{"id":1149,"date":"2016-08-03T07:04:55","date_gmt":"2016-08-03T04:04:55","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1149"},"modified":"2021-10-27T21:36:20","modified_gmt":"2021-10-27T18:36:20","slug":"7-5-venalainen-teatteri-vallankumouksen-jalkeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/7-5-venalainen-teatteri-vallankumouksen-jalkeen\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">7.5<\/div> Ven\u00e4l\u00e4inen teatteri vallankumouksen j\u00e4lkeen"},"content":{"rendered":"<p>Ven\u00e4j\u00e4n taloudellinen ja poliittinen takapajuisuus 1900-luvun alussa L\u00e4nsi-Eurooppaan n\u00e4hden oli suuri. Vaikka teollistuminen oli k\u00e4ynnistynyt, se oli keskittynyt vain harvoihin kaupunkeihin. Muualla elettiin maataloudesta. Kauppias- ja teollisuuspiirit olivat vaurastuneet ja sivuuttamassa vanhaa maa-aatelistoa taloudellisena voimana.<\/p>\n<p>1900-luvun alussa Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4vi monia sotia etel\u00e4n suunnalla. Ratkaisevaksi muodostui Japanin kanssa k\u00e4yty sota 1905, jolloin Ven\u00e4j\u00e4n kaksi laivastoa, Tyynenmeren ja It\u00e4meren laivasto tuhoutuivat. H\u00e4vi\u00f6 koettiin h\u00e4pe\u00e4n\u00e4 ja n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa historiassa Euroopan valtio h\u00e4visi sodassa Euroopan ulkopuoliselle maalle. Keisarikunta sai ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n iskun, ja monipuolinen liikehdin\u00e4t k\u00e4ynnistyi. Liberaalin \u00e4lymyst\u00f6n ja porvariston lis\u00e4ksi my\u00f6s ty\u00f6v\u00e4enliike alkoi ajaa reformeja.<\/p>\n<p>Pietarissa tsaarin sotilaat avasivat tulen Talvipalatsin edess\u00e4 kohti l\u00e4hes 150000 hengen aseistamatonta mielenosoittajajoukkoa 22.1.1905. He olivat tulleet tuomaan Nikolai II:lle anomusta. Verisunnuntain nimell\u00e4 tunnetun v\u00e4kivaltaisuuden uhrim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on eri k\u00e4sityksi\u00e4 yli sadasta aina tuhanteen. Lakkoja ja mellakoita puhkesi eri puolilla Ven\u00e4j\u00e4n imperiumia. Sen seurauksena Ven\u00e4j\u00e4 joutui perustamaan duuman ja ajamaan osittaisia reformeja taloudellisen toiminnan vilkastuttamiseksi.<\/p>\n<p>Intellektuellit olivat kannattaneet uudistuksia ja olleet etujoukossa ajamassa niit\u00e4. Silti vuoden 1905 j\u00e4lkeen intellektuellit joutuivat ottamaan kantaa sosialistien ohjelmaan. Osa taiteilijoista suuntautui sosiaalisesti orientoituneen ja realistisen teatterin suuntaan, kun taas osa suuntautui futurismiin. Runoilijoiden, kuvataiteilijoiden, s\u00e4velt\u00e4jien, kirjallisuusteoreetikkojen ja tutkijoiden ryhm\u00e4t olivat innoissaan kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uusia taidemuotoja ja omintakeista taideteoriaa. Ven\u00e4l\u00e4isen avantgarden pohja luotiin 1910-luvulla Pietarissa ja Moskovassa.<\/p>\n<p>1910-luvun merkitt\u00e4vi\u00e4 avantgarde-teoksia olivat muun muassa <strong>Igor Stravinskin<\/strong> <em>Kev\u00e4tuhri<\/em> (koreografia: Vaslav Nijinky), monet Fokinin koreografiat; sek\u00e4 futuristinen ooppera <em>Voitto auringosta <\/em><strong>Kasimir Malevitshin<\/strong> lavastamana ja <strong>Aleksei Krutshenikin<\/strong> runoilemana ja <strong>Mihail Matjuhinin<\/strong> s\u00e4velt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Lopuksi mainittakoon viel\u00e4 runoilija <strong>Vladimir Majakovskin<\/strong> kokeilevat runot ja monodraamat. Niit\u00e4 harjoiteltiin l\u00e4hell\u00e4 Pietaria huvilalla Karjalan kannaksella ja esitettiin huvipuiston teatterissa ja kahvilakabaree-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4.<\/p>\n<p>Sen lis\u00e4ksi my\u00f6s vakiintunut teatteri Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 eli kiihke\u00e4\u00e4 uuden kokeilun aikaa. Aivan erityisesti Moskovan Taiteellisen teatterin (ven: MHT) vaikutus koko 1900-luvun ven\u00e4l\u00e4iselle teatterille tai sen kiintoisimmalle k\u00e4rkijoukolle on ollut keskeinen. Stanislavskin siipien suojassa Taiteellisen teatterin kokeilustudioissa nuoret ohjaajat saivat luoda omaa teatteriaan n\u00e4yttelij\u00e4ryhmiens\u00e4 kanssa.<\/p>\n<p>Kyseisist\u00e4 ohjaajista koostui ven\u00e4l\u00e4isen avantgarden k\u00e4rki: <strong>Vsevolod Meyerhold, Aleksander Tairov, Jevgeni Vahtangov, Nikolai Jefreinov ja Nikolai Ohlopkov<\/strong>. Heid\u00e4n tarinansa on my\u00f6s traaginen. Kaikki olivat vuoden 1917 vallankumouksen j\u00e4lkeen innoissaan mahdollisuudesta rakentaa valtio uudenlaiseksi. Alkuvaiheen utopia alkoi kuitenkin vuosi vuodelta 1920-luvun kuluessa vaikuttaa ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isemm\u00e4lt\u00e4. Stalinin vakiinnuttaessa valtansa vuonna 1928 uusi vaihe k\u00e4ynnistyi. Majakovskin itsemurha vuonna 1930 on usein n\u00e4hty l\u00e4hes symbolina sille, kuinka 1920-luvulla el\u00e4neet toiveet ja esteettiset utopiat lakkasivat lopullisesti Staliniin. Vanha Stanislavski kuoli 1938. Vsevolod Meyerhold, 1900-lvuun alun ehk\u00e4 kaikkein merkitt\u00e4vin teatterimies vangittiin, kidutettiin ja lopulta teloitettiin vuonna 1940.<\/p>\n<h2>Meyerhold ennen vallankumousta<\/h2>\n<p>Saksalaisen viinatehtailijan poika Karl Theodor Kasimir syntyi vuonna 1873. H\u00e4n otti ven\u00e4l\u00e4iset nimet Vsevolod Emiljevitsh, k\u00e4\u00e4ntyi ortodoksiksi ja aloitti lakitieteen opiskelut. H\u00e4n liittyi Moskovan Taiteellisen Teatterin henkil\u00f6kuntaan vuonna 1898 ja n\u00e4ytteli muun muassa T\u0161ehovin <em>Lokissa<\/em> Treplevi\u00e4, eli Kostjaa, nuorta taiteilijaa. Meyerholdin roolisuoritus v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrettyn\u00e4 uudistusmielisen\u00e4 taiteilijana Stanislavskin ohjaamassa realistisessa produktiossa l\u00e4hes symboloi h\u00e4nen tulevaa taiteilijanuraansa. V\u00e4lirikko Stanislavskin kanssa tapahtui jo 1902, kun Meyerhold oli korostanut n\u00e4yttelij\u00e4n ja kirjailijan alisteisuutta ohjaajalle, ja asettunut realismia vastaan.