{"id":1147,"date":"2016-08-03T07:03:14","date_gmt":"2016-08-03T04:03:14","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1147"},"modified":"2021-10-27T21:39:45","modified_gmt":"2021-10-27T18:39:45","slug":"7-6-reinhardt-ja-piscator","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/7-6-reinhardt-ja-piscator\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">7.6<\/div> Reinhardt ja Piscator"},"content":{"rendered":"<h5>Pyrkimys teatterin muotokielell\u00e4 kokeilemiseen sek\u00e4 suuret, persoonalliset ja uutta tyyli\u00e4 luoneet ohjaajapersoonallisuudet kehittyiv\u00e4t ennen kaikkea Manner-Euroopan olosuhteissa, ei niink\u00e4\u00e4n anglosaksisessa maailmassa. Syiden erittely on haastavaa. Silti etenkin Saksan vahvuus teatterimaana n\u00e4kyy selv\u00e4sti, kun seuraavassa tarkastelemme kahta ohjaajaa. He ovat syyst\u00e4 viime vuosisadan alkupuolen suuria nimi\u00e4.<\/h5>\n<h2>Max Reinhardt \u2014\u00a0teatterin monitoimimies<\/h2>\n<p><strong>Max Reinhardtin <\/strong>(1873\u20131943) nime\u00e4 olemme melkein jo enn\u00e4tt\u00e4neet sivuta puhuessamme teatteritekniikan kehityksest\u00e4 tai ekspressionismin edelt\u00e4jist\u00e4, Strindbergist\u00e4 ja Wedekindist\u00e4. Reinhardtiin olisi voinut jo viitata Meyerholdin vanhempien aikakausien kiinnostusten kohteiden, erityisesti commedia dell&#8217;arten, yhteydess\u00e4. My\u00f6s Reinhardt hy\u00f6dynsi taitavasti eri aikakausien teatterityylej\u00e4. Reinhardtille leimallinen \u201dinnovaatio\u201d olivat my\u00f6s niin sanotut massateatteriesitykset; huikean suurten avustajajoukkojen kanssa tehdyt draamat. H\u00e4n my\u00f6s her\u00e4tti henkiin sek\u00e4 keskiajan ett\u00e4 barokin mysteerin\u00e4ytelm\u00e4t. Kuuluisimpia suurimittaisia produktioita olivat <em>Kuningas Oidipus<\/em> ja <em>Jokamies<\/em>.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1147 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"697\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-726\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt.jpg 697w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-139x200.jpg 139w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-558x800.jpg 558w\" sizes=\"(max-width: 697px) 100vw, 697px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-726'>\n\t\t\t\tMax Reinhardt [Knut Boeser &#038; Renata Vatkov\u00e1: Max Reinhardt in Berlin. 1984]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Reinhardt oli kotoisin It\u00e4vallasta, mutta jo nuorena h\u00e4n sai Otto Brahmilta kiinnityksen vuosiksi 1894\u20131902 n\u00e4yttelij\u00e4ksi <strong>Deutsches Theateriin<\/strong>. Reinhardt k\u00e4vi kiertueilla irrallisen n\u00e4yttelij\u00e4ryhm\u00e4n kanssa ja p\u00e4\u00e4tti perustaa <strong>Kleines Theater<\/strong> -nimisen oman teatterin. Siell\u00e4 esitettiin Wilden <em>Salome <\/em>suljettuna n\u00e4yt\u00f6ksen\u00e4, mutta my\u00f6s Strindbergin pienoisn\u00e4ytelmi\u00e4. Suurin menestys oli Maxim Gorkin <em>Y\u00f6maja (Pohjalla)<\/em> 1905.<\/p>\n<p>Vuonna 1903 Reinhardt otti johtaakseen <strong>Neues Theater<\/strong> -nimisen teatterin, jossa h\u00e4n ohjasi aikalaisn\u00e4ytelmi\u00e4. H\u00e4n alkoi erityisesti kiinnostua klassikkotulkinnoista ja lavastustaiteesta. Niinp\u00e4 h\u00e4n alkoi kehitell\u00e4 lavastajansa Max Krusen kanssa unelmanomaisia, kauniita lavastuksia, joissa oli aina hyvin dynaaminen, kolmiulotteinen vaikutelma. Erityisen kuuluisaksi tuli <em>Kes\u00e4y\u00f6n unelma. <\/em>Reinhardt ohjasi teoksen vuodesta 1905 alkaen useita kertoja. Se p\u00e4\u00e4tyi lopulta aina elokuvaksi Yhdysvalloissa vuonna 1935.