{"id":1171,"date":"2016-08-03T07:24:02","date_gmt":"2016-08-03T04:24:02","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1171"},"modified":"2016-10-10T16:31:08","modified_gmt":"2016-10-10T13:31:08","slug":"6-6-henrik-ibsen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/6-6-henrik-ibsen\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">6.6<\/div> Henrik Ibsen"},"content":{"rendered":"<p>Henrik Ibsen (1828\u20131906) on kuin vuorenhuippu, tai norjalaisena per\u00e4ti vuorijono: h\u00e4nen merkityksens\u00e4 eurooppalaiselle ja amerikkalaiselle draamalle on valtava. H\u00e4n loi realismiin ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n draamallisen tehon vakavilla aiheillaan ja t\u00e4ysipainoisilla henkil\u00f6kuvillaan. H\u00e4n ei saarnaa, vaan t\u00e4ysverisen\u00e4 dramaatikkona asettaa eri maailmankatsomukset ja el\u00e4m\u00e4nvalheet toisiaan vasten. N\u00e4ytelm\u00e4kirjailijan teht\u00e4v\u00e4ksi kiteytyi aikansa aatteiden tulkitseminen sek\u00e4 suuriin aiheisiin tarttuminen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1171 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"752\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Herik-Ibsen-1828-1906.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-649\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Herik-Ibsen-1828-1906.jpg 752w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Herik-Ibsen-1828-1906-150x200.jpg 150w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Herik-Ibsen-1828-1906-602x800.jpg 602w\" sizes=\"(max-width: 752px) 100vw, 752px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-649'>\n\t\t\t\tHenrik Ibsen [Wikimedia Commons]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Samalla dramaatikon tuli olla mestari kirjoittamisessa, joka tarkasti punnitsi keinojaan ja antoi n\u00e4yttelij\u00e4lle mahdollisuuden n\u00e4ytell\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla. Ibsen kirjoitti my\u00f6s runsaasti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ohjeita, jotka kuvasivat henkil\u00f6n luonnetta. Ne olivat n\u00e4yttelij\u00e4lle materiaalia roolin rakentamisessa.<\/p>\n<p>Ibseni\u00e4 on kutsuttu paitsi modernin draaman is\u00e4ksi my\u00f6s osuuskaupanhoitajaksi, sill\u00e4 h\u00e4nen n\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n on arki l\u00e4sn\u00e4. Henkil\u00f6t ovat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tilinteon edess\u00e4. N\u00e4ytelmiss\u00e4 ei tapahdu mit\u00e4\u00e4n motivoimatonta. Kaikki seikat on valjastettu p\u00e4\u00e4konfliktin kehittymiseen. Ibsen eli my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n. Vasta 50-vuotiaana, jolloin h\u00e4n kirjoitti radikaalin n\u00e4ytelm\u00e4n <em>Nukkekoti<\/em> (1879), h\u00e4nen maineensa alkoi levit\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa. H\u00e4n kuoli 78-vuotiaana. Ibsenin tuotannon eri vaiheet ovat sidoksissa aikakauteen sek\u00e4 omaan henkil\u00f6historiaan.<\/p>\n<h2>El\u00e4m\u00e4n ja tuotannon p\u00e4\u00e4vaiheet<\/h2>\n<p>Henrik syntyi 1828 etel\u00e4norjalaisessa Skienin kaupungissa. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli kauppias. Perhe eli suhteellisen varakasta el\u00e4m\u00e4\u00e4 siihen asti, kun is\u00e4 odottamattomasti k\u00f6yhtyi Henrikin ollessa kahdeksan. Perhe joutui kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ibsen joutui nuorena t\u00f6ihin. H\u00e4n toimi muun muassa apteekkiapulaisena. Kasvettuaan mieheksi h\u00e4n sai palvelustyt\u00f6n raskaaksi, mutta hylk\u00e4si t\u00e4m\u00e4n. T\u00e4llaista taustaa vasten ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen teoksissaan aviottoman lapsen tematiikalla, menneisyyden tekojen sovittamisella ja syyllisyydell\u00e4 on keskeinen merkitys. Kaksikymmenvuotiaana Ibsen innostui Euroopan kansannousuista ja kirjoitti Rooman historiaan sijoittuvan draamansa <em>Catilina<\/em>, jota ei kuitenkaan esitetty.