<\/p>\n<p>Meyerhold kiinnostui erityisesti <strong>symbolistisista virtauksista,<\/strong> Wagnerin, Appian, Craigin ja Fuchsin ajatuksista. H\u00e4n alkoi v\u00e4heksy\u00e4 realistista ilmaisua siksi, ett\u00e4 siin\u00e4 ei k\u00e4ytetty hyv\u00e4ksi ihmisen koko kehoa, vaan vain rajoitetusti kasvoja ja puhetta. Samalla h\u00e4nen keskeiseksi tetterin\u00e4kemyksekseen alkoi vahvistua kysymys teatterin eri osakielten keskin\u00e4isest\u00e4 suhteesta ja my\u00f6s niiden erottelusta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1149 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"728\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img404-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2136\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img404-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img404-kopio-200x132.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img404-kopio-800x529.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2136'>\n\t\t\t\tNikolai Sapunovin luonnos (1906) Blokin n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n Balagantshik [Konstantin Rudnitsky. Meyerhold the Director. Ann Arbor 1981]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Irtauduttuaan MHT:sta 1904 Meyerhold kierteli \u201duuden draaman toverikunta\u201d -nimisen seurueen kanssa pitkin maaseutua. He esittiv\u00e4t muun muassa T\u0161ehovin n\u00e4ytelmi\u00e4. T\u00e4lt\u00e4 ajalta juontaa Meyerholdin kiinnostus commedia dell\u2019arteen ja markkinateatteriin sen ven\u00e4l\u00e4isen tradition pohjalta<strong>.<\/strong> Meyerhold n\u00e4ytteli itse ensi kerran Pierrot-hahmoa, surullista valkopukuista klovnia, runoilija <strong>Aleksander Blokin<\/strong> n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 <em>Balagantshik,<\/em> <em>Pikku Balagaani, <\/em>joka tarkoittaa pient\u00e4 markkinakojuteatteria. Sit\u00e4 h\u00e4n ty\u00f6sti eteenp\u00e4in uudelleen muun muassa vuosina 1910\u20131914 (kuva yll\u00e4).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1149 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"816\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Meyerhold-nayttelijana-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2480\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Meyerhold-nayttelijana-kopio.jpg 816w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Meyerhold-nayttelijana-kopio-653x800.jpg 653w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Meyerhold-nayttelijana-kopio-163x200.jpg 163w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Meyerhold-nayttelijana-kopio-768x941.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 816px) 100vw, 816px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2480'>\n\t\t\t\tMeyerhold n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 [Eugenio Barba &#038; Niccolo Savarese: A Dictionary of Theatre Anthropology. 1991]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1905 Stanislavski antoi Meyerholdin avata oman studionsa. Nuori lupaava ohjaaja kiinnitettiinkin yll\u00e4tt\u00e4en p\u00e4\u00e4kaupunkiin Pietariin, miss\u00e4 h\u00e4n toimi pari vuotta n\u00e4yttelij\u00e4t\u00e4r <strong>Vera Komissarzhevskajan<\/strong> (1864\u20131910) johtamassa teatterissa. Siell\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4si kokeilemaan uusia antinaturalistisia ohjausratkaisuja, tyylittelev\u00e4\u00e4 teatteria. N\u00e4iden vuosien ohjauksia olivat muun muassa Ibsenin <em>Hedda Gabler.<\/em> H\u00e4n teki siit\u00e4 reliefinomaisen, mahdollisimman kaksiulotteisen esityksen korostaen sen symbolisia elementtej\u00e4; tyylitelty\u00e4 lavastusta, v\u00e4rej\u00e4, asentoja.<\/p>\n<p>Meyerholdia kiinnosti ajatus \u201dpatsasmaisesta&#8221; teatterista, jossa ihmiset olisivat veistoksenkaltaisia ja heid\u00e4n liikeens\u00e4 olisivat niukkoja, mutta sit\u00e4kin harkitumpia. H\u00e4n ohjasi my\u00f6s Wedekindin <em>Kev\u00e4\u00e4n her\u00e4\u00e4misen<\/em>, jossa h\u00e4n k\u00e4ytti simultaanisia keinoja; eri kohtauksia rajattiin valokiiloilla.<\/p>\n<p>Meyerhold alkoi ilmaista n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n kirjallisesti. Sen mukaan teatterin keskeinen tekij\u00e4 on ohjaaja, jota h\u00e4n piti kirjailijaa ja n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4. Ohjaaja on n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n todellisuutta luova taiteilija, koska h\u00e4nen on huolehdittava rytmist\u00e4, v\u00e4reist\u00e4 ja kokonaisuudesta.<\/p>\n<p>Meyerholdille teatteriesityksess\u00e4 olennaista olivat aivan eri tekij\u00e4t kuin naturalismissa: rytmi, v\u00e4rit, muodot ja esteettisyys. Teatterin tulisi muuttua yht\u00e4 rohkeaksi kuin maalaustaiteen. Toisaalta teatterin tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 omaa traditiotaan ja soveltaa juuri markkinateatterin ja commedia dell\u2019arten esitt\u00e4mistaitoja. Teatterissa kuten taiteessa ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 olennaista oli sis\u00e4ll\u00f6n ja muodon v\u00e4linen taistelu. Vasta niiden vastakkaisuus voi paljastaa niiden konstruktiot: todellinen, kaikkien elementtien \u201dorkestrointi\u201d n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 voi synnytt\u00e4\u00e4 taideteoksen, jonka vastaanottaminen vaatii katsojalta suurempaa aktiivisuutta.<\/p>\n<p>Ven\u00e4l\u00e4isen teatterin 35-vuotias ohjaajatoivo kiinnitettiin valtakunnan p\u00e4\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille. H\u00e4n toimi vuosina 1908\u20131918 Keisarillisten teatterien ohjaajana. Ne k\u00e4sittiv\u00e4t sek\u00e4 Aleksandrinskin draamateatterin, ett\u00e4 Mariinskin oopperan ja baletin.