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1147 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"971\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Reinhardt-Kesayon-uni-1905.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2483\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Reinhardt-Kesayon-uni-1905.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Reinhardt-Kesayon-uni-1905-800x706.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Reinhardt-Kesayon-uni-1905-200x177.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Reinhardt-Kesayon-uni-1905-768x678.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2483'>\n\t\t\t\tMax Reinhardt, Kes\u00e4y\u00f6n uni, 1905 [Knut Boeser &#038; Renata Vatkov\u00e1: Max Reinhardt in Berlin. 1984]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"709\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Reinh-Kesayon-uni-1906.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2484\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Reinh-Kesayon-uni-1906.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Reinh-Kesayon-uni-1906-800x516.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Reinh-Kesayon-uni-1906-200x129.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Reinh-Kesayon-uni-1906-768x495.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2484'>\n\t\t\t\tMax Reinhardtin ohjaaman Kes\u00e4y\u00f6n unen E. Sternin py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle suunnittelema lavastus [Knut Boeser &#038; Renata Vatkov\u00e1: Max Reinhardt in Berlin. 1984]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1903 Reinhardtista tuli my\u00f6s <em>Deutsches Theaterin<\/em> johtaja. Teatteri varustettiin kaikkein nykyaikaisimmalla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikalla. Reinhardt ty\u00f6skenteli useiden lavastajien kanssa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4\u00e4n illuusioiden rakentaminen, ja my\u00f6s monumentaalisuus ja vertikaaliset linjat Edward Gordon Craigin jalanj\u00e4ljiss\u00e4. H\u00e4n yhdisteli my\u00f6s taitavasti muita ajan muotiaineksia. H\u00e4n toteutti it\u00e4maiseen satuun perustuvan pantomiimiesityksen <em>Sumur\u00fb.<\/em> My\u00f6hemmin h\u00e4n teki usein my\u00f6s Goldonin <em>Kahden herran palvelijan<\/em>.<\/p>\n<p>Vuonna 1906 Deutsches Theaterin pieni n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, <strong>Kammerspiele<\/strong> avattiin (200 paikkaa). Reinhardt alkoi kehitt\u00e4\u00e4 teatteria molemmille n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille. Kammerspielen avajaisesitys oli Ibsenin <em>Kummittelijat<\/em>, jota seurasivat Wedekindin <em>Kev\u00e4\u00e4n her\u00e4\u00e4minen<\/em>, Schnitzlerin <em>Piirileikki<\/em> sek\u00e4 Strindbergin <em>Aavesonaatti<\/em>.<\/p>\n<p>Reinhardt hallitsi ohjaajana normaalin suuren n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ohjelmistoa sek\u00e4 pienen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n vaikeita n\u00e4ytelmi\u00e4. Seuraava aluevaltaus liittyyi joukkoesityksiin. Niin kuin moni muu aikalaisensa, my\u00f6s Reinhardt haaveili koko kansakunnan kokoamisesta yhteisiin juhliin. Niiss\u00e4 voitaisiin kokea j\u00e4lleen yhteydentunne, joka tuntui hajonneen.<\/p>\n<p>Vuonna 1910 Reinhardt ohjasi ensi kerran <em>Kuningas Oidipuksen<\/em> suureen Sirkus Schumanniin. Siell\u00e4 kuoron k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n annettiin valtava lattia-areena (ik\u00e4\u00e4n kuin orkhestra). Esityksen lavastukseksi riitti yksinkertaisen monumentaalinen \u201dpalatsin pilaristo\u201d, joka tuo mieleen skene-rakennuksen. Seuraavana vuonna Reinhardt ohjasi <em>Oresteian<\/em>. My\u00f6hemmin h\u00e4n ohjasi my\u00f6s <em>Oidipuksen<\/em> useisiin muihin kaupunkeihin.