{"id":1169,"date":"2016-08-03T07:23:11","date_gmt":"2016-08-03T04:23:11","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1169"},"modified":"2021-10-27T21:21:59","modified_gmt":"2021-10-27T18:21:59","slug":"6-7-naturalismi-valtaa-alaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/6-7-naturalismi-valtaa-alaa\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">6.7<\/div> Naturalismi valtaa alaa"},"content":{"rendered":"<p>Uusi kirjallisuus sek\u00e4 sen kuvaamat ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4t aihepiirit eiv\u00e4t saaneet hyv\u00e4\u00e4 vastaanottoa l\u00e4peens\u00e4 kaupallisessa, t\u00e4htien, yl\u00f6spanojen ja viihteenn\u00e4lk\u00e4isen yleis\u00f6n hallitsemassa teatterimaailmassa. Teatterihistoriassa on tapana puhua <strong>naturalismin l\u00e4pimurrosta<\/strong>, joka esitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 teatterissa tapahtui 1880\u20131890-luvuilla. Toisaalta on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa naturalismin mittasuhteet: se oli aluksi pienten teatterien ilmi\u00f6 ja sit\u00e4 vastaan hy\u00f6k\u00e4ttiin. Koska kaikki ilmi\u00f6t n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t j\u00e4lkik\u00e4teen erilaisilta, lasketaan 1880-luku modernin teatterin syntyvuosikymmeneksi. G\u00f6sta M. Bergmanin teos <em>Den moderna teaterns genombrott 1890\u20131925<\/em> kuvaa aikakauden kokeiluja el\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1169 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"649\" height=\"900\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Emile-Zolan-naytelman-Germinal-juliste-1888.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2462\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Emile-Zolan-naytelman-Germinal-juliste-1888.jpg 649w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Emile-Zolan-naytelman-Germinal-juliste-1888-577x800.jpg 577w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Emile-Zolan-naytelman-Germinal-juliste-1888-144x200.jpg 144w\" sizes=\"(max-width: 649px) 100vw, 649px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2462'>\n\t\t\t\t\u00c9mile Zolan n\u00e4ytelm\u00e4n Germinal juliste [D\u00e9partement des Estampes et de la photographie, Biblioth\u00e8que de France, Arjen sankarit: Naturalismi kuvataiteessa, valokuvassa ja elokuvassa 1875\u20131918. 2011]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Teatteriuudistus k\u00e4ynnistyy: intiimiteatterit<\/h2>\n<p>1880-luvulla oli olemassa jo runsaasti n\u00e4ytelmist\u00f6\u00e4, joka ei mahtunut suuriin teattereihin. Sen lis\u00e4ksi on vaikea edes kuvitella, ett\u00e4 kullalla koristellussa suuressa teatterisalissa olisi voitu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 kuvata k\u00f6yhien ihmisten oloja tai edes alemman keskiluokan kotia. Ymp\u00e4ri Euroopan kaupunkeja alettiin perustaa pienikokoisia intiimiteattereita, joissa oli mahdollista esitt\u00e4\u00e4 uusia, yhteiskunnan ep\u00e4kohtia k\u00e4sittelevi\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4.<\/p>\n<p>Vuonna 1886 perustettiin Pariisiin<strong> Th\u00e9\u00e2tre libre<\/strong> <strong>(Vapaa teatteri), <\/strong>joka toimi alle sadan katsojan tilassa Montmartren juurella. Sen perustaja oli<strong> Andr\u00e9 Antoine<\/strong> (1858\u20131943), joka ammatiltaan kaasulaitoksen virkailijana ja harrastajapohjalta l\u00e4htev\u00e4n\u00e4 teki aloitteen, kokosi kannattajajoukon vakioyleis\u00f6ksi ja otti uudet esitt\u00e4mistavat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. H\u00e4n aloitti Zolan n\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4 ja lainasi siihen oikeita huonekaluja. My\u00f6hemmin ryhm\u00e4 pystyi vuokraamaan jo suurempia teattereita.<\/p>\n<p>Muissa maissa ja kaupungeissa tilanne vaihteli, mutta p\u00e4\u00e4asiassa niit\u00e4 koskivat samat periaatteet kuin Antoinen esityksiss\u00e4.<\/p>\n<ol>\n<li>Ohjelmisto koostui joko uusien kirjailijoiden lahjakkaista n\u00e4ytelmist\u00e4, joita suuret teatterit eiv\u00e4t esitt\u00e4neet tai tunnettujen kirjailijoiden vaikeuksiin joutuneista teoksista. Niinp\u00e4 vuosina 1886\u20131894 Antoinen ohjelmistossa oli 51 kirjailijan teoksia, joihin lukeutui Ibsen, Strindberg, Tolstoi, Hauptmann, Becque, Bj\u00f6rnsson ja Gorki. Itse esityksi\u00e4 oli kuitenkin vain 3\u20134 jokaista n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 kohti, sill\u00e4 yleis\u00f6pohja oli aluksi kapea. Silti Antoinen Vapaa teatteri esitti l\u00e4hes parisataa n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4. Nimekk\u00e4impien osalla m\u00e4\u00e4r\u00e4t v\u00e4hitellen nousivat, mutta eiv\u00e4t nek\u00e4\u00e4n suuriin lukuihin.