<\/p>\n<p>Aikakauden merkitt\u00e4vimpi\u00e4 ohjauksia oli vuonna 1909 esitetty Wagnerin ooppera <em>Tristan ja Isolde<\/em>. Siin\u00e4 Meyerhold kokeili Appian esitt\u00e4mi\u00e4 ideoita lavastuksesta sek\u00e4 ihmishahmojen liikkeest\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Samalla ohjaus oli kenties toistaiseksi ennakkoluulottomin Wagnerin yksitt\u00e4isen teoksen ohjaus, jonka kokeellisuus ja tyylittelevyys oli paljon rohkeampaa kuin mihin vuosisadan vaihteen saksalaiset ohjaajat olivat uskaltaneet ryhty\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko oli reunustettu jokaisessa n\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 ruudullisilla verhoilla. Laivaan sijoittuvassa ensimm\u00e4isess\u00e4 n\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 ne sopeutuivat visuaalisesti n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti purjeeseen. Toisessa ja kolmannessa n\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 reunukset puolestaan muodostivat selv\u00e4n kontrastin my\u00f6h\u00e4isromanttiseen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1149 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"612\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img295.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-714\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img295.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img295-200x111.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img295-800x445.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-714'>\n\t\t\t\tMeyerholdin ohjaus Wagnerin Tristan ja Isolde -oopperasta, 1. n\u00e4yt\u00f6s, Pietari, 1909 [Brigitte Heldt, Richard Wagner. Tristan und Isolde. Laaber 1994]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"608\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img296.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-715\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img296.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img296-200x111.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img296-800x442.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-715'>\n\t\t\t\tTristan ja Isolde, 2. n\u00e4yt\u00f6s [Brigitte Heldt, Richard Wagner. Tristan und Isolde. Laaber 1994]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"536\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img298.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-716\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img298.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img298-200x97.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img298-800x390.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-716'>\n\t\t\t\tTristan ja Isolde, 3. n\u00e4yt\u00f6s [Brigitte Heldt, Richard Wagner. Tristan und Isolde. Laaber 1994]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Seuraavana vuonna Meyerhold ohjasi Moli\u00e8ren <em>Don Juanin <\/em>niin, ett\u00e4 salin ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n v\u00e4linen ramppi oli ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4ivytetty pois. Lis\u00e4ksi salissa paloi esityksen ajan valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kynttil\u00f6it\u00e4; lavastuksissa oli runsaasti peilej\u00e4, joista katsojat n\u00e4kiv\u00e4t itsens\u00e4 koko ajan. Esityksess\u00e4 k\u00e4ytettiin n\u00e4ytelm\u00e4n tapahtumien aikaista Jean Philippe Rameaun musiikkia. Lakeijoiden pukuihin sonnustautuneet n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6miehet kantoivat tarvittavat huonekalut n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Aurinkokuninkaan hovi ja tsaarin p\u00e4\u00e4kaupungin hovi rinnastuivat fiktion ja toden rajoilla leikkiv\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4.<\/p>\n<p>Vuosina 1913\u20131917 Meyerhold piti lis\u00e4ksi yksityist\u00e4 oppilaskoulua, jonka nimi oli <strong>Doktor Dappertutton studio<\/strong>. Siell\u00e4 h\u00e4n teki kokeiluja oppilaidensa kanssa ja kehitti erilaisia liikunnallisia ja \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6llisi\u00e4 tekniikoita. Harjoitteissa ei ollut mit\u00e4\u00e4n psykologista, vaan ne perustuivat formaalisiin ideoihin. Liikeharjoitteiden lis\u00e4ksi harjoitettiin erilaisia fyysisi\u00e4 taitoja. Puhe miellettiin vain yhdeksi tekniikaksi muiden joukossa. L\u00f6yt\u00f6j\u00e4\u00e4n Meyerhold sovelsi suuriin teattereihin.<\/p>\n<p>Kauden suurimman, \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen loisteliaan esityksen ensi-ilta oli vain pari viikkoa ennen maaliskuun vallankumousta 1917. N\u00e4ytelm\u00e4 oli <strong>Mihail Lermontovin<\/strong> <em>Naamiaiset <\/em>(1835). Siin\u00e4 oli valtavat kultaa, verhoilut olivat mustasta ja punaisesta sametista, ja lavastukset olivat tavattoman ylellisi\u00e4, mutta samalla dekoratiivisia. Juoneltaan n\u00e4ytelm\u00e4 on <em>Otello<\/em>-henkinen mustasukkaisuusdraama. Esitys j\u00e4i vallankumouksen j\u00e4lkeenkin Aleksandrinskin ohjelmistoon, kunnes sen lavastukset vasta 1930-luvulla tuhoutuivat tulipalossa. Se oli j\u00e4\u00e4nne \u201dvanhan imperiumin viimeisilt\u00e4 p\u00e4ivilt\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1149 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"698\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_0005-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-709\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_0005-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_0005-kopio-200x127.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_0005-kopio-800x508.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-709'>\n\t\t\t\tNaamiaiset, 2. kohtaus, 1917. Aleksandr Golovinin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva [Konstantin Rudnitsky, Russian and Soviet Theatre. Tradition and the Avant-Garde. London 1988 \/ 2000]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"670\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_0007-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-799\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_0007-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_0007-kopio-200x122.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_0007-kopio-800x487.