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1147 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"824\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Kuningas-Oidipus.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-730\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Kuningas-Oidipus.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Kuningas-Oidipus-200x150.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Kuningas-Oidipus-800x599.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-730'>\n\t\t\t\tMax Reinhardtin Kuningas Oidipus -ohjaus Berliiniss\u00e4 1910. [Knut Boeser &#038; Renata Vatkov\u00e1: Max Reinhardt in Berlin. 1984]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"769\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Aishkyl.-Oresteia-Berlin-1911.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-732\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Aishkyl.-Oresteia-Berlin-1911.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Aishkyl.-Oresteia-Berlin-1911-200x140.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Aishkyl.-Oresteia-Berlin-1911-800x559.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-732'>\n\t\t\t\tMax Reinhardtin Oresteia-ohjaus Berliiniss\u00e4, 1911. [Knut Boeser &#038; Renata Vatkov\u00e1: Max Reinhardt in Berlin. 1984]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Toinen t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4 oli Karl Gustav Vollm\u00f6llerin <em>Ihme<\/em>, joka perustui keskiaikaiseen legendaan. Teos toteutettiin pantomiimisesti vuonna 1911 sek\u00e4 useina toisintoina sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1147 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"961\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Ihme-Lontoossa-1911.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-734\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Ihme-Lontoossa-1911.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Ihme-Lontoossa-1911-200x175.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Ihme-Lontoossa-1911-800x699.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-734'>\n\t\t\t\tMax Reinhardtin ohjaus Vollmoellerin n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 Ihme, Lontoossa 1911. [Rosenfeld, Sybil: A Short History of Scene Design in Great Britain. Basil Blackwell. Oxford 1973, s 167] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"816\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Vollmoellerin-Ihme-Lontoo-1911-Ihme.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-733\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Vollmoellerin-Ihme-Lontoo-1911-Ihme.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Vollmoellerin-Ihme-Lontoo-1911-Ihme-200x148.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Vollmoellerin-Ihme-Lontoo-1911-Ihme-800x593.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-733'>\n\t\t\t\tMax Reinhardtin ohjaus Vollmoellerin n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 Ihme, Lontoossa 1911. [Heinrich Braulich: Theater zwischen Traum un Wirklichkeit. 1969]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Maailmansodan alettua Reinhardt liittyi sotaa vastustavaan leiriin. Sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 h\u00e4n muutti It\u00e4valtaan, vaikka ty\u00f6skenteli yh\u00e4 my\u00f6s Berliiniss\u00e4. Sirkus Schumannista kunnostettiin <strong>Grosses Schauspielhaus<\/strong>, joka toimi vuosina 1919\u20131922. Siell\u00e4 toteutettiin my\u00f6s Ranskan vallankumousta k\u00e4sittelevi\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4, kuten B\u00fcchnerin <em>Dantonin kuolema<\/em> sek\u00e4 ranskalaisen Romain Rollandin n\u00e4ytelm\u00e4 <em>Danton<\/em>.