<\/p>\n<p>H\u00e4n p\u00e4\u00e4si kuitenkin Christianiassa (nykyisess\u00e4 Oslossa) esiin pienoisn\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4 <em>Tappelum\u00e4ki<\/em> 1851. Samalla Ibsen kiinnitettiin vastaperustettuun Bergenin Norjalaiseen teatteriin, jossa h\u00e4n viipyi yhteens\u00e4 kuusi vuotta (1851\u20131857) dramaturgi-n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijana. Bergeniss\u00e4 kantaesittettiin seitsem\u00e4n Ibsenin n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4ksi Ibsen oli mukana ainakin 145:ss\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4. Ibsen teki opintomatkan K\u00f6\u00f6penhaminaan, jonka teatteri oli tuolloin hyv\u00e4tasoinen. Siell\u00e4 h\u00e4n tapasi H. C. Andersenin.<\/p>\n<p>Skandinavian maiden kansallisen identiteetin muotoutuminen oli alkanut romantiikan hengess\u00e4. Ibsenin varhaistuotanto noudatti historiallisen romantiikan valtavirtaa, jossa tapahtumat sijoitettiin useimmiten oman kansan menneisyyteen ja koristettiin historiallisella puvustuksella. Vaikka Ibsenin varhaisteokset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole kovinkaan esitettyj\u00e4, niiss\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 aika ajoin mestarin k\u00e4denj\u00e4lki: varsinkin henkil\u00f6kuvissa ja ristiriitojen parissa kamppailevissa naishahmoissa.<\/p>\n<p>Vuodet 1857\u20131862 Ibsen ty\u00f6skenteli Christianian Norjalaisessa teatterissa. Kansallinen historiallinen linja sai rinnalleen \u201d<strong>aikalaissatiirin\u201d<\/strong>, <em>Rakkauden komedia <\/em>(1862). Se kuvaa Norjan porvariston sis\u00e4isi\u00e4 poliittisia jakolinjoja, mutta viel\u00e4 runomuodossa.<\/p>\n<p>Vuonna 1864 Ibsen sai vihdoin matka-apurahan Saksaan ja Italiaan. H\u00e4n matkusti aluksi eri puolilla Eurooppaa, mutta asettui sitten vakituisesti Roomaan. On sanottu, ett\u00e4 vasta ulkomailla Ibsen n\u00e4ki tarkemmin kotimaansa. Silloin h\u00e4n kirjoitti <strong>suuret runodraamansa<\/strong> <strong><em>Brand<\/em><\/strong> (1866) ja <strong><em>Peer Gynt<\/em> <\/strong>(1867) v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 teatterin ulkoisista vaatimuksista. <em>Brandissa<\/em> kiteytyi uskonnollinen jyrkkyys ja fanatismi. <em>Peer Gynt<\/em> taas kuvaa ihmisen (lue: miehen) vaellusta. Matkan varrelle j\u00e4\u00e4 valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 vastuuttomia tekoja, valhetta, pahuutta ja peikkomaisuutta. Peer Gynt joutuu vanhana kotiin palaavana miehen\u00e4 kuitenkin kohtaamaan menneisyytens\u00e4 teot. Painettuina n\u00e4ytelm\u00e4t loivat Ibsenille maineen, mutta <strong><em>Peer Gynt<\/em><\/strong>, er\u00e4s maailman suurista n\u00e4ytelmist\u00e4, esitettiin Christianiassa vasta 1876. <strong>Edward Grieg<\/strong> s\u00e4velsi siihen musiikin ja ohjaajana oli kuuluisa ruotsalainen <strong>Ludvig Josephson<\/strong>.<\/p>\n<p>Realismin l\u00e4pimurto oli jo tapahtunut Euroopassa. Tanskalainen kirjallisuudentutkija <strong>Georges Brandes<\/strong> piti vuodesta 1871 alkaen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 luentosarjaansa vuosisatansa kirjallisuudesta. H\u00e4n propagoi yhteiskunnallisen realismin puolesta romantiikan normeja vastaan. Brandesista tuli sek\u00e4 Ibsenin ett\u00e4 my\u00f6hemmin August Strindbergin t\u00e4rke\u00e4 tuki. Ibsenin realistisiin kokeiluihin kuului my\u00f6s proosan\u00e4ytelm\u00e4 <em>Nuorten liitto<\/em>, jossa h\u00e4n purki 1860-luvun poliittisia tuntojaan. Tuolloin Otto von Bosmarckin johdolla yhdistyv\u00e4 Saksa oli k\u00e4ynyt sodan Tanskaa vastaan. Siihen ei kuitenkaan ollut syntynyt toivottua yhteisskandinaavista vastareaktiota. Muinaiseen Roomaan sijoittuvassa <em>Keisari ja Galilealainen<\/em> -n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n Ibsen pohti vallan ja etiikan suhdetta.