{"id":1153,"date":"2016-08-03T07:06:59","date_gmt":"2016-08-03T04:06:59","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1153"},"modified":"2021-10-27T21:31:48","modified_gmt":"2021-10-27T18:31:48","slug":"7-3-leikkiva-moderni-futurismi-dada-surrealismi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/7-3-leikkiva-moderni-futurismi-dada-surrealismi\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">7.3<\/div> Leikkiv\u00e4 moderni \u2014 futurismi, dada, surrealismi"},"content":{"rendered":"<h5>1900-luvun teatterin ymm\u00e4rt\u00e4miseksi on el\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4 yh\u00e4 uudelleen paitsi maailmansotaa edelt\u00e4v\u00e4n aikakauden j\u00e4ykkyyteen ja p\u00f6n\u00e4kkyyteen, my\u00f6s autoritaarisiin yhteiskuntiin, jyrkkiin luokkavastakohtaisuuksiin, militarismiin sek\u00e4 sen rinnalla yh\u00e4 mahtavampaan teollisuuteen, samalla my\u00f6s sotateollisuuteen. Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 el\u00e4myksellinen kiinnekohta ovat maailmansodan tuottamat k\u00e4rsimykset ja ruumiskasat.<\/h5>\n<p>Vuodet 1914\u20131918 muuttivat Eurooppaa pysyv\u00e4sti. Maailmansotaan liittyiv\u00e4t ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4t kuolonuhreja, juoksuhautojen ja asemasodan loputon kurjuus, hirve\u00e4 sotav\u00e4symys ja lopulta vallankumoukset Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Saksassa. Sodan seurauksena kolme keisaria kukistui ja toistakymment\u00e4 uutta valtiota syntyi. Palaamme my\u00f6hemmin viel\u00e4 monta kertaa siihen, miss\u00e4 tunnelmissa 1920-luku k\u00e4ynnistyi eri puolilla maailmaa.<\/p>\n<p>Teatteria mullistukset muuttivat monella tavalla. Ensin suuntaamme huomiomme intellektuellien harrastuksiin. Vaikka ne olivat vaikutuspiirilt\u00e4\u00e4n varsin rajallisia, ne vaikuttivat olennaisesti taideteoksen rajojen uudelleenm\u00e4\u00e4rittelyyn, taiteen kent\u00e4n uusiutumiseen ja modernin taiteen historiaan.<\/p>\n<h2><em>Kuningas Ubu <\/em><\/h2>\n<p><strong>Alfred Jarry <\/strong>(1873\u20131907) on kiistatta kaiken aidosti anarkistisen teatterin is\u00e4. H\u00e4nen kouluaikainen nukken\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4, jossa h\u00e4n pilkkasi fysiikanopettajaansa on n\u00e4ytelm\u00e4n <strong><em>Kuningas Ubu <\/em><\/strong>pohjana. <em>Kuningas Ubun<\/em> esityksest\u00e4 10.12.1896 Lugn\u00e9-Po\u00ebn teatterissa (Th\u00e9\u00e2tre de l\u2019Oeuvre\u2019ss\u00e4) tuli legendaarinen tapaus, tai oikeammin siit\u00e4 luotiin sellainen (ks. <a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/6-10-modernin-juuret-ja-august-strindberg\/\">6.10\u00a0Modernin juuret ja August Strindberg<\/a>)<\/p>\n<p>My\u00f6hemm\u00e4n paisutellun version mukaan jo esityksen ensimm\u00e4iseen repliikkiin \u201dmerdre!\u201d \/ suomeksi \u201dPask<strong>r<\/strong>a!\u201d tai \u201dPaska<strong>ra<\/strong>t!\u201d olisi reagoitu katsomossa tuomitsevin huudoin. Protestointi olisi jatkunut esityksen kuluessa. Yleis\u00f6lle esitettiin n\u00e4ytelm\u00e4 h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n r\u00f6yhke\u00e4st\u00e4, vallanhimoisesta ja ahneen vulgaarisesta em\u00e4siasta, Is\u00e4 Ubusta ja h\u00e4nen vaimostaan ja perheest\u00e4\u00e4n. Juonittelemalla, pett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja tapattamalla Puolan kuninkaan Ubu anasti kruunun, mutta joutui lopulta pakenemaan maasta.