{"id":1163,"date":"2016-08-03T07:20:27","date_gmt":"2016-08-03T04:20:27","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1163"},"modified":"2016-10-21T12:59:46","modified_gmt":"2016-10-21T09:59:46","slug":"6-10-modernin-juuret-ja-august-strindberg","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/6-10-modernin-juuret-ja-august-strindberg\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">6.10<\/div> Modernin juuret ja August Strindberg"},"content":{"rendered":"<p>Opintojakson p\u00e4\u00e4otsikossa on maininta, joka viittaa siirtymiseen realismista pois. Realismi ja naturalismi saivat vakavan haastajan symbolismista jo vuonna 1885, mutta ennen kaikkea 1890-luvulla. Vuonna 1885 symbolistinen n\u00e4kemys nousi rinnakkain naturalismin kanssa esille. Symbolismi oli taiteellisena liikkeen\u00e4 elitistisempi. Siin\u00e4 korostettiin sit\u00e4, kuinka taideteoksessa ei ole mit\u00e4\u00e4n mielt\u00e4, jos sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on pelkk\u00e4 luonnon kopiointi.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 runous on viittaavaa, suppeasanaista, ja se muodostaa oman maailmansa. Hyv\u00e4 runous voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ulottuvuuksia sek\u00e4 ihmisen sis\u00e4isest\u00e4 maailmasta ett\u00e4 omalakisesta poeettisesta todellisuudesta. Taiteen arvo ei ole todellisuuden j\u00e4ljittelykyvyss\u00e4, vaan sen kyvyss\u00e4 tuottaa uudenlaista todellisuutta. Taide on olemassa ennen kaikkea itse\u00e4\u00e4n varten.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1163 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"809\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img459.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-667\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img459.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img459-200x147.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img459-800x588.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img459-768x565.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-667'>\n\t\t\t\tVladimir Jegorovin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6luonnos Maeterlinckin n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n Sininen lintu Stanislavskin ohjaukseen Moskovan Taiteellisessa Teatterissa 1908. Ohjaus: Stanislavski, lavastus: Vladimir Jegorov [Herbert Marshall, The Pictorial History of the Russian Theatre. New York 1977]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Symbolistisen suuntauksen kirjallisia edustajia olivat muun muassa Stephane Mallarm\u00e9 (1842\u20131898) sek\u00e4 dramaatikkoinakin tunnetut Maurice Maeterlinck, Oscar Wilde, William Butler Yeats, Paul Claudel ja Hugo von Hoffmansthal.<\/p>\n<h4>Maurice Maeterlinck 1862\u20141949<\/h4>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1890 Tunkeilija <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1890 Sokea<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1893 Pell\u00e9as ja M\u00e9lisande<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1894 Tintagiles\u2019in kuolema<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1908 Sininen lintu<\/em><\/p>\n<p>Teatterin puolella symbolismi monipuolisti intiimiteattereiden valikoimaa. Runoilija <strong>Paul Fort<\/strong> (1872\u20131902) perusti <strong>Th\u00e9\u00e2tre d\u2019Art<\/strong>\u2019in (<strong>Taideteatterin<\/strong>), jossa aluksi esitettiin symbolististen runoilijoiden teoksia. Tiettyj\u00e4 tekstej\u00e4 varten ymp\u00e4rist\u00f6 visualisoitiin. Teatteri toimi vuosina 1890\u20131892. Siell\u00e4 esitettiin noin 42 kirjailijan tuotantoa, mutta jokaista teosta ainoastaan kerran.<\/p>\n<p>Viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi teatteri oli <strong>Aur\u00e9lien-Marie Lugn\u00e9-Po\u00eb<\/strong>\u2019n (1869\u20131948) perustama <strong>Th\u00e9\u00e2tre de l\u2019Oeuvre<\/strong>. Se toimi ensin 1893\u20131898, mutta avattiin uudelleen 1912\u20131929. Lugn\u00e9-Po\u00eb pyrki rakentamaan lavastuksen mahdollisimman yksinkertaiseksi v\u00e4rien ja maalauksellisten visioiden varaan. H\u00e4n luotti runouteen ja musiikkiin. Yhten\u00e4isyys muodostettiin kokonaisuuden tyylist\u00e4, ei pelk\u00e4n ulkoisen milj\u00f6\u00f6n kopiointina.