<\/p>\n<p><strong>Yhteiskunnallinen realismi<\/strong>, johon Ibsen my\u00f6s innostui, oli jo ehtinyt rantautua Skandinaviaan. <strong>Bj\u00f6rnstjerne Bj\u00f6rnsson,<\/strong> Ibsenin merkitt\u00e4v\u00e4 kilpailija, joka nautti paljon suurempaa aikalaissuosiota, oli jo siirtynyt siihen.<\/p>\n<p>Ibsen hylk\u00e4si historialliset milj\u00f6\u00f6t ja alkoi hellitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kamppailunsa porvarillisen maailman valheellisuutta ja julkisivua vastaan. N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 <strong><em>Samfundets St\u00f6tter<\/em> <\/strong>(<em>Yhteiskunnan tukipylv\u00e4\u00e4t<\/em>) (1877) esiintyv\u00e4t h\u00e4nen my\u00f6hempien n\u00e4ytelmiens\u00e4 keskeiset elementit: menneisyyden rikos tuhoaa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n julkisivun, salatut perhesuhteet, peitellyt velat ja saatavat, aviottomat lapset sek\u00e4 varallisuuden tavoittelulle uhratut el\u00e4m\u00e4t.<\/p>\n<p>N\u00e4ytelm\u00e4t rakentuvat purkavan toiminnan ymp\u00e4rille, niin kuin Sofokleen <em>Kuningas Oidipus<\/em>. Suuri osa nykyhetkeen vaikuttavista teoista on tehty kauan sitten. N\u00e4ytelm\u00e4n aikana ne alkavat paljastua, kun jokin ulkoinen seikka laukaisee tapahtumaketjun liikkeelle.<\/p>\n<p>Vuonna 1879 ilmestynyt ja K\u00f6\u00f6penhaminassa kantaesitetty <strong><em>Et Dukkehjem (Nukkekoti) <\/em><\/strong>oli maailmansensaatio ja skandaali. Nora vaikuttaa olevan avioliitossaan ulkoisesti onnellinen, kunnes ennen joulua asioitsija Krogstad ilmestyy paikalle. Paljastuva menneisyyden taakka tuhoaa avioliiton kulissin. Aikanaan loppuratkaisu, Noran ratkaisu l\u00e4hte\u00e4 avioliitosta, oli sensaatio. Aikalaisille ajatus, ett\u00e4 nainen saattaisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 miehens\u00e4 ja lapsensa oli radikaali.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1171 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"775\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ibsen-Nukkekoti-kantaesitys-1879.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-650\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ibsen-Nukkekoti-kantaesitys-1879.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ibsen-Nukkekoti-kantaesitys-1879-200x141.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ibsen-Nukkekoti-kantaesitys-1879-800x564.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-650'>\n\t\t\t\tIbsen, Nukkekoti, kantaesitys 1879 [Ronald Harwood: All the World\u2019s a stage. 1984]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong><em>Gengangere<\/em><\/strong> <em>(Kummittelijoita)<\/em> ravisteli viel\u00e4 perusteellisemmin porvarillista julkisivua ja kaksinaismoraalia. Sen aiheena on avioliitto, prostituutio ja perinn\u00f6llinen syfilis. 1880-luvun teatteri k\u00e4sitteli aiheita, joiden esiin ottaminen alkoi selv\u00e4sti vaatia my\u00f6s uudenlaista teatteria.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1171 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"666\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ibsen-Kummittelijat-lavastus-Edward-Munch.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-651\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ibsen-Kummittelijat-lavastus-Edward-Munch.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ibsen-Kummittelijat-lavastus-Edward-Munch-200x121.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ibsen-Kummittelijat-lavastus-Edward-Munch-800x484.