<\/p>\n<p>N\u00e4ytelm\u00e4n repliikit ovat mahdollisimman yksinkertaisia. Toiminta on nopeaa, niin kuin markkinoiden nukketeatterissa, jossa toinen pamputtaa toista p\u00e4\u00e4h\u00e4n \u2013 ja pam! Esityst\u00e4 katsomassa ei kuitenkaan ilmeisesti ollut siveellisesti tuohtuvaa porvaristoa; sellaista yleis\u00f6\u00e4 ei ollut olemassakaan Pariisissa. Sen sijaan esityksen yleis\u00f6 koostui pikemminkin \u00e4lymyst\u00f6st\u00e4 ja boheemeista, jotka pitiv\u00e4t esityst\u00e4 banaalina ja pitk\u00e4veteisen\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1153 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"993\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Jarry-Kuningas-Ubu-pilapiirros-jalkeen-theatre-Antoinen-esityksen-1908.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2473\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Jarry-Kuningas-Ubu-pilapiirros-jalkeen-theatre-Antoinen-esityksen-1908.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Jarry-Kuningas-Ubu-pilapiirros-jalkeen-theatre-Antoinen-esityksen-1908-800x722.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Jarry-Kuningas-Ubu-pilapiirros-jalkeen-theatre-Antoinen-esityksen-1908-200x181.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Jarry-Kuningas-Ubu-pilapiirros-jalkeen-theatre-Antoinen-esityksen-1908-768x693.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2473'>\n\t\t\t\tJarry, Kuningas Ubu, pilapiirros Theatre Antoinen esityksen j\u00e4lkeen, 1908. [Ronald Harwood: All the World\u2019s a stage. 1984]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"637\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Jarry-oma-piipirros-Kuningas-Ubun-alkup.laitokseen-1896.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-685\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Jarry-oma-piipirros-Kuningas-Ubun-alkup.laitokseen-1896.jpg 637w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Jarry-oma-piipirros-Kuningas-Ubun-alkup.laitokseen-1896-127x200.jpg 127w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Jarry-oma-piipirros-Kuningas-Ubun-alkup.laitokseen-1896-510x800.jpg 510w\" sizes=\"(max-width: 637px) 100vw, 637px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-685'>\n\t\t\t\tJarry, oma piipirros Kuningas Ubun alkuper\u00e4islaitokseen, 1896. [Michel Arriv\u00e9: Peintures, Gravures &#038; Dessins d\u2019Alfred Jarry. 1968]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><em>Kuningas Ubun<\/em> esityksen estetiikka oli tarkoituksellisen karkea ja kaavamainen. Se ei antanut mit\u00e4\u00e4n arvoa yhdellek\u00e4\u00e4n sovinnaiselle odotukselle, koski se sitten n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, teatteria tai yhteiskuntamoraalia. Jarry oli kirjoittanut tarinaan jatko-osia, jotka h\u00e4n julkaisi samaan aikaan, kun h\u00e4n perusti \u201dk\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien tieteiden instituutin\u201d Patafysiikan korkeakoulun. Sen nimiss\u00e4 h\u00e4n jatkoi kirjoitteluaan edustaen <strong>varhaista surrealismia<\/strong> ja luoden itsest\u00e4\u00e4n julkkishahmon.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1896 <em>Le Roi Ubu ou les Polonais (Kuningas Ubu eli puolalaiset)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1898 <em>Ubu cocu (Aisankannattaja Ubu)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1900 <em>Ubu encha\u00een\u00e9 (Kahlehdittu Ubu)<\/em><\/p>\n<h2>Futurismi<\/h2>\n<p>On v\u00e4itetty, ett\u00e4 kukaan <em>Kuningas Ubun<\/em> ensi-illan n\u00e4hneist\u00e4 ei pystynyt unohtamaan sit\u00e4. Er\u00e4s n\u00e4ist\u00e4 oli Pariisissa opiskeleva, tai pikemminkin siell\u00e4 aikaansa viett\u00e4v\u00e4 aristokraattinen italialainen, 20-vuotias <strong>Filippo Tommaso Marinetti<\/strong> (1876\u20131944). Marinetti harrasti kaikkea mahdollista, mit\u00e4 rikas ja joutilas nuorimies voi tehd\u00e4. H\u00e4n julkaisi muun muassa n\u00e4ytelm\u00e4n <em>Kuningas Bombance<\/em> (1906) joka muistuttaa <em>Kuningas Ubua<\/em>.