<\/p>\n<p>My\u00f6s muita ohjauksiaan Reinhardt siirsi paikasta toiseen ja ohjasi uudestaan. Sen mahdollisti eritt\u00e4in kehittynyt j\u00e4rjestelm\u00e4: h\u00e4nell\u00e4 oli lukuisia <strong>assistenttiohjaajia <\/strong>sek\u00e4 tarkasti laadittu <strong>ohjaajan p\u00e4\u00e4kirja.<\/strong> Kaikki toiminnat, liikkeen suunnat ja valojen periaatteet oli useimmiten jo ennakkoon kirjattu p\u00e4\u00e4kirjaan. Esityksen valmistuessa ne ainakin merkittiin muistiin. Se mahdollisti sen, ett\u00e4 assistentit saattoivat tehd\u00e4 pohjaty\u00f6skentely\u00e4 ennen kuin Reinhardt tuli paikalle. Kaikkinensa ty\u00f6skentelyst\u00e4 tuli hyvin ammattimaista.<\/p>\n<p>Reinhardt nousikin valtavaan suosioon. Vuonna 1929 avattiin <strong>ensimm\u00e4inen ohjaajakoulu, Max Reinhardt -seminar<\/strong> Wieniss\u00e4. Siell\u00e4 opiskeli suomalaisista ohjaajista <strong>Glory Lepp\u00e4nen <\/strong>1930-luvulla. Reinhardtia ei ole kuvattu diktaattorimaisena ohjaajana, vaan pehme\u00e4mp\u00e4n\u00e4 henkil\u00f6n\u00e4, joka nautti n\u00e4yttelij\u00f6itten suurta kunnioitusta.<\/p>\n<p>Kaikkein t\u00e4rkeimm\u00e4t ulkoilmaesitykset olivat keskiaikaisen moraliteetin <em>Jokamiehen<\/em> esitykset Salzburgin tuomiokirkon edustalla. Teoksen oli sovittanut arvostettu dramaatikko ja useiden Richard Straussin oopperoiden libretisti <strong>Hugo von Hofmansthal<\/strong>. <em>Jokamies<\/em> esitettiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1920. Tuolloin sill\u00e4 oli suuri merkitys mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ja k\u00f6yh\u00e4ksi tasavallaksi muuttuneen It\u00e4vallan v\u00e4est\u00f6lle. Reinhardt halusi palvella kotimaansa kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4. Vuonna 1933 alkoivat Salzburgin musiikkijuhlat. Niiden ohjelmistoon h\u00e4n ohjasi my\u00f6s Hoffmansthalin kirjoittaman <em>Suuri maailmanteatteri, <\/em>joka pohjautui Calder\u00f3nin n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n. Salzburgin ulkoilmaesityksi\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena l\u00e4ht\u00f6laukauksena 1900-luvun festivaaliteattereille. Ja itse <em>Jokamies<\/em>-n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 on esitetty vuosittain yh\u00e4 uudelleen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-5' class='gallery galleryid-1147 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"676\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Jokamies-Salzburgin-festareilla-1927.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-5-735\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Jokamies-Salzburgin-festareilla-1927.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Jokamies-Salzburgin-festareilla-1927-200x123.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Reinhardt-Jokamies-Salzburgin-festareilla-1927-800x492.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-5-735'>\n\t\t\t\tMax Reinhardtin ohjaus Hoffmanstahlin dramatisoimaan keskiaikaiseen moraliteettiin Jokamies Salzburgin tuomiokirkon edess\u00e4, 1927. [J.L. Styan: Max Reinhartd. 1982]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Ekspressionismi j\u00e4i Reinhardtille vieraaksi, eik\u00e4 h\u00e4nen &#8221;illuusioteatterillaan&#8221; en\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin ollut samaa tehoa kuin ennen. Viimeiset vuotensa Reinhardt vietti Yhdysvalloissa, jonne h\u00e4n oli emigroitunut vuonna 1937.