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-799'>\n\t\t\t\tKohtaus Naamiaisista. [Konstantin Rudnitsky, Russian and Soviet Theatre. Tradition and the Avant-Garde. London 1988 \/ 2000]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Meyerhold vallankumouksen j\u00e4lkeen<\/h2>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n keisari luopui vallasta maaliskuussa 1917. Porvarillinen hallitus yritti viel\u00e4 jatkaa katastrofaalisesti sujunutta maailmansotaa, kunnes bol\u0161evikkien vallankaappaus onnistui. Sit\u00e4 seuranneissa duuman vaaleissa heid\u00e4n \u00e4\u00e4niosuutensa nousi h\u00e4din tuskin kymmenen prosentin yli. Duumaa ei kutsuttu koskaan koolle.<\/p>\n<p>Lenin kehotti taiteilijoita liittym\u00e4\u00e4n bol\u0161evikkien riveihin. Nuori Meyerhold ei ollut koskaan aiemmin harrastanut sosialismia eik\u00e4 osallistunut bol\u0161evistien toimintaan. Nyt h\u00e4n oli yksi niist\u00e4 harvoista tunnetuista taiteilijoista, jotka niin tekiv\u00e4t.<\/p>\n<p>Vuonna 1918 vallankumouksen vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Meyerhold ohjasi <strong>Vladimir Majakovskin<\/strong> satiiris-poliittisen ilveilyn <em>Mysterija Buff<\/em> eli <em>Koominen mysteerin\u00e4ytelm\u00e4<\/em>. Siin\u00e4 kuvattiin vallankumouksen vy\u00f6ry suurena maailmanhistoriallisena v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyten\u00e4. Se oli kuin vedenpaisumus, jolta h\u00e4vi\u00e4v\u00e4 porvaristo yritt\u00e4\u00e4 pelastautua. Lavastukset olivat Kazimir Malevit\u0161in. Esityspaikka oli Pietarin palatsiaukio, jossa valtavat ihmisjoukot esiintyiv\u00e4t.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n verinen ja katkera sis\u00e4llissota kesti 1917\u20131922. Vuonna 1919 Meyerhold l\u00e4hti Krimille parantamaan tuberkuloosiaan, mutta joutui etel\u00e4ss\u00e4 valkoisen armeijan vangiksi. H\u00e4net tuomittiin aktiivisena vallankumouksen kannattajana kuolemaan, mutta h\u00e4n onnistui karkaamaan. Kokemus teki h\u00e4nest\u00e4 entist\u00e4 vankemman bol\u0161evikkien kannattajan. Palattuaan Pietariin Lenin pyysi h\u00e4nt\u00e4 vastaperustetun koulutuksen ja kulttuuriasiain kansankomissaarion teatteriosaston (TEO) johtoon vuonna 1920. Toisin sanoen h\u00e4nen alleen siirtyiv\u00e4t kaikki Ven\u00e4j\u00e4n perinteiset teatterit, joiden vallankumouksellistamiseen h\u00e4n tarttui innokkaasti.<\/p>\n<p>Meyerhold otti uudet keinot k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. H\u00e4nen mukaansa teatterin tarpeet oli arvioitava uudelleen. T\u00e4rkeint\u00e4 oli nyt agit-prop, eli agitaation ja propagandan k\u00e4ytt\u00f6 teatterissa. Sen pyrkimus oli uuden vallan vakiinnuttamisessa ja toimia biblia pauperumina (k\u00f6yhien Raamattu) lukutaidottomien \u201dvalistamiseksi\u201d. Heid\u00e4n tuli oppia pelastuksen ja paremman ajan sanoma, johon Ven\u00e4j\u00e4 oli nyt suuntaava. Alkoi vallankumouskampanja teatterissa, joka tunnetaan nimell\u00e4 <strong>Teatterin lokakuu.<\/strong><\/p>\n<p>Moskovan vanhojen teattereiden vastapainoksi Meyerhold avasi R.F.S.R. Teatterin n:o 1, josta oli tuleva sosialistisen valtion ykk\u00f6steatteri. H\u00e4nen vapaita tekstisovituksiaan klassikoista, agitaation ja manipuloinnin sekoittamista n\u00e4ytelmiin kuitenkin kritisoitiin. Koska h\u00e4nen tulevatkin yrityksens\u00e4 ep\u00e4onnistuivat, Meyerhold luopui vastuuasemastaan vuonna 1921.<\/p>\n<p>Sis\u00e4llissodan vaikeassa tilanteessa ja muun muassa Kronstadtin matruusikapinan j\u00e4lkeen Lenin julisti uuden talouspolitiikan eli NEP-politiikan (Novaja Ekonomitsheskaja Politika) katastrofaalisessa tilassa olevaan maahan. Ven\u00e4j\u00e4n ja muiden valtioiden suhteet olivat katkenneet, toivottua maailmanvallankumousta ei syttynytk\u00e4\u00e4n ja maata vaivasi karmea n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4. NEP tarkoitti kapitalismin osittaista paluuta. Esimerkiksi ihmisille sallittiin pieni yksityisyritt\u00e4minen. My\u00f6s julkisten yritysten kannattavuutta alettiin tarkastella, jolloin Meyerholdin teatteri RSFSRN:o1 suljettiin. Meyerhold jatkoi opettamista ja tutustui muun muassa amerikkalaisen Taylorin ty\u00f6tutkimuksiin, joissa on analysoitu teollisen massatuotannon kannalta ty\u00f6l\u00e4isten tehokkaimpia liikeratoja.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-5' class='gallery galleryid-1149 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"965\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img299.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-5-722\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img299.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img299-200x175.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img299-800x702.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-5-722'>\n\t\t\t\tMeyerhold (valkoisessa paidassa) harjoituksissa 1930-luvulla [Robert Leach, Vsevolod Meyerhold. Cambridge 1989]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Meyerhold avasi uuden teatterin <em>N\u00e4yttelij\u00e4n teatterin<\/em>, jossa esitettiin belgialaisen Fernand Grommelynckin sin\u00e4ns\u00e4 tavanomainen n\u00e4ytelm\u00e4 <em>Jalomielinen aisankannattaja. <\/em>Siihen taidemaalari <strong>Ljubov Popova<\/strong> oli suunnitellut konstruktivistisen lavastuksen (kuva). N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4n toiminta rakentui liikkuvien lavastuksen osien varaan, jotka olivat merkitykselt\u00e4\u00e4n abstrakteja, mutta olemukseltaan t\u00e4ysin konkreettisia. Itse lavastus sin\u00e4ns\u00e4 pyrki koomiseen vaikutelmaan. Koska p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on myll\u00e4ri, viittasi lavastus suuteen myllyyn. Roolille tapahtuvat sattumukset olivat mekaanisia, aivan kuin refleksej\u00e4. Samoin liikkeiden rytmi ja tekniikka.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-6' class='gallery galleryid-1149 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"631\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-Jalomielinen-aisankannattaja-1921.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-6-710\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-Jalomielinen-aisankannattaja-1921.