<\/p>\n<p>Vuonna 1909 Marinetti julkaisi Figaro-lehdess\u00e4 manifestin, josta tuli <strong>futurististen manifestien<\/strong> edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4. Marinettin yst\u00e4v\u00e4piiri julkaisi sen j\u00e4lkeen erilaisia uuden taiteen manifesteja tihe\u00e4\u00e4n tahtiin. N\u00e4ihin aikoihin eurooppalaiset kulttuuri- ja taidelehdet olivat t\u00e4ynn\u00e4 erilaisia taidejulistuksia. Niit\u00e4 yhdisti halu paiskata vanhat, museaaliset taidemuodot romukoppaan. Taiteen tuli p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon museaalisuudesta ja suuntautua nykyaikaan ja tulevaisuuteen. Kaikki nykyajan ilmi\u00f6t, koneet, teknologia ja uusi aikak\u00e4sitys vaativat uutta taidetta. Sille olisi ominaista vanhojen ihanteiden ja arvojen kumoaminen, kaiken pilkkaaminen ja yleis\u00f6n vet\u00e4minen osallistujaksi juttuihin mukaan. \u00c4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n vaadittiin kirjastojen ja museoiden h\u00e4vitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1153 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"900\" height=\"654\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ballan-luonnostelmi-liikeradoiksi-Koneiden-typografiaan-1914.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-688\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ballan-luonnostelmi-liikeradoiksi-Koneiden-typografiaan-1914.jpg 900w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ballan-luonnostelmi-liikeradoiksi-Koneiden-typografiaan-1914-200x145.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ballan-luonnostelmi-liikeradoiksi-Koneiden-typografiaan-1914-800x581.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 900px) 100vw, 900px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-688'>\n\t\t\t\tBallan luonnostelmia liikeradoiksi, Koneiden typografiaan, 1914. [RoseLee Goldberg: Performance Art from Futurism to the Present. 1988]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>Hiiteen logiikka, loisto ja koristelu. Olennaista on skandaali, show ja provokaatio!<\/strong><\/p>\n<p>Toiseksi toimintamuodoksi manifestien rinnalle kehittyiv\u00e4t <strong>futuristiset iltamat<\/strong>. Niist\u00e4 tuli er\u00e4\u00e4nlaisia moni- ja poikkitaiteellisia happeningeja, joissa eri alojen taiteilijat h\u00e4mm\u00e4styttiv\u00e4t yleis\u00f6\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vill\u00e4 kokeiluilla. Niiss\u00e4 luettiin manifesteja, maalattiin improvisoituja tauluja tai n\u00e4htiin ihmekoneita, puhuvia laitteita, hupaisia lyhyit\u00e4 kohtauksia ja selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 n\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4, jotka joskus olivat pelkk\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nek\u00e4st\u00e4 m\u00f6lin\u00e4\u00e4. Tilaa k\u00e4ytettiin monella eri tavalla. Tilaan tehtiin kineettisi\u00e4 veistoksia sek\u00e4 futuristisia baletteja. Niiss\u00e4 esill\u00e4 oli kehittyneit\u00e4 ja muokattuja ihmisfiguureja, liikkuvia veistoksia, valaistusefektej\u00e4 ja valotaideteoksia.<strong> (E. Prampolini)<\/strong><\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1153 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"734\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Futuristinen-ilta-1911.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-686\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Futuristinen-ilta-1911.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Futuristinen-ilta-1911-200x133.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Futuristinen-ilta-1911-800x534.