<\/p>\n<p>Symbolistisen teatterin ongelmat liittyiv\u00e4t draaman toiminnallisten &#8221;lainalaisuuksien\u201d ankaruuteen. Niiden huomiotta j\u00e4tt\u00e4minen saattoi johtaa staattisuuteen ja tylsyyteen. Toinen peruskysymys oli tietenkin se, mill\u00e4 lailla lihallinen n\u00e4yttelij\u00e4 voi ilmaista jotakin aineetonta. Symbolisteihin ja heit\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 oleviin teatteritaiteellisiin pyrkimyksiin palataan seuraavan opintojakson alussa. Sit\u00e4 ennen on syyt\u00e4 esitell\u00e4 viel\u00e4 yksi teatterin merkkihenkil\u00f6.<\/p>\n<h2>Strindberg \u2014\u00a0teatteria moneen l\u00e4ht\u00f6\u00f6n<\/h2>\n<p>Shakespearen, Moli\u00e8ren, Schillerin, Ibsenin ja T\u0161ehovin seuraan draamakirjallisuuden merkkihenkil\u00f6ksi mahtuu <strong>August Johann Strindberg<\/strong> 1849\u20131912. Jos kuvittelemme n\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t samaan soutuveneeseen, on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 Strindberg alkaa r\u00e4yh\u00e4t\u00e4 ja kiukutella niin voimakkaasti, ett\u00e4 vene meinaa kaatua. H\u00e4n on valmiina heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Ibsenin ensimm\u00e4isen\u00e4 yli laidan, vaikka my\u00f6sk\u00e4\u00e4n muiden heitt\u00e4minen t\u00e4m\u00e4n seuraksi tuskin tuottaisi h\u00e4nelle omantunnontuskia. Syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 Strindberg on se henkil\u00f6, joka avasi dramatiikassa uuden vuosisadan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1163 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"678\" height=\"900\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Strindberg-1849-1912.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-668\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Strindberg-1849-1912.jpg 678w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Strindberg-1849-1912-151x200.jpg 151w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Strindberg-1849-1912-603x800.jpg 603w\" sizes=\"(max-width: 678px) 100vw, 678px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-668'>\n\t\t\t\tAugust Strindberg [Ronald Harwood: All the World\u2019s a stage. 1984]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>August Johann Strindbergist\u00e4 <\/strong>(1849\u20131912) on ilmestynyt mielenkiintoisia, my\u00f6s suomennettuja, el\u00e4m\u00e4kertoja. Niist\u00e4 mainitsemisen arvoinen on erityisesti Olof Lagercrantzin teos <em>August Strindberg<\/em> (1979, suomennettu), jossa h\u00e4n kumoaa myytit mielisairaasta ja sekop\u00e4isest\u00e4 kirjailijasta. Sen sijaan h\u00e4n korostaa Strindbergin uskomattoman energist\u00e4 ty\u00f6skentelytarmoa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista kirjailijan ammatin toteuttamista. H\u00e4n toteutti sit\u00e4 my\u00f6s heitt\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksiin omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. P. O. Enquist on teoksessaan <em>August Strindbergin el\u00e4m\u00e4<\/em> (1985) korostanut t\u00e4m\u00e4n syv\u00e4\u00e4 yksin\u00e4isyytt\u00e4. Kiinnostavan peilin muodostaa my\u00f6s Maj Dahlb\u00e4ckin el\u00e4m\u00e4kerta <em>Siri von Essen: n\u00e4yttelij\u00e4, vaimo <\/em>(1991) Strindbergin ensimm\u00e4isest\u00e4 vaimosta.<\/p>\n<p>Strindbergin tuotanto on tiiviiss\u00e4 yhteydess\u00e4 h\u00e4nen eri el\u00e4m\u00e4nvaiheisiinsa. Kirjallisessa tuotannossa tapahtuneet suunnanmuutokset tai uusien alueiden haltuunotot ovat olleet mahdollisia juuri rajujen el\u00e4m\u00e4nratkaisujen vuoksi. Subjektiivisuus on niin m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4 tekij\u00e4 Strindbergin draamatuotannossa, ett\u00e4 unkarilainen kirjallisuustieteilij\u00e4 Peter Szondi on nimennyt sen &#8221;min\u00e4-dramaturgiaksi&#8221;. Seuraavassa t\u00e4rkeimm\u00e4t Strindbergin henkil\u00f6kohtaiseen el\u00e4m\u00e4n ja proosateoksiin liittyv\u00e4t vuosiluvut. Draamatuotanto on koottuna erilliseen teosluetteloon.