{"id":1143,"date":"2016-08-03T06:55:13","date_gmt":"2016-08-03T03:55:13","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1143"},"modified":"2021-10-27T21:42:03","modified_gmt":"2021-10-27T18:42:03","slug":"7-8-pirandello-ja-lorca","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/7-8-pirandello-ja-lorca\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">7.8<\/div> Pirandello ja Lorca"},"content":{"rendered":"<h5>Sotienv\u00e4liselt\u00e4 ajalta on syyt\u00e4 lyhyesti mainita kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 dramaatikkoa, jotka kuuluvat p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n vuosisatamme kiistattomiin klassikoihin. Pirandello ja Lorca olivat kumpikin, kuten niin monet muutkin vuosisadan alkupuolen hahmot, viem\u00e4ss\u00e4 teatteria omalla tavallaan \u201drealismin tuolle puolen\u201d. Toisin sanoen laajentamaan teatterin merkityst\u00e4 joko filosofisesti, tietoisuudeltaan tai poeettisilta arvoiltaan.<\/h5>\n<h2>Anti-illuusio, teatterin purkaminen<\/h2>\n<p>Niin Meyerholdin, Piscatorin, kuin muidenkin t\u00f6iss\u00e4 keskeist\u00e4 on ollut illuusion (kuvittelumaailman \/ fiktion maailman) rikkominen. Siin\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin astutaan ulos tarinasta ja muistutetaan, ett\u00e4 meill\u00e4 on oma konkreettinen todellisuutemme, leikkimme, jota olemme yhdess\u00e4 kokoontuneet leikkim\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><strong>Luigi Pirandello <\/strong>(1867\u20131936) oli kirjoittanut lukuisia romaaneja ja n\u00e4ytelmi\u00e4, mutta omistautui vuoden 1915 j\u00e4lkeen vain n\u00e4ytelmille. Jo vuonna 1898 h\u00e4n esitti ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4 dialogi on toimintaa, puhuttua toimintaa (azione parlata). Vuonna 1908 ilmestyi kirjoitus <em>Humorismi (L\u2019Humorismo)<\/em>, jossa Pirandello m\u00e4\u00e4ritteli todellisen, syv\u00e4n huumorin syntyv\u00e4n vastakohtaisuuksien n\u00e4kemisest\u00e4 ja spontaanina reaktiona vastakkaisille kuville.<\/p>\n<p>Pirandello l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 koska kaikki totuudet ovat suhteellisia, realistisessa tai romanttisessa n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 ei ole mielt\u00e4, koska se on aina joksikin muuksi puettu totuus. Pirandello keskittyykin tutkimaan \u201dmonia todellisuuksiamme\u201d, kuvitelmiemme ja toisten kuvitelmien luomia maailmoja. H\u00e4nelle teatterissa korostuu erityisesti se, miten illuusion maailma on ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dyht\u00e4 todellinen\u201d kuin todellinen maailmamme, jota mielikuvituksemme ohjaa.<\/p>\n<p>Pirandellon n\u00e4ytelm\u00e4 <em>Kuusi henkil\u00f6\u00e4 etsii tekij\u00e4\u00e4 <\/em>aiheutti skandaalin Roomassa (1921). Siin\u00e4 yleis\u00f6 saapuu teatteriin, jossa arkinen harjoitus on menossa n\u00e4yttelij\u00f6ineen ja teatterinjohtajineen. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle ilmestyy perhekunta, jonka tarina on eritt\u00e4in traaginen, oikeastaan melodramaattinen. He sanovat olevansa kirjailijan j\u00e4ljilt\u00e4, joka ei pystynyt kirjoittamaan heit\u00e4 valmiiksi. Sen vuoksi he haluavat nyt, ett\u00e4 teatterissa esitett\u00e4isiin heid\u00e4n tarinansa. N\u00e4yttelij\u00f6iden esitt\u00e4min\u00e4 tarina muuttuu klisheeksi, mink\u00e4 vuoksi henkil\u00f6t joutuvat sekaantumaan harjoituksiin. Lopulta kuitenkin \u201dtodellisuus\u201d ja \u201dteatteri\u201d sekoittuvat kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1143 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"594\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Pirandello-Kuusi-ihmista-etsii-tekijaa-ohj-Reinhardt-1924.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2486\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Pirandello-Kuusi-ihmista-etsii-tekijaa-ohj-Reinhardt-1924.jpg 594w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Pirandello-Kuusi-ihmista-etsii-tekijaa-ohj-Reinhardt-1924-149x200.jpg 149w\" sizes=\"(max-width: 594px) 100vw, 594px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2486'>\n\t\t\t\tReinhardtin ohjaus Pirandellon n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 Kuusi ihmist\u00e4 etsii tekij\u00e4\u00e4, 1924 [Heinz Kindermann, Theatergeschichte Europas, VIII. Band. Salzburg 1968]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuosina 1926\u20131928 Pirandello johti Roomassa omaa teatteriaan, Teatro d\u2019Artea. H\u00e4nelle my\u00f6nnettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto vuonna 1934 laajasta novelli-, romaani- ja n\u00e4ytelm\u00e4tuotannostaan. Italian suuri ja viisas filosofi, kirjailija ja teatterimies on Suomessa toistaiseksi luvattoman tuntematon, vaikka h\u00e4nt\u00e4 esitettiinkin 1920-luvulla tuoreeltaan.