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-686'>\n\t\t\t\tFuturistinen ilta, Umberto Boccionin pilapiirros, 1911. [RoseLee Goldberg: Performance Art from Futurism to the Present. 1988]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Lis\u00e4ksi tehtiin <strong>\u00e4\u00e4nikokeiluja<\/strong>: melumusiikkia, eli \u201dmeluusikoitten\u201d soittamia konsertteja, kova\u00e4\u00e4nist\u00f6tter\u00f6laitteita sek\u00e4 ensimm\u00e4iset kokeilevat radio-ohjelmat (<strong>L. Russolo<\/strong>).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1153 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"764\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Russolo-meluinstrumentit-1913.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-687\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Russolo-meluinstrumentit-1913.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Russolo-meluinstrumentit-1913-200x139.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Russolo-meluinstrumentit-1913-800x556.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-687'>\n\t\t\t\tRussolo, meluinstrumentit, 1913. [RoseLee Goldberg: Performance Art from Futurism to the Present. 1988]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Marinettin omaksi bravuuriksi muodostui vuonna 1912 ensi kerran esitetty <em>Zang Bumb Bumb<\/em>, jossa h\u00e4n yksin\u00e4\u00e4n esitti Italian armeijaa valtaamassa Adrianopoliksen kaupunkia turkkilaisilta. Sen lis\u00e4ksi Marinettin esitykset alkoivat yh\u00e4 useammin saada patrioottisen kansallisia piirteit\u00e4 (Italia oli taistelussa It\u00e4valtaa vastaan). Sen vuoksi ei ole ihme, ett\u00e4 maailmansodan j\u00e4lkeen 1920-luvun alussa Marinetti ja h\u00e4nen futuristinen teatteriryhm\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hestyi yh\u00e4 enemm\u00e4n Mussolinia ja fasisteja. Heid\u00e4n dynaaminen, tehoa tavoitteleva, usein aggressiivinen esitystapansa heijasti sit\u00e4 uhoa ja autoritaarisuuden ihailua, joka muutenkin oli ajan henki. Energisyys oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja sotaa pidettiin energisyyden ylinp\u00e4n\u00e4 muotona. T\u00e4llaiset ajatukset olivat l\u00e4hell\u00e4 fasistien maskuliinisten voimien ihanteita.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-5' class='gallery galleryid-1153 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"680\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Marinettin-runokok.-etusivu-1914.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-5-689\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Marinettin-runokok.-etusivu-1914.jpg 680w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Marinettin-runokok.-etusivu-1914-136x200.jpg 136w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Marinettin-runokok.-etusivu-1914-544x800.jpg 544w\" sizes=\"(max-width: 680px) 100vw, 680px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-5-689'>\n\t\t\t\tMarinettin runokokoelman etusivu, 1914. [RoseLee Goldberg: Performance Art from Futurism to the Present. 1988]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Teatterin suhteen futuristit hakeutuivat mahdollisimman v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n, kabareemaiseen muotoon. Vuosina 1915\u20131916 futuristit tekiv\u00e4t 26 lyhytn\u00e4ytelm\u00e4\u00e4. <strong>Synteettinen teatteri<\/strong> tarkoitti esimerkiksi <em>Romeon ja Julian<\/em> esitt\u00e4mist\u00e4 viidess\u00e4 minuutissa.