<\/li>\n<li>Uusi ohjelmisto edellytti pienempieleisemp\u00e4\u00e4 n\u00e4yttelemist\u00e4. Repliikit, jotka oli kirjoitettu \u201dmuistuttamaan\u201d oikeaa puhetapaa, piti lausua tavalla, joka sopi n\u00e4ytelm\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4ksi minimaalinen tila jo itsess\u00e4\u00e4n pakotti luopumaan suurieleisyydest\u00e4 ja mitoittamaan ilmaisua arkiseksi, pieneksi ja realistiseksi. Antoine saavutti n\u00e4yttelij\u00f6idens\u00e4 kanssa tuloksia t\u00e4ss\u00e4 suhteessa.<\/li>\n<li>Lavastukselta vaadittiin mahdollisimman suurta todenmukaisuutta. Siin\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei saanut olla dekoraatiota. Valokuvan tarkasta kopioinnista tuli naturalistisen lavastuksen tavaramerkki. Toisaalta my\u00f6s suuremmat teatterit olivat pyrkineet todenmukaisuuteen, niin kuin mainittu.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Antoinen ura jatkui h\u00e4nen my\u00f6hemmin perustamassaan Th\u00e9\u00e2tre Antoinessa ja sitten Od\u00e9on-teatterin johtajana. Lis\u00e4ksi h\u00e4n monipuolistui ohjaajana ja l\u00e4hti kokeilemaan tyylittelevi\u00e4 ratkaisuja. H\u00e4nest\u00e4 kehittyi Ranskan ensimm\u00e4inen taiteellinen ohjaaja, kuten uusi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 kuului.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1169 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"702\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Emile-Zolan-naytelma-La-Terre-Theatre-Antoine-1902.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2464\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Emile-Zolan-naytelma-La-Terre-Theatre-Antoine-1902.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Emile-Zolan-naytelma-La-Terre-Theatre-Antoine-1902-800x511.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Emile-Zolan-naytelma-La-Terre-Theatre-Antoine-1902-200x128.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Emile-Zolan-naytelma-La-Terre-Theatre-Antoine-1902-768x490.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2464'>\n\t\t\t\t\u00c9mile Zolan n\u00e4ytelm\u00e4 La Terre, Theatre Antoine, 1902. [Arts du Spectacle, Biblioth\u00e8que de France, Arjen sankarit: Naturalismi kuvataiteessa, valokuvassa ja elokuvassa 1875\u20131918. 2011]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1888 K\u00f6\u00f6penhaminaan perustettiin intiimiteatteri <em>Dagmar-teatern<\/em> ja Berliiniin vuonna 1889 <em>Freie B\u00fchne<\/em> (Vapaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6). Sen johtaja oli kriitikko <strong>Otto Brahm<\/strong> (1856\u20131912), joka nousi merkitt\u00e4v\u00e4ksi ohjaajaksi.<\/p>\n<p>Otto Brahmin <em>Freie B\u00fchne<\/em> toimi kirjailijoiden suhteen samalla periaatteella kuin Antoinen teatteri. Yhdistyksen perustajina oli joukko Berliinin eri teattereiden n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4, jotka vapaap\u00e4ivin\u00e4\u00e4n kokoontuivat harjoittelemaan. Sen vuoksi yhteisn\u00e4ytteleminen ja tyyli eiv\u00e4t hioutuneet kovin pitk\u00e4lle.<\/p>\n<p>Avausn\u00e4ytelm\u00e4n\u00e4 oli Ibsenin <em>Kummittelijoita<\/em>, josta Brahm oli jo ehtinyt kirjoittaa, mutta jota ei ollut viel\u00e4 esitetty. Toisena oli <strong>Gerhard Hauptmannin (1862\u20131946)<\/strong><strong> <em>Ennen auringonnousua<\/em><\/strong>, josta tuli saksalaisen naturalismin avainteos. Hauptmannista tuli <em>Freie B\u00fchnen<\/em> merkitt\u00e4v\u00e4 kirjailija. H\u00e4n kirjoitti <strong><em>Kankurit<\/em><\/strong> (1892), ensimm\u00e4isen ty\u00f6taistelua kuvaavan n\u00e4ytelm\u00e4n. Sen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 on kollektiivi. N\u00e4ytelm\u00e4n loppuratkaisu tapahtuu kuitenkin yksil\u00f6iden tekem\u00e4n\u00e4. Naturalismin ihanteiden mukaan vuoden 1848 sleesialaisten kankureiden kapinaa kuvaavan n\u00e4ytelm\u00e4n kieli oli sleesian murre. Teoksessa on my\u00f6s tietty\u00e4 melodramaattisuutta monien muiden naturalististen draamojen ohella. Alla valikoima Hauptmannin p\u00e4\u00e4teoksia.