<\/p>\n<h2>Erwin Piscator \u2014\u00a0poliittisen teatterin t\u00e4rkein kehitt\u00e4j\u00e4<\/h2>\n<p>Vallankumoukselliset pyrkimykset ja halu vaikuttaa poliittisesti eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4neet Saksan teattereissa pelk\u00e4n ekspressionismin varaan. Itseasiassa moni ekspressionismin hengess\u00e4 aloittanut teatterintekij\u00e4 siirtyi 1920-luvulla yh\u00e4 enemm\u00e4n vasemmalle. He avasivat teatteria suoremmin yhteiskunnallisesti kantaaottavaksi ja alkoivat kehitell\u00e4 <strong>poliittisen teatterin estetiikkaa ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4<\/strong>. Heist\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t olivat Erwin Piscator ja Bertolt Brecht, joista viimeksi mainittuun palataan vasta seuraavan opintojakson alussa.<\/p>\n<p><strong>Erwin Piscator <\/strong>(1893\u20131966) oli 21-vuotias, kun kaikki Euroopassa muuttui. 4.8.1914 Sarajevon laukaukset k\u00e4ynnistiv\u00e4t tapahtumaketjun, joka aiheutti ensimm\u00e4isen maailmansodan syttymisen. Sen seurauksena on arvioitu olleen yli kymmenen miljoonaa kuollutta sotilasta. Sodassa k\u00e4ytettiin 6 miljardia ammusta ja 50 miljardia kuutiometri\u00e4 kaasua.<\/p>\n<p>Piscator oli yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kiinnostunut dadaisteista. Heist\u00e4 osa oli sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 muuttanut Z\u00fcrichist\u00e4 Berliiniin. Siell\u00e4 he liittyiv\u00e4t usein sosialistien joukkoihin pilkaten ekspressionisteja. Toisaalta Piscatorille t\u00e4rke\u00e4 oli saksalainen ty\u00f6v\u00e4enliike, jonka teatteritoiminta oli varsin kattava. Piscator n\u00e4ki ty\u00f6v\u00e4enteatterissa, sen avoimessa yhteiskunnallisuudessa ja kansanomaisuudessa, modernin poliittisen teatterin juuret.<\/p>\n<p>Vuonna 1919 Piscator ohjasi Ernst Tollerin n\u00e4ytelm\u00e4n <em>Muutos<\/em>, jossa h\u00e4n sijoitti realistisia sotakohtauksia n\u00e4ytelm\u00e4n kohtausten v\u00e4liin. N\u00e4ytelm\u00e4 kertoo miehen muutosprosessista sodan aikana. Piscator toisin sanoen kehitteli ajatuksia montaasista ja \u201dhajotetusta kerronnasta\u201d.<\/p>\n<p>Vuonna 1920 Piscator perusti Berliiniin kommunistisen teatterin, <strong>Proletarisches Theater<\/strong>, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 oli toimia kansanteatterina vastakohtana porvarilliselle teatterille. Proletarisches Theater ei ollut pelkk\u00e4 teatteri, vaan my\u00f6s suuri maanlaajuinen yleis\u00f6j\u00e4rjest\u00f6, jonka j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 parhaimmillaan nousi 3,5 miljoonaan. Luku oli suurempi kuin muutoin eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 niin sanotulla <strong>Kansanteatteriliikkeell\u00e4 (Volksb\u00fchne) <\/strong>\u2013 se oli yleis\u00f6yhdistysten j\u00e4rjestelm\u00e4, joka periytyi jo vuosisadan alusta.<\/p>\n<p>Piscator pyrki my\u00f6s luopumaan monimutkaisista ilmaisukeinoista. Muodon tuli olla yksinkertainen ja sis\u00e4ll\u00f6n vallankumouksellista. Esitysten tuli tarjota \u201dvalistusta ja vallankumousta\u201d. N\u00e4yttelemisen tuli olla konkreettista, raikasta ja korutonta: n\u00e4yttelij\u00f6iden &#8221;vallankumouksellinen tahto&#8221; sin\u00e4ns\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ominaista oli ulkoisen tehon voimakas hakeminen, mist\u00e4 muun muassa Brecht Piscatoria my\u00f6hemmin kritisoi.<\/p>\n<p>Vuonna 1924 Piscatorista tuli <strong>Berliner Volksb\u00fchnen<\/strong> johtaja. Siell\u00e4 h\u00e4n ohjasi sarjan poliittiseen historiaan liittyvi\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4, kuten <em>Liput<\/em>, joka kertoi Chicagon ty\u00f6l\u00e4iskapinasta vuonna 1880. Muita t\u00e4llaisia n\u00e4ytelmi\u00e4 olivat poliittinen revyy <em>Roter Rummel<\/em> tai <em>Trotz allerdem (Kaikesta huolimatta),<\/em> joka oli kabaree erilaisten vallankumouksellisten tilanteiden historiasta. H\u00e4n ohjasi sen my\u00f6s Grosses Schauspielhausiin. Vuonna 1927 <em>Myrsky Gotlannissa <\/em>aiheutti kiistaa. Siin\u00e4 Piscator sovitti ja visualisoi 1400-luvun historiaan sijoittuvan n\u00e4ytelm\u00e4n viittaamaan kommunistien ja nousevien kansallissosialistien v\u00e4liseen konfliktiin. Piscator \u201dnykyaikaisti\u201d my\u00f6s Schillerin <em>Rosvot.