalaisen liittovaltioteatterin nousu ja tuho <\/em>(Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, 2001).<\/p>\n<p>Vuonna 1939 Kongressi ei en\u00e4\u00e4 my\u00f6nt\u00e4nyt projektille rahoitusta. Alasajossa oli mukana my\u00f6s piirteit\u00e4 selv\u00e4st\u00e4 vainosta; radikaaleja yhteiskunnallisia ajatuksia pel\u00e4ttiin. Er\u00e4s kest\u00e4v\u00e4 ajattelumalli Yhdysvalloissa oli se, ett\u00e4 ainoastaan huonot n\u00e4yttelij\u00e4t j\u00e4iv\u00e4t ty\u00f6tt\u00f6miksi, kun hyville taas riitti aina t\u00f6it\u00e4. Totuus lienee hieman monimutkaisempi t\u00e4ss\u00e4kin asiassa.<\/p>\n<p>Hollywoodin elokuvateollisuuden valtava imu oli merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4: suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 taiteilijoita ik\u00e4\u00e4n kuin <strong>ostettiin elokuvan palvelukseen. <\/strong>\u201dNuoruuden aatteet myytiin mammonalle\u201d on tuon ajan teatterity\u00f6l\u00e4isten monien el\u00e4m\u00e4kertojen arka ja kovasti puolusteluja her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kohta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eurooppalainen teatteri rantautui Amerikan mantereelle jo 1500-luvun konkvistadorien j\u00e4ljess\u00e4. Jo 1600-luvulla Espanjan t\u00e4rkeimmiss\u00e4 hallintokaupungeissa oli jo teatteritaloja. Englantilaiset seurueet pystyiv\u00e4t kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n jo 1700-luvulla Atlantin takaisissa siirtokunnissa. T\u00e4ss\u00e4 opintojaksossa ei ole puhuttu Yhdysvaltojen teatterista aiemmin. Se ei johdu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma on eurooppalaisen teatterin historiassa, vaan my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 ennen 1800-lukua Yhdysvalloissa ei ollut oikein [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1141"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1141"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1141\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2344,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1141\/revisions\/2344"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1141"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1141"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1141"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}