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-651'>\n\t\t\t\tIbsen, Kummittelijat, lavastus Edward Munch [Basel, \u00d6ffentliche Kunstsammlung. Cesare Molinari: Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong><em>Kansanvihollinen<\/em><\/strong> on viimeisi\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4, joissa Ibsenill\u00e4 on joukkokohtauksia. Pienen kaupungin asukkaat kohtaava vakavan moraalisen ongelman, jossa vastakkain ovat kaupungin taloudellinen etu ja ihmisten terveys. <em>Kansanvihollisen<\/em> j\u00e4lkeen Ibsen kirjoitti yh\u00e4 enemm\u00e4n erist\u00e4ytyvist\u00e4 ihmisist\u00e4. Usein menneisyyden henkil\u00f6 ilmestyi keskelle vakiintunutta el\u00e4m\u00e4\u00e4. N\u00e4ytelm\u00e4t veiv\u00e4t kohti yksil\u00f6etiikkaa ja symboliikkaa. Ibsenin suljetut tilaratkaisut alkavat kuvata my\u00f6s henkil\u00f6iden tajunnanmaailmaa. Se ei tosin viel\u00e4 n\u00e4kynyt aikalaisesityksiss\u00e4. Loppukauden n\u00e4ytelmist\u00e4 mielenkiintoisimpia ovat <strong><em>Villisorsa<\/em>, <em>Hedda Gabler<\/em><\/strong> ja <strong><em>Rakentaja Solness<\/em><\/strong>.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1171 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1000\" height=\"957\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Eleonora-Duse-Ibsenin-Hedda-Gablerina-1906.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-652\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Eleonora-Duse-Ibsenin-Hedda-Gablerina-1906.jpg 1000w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Eleonora-Duse-Ibsenin-Hedda-Gablerina-1906-200x191.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Eleonora-Duse-Ibsenin-Hedda-Gablerina-1906-800x766.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1000px) 100vw, 1000px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-652'>\n\t\t\t\tEleonora Duse Hedda Gablerina, 1906 [Ronald Harwood: All the World\u2019s a stage. 1984]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1891 Ibsen lopulta palasi pysyv\u00e4sti Norjaan. H\u00e4net otettiin vastaan juhlittuna kirjailijana. Ibsenin tuotannon keskeisi\u00e4 piirteit\u00e4 ovat tarkka rakenne, huolellinen sommittelu ja ekonomia. H\u00e4n ihaili Scriben tekniikkaa sek\u00e4 aikakauden muita esityskonventioita, kuten n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 sis\u00e4\u00e4ntuloja ja t\u00e4htin\u00e4yttelij\u00e4lle varattuja iskevi\u00e4 repliikkej\u00e4, yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 kirjeit\u00e4, poltettuja k\u00e4sikirjoituksia, kadonneeksi luultuja todistusaineistoja sek\u00e4 leikittely\u00e4 pistoolilla, jolla lopulta ammutaan. Monologeja ja sivuunpuhumista eli sit\u00e4, ett\u00e4 roolihenkil\u00f6 uskoutuu v\u00e4lill\u00e4 suoraan yleis\u00f6lle, ei esiintynyt.<\/p>\n<p>Ibsenill\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n <strong>ekspositio <\/strong>eli alkutilanteen selvittely on huolellisesti motivoitu. Henkil\u00f6t palaavat esimerkiksi matkoilta, tai kauan sitten tavattu henkil\u00f6 tulee k\u00e4ym\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 antaa syyn kysell\u00e4 kuulumisia. My\u00f6s yhteiskunnalliset olosuhteet selitt\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6iden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, mink\u00e4 vuoksi olosuhteet on kuvattava tarkkaan. Ibsenill\u00e4 perinn\u00f6lliset sairaudet vaikuttavat ihmisen kohtaloon. Ihmiset kuvataan riippuvaisiksi ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 olosuhteista, omista teoista, taustasta ja menneisyydest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kaikki on aikakauden uuden ihmisk\u00e4sityksen mukaista.