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-Jalomielinen-aisankannattaja-1921-200x115.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-Jalomielinen-aisankannattaja-1921-800x459.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-6-710'>\n\t\t\t\tLjubov Popovan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva Meyerholdin Jalomieliseen aisankannattajaan, 1922. [Carl-Gustav Pettersson &#038; Theres Smids: Teaterhistoria. 1995]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"768\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-Jalomielinen-aisankannattaja-1922.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-6-711\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-Jalomielinen-aisankannattaja-1922.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-Jalomielinen-aisankannattaja-1922-200x140.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-Jalomielinen-aisankannattaja-1922-800x559.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-6-711'>\n\t\t\t\tMeyerhold, Jalomielinen aisankannattaja, 1922. [Rudnitsky, Konstantin, Russian &#038; Soviet theatre. Tradition &#038; the Avant-garde. Thames and Hudson 1988, s 122]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>Biomekaniikka<\/strong> on termi, jota Meyerhold alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Biomekaniikka viittaa sellaiseen valmiuteen ja tekniikkaan, joka mahdollisti n\u00e4yttelij\u00e4lle fyysisesti hallitut ja vaikeat suoritukset erill\u00e4\u00e4n esimerkiksi puheesta tai laulusta. N\u00e4yttelij\u00e4n piti pysty\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Hamletin monologi tehden samanaikaisesti huikeita akrobaattitemppuja. H\u00e4nen oli kaikin tavoin kyett\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri ilmaisuv\u00e4lineit\u00e4\u00e4n irrallaan toisistaan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 33%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-7' class='gallery galleryid-1149 gallery-columns-3 gallery-size-large'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"707\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-biomekaniikka-4-kopio-707x1000.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-7-703\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-biomekaniikka-4-kopio.jpg 707w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-biomekaniikka-4-kopio-141x200.jpg 141w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-biomekaniikka-4-kopio-566x800.jpg 566w\" sizes=\"(max-width: 707px) 100vw, 707px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-7-703'>\n\t\t\t\tMeyerhold, biomekaniikka [Marja J\u00e4nis (toim.): Teatterin lokakuu. 1981]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"687\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-biomekaniikka-2-kopio-687x1000.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-7-704\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-biomekaniikka-2-kopio.jpg 687w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-biomekaniikka-2-kopio-137x200.jpg 137w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-biomekaniikka-2-kopio-550x800.jpg 550w\" sizes=\"(max-width: 687px) 100vw, 687px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-7-704'>\n\t\t\t\tMeyerhold, biomekaniikka [Marja J\u00e4nis (toim.): Teatterin lokakuu. 1981]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"687\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-biomekaniikka-3-kopio-687x1000.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-7-705\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-biomekaniikka-3-kopio.jpg 687w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-biomekaniikka-3-kopio-137x200.jpg 137w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Meyerhold-biomekaniikka-3-kopio-550x800.jpg 550w\" sizes=\"(max-width: 687px) 100vw, 687px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-7-705'>\n\t\t\t\tMeyerhold, biomekaniikka [Marja J\u00e4nis (toim.): Teatterin lokakuu. 1981]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Syksyll\u00e4 1922 Meyerhold alkoi opettaa Valtiollisessa teatterikoulussa, GITIS:ss\u00e4. Siell\u00e4 h\u00e4n jatkoi biomekaniikan ty\u00f6st\u00e4mist\u00e4 oppilaidensa kanssa. Samalla h\u00e4n laati my\u00f6s suuria poliittisia revyy- ja juhlan\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4, joissa oli mukana my\u00f6s elokuvakankaita. <strong>Proletkult <\/strong>(lyhenne sanoista <i>proletarskaja kultura<\/i>) oli proletaarisen kulttuurin j\u00e4rjest\u00f6, jonka teht\u00e4v\u00e4ksi tuli aktivoida vallankumouksellista kulttuuria ty\u00f6l\u00e4isten ja talonpoikien piiriss\u00e4 ymp\u00e4ri maata.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-8 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-8 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-8' class='gallery galleryid-1149 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"721\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img308.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-8-724\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img308.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img308-200x131.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img308-800x524.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-8-724'>\n\t\t\t\tAgit prop -kollektiivi Sininen paita (Sinjaja bluza). [Robert Leach, Revolutionary Theatre. London 1994]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"882\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img307.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-8-725\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img307.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img307-200x160.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img307-800x641.