{"id":1151,"date":"2016-08-03T07:05:53","date_gmt":"2016-08-03T04:05:53","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1151"},"modified":"2021-10-27T21:34:45","modified_gmt":"2021-10-27T18:34:45","slug":"7-4-ekspressionismi-saksassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/7-4-ekspressionismi-saksassa\/","title":{"rendered":"
7.4<\/div> Ekspressionismi Saksassa"},"content":{"rendered":"

Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkiseuraukset eri maissa olivat erilaiset. Euroopan maiden intellektuellit olivat ker\u00e4\u00e4ntyneet Z\u00fcrichiin ja viett\u00e4neet aikaansa maanpaossa luoden uutta taidetta. Sodan j\u00e4lkeen oli voittajiin kuuluneen ymp\u00e4rysvalta Ranskan p\u00e4\u00e4kaupunki t\u00e4ynn\u00e4 valoisaa el\u00e4m\u00e4nuskoa, vaurautta ja iloittelua. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 maa oli k\u00e4rsinyt suuresti sodassa ja menett\u00e4nyt yli miljoona kolmesataatuhatta sotilasta.<\/p>\n

T\u00e4ysin p\u00e4invastoin oli kuitenkin Saksassa, joka oli menett\u00e4nyt l\u00e4hes kaiken h\u00e4vitt\u00e4viss\u00e4 olevan melkein kahden miljoonan kaatuneen lis\u00e4ksi. Vuonna 1871 perustetun Saksan keisarikunnan romahdus merkitsi hierarkkisen, patriarkaalisen ja autoritaarisen valtion luhistumista. Sotilasmahdin my\u00f6t\u00e4 luhistui my\u00f6s teollisesti ja kulttuurisesti kehittynyt valtio, jonka poliittinen vaikutus Euroopassa ennen sotaa oli ollut mittava.<\/p>\n

T\u00e4llainen kokonaisvaltainen romahdus oli j\u00e4rkytys my\u00f6s saksalaisille itselleen. Sodan loppuvaiheessa saksalaiset olivat k\u00e4rsineet kovasti, mik\u00e4 oli my\u00f6t\u00e4vaikuttanut sodanvastaisen ja vallankumouksellisen liikehdinn\u00e4n syntymiseen. Saksassa syttyi vallankumous loka-marraskuun vaihteessa 1918. Silloin keisari Wilhelm II:n syrj\u00e4ytettiin, aselepo solmittiin, ja sosiaalidemokraattinen hallitus otti vallan.<\/p>\n

Jyrkempi sosialistisiipi, Spartakus-liitto, halusi vied\u00e4 vallankumouksen pidemm\u00e4ll\u00e4 vuotta aiemmin tapahtuneen Ven\u00e4j\u00e4n lokakuun vallankumouksen hengess\u00e4. Baijerin osavaltioon perustettiinkin hetkeksi neuvostotasavalta. Vallankumous luhistui kasaan sen j\u00e4lkeen, kun vapaaehtoiset Freikorps<\/em>-joukot olivat murhanneet vallankumousjohtajat Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknechtin Berliiniss\u00e4 tammikuussa 1919.<\/p>\n

Saksan uusi tasavalta tunnetaan nimell\u00e4 Weimarin tasavalta, sill\u00e4 kansalliskokous oli kokoontunut vuonna 1919 samaan teatteriin Weimarissa laatimaan s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4, jossa Goethe ja Schiller olivat vaikuttaneet. Tasavallan perustuslaista tuli heikko, mink\u00e4 vuoksi valtio oli jatkuvassa hallituskriisiss\u00e4. Se joutui maksamaan mittavia sotakorvauksia samalla kuin hyperinflaatio laukkasi. Kaiken lis\u00e4ksi Ranska miehitti omatoimisesti Saksalle t\u00e4rke\u00e4n alueen Ruhrin alueen vuonna 1923, joka tuntui olevan monelle maltillisemmallekin saksalaiselle lopullinen n\u00f6yryytys. Jo ennen maailmansotaa Saksassa oli el\u00e4nyt vahva ajattelutraditio, jossa parlamentaarista demokratiaa pidettiin l\u00e4hinn\u00e4 ep\u00e4sivistyneen\u00e4 riitelyn\u00e4. Weimarin tasavallan toimintakyvytt\u00f6myys tuntui vahvistavan mielikuvaa demokraattisen j\u00e4rjestelm\u00e4n kyvytt\u00f6myydest\u00e4. Spartakistien vallankumousyrityksen j\u00e4lkeen seurasi useampia puolisotilaallisten ja \u00e4\u00e4rioikeistolaisten ryhmittymien vastavallankumousyrityksi\u00e4. Tyytym\u00e4tt\u00f6myys tasavaltaan kanavoitui \u00e4\u00e4riliikkeisiin, mik\u00e4 edesauttoi Kansallissosialistisen puolueen menestyst\u00e4.<\/p>\n

1920-luvun alkaessa Saksan kadut olivat siis t\u00e4ynn\u00e4 sotainvalideja ja kodittomia. Ty\u00f6l\u00e4isten radikaalein aines istui vankiloissa. Vapauduttuaan se kohtasi massiivisen ty\u00f6tt\u00f6myyden, k\u00f6yhyyden ja inflaation sek\u00e4 maan, jossa koettiin laajalti katkeruutta ja ep\u00e4oikeudenmukaisuutta.<\/p>\n