<\/p>\n<p><strong>Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 futuristit<\/strong> olivat my\u00f6s varsin t\u00e4rke\u00e4 ryhm\u00e4 ja sit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isen modernin taiteen ydinryhm\u00e4n\u00e4. Futuristit olivat tsaarinvallan vastustajia ja poliittisesti radikaaleja. Heist\u00e4 kuuluisin oli runoilija <strong>Vladimir Majakovski<\/strong>. Marinetti ja ven\u00e4l\u00e4iset futuristit eiv\u00e4t kuitenkaan koskaan l\u00f6yt\u00e4neet yhteist\u00e4 s\u00e4velt\u00e4, ja kertomus ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 avantgardesta onkin esitetty omassa jaksossaan.<\/p>\n<p>Kaiken kaikkiaan futuristinen teatteri pyrki pelastamaan teatteritaiteen museoitumiselta ja luomaan yleis\u00f6n ja esitt\u00e4jien konfrontaatio ja sekoittuminen. Oleellista futurismissa oli my\u00f6s uuden teknologian hy\u00f6dynt\u00e4minen multimediaesitysten luomiseksi sek\u00e4 simultaanisuuden ja monen n\u00e4k\u00f6kulman samanaikainen k\u00e4ytt\u00f6. Kauaskantoista oli futurismin antikirjallinen ja logiikan vastainen pohja sek\u00e4 taiteiden raja-aitojen rikkominen.<\/p>\n<h2>Dada<\/h2>\n<p>Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana ymp\u00e4ri Eurooppaa Z\u00fcrichiin ker\u00e4\u00e4ntyneet intellektuellit muodostivat Cabaret Voltairessa dynaamisen ja itse\u00e4\u00e4n stimuloivan piirin, jonka johtohahmoksi nousi runoilija <strong>Tristan Tzara <\/strong>(1896\u20131963). Keskeiseksi taiteen lajiksi muodostui runous, vaikka muutkin lajit olivat edustettuina. <strong>Dada <\/strong>on yhteisnimi runoudelle, joka \u201dei merkitse mit\u00e4\u00e4n tai merkitsee jotakin\u201d ja joka yht\u00e4aikaa sek\u00e4 on ett\u00e4 ei ole.<\/p>\n<p>Koska maailma on j\u00e4rjet\u00f6n, siihen ei voi vastata muulla kuin j\u00e4rjett\u00f6myydell\u00e4 sek\u00e4 hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoisesti yritykset muodostaa ohjelmia tai edes taideteoksen perinteist\u00e4 kokonaisuutta, sen sulkeutuvaa rakennetta. Iltamissa esitettiin luentaa ja runoja, tansseja, lyhyit\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4 sek\u00e4 simultaanisia tilanteita. Vuosina 1916\u20131920 manifesteja ilmestyi seitsem\u00e4n. Dadan esitt\u00e4m\u00e4 kulttuurikritiikki oli \u201ds\u00e4\u00e4lim\u00e4t\u00f6nt\u00e4: se ilmaisi hirvitt\u00e4v\u00e4n ironian koko omaa aikakauttaan vastaan\u201d, niin kuin Olavi Paavolainen on ilmi\u00f6t\u00e4 kuvannut teoksessaan <em>Nykyaikaa etsim\u00e4ss\u00e4<\/em> (1929).<\/p>\n<p>Osa maanpakolaisista palasi sodan j\u00e4lkeen Berliiniin, jossa he vaikutivat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kuvataiteen alueella. Tzara itse siirtyi Pariisiin ja toimi joitakin vuosia dadaistien piirin johtohahmona. Pariisissa dadaistit j\u00e4rjestiv\u00e4t vuosina 1921\u20131922 viel\u00e4 joitakin iltamia. Lopulta joukko hajosi ja sekoittui muihin, l\u00e4hinn\u00e4 kuvataiteen alueella toimineisiin <strong>surrealisteihin<\/strong>. (kuva)<\/p>\n<h2>Surr\u00e9alisme<\/h2>\n<p>Surrealistit eiv\u00e4t mielt\u00e4neet itse\u00e4\u00e4n aluksi yhten\u00e4iseksi ryhm\u00e4ksi. Vasta vuonna 1938 n\u00e4yttely Pariisissa kokosi heid\u00e4n t\u00f6it\u00e4\u00e4n yhteen ja nimitys vakiintui. Teatterin kannalta t\u00e4rkein surrealisti oli maailmansodassa kuollut runoilija <strong>Guillaume Apollinaire<\/strong> (1880\u20131918). H\u00e4nen n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 <em>Teiresiaan tissit<\/em> (<em>Les mamelles de Tir\u00e9sias<\/em>,1903\/1917), m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4lt\u00e4\u00e4n <em>drame surr\u00e9aliste<\/em>, oli syntynyt Jarryn inspiroimana. (kuva)<\/p>\n<p><strong>Andr\u00e9 Breton<\/strong> (1896\u20131966) oli lanseerannut k\u00e4sitteen <strong>automaattikirjoitus<\/strong>. Se tarkoittaa vapaata assosiaatioiden virtaa, jossa aineisto syntyy alitajunnasta ja unessa, ja jota tietoisuuden ei tarvitsekaan kontrolloida. Se tietenkin oli olennaista kaikelle modernille kirjallisuudelle ja kuvataiteelle.