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-8-725'>\n\t\t\t\tAgit prop -kollektiivi Sininen paita (Sinjaja bluza). Ty\u00f6l\u00e4inen kietoutuu kapitalismin verkkoon [Robert Leach, Revolutionary Theatre. London 1994]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Tuleva elokuvaohjaaja <strong>Sergei Eisenstein<\/strong> ohjasi vuonna 1922 Aleksandr Ostrovskin n\u00e4ytelm\u00e4n <em>Menee viisaskin vipuun<\/em>, jossa h\u00e4n k\u00e4ytti montaasia lyhyiksi pilkottujen kohtausten v\u00e4liss\u00e4. Kokeiluilla oli t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 h\u00e4nen elokuvallisen montaasiteoriansa kehittelyss\u00e4.<\/p>\n<p>Vuonna 1923 Meyerhold sai oman teatterin, TIM:n, jossa h\u00e4n ohjasi lis\u00e4\u00e4 teoksia konstruktivistisiin lavastuksiin, kuten Ostrovskin <em>Mets\u00e4n. <\/em>Samalla h\u00e4n ohjasi my\u00f6s \u201dtavanomaisempia\u201d esityksi\u00e4, kuten n\u00e4ytelm\u00e4t <em>Opettaja Puputti<\/em> ja <em>Reviisori<\/em>. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 h\u00e4n hy\u00f6dynsi salin ominaismuotoa, ja lavastus perustui 13 takasein\u00e4\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4\u00e4n oveen. Esitys oli eritt\u00e4in suosittu, mutta tulkinnallisesti varsin monimielinen.<\/p>\n<p>1920-luvun ilmapiiriin vaikutti voimakkaasti Anatoli Lunat\u0161arski, kulttuuriasiain kansankomissaari. H\u00e4n oli huomattavan sivistynyt kosmopoliitti, joka tunsi eritt\u00e4in hyvin eurooppalaisen taidekent\u00e4n, varsinkin saksalaisen. Lunat\u0161arski oli my\u00f6s kirjoittanut symbolistisia n\u00e4ytelmi\u00e4 ennen vallankumousta. H\u00e4n edusti n\u00e4kemyst\u00e4, jonka mukaan yleis\u00f6lle oli mahdollistettava p\u00e4\u00e4sy kaikkiin perinteisiin taidelajeihin, joita feodaaliajalta alkaen oli olemassa. H\u00e4n seurasi vahvasti marxilaista n\u00e4kemyst\u00e4 kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4. Siin\u00e4 menneiden sukupolvien parhaimmat ja edistyksellisimm\u00e4t taidesaavutukset n\u00e4htiin tarjoavan pohjan uuden proletaarisen taiteen syntym\u00e4lle. Sen vuoksi my\u00f6s kiistanalaiset taidemuodot, ooppera ja baletti, oli tarkoitus demokratisoida tuomalla ne tavallisen kansan ulottuville.<\/p>\n<p>Lunat\u0161arski my\u00f6s vastusti vallankumouksen j\u00e4lkeisi\u00e4 anarkistisia pyrkimyksi\u00e4 tuhota Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 koko vallankumousta edelt\u00e4nyt kulttuuriperint\u00f6. Radikaalit kuvainraastajat eiv\u00e4t hyv\u00e4ksyneet my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Meyerholdin ja muiden futurismia ja konstruktivismia, sill\u00e4 heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n kyseiset tyylisuuntaukset olivat syntyneet ennen vuotta 1917, mink\u00e4 vuoksi ne eiv\u00e4t olleet oikeasti vallankumouksellisia. Tunnettu iskulause kokeilevan teatterin aikakaudella oli <em>Takaisin Ostrovskiin! <\/em>Uudenkin hallituksen oli tuettava sellaista taidetta, josta yleis\u00f6 piti. Meyerholdin klassikkovalinnat olivat jo oire siit\u00e4.<\/p>\n<p>Lenin kuoli vuonna 1924, ja vuoteen 1928 menness\u00e4 Stalin oli onnistunut keskitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vallan itselleen. Sen seurauksena ensimm\u00e4iset n\u00e4yt\u00f6soikeudenk\u00e4ynnit ja ensimm\u00e4inen viisivuotissuunnitelma k\u00e4ynnistyiv\u00e4t. Meyerhold ty\u00f6skenteli edelleen uudenlaisten yleis\u00f6kontaktien j\u00e4rjestelemiseksi. H\u00e4nen t\u00e4rkeimm\u00e4t uudet ty\u00f6ns\u00e4 olivat kuitenkin Majakovskin kaksi viimeist\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, <strong><em>Lude<\/em><\/strong> (1929) ja <strong><em>Sauna<\/em> <\/strong>(1930). Ne ovat hyvin monimielisi\u00e4 satiireja uudesta &#8221;mahtavan hyv\u00e4st\u00e4 neuvostovaltiosta\u201d byrokraatteineen. Toimistop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ampaisee iloisena raketilla &#8221;tulevaisuuden maahan&#8221;. Keinoiltaan Meyerholdin ohjaus oli eritt\u00e4in ekletistinen. Siin\u00e4 oli mukana j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ja parodiaa vanhasta plakaattiteatterista ja uusista vallankumousbaleteista. Kieli oli absurdia byrokratiateksti\u00e4. Esitys teki pilaa ultrakokeellisesta teatterista, jossa katsojat sekoitetaan esitykseen mukaan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-9 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-9 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-9' class='gallery galleryid-1149 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"712\" height=\"1100\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_0033-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-9-712\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_0033-kopio.jpg 712w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_0033-kopio-129x200.jpg 129w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_0033-kopio-518x800.jpg 518w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/IMG_0033-kopio-647x1000.jpg 647w\" sizes=\"(max-width: 712px) 100vw, 712px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-9-712'>\n\t\t\t\tMeyerholdin ohjaus Majakovskin Saunasta, 1930. Ty\u00f6l\u00e4iset k\u00e4velev\u00e4t aikakoneeseen, joka vie heid\u00e4t tulevaisuuteen [Konstantin Rudnitsky, Russian and Soviet Theatre. Tradition and the Avant-Garde. London 1988 \/ 2000]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Meyerhold toivoi turhaan oman teatterinsa rakennushankkeen etenemist\u00e4. H\u00e4nen ty\u00f6skentelytilansa k\u00e4vi yh\u00e4 hankalammaksi; v\u00e4hitellen h\u00e4n sopeutui ja teki perinteisempi\u00e4 klassikko-ohjauksia.<\/p>\n<p>Koko 1920-luvun ajan Stanislavski ja Moskovan Taiteellinen Teatteri oli Euroopan ja Amerikan kiertueilta palattuaan vuonna 1924 ollut ik\u00e4\u00e4n kuin sivuraiteella ja l\u00e4hinn\u00e4 ihmetellyt uutta tilannetta. Stanislavski k\u00e4vi my\u00f6s valtion kustannuksella itse toistamiseenkin l\u00e4nness\u00e4.