<\/em><\/p>\n<p>N\u00e4ytelmien aiheina olivat siis vasemmistolaiset tulkinnat poliittisesta historiasta. Esitysten keinovarat merkitsiv\u00e4tkin paljon. Niit\u00e4 olivat:<\/p>\n<ul>\n<li>Filmikatkelmien projisoinnit n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 sek\u00e4 heijastetut tai suurennetut valokuvat.<\/li>\n<li>K\u00e4sikirjoituksessa k\u00e4ytettiin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 dokumenttiaineistoa, jotka otettiin usein sanomalehdist\u00e4 tai julistuksista.<\/li>\n<li>Esitys oli usein poliittinen revyy, johon liittyi my\u00f6s lauluja ja kuoroesiintymisi\u00e4.<\/li>\n<li>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n simultaaninen k\u00e4ytt\u00f6.<\/li>\n<li>Vaihtuvilla valoilla aktivoitiin vuorollaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n eri osia ja rakennelmia.<\/li>\n<li>Lyhyet kohtaukset vaihtelivat revyyn tai kabareen rytmill\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Piscator k\u00e4ytti usein py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4. H\u00e4n ei pyrkinyt sill\u00e4 illusoristen n\u00e4kymien tekoon, vaan k\u00e4ytti sit\u00e4 nopeiden ja avointen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6vaihtojen osana, tai muuten vaan kuvaamaan siirtymisi\u00e4 paikasta toiseen.<\/p>\n<p>Vuonna 1927 Piscator joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Volksb\u00fchnelt\u00e4 ja avasi oman teatterinsa, <strong>Theater am Nollendorfplatz<\/strong> Tollerin n\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4 <em>Hoplaa, me elet\u00e4\u00e4n<\/em>. H\u00e4n rakensi siihen \u201dkonstruktiivisen lavastuksen\u201d, jossa n\u00e4kyiv\u00e4t sek\u00e4 vankilan sellit ett\u00e4 kerrostalon huoneet: niiden v\u00e4liin projisoitiin valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 elokuvaa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-6' class='gallery galleryid-1147 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"674\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img405-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-6-2139\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img405-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img405-kopio-200x123.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img405-kopio-800x490.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-6-2139'>\n\t\t\t\tPiscatorin lavastus Erns Tollerin n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n Hoplaa, me el\u00e4mme. 1927, Berliini [Erwin Piscator. Das politische Theater (toim. Ludwig Hoffmann). Berlin 1968]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Samana vuonna h\u00e4n ohjasi esityksen <em>Rasputin<\/em>, jossa py\u00f6re\u00e4st\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6rakennelmasta aukeni eri sein\u00e4 tai segmentti vuorollaan. Se paljasti uuden tapahtumapaikan n\u00e4yttelij\u00f6iden n\u00e4ytelless\u00e4 rakennelman sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Vuoden 1928 sovitus Jaroslav Hasekin romaanista <em>Kunnon sotamies Svejk<\/em> rakentui er\u00e4\u00e4nlaisesta tapahtumien vy\u00f6ryst\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattialle sijoitettujen liukuvien ja leveiden nauhojen p\u00e4\u00e4lle ilmestyi kavalkadi It\u00e4valta-Unkarin militaristeja ja muita hahmoja ekspressionistisen taiteilijan Georg Groszin luonnostelemina. Taustoille heijastettiin paljon autenttisia filmijaksoja tai T\u0161ekkoslovakiassa kuvattuja taustoja.