<\/p>\n<p>Breton kuitenkin aktivoitui poliittisesti vuonna 1926 er\u00e4iden muiden kanssa ja ryhtyi kommunistiksi. H\u00e4n etsi surrealismille selv\u00e4sti militantimpaa ja yhteiskuntaan vaikuttavaa muotoa.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeinen Pariisi oli kuitenkin kuin Mekka kaikille taiteilijoille; varsinkin kotimaastaan emigroituneille ven\u00e4l\u00e4isille, jotka muodostivat Pariisissa valtavan yhdyskunnan. Se ett\u00e4 my\u00f6s kuvataiteilijat ja monilahjakkuudet ty\u00f6skenteliv\u00e4t teatterin parissa hedelm\u00f6itti taidemuotoa.<\/p>\n<p>Merkitt\u00e4vimpiin ryhmiin lukeutui <strong>Ven\u00e4l\u00e4inen baletti<\/strong>, <strong>Ballets Russes<\/strong>, joka vuosisadan alkuvuosina vieraili s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti Pariisissa. Seurueen johtajana oli <strong>Sergei Djagilev <\/strong>(1872\u20131929). Djagilevin Ven\u00e4l\u00e4inen baletti esitti rohkeita ja upeasti lavastettuja koreografioita muun muassa Stravinskin, Debussyn ja Ravelin teoksiin.<\/p>\n<p>1900-luvun tanssin kannalta erityisesti merkitt\u00e4v\u00e4 hahmo oli koreografi <strong>Mihail Fokin <\/strong>(1880\u20131942). <em>Ballets Russes<\/em>\u2019in lavastukset olivat eritt\u00e4in tyyliteltyj\u00e4 ja puvut rohkeita. Esityksien kokonaisuutta hallitsivat suuret muodot ja ideat, jotka olivat aluksi hyvin kansanomaisia ja my\u00f6s fantastisia. Ven\u00e4l\u00e4iset tanssijat emigroituivat p\u00e4\u00e4osin Pariisiin oman maansa vallankumouksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-6' class='gallery galleryid-1153 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"709\" height=\"900\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img399.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-6-2132\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img399.jpg 709w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img399-158x200.jpg 158w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img399-630x800.jpg 630w\" sizes=\"(max-width: 709px) 100vw, 709px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-6-2132'>\n\t\t\t\tRanskalainen johtaja teoksessa Paraati 1917 (Cocteau, Satie, Picasso). [RoseLee Goldberg. Performance Art from Futurism to the Present. 1988]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"760\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img402.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-6-2133\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img402.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img402-200x138.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img402-800x553.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-6-2133'>\n\t\t\t\tEiffel-tornin h\u00e4\u00e4pari teoksessa Paraati, 1917 (Cocteau, Satie, Picasso). [RoseLee Goldberg. Performance Art from Futurism to the Present. 1988]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1917 esitettiin <em>Ballets Russes<\/em>\u2019iss\u00e4 <strong>Jean Cocteaun<\/strong> ideoima, <strong>Erik Satien<\/strong> s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 ja <strong>Pablo Picasson<\/strong> lavastama ja puvustama teos <em>Paraati<\/em>. Siin\u00e4 sirkusseurue kulkee l\u00e4pi kaupungin mainostamassa itse\u00e4\u00e4n, mutta miss\u00e4\u00e4n vaiheessa itse n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ei esitet\u00e4. Esityst\u00e4 voisi kuvata hengelt\u00e4\u00e4n surrealistiseksi. Tyypillist\u00e4 siin\u00e4 oli fantastinen leikki ihmishahmoilla. Esityksess\u00e4 oli erilaisia muokattuja ihmishahmoja, kyttyr\u00f6it\u00e4 ja takapuolia, tai selv\u00e4sti kubistisia roolihahmoja kuten amerikkalainen ja ranskalainen johtaja. Esityst\u00e4 luonnehtii valtava keksimisen riemu; se oli fantasian ja taiteellisen rohkeuden riemujuhla. (1.kuva ranskalainen johtaja, 2.kuva <em>Eiffel-tornin h\u00e4\u00e4pari<\/em>)<\/p>\n<h5>Cocteau kirjoitti ja ohjasi paljon my\u00f6s teatterissa elokuvien ynn\u00e4 muiden lis\u00e4ksi.