<\/p>\n<p>Vuonna 1867 Strindberg opiskeli l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 Uppsalassa, mutta palasi 1868 Tukholmaan ja ryhtyi kirjallisiin t\u00f6ihin. H\u00e4n el\u00e4tti itse\u00e4\u00e4n aluksi Kuninkaallisen kirjaston ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4. Strindberg rakastui suomalaissyntyiseen n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4n <strong>Siri von Esseniin<\/strong>, joka oli naimisissa Ruotsin ylh\u00e4isimpiin kuuluvassa aatelissuvussa (Wrangel). Siri von Essenin avioliitto purkautui. Seurasi skandaali, ja uuden parin pako K\u00f6\u00f6penhaminaan ja ulkomaille, Ranskaan, Saksaan ja Sveitsiin.<\/p>\n<p>Vuonna 1877 Strindbergin ensimm\u00e4inen avioliitto Siri von Essenin kanssa. Heid\u00e4n lapsensa olivat Karin ja Greta. Von Essenin ura n\u00e4ytttelij\u00e4n\u00e4 katkesi, koska he joutuivat asumaan muualla kuin Ruotsissa.<\/p>\n<p>Vuosina 1879\u20131887 syntyi merkitt\u00e4v\u00e4 proosatuotanto. Siin\u00e4 Strindberg uudisti ruotsin kielt\u00e4 ja loi modernin proosan, joka h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si vanhojen tekopyhyyksien ja julkisivujen kimppuun. H\u00e4n k\u00e4sitteli rohkeasti seksuaalimoraalia, josta h\u00e4n joutui v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s oikeuteen. Strindberg oli todellinen \u201dkauhukakara\u201d ja inhottu naturalisti. Strindberg aloitti my\u00f6s sepitteelliset, tai osin muokatut omael\u00e4m\u00e4kerralliset kirjansa, joissa h\u00e4n fabuloi omaa historiaansa. H\u00e4nen t\u00e4n\u00e4 aikana kirjoittamien teostensa keskeinen problematiikka rakentuu alemman yhteiskuntaluokan viriilin miehen ja yl\u00e4luokkaisemman degeneroituneeksi v\u00e4itetyn naisen v\u00e4lill\u00e4. Alaluokkaisuuttaan Strindberg liioitteli tietoisesti my\u00f6s poliittisista syist\u00e4. Jatkuva maanpako ja syyllisyys Siri von Essenin keskeytyneest\u00e4 urasta ja muista vaikeuksista ajoi avioliitton syv\u00e4\u00e4n kriisiin. Strindberg alkoi kirjoittaa <strong>naturalistisia pienoisn\u00e4ytelmi\u00e4<\/strong>, joista <strong><em>Is\u00e4<\/em><\/strong> ja <strong><em>Neiti Julie<\/em><\/strong> muodostuivat uusien intiimiteatterien ohjelmiston kulmakiviksi.<\/p>\n<p>Vuonna 1891 lopullinen avioero tapahtui Siri von Essenin kanssa. Von Essen muutti lapsineen Suomeen, jossa h\u00e4n el\u00e4tti perhett\u00e4\u00e4n muun muassa puheopettajana. Strindberg muutti Berliiniin, jossa h\u00e4n vuonna 1893 solmi toisen avioliittonsa saksalaisen toimittaja <strong>Frida Uhlin<\/strong> kanssa. Avioliitosta syntyi lapsi, Kerstin.<\/p>\n<p>Vuonna 1894 Strindberg asettui Pariisiin. H\u00e4nen intohimonsa alkemiaan, it\u00e4maiseen mystiikkaan salatieteisiin ja buddhalaisuuteen syttyiv\u00e4t. H\u00e4n kiinnostui my\u00f6s kristillisest\u00e4 pohdinnasta.<\/p>\n<p>Vuonna 1898 h\u00e4n kirjoitti ensimm\u00e4isen <strong>vaellus\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4<\/strong>, <em>Tie Damaskokseen. <\/em>Siin\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden vaellus etapilta toiselle on korvannut draamallisen toiminnan. Kaikilla etapeilla on oma filosofinen merkityksens\u00e4. Niiss\u00e4 pohditaan k\u00e4rsimyksen tarkoitusta sek\u00e4 syyn ja sovituksen problematiikkaa. Teoksen dramaturginen muoto muistuttaa keskiaikaista avoimempaa draamaa. Strindbergin luomalla uudenlaisella lajityypill\u00e4 oli vaikutusta 1900-luvun teatterille ja draamalle.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1163 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"689\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Strindberg-Tie-Damaskokseen-kantaesitys-1900.-Harriet-Bosse.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-669\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Strindberg-Tie-Damaskokseen-kantaesitys-1900.-Harriet-Bosse.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Strindberg-Tie-Damaskokseen-kantaesitys-1900.-Harriet-Bosse-200x125.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Strindberg-Tie-Damaskokseen-kantaesitys-1900.-Harriet-Bosse-800x501.