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1889 Vor Sonnenaufgang (Ennen auringonnousua) <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1891 Einsame Menschen (Yksin\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1892 Die Weber (Kankurit)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1893 Der Biberpelz (Majavannahkaturkki) <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1893 Hanneles Himmelfahrt (Hannelen taivasmatka)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1896 Die versunkene Glocke (Uponnut kello)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1932 Vor Sonnenuntergang (Ennen auringonlaskua)<\/em><\/p>\n<p>Lontoossa yksityinen yleis\u00f6yhdistys k\u00e4ynnisti vastaavanlaisen teatteriuudistuksen. <strong>The Independent Theatre <\/strong>aloitti vuonna 1891. Sen kannattajiin ja kirjailijoihin lukeutui Englannin merkitt\u00e4vin aikalaisdramaatikko, irlantilaissyntyinen <strong>George Bernhard Shaw <\/strong>(1856\u20131950), joka keskittyi sosiaalisiin kysymyksiin. Shaw oli aloitellut romaanikirjailijana, mutta el\u00e4tt\u00e4nyt itse\u00e4\u00e4n ter\u00e4v\u00e4sanaisena kriitikkona, joka raportoi muun muassa Bayreuthin Wagner-esityksist\u00e4 vuosisadan lopussa. H\u00e4n oli sis\u00e4ist\u00e4nyt Ibsenin realismin, mik\u00e4 n\u00e4kyy h\u00e4nen ter\u00e4viss\u00e4 yhteiskunnallisia paradokseja kuvaavissa n\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n. Alla valikoima Shawn n\u00e4ytelmi\u00e4.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1892 Widowers\u2019 Houses (Leskimiehen talot)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1893 Mrs Warren\u2019s Profession (Rva Warrenin ammatti: kantaesitetty 1902)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1894 Arms and the Man (Aseet ja ihminen)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1907 Major Barbara (Majuri Barbara)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1914 Pygmalion<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1920 Heartbreak House <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1922 Back to Methuselah<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1923 Saint Joan<\/em><\/p>\n<p><strong>Vuonna 1898<\/strong> syntyiv\u00e4t sek\u00e4 <strong>Teatro Intim <\/strong>Barcelonassa ett\u00e4 <strong>Moskovan taiteellinen teatteri<\/strong>, joista j\u00e4limm\u00e4iseen palataan tuonnempana. Luonnollisesti my\u00f6s muita pieni\u00e4 teattereita perustettiin. T\u00e4rke\u00e4 kokeilu oli Tukholmassa vuonna 1907 perustettu<strong> Intima teatern<\/strong>, jossa Strindberg oli aktiivisesti mukana. H\u00e4nell\u00e4 oli tuolloin naturalismin rinnalla kuitenkin my\u00f6s muita tyylittelypyrkimyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Ibsenin t\u00e4rkein ja my\u00f6s h\u00e4nt\u00e4 suositumpi aikalainen oli <strong>Bj\u00f6rnstjerne Bj\u00f6rnsson <\/strong>(1832\u20131910). Bj\u00f6rnson oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja sek\u00e4 ensimm\u00e4inen pohjoismaalainen kirjallisuuden nobelisti vuonna 1903 . H\u00e4nenkin tuotannossaan oli aluksi kansallista ja historiallista. Ranskalaisten innoittamana sit\u00e4 seurasi realistinen ja yhteiskunnallinen vaihe, jossa Bj\u00f6rnson edelsi Ibseni\u00e4 t\u00e4rkeiden teemojen k\u00e4sittelyss\u00e4. Bj\u00f6rnssonin loppukautta s\u00e4vytti uskonnollisuus, kun taas Ibsen painiskeli erakoituneiden hahmojen kanssa, jotka kurkottivat absoluuttia kohti.<\/p>\n<h2>Ven\u00e4l\u00e4isen realismin traditio<\/h2>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n kirjallisuuden mykist\u00e4v\u00e4n laadukas 1800-luku tuotti my\u00f6s joitakin merkitt\u00e4vi\u00e4 draamakirjailijoita ja draamaklassikoita. <strong>Ivan Turgenjev <\/strong>(1818\u20131883), joka kuvasi romaaneissaan ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 tilanomistajia, kirjoitti 1872 n\u00e4ytelm\u00e4n <em>Kuukausi maalla. <\/em>Siin\u00e4 naisp\u00e4\u00e4henkil\u00f6 ajautuu ristiriitaan tunteittensa ja aviovelvollisuutensa v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Merkitt\u00e4vin t\u00e4ysverinen dramaatikko <strong>Aleksander Ostrovski <\/strong>(1823\u20131886). H\u00e4n oli nousevan porvariston oma kuvaaja ja samalla sen satiirikko. H\u00e4nen tuotantonsa ei imarrellut henkil\u00f6it\u00e4\u00e4n, vaan pikemminkin paljasti rikkauden ja urakehityksen raadollisuuden sek\u00e4 julkisivuavioliittojen kurjuuden.