<\/h5>\n<h4>Jean Cocteau 1892\u20141963<\/h4>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1917 <em>Paraati \u2013 Ballets Russes (Picasson lavastus)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1920 <em>The Ox on the Roof<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1921 <em>Les Mari\u00e9s de la Tour Eiffel baletti: Eiffel-tornin h\u00e4\u00e4pari<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1922 <em>Antigone<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1926 <em>Orpheus<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1934 <em>Machine infernale Helvetinkone (=Oidipus myytti)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La voix humaine<\/em><\/p>\n<p>My\u00f6s muut kuvataitelijat, kuten <strong>Matisse<\/strong> ja <strong>Braque<\/strong> lavastivat tanssi- ja teatteriesityksi\u00e4. Toinen t\u00e4rke\u00e4 tanssiryhm\u00e4 oli <strong>Ballets Su\u00e9dois<\/strong>, <strong>Ruotsalainen baletti<\/strong>, joka esiintyi Pariisissa vuosina 1920\u20131925, johtajanaan <strong>Rolf de Mar\u00e9 <\/strong>(1888\u20131964). Kuvataiteilija<strong> Fernand L\u00e9ger <\/strong>(1881\u20131955) laati paljon lavastuksia ja puvustuksia Ballet Su\u00e9doisille. Niit\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Tukholman tanssimuseossa.<\/p>\n<h2>Bauhaus<\/h2>\n<p>Jossain mieless\u00e4 surrealistien kanssa samanhenkist\u00e4 ajattelua ilmeni my\u00f6s teatterikokeiluissa, joita tehtiin design- ja arkkitehtuurikoulu Bauhausin piiriss\u00e4 vuosina 1919\u20131932. Koulun johtajana oli arkkitehti Walter Gropius. Teatterin kannalta kiinnostava oli Bauhausin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ty\u00f6paja, jossa <strong>Oscar Schlemmer<\/strong> (1888\u20131943) teki sarjan kokeiluja vuosina 1923\u20131929. H\u00e4n rakensi esityksi\u00e4 ja koreografioita tarkasti geometristen ja matemaattisten tilahahmotusten mukaan. My\u00f6s h\u00e4n muokkasi ihmisi\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisiksi perusmuodoiksi, ik\u00e4\u00e4n kuin ihmisleluiksi, jotka olivat abstrakteja ja kolmiulotteisia hahmoja. Verbaaliset elementit j\u00e4tettiin pois, kun taas tilan, liikkeen, muodon, valon ja v\u00e4rin merkitys korostui. Pelkistettyihin muotoihin liittyi usein my\u00f6s surrealistista komiikkaa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-7' class='gallery galleryid-1153 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"852\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Bauhausin-nayttamokuva-jossa-projektioita.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-7-2474\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Bauhausin-nayttamokuva-jossa-projektioita.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Bauhausin-nayttamokuva-jossa-projektioita-800x620.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Bauhausin-nayttamokuva-jossa-projektioita-200x155.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Bauhausin-nayttamokuva-jossa-projektioita-768x595.