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-669'>\n\t\t\t\tStrindberg, Tie Damaskokseen, kantaesitys, 1900. Oikealla Harriet Bosse. [Carl-Gustav Pettersson &#038; Theres Smids: Teaterhistoria. 1995]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Samalla Strindberg jatkoi perusteellisiin historiaharrastuksiinsa tukeutuen Ruotsin historian kartoitusta. H\u00e4n kirjoitti sarjan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n <strong>h\u00e4ijyj\u00e4 kuningasn\u00e4ytelmi\u00e4<\/strong>. Niiss\u00e4 h\u00e4n riist\u00e4\u00e4 kaiken arvokkuuden Ruotsin historian keskeisilt\u00e4 hallitsijoilta ja antaa sen n\u00e4iden alempis\u00e4\u00e4tyisille neuvonantajille ja uskotuille. Tuotantoon mahtui my\u00f6s <strong>vertauskuvallisia satun\u00e4ytelmi\u00e4<\/strong> sek\u00e4 viel\u00e4 <strong>naturalistinen avioliittotaistelu<\/strong> <em>Kuolemantanssi<\/em>.<\/p>\n<p>Vuonna 1901 Strindberg solmi kolmannen avioliittonsa nuoren n\u00e4yttelij\u00e4tt\u00e4ren <strong>Harriet Bossen <\/strong>kanssa. Avioliitosta syntyi lapsi, Anne Marie. Strindberg kirjoitti ehk\u00e4 kaikkein hienoimman n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 <strong><em>Unin\u00e4ytelm\u00e4n<\/em><\/strong>. Siin\u00e4 vaellusdraama yhdistyy unen logiikkaan ja vapaan assosiaation dramaturgiaan.<\/p>\n<p>Vuonna 1903 kolmannen avioeron j\u00e4lkeen Strindberg kirjoitti vuosina 1907\u20131910 toimineelle <em>Intima Teaterille<\/em> nelj\u00e4 kamarin\u00e4ytelm\u00e4\u00e4. Niiss\u00e4 toistuu osa h\u00e4nen vanhoista teemoistaan. N\u00e4ytelm\u00e4t oli sijoitettu n\u00e4enn\u00e4isesti realistiseen milj\u00f6\u00f6seen. Niiden todellisuuskuvassa on kuitenkin jotakin selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n petomaisia ja kohtalonomaisia piirteit\u00e4. N\u00e4ytelmien fiktiivisen maailman ja runollisen tiiviyden vuoksi ne ovat vaikuttavia, filosofisia ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisesti vitaaleja teoksia. N\u00e4ihin teoksiin lukeutuivat <strong><em>Pelikaani<\/em><\/strong> ja aivan erityisesti <strong><em>Aavesonaatti<\/em>.<\/strong> Teoksilla Strindberg viitoitti tiet\u00e4 tulevalle: ekspressionismille ja absurdismille.<\/p>\n<p>Vuonna 1911, vain v\u00e4h\u00e4n ennen kuolemaansa, Strindberg sai kokea, kuinka Ruotsin ty\u00f6v\u00e4enliike ja liberaalit kunnioittivat h\u00e4nt\u00e4<strong> vapaamielisyyden suurena esitaistelijana<\/strong>. Silti Strindberg ei saanut koskaan Nobel-palkintoa. Kuninkaallinen kirjasto ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n halunnut h\u00e4nen j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4ist\u00e4 kirjallista j\u00e4\u00e4mist\u00f6\u00e4\u00e4n, joka hajosi. My\u00f6hemmin se on koottu h\u00e4nen viimeiseen asuntoonsa, joka sijaitsee Drottningsgatanin varrella.<\/p>\n<p>Strindbergin henkil\u00f6it\u00e4 on alusta asti moitittu kapeiksi. H\u00e4n ei toisaalta edes pyrkinytk\u00e4\u00e4n tasapuolisuuteen henkil\u00f6kuvauksessaan, joka oli er\u00e4s T\u0161ehovin hienoimmista ominaisuuksista. Sen sijaan Strindberg on raivokkaan subjektiivinen, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eri henkil\u00f6hahmot estottomasti my\u00f6t\u00e4tunnolla tai konnuudella. Toisaalta vastaanottaja saattaa torjua tiettyj\u00e4 hahmoja, sill\u00e4 ne on tehty niin l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4n puolueellisesti. Raivoisan syyttelyn takana voi n\u00e4hd\u00e4 kirjoittavan ihmisen ja h\u00e4nen k\u00e4rsimyksens\u00e4. Strindberg toi peittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n subjektiivisuuden teatteriin. H\u00e4n on ollut joissakin naiskuvauksissaan kohtuuttoman ep\u00e4oikeudenmukainen, mutta ei aina. H\u00e4nen n\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n esiintyy hirvi\u00f6m\u00e4isten naisten rinnalla my\u00f6s hienoja (miehen) el\u00e4m\u00e4nkumppaneita.<\/p>\n<p>Strindberg on ollut ruotsalaisille liian raju noustakseen ongelmattomasti kansalliskirjailijaksi. Teatterin historiassa Strindberg on kuitenkin jopa Ibseni\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4mpi suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 1900-luvun teatteriin.