<\/p>\n<p>Piscator k\u00e4ytti termi\u00e4 <strong>eeppinen teatteri<\/strong> merkitsem\u00e4\u00e4n <strong>romaanisovitusta.<\/strong> Toisin sanoen kyse oli enemm\u00e4n kertovasta<strong> kuin dramaattisesta esityksest\u00e4. <\/strong>K\u00e4sitteen eeppisest\u00e4 teatterista Brecht, joka oli yhten\u00e4 dramaturgeista tekem\u00e4ss\u00e4 sovitusta, otti k\u00e4sitteen eeppinen teatteri ja kehitti sit\u00e4 teoreettisesti pitemm\u00e4lle, katso luku\u00a0<a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/8-eeppinen-absurdi-ja-uusin-teatteri\/\">8 Eeppinen, absurdi ja uusin teatteri<\/a>.<\/p>\n<p>Piscatorille \u201dpoliittinen massateatteri\u201d oli luonteenomainen teatterimuoto; samoin siihen usein liittyv\u00e4t suggestiiviset tehot. Poliittinen valistus, tiedon lis\u00e4\u00e4minen ja n\u00e4kemys oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 h\u00e4nen teatterissaan. Teatterin tuli aktivoida katsojia poliittiseen toimintaan ja lis\u00e4t\u00e4 heid\u00e4n valveutuneisuuttaan.<\/p>\n<p>Vuonna 1929 Piscator julkaisi t\u00f6ist\u00e4\u00e4n kirjan <em>Das politische Theater. <\/em>H\u00e4n alkoi suunnitella Bauhausin johtajan, Walter Gropiuksen kanssa er\u00e4\u00e4nlaista \u201dtotaalista teatteria\u201d. Siin\u00e4 filmikankaat ymp\u00e4r\u00f6isiv\u00e4t suurta katsomotilaa ja katsomon istumaj\u00e4rjestyksen muotokin olisi muunneltavissa.<\/p>\n<p>Vuonna 1933 natsien noustessa valtaan Piscator emigroitui, ensin Moskovaan ja vuonna 1939 Yhdysvaltoihin. Siell\u00e4 h\u00e4n toimi muun muassa New School for Social Research -koulun Dramatic Workshopissa ja teki muun muassa ensimm\u00e4isen sovituksensa Leo Tolstoin <em>Sodasta ja rauhasta<\/em>.<\/p>\n<p>Vuonna 1951, kun Yhdysvalloissa kaikkia aiemmin vasemmalla olleita allettiin vainota, Piscator muutti Saksan Liittotasavaltaan. Siell\u00e4 h\u00e4n joutui aluksi ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n freelancerina, ja h\u00e4n ohjasi uudelleen muun muassa <em>Sodan ja rauhan<\/em>.<\/p>\n<p>Vuosina 1962\u20131966 h\u00e4n johti L\u00e4nsi-Berliinin <strong>Freie Volksb\u00fchne\u00e4 <\/strong>ja vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti uuden dokumentaarisen n\u00e4ytelmist\u00f6n esitt\u00e4miseen. Dokumentaarinen draama oli 1960-luvulle ominainen tapa k\u00e4sitell\u00e4 l\u00e4himenneisyyden vaikeita tapahtumia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pyrkimys teatterin muotokielell\u00e4 kokeilemiseen sek\u00e4 suuret, persoonalliset ja uutta tyyli\u00e4 luoneet ohjaajapersoonallisuudet kehittyiv\u00e4t ennen kaikkea Manner-Euroopan olosuhteissa, ei niink\u00e4\u00e4n anglosaksisessa maailmassa. Syiden erittely on haastavaa. Silti etenkin Saksan vahvuus teatterimaana n\u00e4kyy selv\u00e4sti, kun seuraavassa tarkastelemme kahta ohjaajaa. He ovat syyst\u00e4 viime vuosisadan alkupuolen suuria nimi\u00e4. Max Reinhardt \u2014\u00a0teatterin monitoimimies Max Reinhardtin (1873\u20131943) nime\u00e4 olemme melkein [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1147"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1147"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1147\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2485,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1147\/revisions\/2485"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1147"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1147"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1147"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}