Taideilmi\u00f6n\u00e4 ekspressionismi<\/strong> tarkoittaa suuntausta, jossa taiteilijan omaan kokemukseen tai tunnelataukseen perustuva ulosp\u00e4in suuntautuva ilmaisu korostuu. Kun kuvataiteessa impressionismi viittaa sanaan impressio eli vaikutelma, viittaa ekspressionismi sanaan ekspressio, ilmaisu.<\/strong><\/p>\n

Monet vuosisadan alun ismit, kuten naivismi, fauvismi ja kubismi, saivat saksalaisessa kuvataiteessa rinnalleen ekspressionistisen suuntauksen. Sen ominaispiirteit\u00e4 olivat vahvoilla piirteill\u00e4 tyylittelev\u00e4, taiteilijan omaa, usein ahdistavaa maailmankokemusta heijasteleva ilmaisu. Ekspressionismi oli oikeastaan ilmaantunut jo 1910-luvun alussa, mutta maailmansodan kokemus, sen henkinen ja aineellinen kriisi, muutti ekspressionismin merkityst\u00e4 ratkaisevasti.<\/p>\n

Kuvataiteen kautta ekspressionismi siirtyi teatteriin, jossa se n\u00e4kyi (1) skenografiassa. Maalaustaide vaikutti lavastuksiin. My\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 alettiin n\u00e4hd\u00e4 voimakkaita vinoviivaisia linjoja, vahvoja v\u00e4ripintoja, \u201dv\u00e4\u00e4ristyneit\u00e4\u201d figuureja sek\u00e4 painajaismaisia tai unenomaisia maisemia ja n\u00e4kyj\u00e4.<\/p>\n

Ekspressionismi teatterissa ilmeni (2) my\u00f6s dramatiikassa. N\u00e4ytelm\u00e4t on usein kuvattu yhden keskushenkil\u00f6n kautta, joka joutuu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiin tilanteisiin. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6n \u201dyksi idea\u201d, kuten ihmiskunnan pelastaminen, saattaa kasvaa pakkomielteeksi asti. Usein taustalla voi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s uuden freudilaisen ajattelun vaikutusta, sill\u00e4 ekspressionismin aiheisiin kuului usein sukupolvien konflikti: pojan suhde is\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n edustamaan maailmaan sek\u00e4 is\u00e4nmurhan tematiikka.<\/p>\n

Suurta universaalia vapautusajatusta julistava \u201dmessiaaninen yksil\u00f6\u201d kuvataan usein suhteessa ihmisjoukkoon, esimerkiksi ty\u00f6l\u00e4isten massaan. Vaikka p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 julistaa vaatimusta ”uudesta ja paremmasta ihmisest\u00e4”, h\u00e4n saattaa itse joutua uhriksi esimerkiksi kovasyd\u00e4misyydelle, kyynisyydelle, aineelliselle eduntavoittelulle tai militarismin sitkeydelle. Spartakistikapinan ja muiden vallankumousten j\u00e4lkeen t\u00e4rkeiksi teemoiksi nousivat vallankumouksen, yksil\u00f6n ja massojen etiikan v\u00e4liset suhteet ja ristiriidat sek\u00e4 toisaalta my\u00f6s pettymysten ja ep\u00e4onnistumisten tunnot.<\/p>\n

Voimakkaita tunnekokemuksia ja alitajunnan kahlitsemattomia voimia esille tuova draama edellytti (3) voimakkaisiin tunnepurkauksiin ylt\u00e4v\u00e4\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4ilmaisua: ulosp\u00e4in purkautuvaa ja ekspressiivist\u00e4 n\u00e4yttelemist\u00e4.<\/p>\n

Edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4<\/h2>\n

Ekspressionismin edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6iksi on hahmotettu yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 Georg B\u00fcchnerin<\/strong> Woyzeck<\/em> (1836), jonka kantaesitys oli vasta 1913. Siit\u00e4 tuli itse asiassa avaus 1900-luvun draamalle. N\u00e4ytelm\u00e4 kuvaa tarkasti ne yhteiskunnalliset tekij\u00e4t, jotka vaikuttavat ihmiseen ulkopuolisena paineena. Sen lis\u00e4ksi ihmisen sis\u00e4inen maailma my\u00f6s saa ilmaisunsa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Sotilas Woyzeckin sekoaminen ja h\u00e4nen tekem\u00e4ns\u00e4 murha sek\u00e4 h\u00e4nen ahdistuksensa olivat yksi esikuva ekspressionisteille, sek\u00e4 temaattisesti ett\u00e4 tyylillisesti. Woyzeckin sis\u00e4inen maailma v\u00e4littyy esimerkiksi monologeilla sek\u00e4 esineiden ja v\u00e4rien symboliikalla. B\u00fcchnerin lis\u00e4ksi vanhemmista esikuvista saksalaisille ekspressionisteille mainittakoon Fjodor Dostojevskin romaanit, varsinkin Rikos ja rangaistus. <\/em>Niiss\u00e4 subjektiivisen kuumeisilla ja n\u00e4ynomaisilla kohtauksilla on keskeinen merkitys.<\/p>\n

Toinen ekspressionismin edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 oli Strindberg<\/strong>. Erityisesti h\u00e4nen kamarin\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 avasivat kokonaan uuden tavan yhdist\u00e4\u00e4 reaalitodellisuutta n\u00e4kyihin, uneen ja houreeseen, jotka voivat olla sek\u00e4 makaabereja ett\u00e4 korostetun kauniita ja lyyrisi\u00e4.<\/p>\n\n\t\t