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1872 <strong>M\u00e4ster Olof<\/strong> (Mestari Olavi) (proosa) 1876 (runomuodossa)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1880 Gillets hemlighet (Killan salaisuus)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1882 Herr Bengts hustru (Pentti-herran vaimo)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1882 Lycko-Pers resa (Onnen-Pekan matka)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1887 <strong>Fadren <\/strong>(Is\u00e4) <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1888 <strong>Fr\u00f6ken Julie<\/strong> (Neiti Julie) <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1888 Fordrings\u00e4gare (Velkojat)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1889 Den starkare (Voimakkaampi)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1889 Paria <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1889 Hems\u00f6borna (Hems\u00f6l\u00e4iset)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1892 Moderk\u00e4rlek (\u00c4idinrakkautta)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1898 <strong>Till Damaskus I<\/strong>, II, (Tie Damaskokseen) 1901 III osa<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1898 Adventet (Adventti)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1899 Folkungasagan (Folkungien taru)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1899 Gustav Vasa (Kustaa Vaasa)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1899 <strong>Erik XIV <\/strong> (Eerik XIV) <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1900 Gustav Adolf (Kustaa II Aadolf)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1901 Kronbruden (Kruunumorsian)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1901 Svanevit (Joutsenvalko)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1901 P\u00e5sken (P\u00e4\u00e4si\u00e4inen)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1901 <strong>D\u00f6dsdansen<\/strong> (Kuolemantanssi)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1901 Karl XII (Kaarle XII)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1901 Kristina (Kristiina)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1902 <strong>Ett Dr\u00f6mspel <\/strong>(Unin\u00e4ytelm\u00e4)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1902 Gustav III (Kustaa III)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1907 Ov\u00e4der (Rajuilma)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1907 Br\u00e4nda tomten (Palanut tontti)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1907 <strong>Sp\u00f6ksonaten <\/strong>(Aavesonaatti)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1907 Pelikanen (Pelikaani)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1908 Engelbrekt<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1909 Stora landsv\u00e4gen (Suuri maantie)<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Opintojakson p\u00e4\u00e4otsikossa on maininta, joka viittaa siirtymiseen realismista pois. Realismi ja naturalismi saivat vakavan haastajan symbolismista jo vuonna 1885, mutta ennen kaikkea 1890-luvulla. Vuonna 1885 symbolistinen n\u00e4kemys nousi rinnakkain naturalismin kanssa esille. Symbolismi oli taiteellisena liikkeen\u00e4 elitistisempi. Siin\u00e4 korostettiin sit\u00e4, kuinka taideteoksessa ei ole mit\u00e4\u00e4n mielt\u00e4, jos sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on pelkk\u00e4 luonnon kopiointi. Hyv\u00e4 runous [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1163"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1163"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1163\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2297,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1163\/revisions\/2297"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1163"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1163"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1163"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}