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1917 <em>Niin on jos silt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1921 <em>Kuusi henkil\u00f6\u00e4 etsii tekij\u00e4\u00e4<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1922 <em>Henrik IV<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1924 <em>Kukin makunsa mukaan<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1930 <em>T\u00e4n\u00e4 iltana improvisoimme<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1934 <em>Vuorten j\u00e4ttil\u00e4iset<\/em><\/p>\n<h2>Runollista kansanteatteria<\/h2>\n<p><strong>Federico Garc\u00eda Lorca <\/strong>(1898\u20131936) kuului Espanjan vuosisadan alun moderniin \u00e4lymyst\u00f6\u00f6n. H\u00e4n kirjoitti runoja ja n\u00e4ytelmi\u00e4, joiden toteutuksissa olivat mukana h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Heihin lukeutui muun muassa <strong>Salvador Dali<\/strong> ja <strong>Luis Bu\u00f1uel<\/strong>. Lorca aloittikin surrealistina ja kokeilijana 1920-luvun hengess\u00e4.<\/p>\n<p>Vuonna 1931 ylioppilaitten teatteriryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hte\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n maaseutua esiintyen auton lavalla ja yksinkertaisissa olosuhteissa. Kyseinen teatteriryhm\u00e4, <strong>La Barracca <\/strong>saavutti menestyst\u00e4 maaseudulla.<\/p>\n<p>Lorcan pyrkimyksen\u00e4 oli yhdist\u00e4\u00e4 yksinkertainen kansanomainen komiikka, traditio ja teatterillisuus tinkim\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan runollisuudesta: samalla h\u00e4n pyrki tarjoamaan yleis\u00f6lle riemua ja voimantuntoa. Lorca kritisoi espanjalaista maaseutua, sen sulkeutunutta ja ankaraa moraalij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka suhtautui seksuaalisuuteen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen latautuneesti ja samalla kieteisesti draamoissaan <em>Veren h\u00e4\u00e4t<\/em> ja <em>Bernarda Alban talo<\/em>. Vuonna 1936 Espanjan sis\u00e4llissodan aikana Fransisco Francon kannattajat surmasivat vangitun Lorcan, joka oli Espanjan kansainv\u00e4lisesti kuuluisin ja v\u00e4kevin runoilija.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1921 <em>Perhosen kirous<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1930 <em>Ruusu ja naskali<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1931 <em>Don Perlimpinin puutarharakkaudet (ilveily)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Don Cristobal (ilveily)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Kunhan kuluu viisi vuotta<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1933 <em>Veren h\u00e4\u00e4t<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1934 <em>Yerma<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1935 <em>Do\u00f1a Rosita<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1936 <em>Bernarda Alban talo<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sotienv\u00e4liselt\u00e4 ajalta on syyt\u00e4 lyhyesti mainita kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 dramaatikkoa, jotka kuuluvat p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n vuosisatamme kiistattomiin klassikoihin. Pirandello ja Lorca olivat kumpikin, kuten niin monet muutkin vuosisadan alkupuolen hahmot, viem\u00e4ss\u00e4 teatteria omalla tavallaan \u201drealismin tuolle puolen\u201d. Toisin sanoen laajentamaan teatterin merkityst\u00e4 joko filosofisesti, tietoisuudeltaan tai poeettisilta arvoiltaan. Anti-illuusio, teatterin purkaminen Niin Meyerholdin, Piscatorin, kuin muidenkin t\u00f6iss\u00e4 keskeist\u00e4 [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1143"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1143"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1143\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2487,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1143\/revisions\/2487"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1143"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1143"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1143"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}