<\/p>\n<p>Alitajuiset voimat ovat my\u00f6s olemassa, vaikka Ibsen ei niit\u00e4 avoimesti k\u00e4sittele. Ne vaikuttavat julkisivun alla. Ibsen on t\u00e4ss\u00e4kin mieless\u00e4 modernin ihmiskuvauksen pioneeri. H\u00e4nen toistuva teemansa on arkisen ihmisen el\u00e4m\u00e4nvalhe. Sit\u00e4 vastaan joku idealistinen tai ihanteellinen ihminen kamppailee tai hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 samalla kenties tuhoten siit\u00e4 jotakin.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1849 Catilina<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1851 K\u00e6mpeh\u00f6jen (Tappelum\u00e4ki)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1852 Sancthansnatten (Juhannusy\u00f6)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1854 Fru Inger til \u00d6straat (\u00d6straatin rouva Inger)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1855 Gildet paa Solhaug (Solhaugin juhla)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1857 H\u00e6rm\u00e6ndene paa Helgoland (Helgolandin sankarit)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1863 Kongs-Emnerne (Kruununtavoittelijat) <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1862 Kj\u00e6rlighedens Komedie (Rakkauden komedia)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1866 Brand<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1867 Peer Gynt (es. vasta 1876 Oslossa, Griegin mus)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1868\u20131869 Nuorten liitto<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1869\u20131874 Kejser og Galil\u00e6er (Keisari ja Galilealainen)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1877 Samfundets St\u00f6tter (Yhteiskunnan tukipylv\u00e4\u00e4t)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1879 Et Dukkehjem (Nukkekoti)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1881 Gengangere (Kummittelijoita)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1882 En Folkefiende (Kansanvihollinen)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1884 Vildanden (Villisorsa)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1886 Rosmersholm<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1888 Fruen fra Havet (Meren nainen)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1890 Hedda Gabler<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1892 Bygmester Solness (Rakentaja Solness)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1894 Lille Eyolf (Pikku Eyolf)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1896 John Gabriel Borkman<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1899 Naar vi D\u00f6de Vaagner (Kun me kuolleet her\u00e4\u00e4mme)<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Henrik Ibsen (1828\u20131906) on kuin vuorenhuippu, tai norjalaisena per\u00e4ti vuorijono: h\u00e4nen merkityksens\u00e4 eurooppalaiselle ja amerikkalaiselle draamalle on valtava. H\u00e4n loi realismiin ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n draamallisen tehon vakavilla aiheillaan ja t\u00e4ysipainoisilla henkil\u00f6kuvillaan. H\u00e4n ei saarnaa, vaan t\u00e4ysverisen\u00e4 dramaatikkona asettaa eri maailmankatsomukset ja el\u00e4m\u00e4nvalheet toisiaan vasten. N\u00e4ytelm\u00e4kirjailijan teht\u00e4v\u00e4ksi kiteytyi aikansa aatteiden tulkitseminen sek\u00e4 suuriin aiheisiin tarttuminen. Samalla dramaatikon tuli [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1171"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1171"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1171\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2293,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1171\/revisions\/2293"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1171"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1171"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1171"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}