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-7-2474'>\n\t\t\t\tBauhausin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva, jossa projektioita. Hirschfield-Mackin Valon\u00e4ytelm\u00e4. [Lux Feininger. Farkas Moln\u00e1r: The Theater of the Bauhaus. kuva 8]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"839\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Schlemmerin-Muototanssi-1927.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-7-692\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Schlemmerin-Muototanssi-1927.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Schlemmerin-Muototanssi-1927-200x153.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Schlemmerin-Muototanssi-1927-800x610.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-7-692'>\n\t\t\t\tSchlemmerin Muototanssi, 1927. [Bauhaus-Archiv, Magdalena Droste: Bauhaus. 2011]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"814\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Bauhausin-Nuoren-Teatterin-N-liittolaisvaikutteinen-revyy-1929.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-7-693\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Bauhausin-Nuoren-Teatterin-N-liittolaisvaikutteinen-revyy-1929.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Bauhausin-Nuoren-Teatterin-N-liittolaisvaikutteinen-revyy-1929-200x148.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Bauhausin-Nuoren-Teatterin-N-liittolaisvaikutteinen-revyy-1929-800x592.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-7-693'>\n\t\t\t\tBauhausin Nuoren Teatterin neuvostoliittovaikutteinen revyy, 1929. [Bauhaus-Archiv, Magdalena Droste: Bauhaus. 2011]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 kokeilut, jotka ker\u00e4siv\u00e4t valtavasti intellektuelleja ymp\u00e4ri Eurooppaa, painuivat 1930-luvulla unohduksiin. Kuitenkin Yhdysvaltoihin emigroituneet ty\u00f6pajan j\u00e4senet her\u00e4tteliv\u00e4t niit\u00e4 henkiin 1940- ja 1950-luvuilla. Sit\u00e4 kautta he vaikuttivat muun muassa amerikkalaiseen moderniin tanssiin, kuten Merce Cunninghamiin, ja edesauttoivat modernin tanssin elpymist\u00e4 Yhdysvalloissa 1950-luvulla.<\/p>\n<p>Aikakauden traditionaalinen teatteri tietenkin jatkoi niin kuin aiemminkin: se auttoi ihmisi\u00e4 unohtamaan arkensa. Taiteellisesti uutta luova suunta oli ekspressionismi. Se oli Bauhausia varhaisempi suuntaus, joka l\u00e4hestyi teatteria miltei vastakkaiselta suunnalta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1900-luvun teatterin ymm\u00e4rt\u00e4miseksi on el\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4 yh\u00e4 uudelleen paitsi maailmansotaa edelt\u00e4v\u00e4n aikakauden j\u00e4ykkyyteen ja p\u00f6n\u00e4kkyyteen, my\u00f6s autoritaarisiin yhteiskuntiin, jyrkkiin luokkavastakohtaisuuksiin, militarismiin sek\u00e4 sen rinnalla yh\u00e4 mahtavampaan teollisuuteen, samalla my\u00f6s sotateollisuuteen. Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 el\u00e4myksellinen kiinnekohta ovat maailmansodan tuottamat k\u00e4rsimykset ja ruumiskasat. Vuodet 1914\u20131918 muuttivat Eurooppaa pysyv\u00e4sti. Maailmansotaan liittyiv\u00e4t ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4t kuolonuhreja, juoksuhautojen ja asemasodan loputon kurjuus, hirve\u00e4 [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1153"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1153"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1153\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2475,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1153\/revisions\/2475"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1153"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1153"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1153"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}