<\/p>\n<p>1930-luvun alussa MHT:n johtoon nousi \u201dneuvostosukupolvi\u201d. Se alkoi my\u00f6s tehd\u00e4 uusia neuvoston\u00e4ytelmi\u00e4 stalinistisen kulttuuripolitiikan dogman, sosialistisen realismin hengess\u00e4. <strong>Sosialistinen realismi<\/strong> julistettiin ohjelmaksi 1934, ja muut ilmaisutavat kuin teatteri oli vaarassa tulla julistetuksi <strong>formalistiseksi, muotokokeiluilla leikkiv\u00e4ksi <\/strong>taiteeksi. Sosialistinen realismi \u2013 &#8221;sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n sosialistista, muodoltaan realistista&#8221; \u2013 poikkesi kuitenkin 1800-luvun realismista, joka pyrki kuvaamaan asioita niin kuin ne olivat. Sen sijaan sosialistisen realismin tuli realistisin keinoin kuvata utopian toteutumista, nimitt\u00e4in sosialismin voittokulkua.<\/p>\n<p>Moskovan Taiteellinen Teatteri nostettiin maan esimerkkiteatteriksi, jota muiden teattereiden pit\u00e4isi seurata. Stanislavskista tuli sille suuri nimikyltti ja tunnuskuva. Stanislavski ei en\u00e4\u00e4 itse edes ohjannut esityksi\u00e4, jotka kulkivat h\u00e4nen nimiss\u00e4\u00e4n. Vanha mies Stanislavski koulutti sairasvuoteella kotonaan n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4, kirjoitti ja kehitteli n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6t\u00e4 koskevia kirjoituksia edelleen.<\/p>\n<p>Vuonna 1938 Meyerholdin teatteri lakkautettiin, mutta vanha is\u00e4kapinan kohde, Stanislavski, tarjosi h\u00e4nelle t\u00f6it\u00e4 omassa teatterissaan. Vuonna 1939 Meyerhold piti viimeisen puheensa ohjaajaliitossa puolustautuakseen ja vakuuttaakseen olevansa lojaali hallitukselle. H\u00e4net kuitenkin pid\u00e4tettiin ja vaimo, n\u00e4yttelij\u00e4 Zinaida Reich surmattiin raa&#8217;asti 14 puukoniskulla. Meyerholdia kidutettiin ja h\u00e4net teloitettiin vuonna 1940. H\u00e4nen asuntoonsa muutti salaisen poliisin p\u00e4\u00e4llik\u00f6n rakastajatar asumaan ja Meyerholdin nimi pyyhittiin kaikkialta pois. H\u00e4nen v\u00e4hitt\u00e4inen rehabilitointinsa tapahtui vasta 1960-luvulla.<\/p>\n<h2><a name=\"habima\"><\/a>Muita Ven\u00e4j\u00e4n avantgarde-teatterin kiintoisia hahmoja<\/h2>\n<p><strong>Jevgeni Vahtangov <\/strong>(1883\u20131922) oli aluksi Stanislavskin n\u00e4yttelij\u00e4. H\u00e4n avasi <strong>Habima<\/strong>-nimisen juutalaisstudion 1917 n\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4 <em>Dibbuk. <\/em>Sen aiheena on vanha juutalainen tarinan morsiamesta, joka suri sulhastaan niin paljon, ett\u00e4 alkoi puhua t\u00e4m\u00e4n \u00e4\u00e4nell\u00e4.<\/p>\n<p>Vahtangovin suosituimmaksi ohjaukseksi tuli Carlo Gozzin sadunomainen n\u00e4ytelm\u00e4 <em>Turandot<\/em>, jonka Habima esitti 1922. Esitys oli lavastukseltaan kubistinen, mutta siin\u00e4 vallitsi tavaton el\u00e4m\u00e4nilo ja n\u00e4yttelemisen dynaamisuus. Teatterillisuus oli koko ajan n\u00e4kyviss\u00e4, niin kuin ilottelu ja sadunomainen kerronta. Silti henkil\u00f6hahmoilla oli tunteet eiv\u00e4tk\u00e4 he olleet \u201dmekaanisia nukkeja\u201d. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6vaihdoksen aikana n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6miehet esittiv\u00e4t parodian koko tarinasta. Vahtangovia on pidetty Stanislavskin ja Meyerholdin ideoiden parhaana yhdistelij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-10 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-10 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-10' class='gallery galleryid-1149 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"895\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/I-Nivinskyn-lavastus-Gozzin-Turandotiin-1922.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-10-720\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/I-Nivinskyn-lavastus-Gozzin-Turandotiin-1922.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/I-Nivinskyn-lavastus-Gozzin-Turandotiin-1922-200x163.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/I-Nivinskyn-lavastus-Gozzin-Turandotiin-1922-800x651.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-10-720'>\n\t\t\t\tIgnaty Nivinskyn lavastus Vahtangovin Turandot-ohjaukseen, 1922. [Bakhrusinin teatterimuseo, Moskova, Cesare Molinari: Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>Mihail T\u0161ehov<\/strong> (1891\u20131955) oli Stanislavskin parhaita n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 ja kirjailija Anton T\u0161ehovin veljenpoika. Vuonna 1912 h\u00e4n oli MHT:n 1. studiossa, jota johti Vahtangov. T\u0161ehov oli eritt\u00e4in taitava ja herkk\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4. Vuonna 1918 h\u00e4n perusti oman n\u00e4yttelij\u00e4studion, j\u00e4n alkoi alkoi opettaa Stanislavskin pohjalta. Vahtangovin kuoltua 1922 h\u00e4n alkoi johtaa 1. studiota. Mihail T\u0161ehov Emigroitui vuonna 1928, Saksaan, Ranskaan ja Englantiin. Vuonna 1938 h\u00e4n muutti Yhdysvaltoihin. Siell\u00e4 h\u00e4n n\u00e4ytteli, mutta ennen muuta koulutti n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4. Kirja <em>N\u00e4yttelij\u00e4n tie<\/em> oli ilmestynyt jo 1928. Nimi kirjoitetaan englanniksi muodossa Michael Checkov. H\u00e4nen ajatuksiaan rantautui Suomeen vasta 2000-luvun taitteessa.<\/p>\n<p>H\u00e4nen t\u00e4rkeimm\u00e4ksi ajatuksekseen muotoutui v\u00e4hitellen se, ett\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4n tulisi muodostaa er\u00e4\u00e4nlainen intuitiivinen mielikuva kokonaisuudesta, poeettinen kokonaishahmo, ennen varsinaisen roolianalyysin alkua. T\u0161ehov vaikutti New Yorkissa Lee Strasbergiin sek\u00e4 moniin muihin ja h\u00e4n opetti Hollywoodissa vuosina 1943\u20131955. H\u00e4nen tavoitteenaan oli lis\u00e4t\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisen fantasian, hahmojen ja kuvittelukyvyn osuutta n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Nikolai Jevreinov <\/strong> (1879\u20131953) toimi Meyerholdin j\u00e4lkeen ohjaajana Komissarzhevskajan teatterissa. Jevreinov oli n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijana hyvin kiinnostunut n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisen sis\u00e4inen maailma teatterissa. Sit\u00e4 varten tarvittiin et\u00e4isyytt\u00e4 realismiin esimerkiksi esityksell\u00e4, jossa