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Konkurssi<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1859 Ukonilma<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1871 Mets\u00e4<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Konnan muistiinpanot<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Menee viisaskin vipuun<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1869 Riivattu raha<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Sudet ja lampaat<\/em><\/p>\n<p>My\u00f6s<strong> Leo Tolstoista<\/strong> (1828\u20131910) tuli naturalismin ohjelman kannalta t\u00e4rke\u00e4. H\u00e4nen n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4, talonpoikauskuvaus <strong><em>Pimeyden valta<\/em><\/strong> (1886) kuvaa, kuinka kurjuus johtuu yhteiskunnallisista ep\u00e4kohdista. Koska sensuuri kielsi n\u00e4ytelm\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, sit\u00e4 esitettiin vuonna 1888 Pariisissa Antoinen ja 1890 Berliiniss\u00e4 Brahmin ohjaamana. Vasta vuonna 1895 teos saatiin esitt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1886 Pimeyden valta<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1891 Valistuksen hedelm\u00e4t <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1900 El\u00e4v\u00e4 ruumis <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Valo, joka loistaa pimeydess\u00e4<\/em><\/p>\n<p><strong>Anton T<b>\u0161<\/b>ehov <\/strong>(1860\u20131905) k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n erikseen my\u00f6hemmin. Naturalismin t\u00e4rke\u00e4 kirjailija oli <strong>Maxim Gorki <\/strong>(1868\u20131936), jonka varhaisteokset levisiv\u00e4t kaikkialle Eurooppaan sen j\u00e4lkeen, kun ne oli kantaesitetty Moskovan Taiteellisessa teatterissa.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1902 Pikkuporvareita <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1902 Pohjalla (Y\u00f6majassa) <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1904 Kes\u00e4vieraita<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1905 Auringon lapset<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1906 Viholliset<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1911 Vassa Zhelesnova<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1932 Jegor Bulytshev ja muut<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1933 Dastigajev ja muut<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>(Somov ja muut)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Foma Gordejev<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>\u00c4iti (Brechtin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6sovitus 1930)<\/em><\/p>\n<p>Naturalistinen ja\/tai realistinen dramatiikka oli monella tapaa todellinen sosiaalinen protesti ja kannanotto. N\u00e4ytelm\u00e4t olivat usein osa my\u00f6s todellista yhteiskunnallista debattia, jossa liberaalit ja sosialistit hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t konservatiivej\u00e4 ja yl\u00e4luokkia vastaan. N\u00e4ytelmien esitt\u00e4misest\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n tuli kannanottoja kirjailijan puolesta tai h\u00e4nt\u00e4 vastaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uusi kirjallisuus sek\u00e4 sen kuvaamat ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4t aihepiirit eiv\u00e4t saaneet hyv\u00e4\u00e4 vastaanottoa l\u00e4peens\u00e4 kaupallisessa, t\u00e4htien, yl\u00f6spanojen ja viihteenn\u00e4lk\u00e4isen yleis\u00f6n hallitsemassa teatterimaailmassa. Teatterihistoriassa on tapana puhua naturalismin l\u00e4pimurrosta, joka esitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 teatterissa tapahtui 1880\u20131890-luvuilla. Toisaalta on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa naturalismin mittasuhteet: se oli aluksi pienten teatterien ilmi\u00f6 ja sit\u00e4 vastaan hy\u00f6k\u00e4ttiin. Koska kaikki ilmi\u00f6t n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t j\u00e4lkik\u00e4teen erilaisilta, lasketaan [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1169"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1169"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1169\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2465,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1169\/revisions\/2465"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1169"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1169"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1169"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}