tapahtumat n\u00e4ytettiin yhden ihmisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>Jevreinov kirjoitti kaksi kirjaa, <em>Teatteri sellaisenaan<\/em> (1912) ja <em>Teatteri itse\u00e4\u00e4n varten<\/em> (1915). Lis\u00e4ksi Jevreinov teki my\u00f6s vanhemman teatterin rekonstruktioita keskiajan ja Espanjan barokkiteatterin kohdalta. Vuosina 1910\u20131917 Jevreinov valmisti kabaree-esityksi\u00e4, joissa h\u00e4n pilkkasi ja pilaili kaikilla teatterin muodoilla. H\u00e4n kritisoi MHT:ta ja T\u0161ehovin n\u00e4ytelmi\u00e4. Jevreinov oli itse my\u00f6s n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija: n\u00e4ytelm\u00e4 <em>Kaikkein t\u00e4rkein <\/em>on per\u00e4isin vuodelta 1919. Vuonna 1920 h\u00e4n ohjasi valtavan massaspektaakkelin <strong><em>Talvipalatsin valtaus<\/em><\/strong>, joka esitettiin Pietarin (silloisen Petrogradin) palatsiaukiolla. Esitys vertautuu Ranskan vallankumouksen suurjuhliin tai renessanssiruhtinaiden n\u00e4yt\u00f6ksiin, joissa heit\u00e4 ylistettiin. Jevreinov emigroitui kuitenkin jo vuonna 1925.<\/p>\n<p><strong>Aleksander Tairov <\/strong>(1885\u20131950) ty\u00f6skenteli vuonna 1905 Komissarzhevskajan teatterissa ja h\u00e4n oli mukana my\u00f6s Meyerholdin esityksiss\u00e4. Tairov ei kuitenkaan pit\u00e4nyt mekaanisesta tavasta, jolla n\u00e4yttelemiseen suhtauduttiin. Vuodesta 1910 alkaen h\u00e4n n\u00e4ytteli MHT:ssa ja vuonna 1914 h\u00e4n avasi Moskovassa Kamariteatterin (Kamernyj teatr). Tairov korosti n\u00e4yttelij\u00e4n luovan fantasian merkityst\u00e4, joka pit\u00e4\u00e4 esityst\u00e4 elossa ja rytmitt\u00e4\u00e4 sen. Vuonna 1921 Tairov julkaisi kirjan <em>Vapautettu teatteri. <\/em>Siin\u00e4 h\u00e4n korosti teatterin vapautumisen t\u00e4rkeytt\u00e4 autonomiseksi tapahtumaksi entisten rituaalidraamojen ja tanssien esikuvan mukaan. Tairoviin liitettyj\u00e4 m\u00e4\u00e4reit\u00e4 olivat antinaturalismi ja antipsykologismi. H\u00e4nelle teatterillisuus sin\u00e4ns\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4. H\u00e4nen l\u00e4ht\u00f6kohtansa oli antikirjallinen, ja musiikki oli esityksess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 osa kokonaisuuden kompositiota. Toiminnan tuli tapahtua t\u00e4ss\u00e4 ja nyt; lavastuksen ja tilan piti olla korostetun kolmiulotteisia. Tairov asennoitui tietoisen ep\u00e4poliittisesti ja h\u00e4n ohjasi klassikoita: <em>Salome<\/em>, <em>Adrienne Lecouvreur <\/em>ja <em>Ph\u00e8dre<\/em>. Tairovin teatteri oli yhteydess\u00e4 L\u00e4nsi-Euroopan teatteriin. H\u00e4n j\u00e4rjesti kiertueita Euroopassa vuonna 1923, mik\u00e4 aiheutti my\u00f6s vaikeuksia Moskovassa. Tairov ohjasi muun muassa vuonna 1929 O\u2019Neillin n\u00e4ytelm\u00e4n <em>Neekeri<\/em> <em>(All God\u2019s Chillun Got Wings).<\/em><\/p>\n<p><strong>Nikolai Ohlopkov<\/strong> (1900\u20131966) teki paljon erilaisia yleis\u00f6kokeiluja. H\u00e4nell\u00e4 oli tilaratkaisuja, joissa yleis\u00f6 sijoitettiin tapahtumien keskelle siltojen telineiden ja rakennelmien joukkoon.<\/p>\n<p>Kaikki yll\u00e4 mainitut ohjaajat edustivat teatterillisen teatterin periaatetta. Yhteist\u00e4 heille oli kopioivan naturalismin vastustaminen. He eiv\u00e4t pyrkineet el\u00e4m\u00e4n vaan taiteen totuuteen.<\/p>\n<p><strong>Mihail Bulgakov <\/strong>(1891\u20131940) on kirjailija, jonka kohtalo nivoutui Moskovan Taiteellisen Teatteriin sek\u00e4 Stalinin oikkuihin. Neuvostoliiton diktaattori halusi ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4rn\u00e4t\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 Bulgakovia l\u00e4hell\u00e4\u00e4n, mutta samalla est\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 julkaisemasta teoksiaan. Ven\u00e4j\u00e4n sis\u00e4llissotaa kuvaava <em>Valkokaarti<\/em> (1925) ja samaan tematiikkaan pohjautuva <em>Turbinien p\u00e4iv\u00e4t<\/em> (1926) sympatiseerasi kriitikoiden mielest\u00e4 liikaa valkoisia ven\u00e4l\u00e4issotilaita. Sen sijaan itse Stalin oli selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla kiinnostunut ja vaikuttunut n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 ja h\u00e4n n\u00e4ki sen useita kertoja. N\u00e4ytelm\u00e4 <em>Purppurasaari<\/em> (1928), jonka Tairov ohjasi, haukuttiin ja poistettiin ohjelmistoista. Vaikka Bulgakov toimi MHT:n dramaturgina, h\u00e4nen n\u00e4ytelmi\u00e4\u00e4n ei esitetty. Viimeiset vuodet h\u00e4n valmisteli suurta fantastista romaaniaan <em>Master i Margareta (Saatana saapuu Moskovaan<\/em>). N\u00e4ytelm\u00e4t, kuten Moli\u00e8resta kertovaan <em>Hurskastelijoiden salaliittoon<\/em> tematisoivat taiteilijan ja vallan suhdetta. <em>Teatteriromaani<\/em> on riemukas satiiri omahyv\u00e4isest\u00e4 teatterinjohtajasta, ja sen kohteena on ilmiselv\u00e4sti Stanislavski. Bulgakovin Moli\u00e8re-el\u00e4m\u00e4kerta on my\u00f6s suomennettu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ven\u00e4j\u00e4n taloudellinen ja poliittinen takapajuisuus 1900-luvun alussa L\u00e4nsi-Eurooppaan n\u00e4hden oli suuri. Vaikka teollistuminen oli k\u00e4ynnistynyt, se oli keskittynyt vain harvoihin kaupunkeihin. Muualla elettiin maataloudesta. Kauppias- ja teollisuuspiirit olivat vaurastuneet ja sivuuttamassa vanhaa maa-aatelistoa taloudellisena voimana. 1900-luvun alussa Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4vi monia sotia etel\u00e4n suunnalla. Ratkaisevaksi muodostui Japanin kanssa k\u00e4yty sota 1905, jolloin Ven\u00e4j\u00e4n kaksi laivastoa, Tyynenmeren [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1149"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1149"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1149\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2482,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1149\/revisions\/2482"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1149"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1149"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1149"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}