{"id":1173,"date":"2016-08-03T07:25:03","date_gmt":"2016-08-03T04:25:03","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1173"},"modified":"2016-09-12T14:29:31","modified_gmt":"2016-09-12T11:29:31","slug":"6-5-realismin-ja-vastuun-vaatimukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/6-5-realismin-ja-vastuun-vaatimukset\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">6.5<\/div> Realismin ja vastuun vaatimukset"},"content":{"rendered":"<p>Filosofi August Comten (1798\u20131857) teokset <em>Positiivinen Filosofia<\/em> (1830\u20131842) ja <em>Positiivinen Politia<\/em> (1851\u20131854) vaikuttivat Ranskassa ja muualla yleiseen ajatteluun: yhteiskunnalliset ristiriidat aiheuttavat ep\u00e4vakautta, mink\u00e4 vuoksi niit\u00e4 piti pyrki\u00e4 s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n. Se edellytti tutkimusta yhteiskunnasta. Comtea pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 sosiologian is\u00e4n\u00e4, ja h\u00e4nen mukaansa tiedon p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ihmisten el\u00e4m\u00e4n parantaminen. Sosiologiasta tuli kattotiede, jonka avulla yhteiskuntaa voitiin kontrolloida, ohjata ja palvella. My\u00f6s teatterista ja n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuudesta tuli yhteiskunnallisen keskustelun t\u00e4rke\u00e4 foorumi. Realismin pohjalta tehtiin manifesteja:<\/p>\n<blockquote><p>&#8230;taiteen tulee kuvata totuudellisesti todellisuutta, fyysist\u00e4 maailmaa; totuus voidaan saavuttaa vain suoran havainnon avulla; vain nykyajan el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tapoja voidaan havainnoida suoraan; ja havaitsijan on pyritt\u00e4v\u00e4 persoonattomaan ja objektiiviseen.<\/p><\/blockquote>\n<p>Teatterin tuli perustua samanlaiselle <strong>objektiiviselle havainnolle nykyajasta<\/strong>. Ajatuksesta tuli tieteenfilosofian perusta pitk\u00e4ksi aikaa.<\/p>\n<h2>Pi\u00e8ce \u00e0 th\u00e8se \u2014\u00a0teesin\u00e4ytelm\u00e4 ja naturalistinen n\u00e4ytelm\u00e4<\/h2>\n<p>Ranskalaiset dramaatikot alkoivat ottaa kantaa aikansa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Dramaatikon teht\u00e4v\u00e4ksi tuli ik\u00e4\u00e4n kuin osoittaa ep\u00e4kohta tai v\u00e4\u00e4ryys, johon lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tulisi puuttua.<\/p>\n<p>Teesin\u00e4ytelm\u00e4, <strong>pi\u00e8ce \u00e0 th\u00e8se<\/strong>, kuvasi ik\u00e4\u00e4n kuin teesim\u00e4isesti jonkin ilmi\u00f6n kohtalokkaat seuraukset. Lajityyppi muistutti arkimilj\u00f6\u00f6seen sijoitettua melodraamaa. Yhteiskunnallisen viestin esitt\u00e4miseen tarvittiin mahdollisimman tarkka kuvaus kuvatun tapauksen olosuhteista.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1173 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"774\" height=\"900\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img395-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2126\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img395-kopio.jpg 774w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img395-kopio-172x200.jpg 172w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img395-kopio-688x800.jpg 688w\" sizes=\"(max-width: 774px) 100vw, 774px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2126'>\n\t\t\t\tEleanore Duse Magdana italialaisessa versiossa Hermann Sundermannin n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Die Heimat, Drury Lane -teatteri, 1895 [Phyllis Hartnoll. A Concise History of the Theatre. London 1968]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Aikalaiset eiv\u00e4t erityisemmin rakastaneet teesin\u00e4ytelmi\u00e4, sill\u00e4 teatteriin ei haluttu menn\u00e4 kuulemaan ensi sijassa ongelmista. N\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n kuului my\u00f6s henkil\u00f6, yst\u00e4v\u00e4 tai valistunut lehtimies, joka \u201dtiesi&#8221; miten asioiden tulisi olla ja miten ne olisivat korjattavissa. T\u00e4llainen j\u00e4rjenpuhuja, <em>raisonneuer<\/em>, oli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6hahmona ep\u00e4kiintoisa. (kuvat)<\/p>\n<p><strong>Alexandre Dumas nuorempi<\/strong> (1824\u20131895) oli er\u00e4s kiihkeimpi\u00e4 sosiaalidramaatikkoja. H\u00e4net muistetaan nyky\u00e4\u00e4n vain nuoruuden romaanistaan laatimansa melodraaman, <strong><em>Kamelianaisen<\/em><\/strong> vuoksi. Siin\u00e4 ylemm\u00e4n luokan kurtisaani, Marguerite, luopuu rakastamastaan nuoresta porvarismiehest\u00e4, jotta miehen perheen julkisivu ei k\u00e4rsisi. Lopussa Marguerite kuolee keuhkotautiin. Verdi s\u00e4velsi briljantin oopperan <em>La Traviata<\/em> (Langennut nainen) <em>Kamelianaisen<\/em> pohjalta. Pelk\u00e4t\u00e4\u00e4n Dumas\u2019n n\u00e4ytelmien nimet viittaavat niiden aihepiiriin.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1852 La Dame aux Cam\u00e9lias (Kamelianainen)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1855 Le Demi-monde (Puolimaailma)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1857 La Question d\u2019argent (Rahakysymys)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1858 Le Fils naturel (Avioton poika)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1859 Un P\u00e8re prodigue (Tuhlaajais\u00e4)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1876 L\u2019\u00c9trang\u00e8re (Muukalaisnainen)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1887 Francillon <\/em><\/p>\n<p>Muita realistisia draamakirjailijoita, jotka kuvasivat alempia yhteiskuntaluokkia mahdollisimman yksityiskohtaisesti olivat muun muassa <strong>Emile Augiers<\/strong> (1820\u20131889) ja <strong>Henry Becque<\/strong> (1837\u20131899). Heit\u00e4 moitittiin my\u00f6s naturalisteiksi.<\/p>\n<p id=\"firstHeading\" class=\"firstHeading\" lang=\"en\"><strong>\u00c9mile Zola <\/strong>(1840\u20131902) julisti ohjelmallisesti, ett\u00e4 kirjallisuutta odottaa perikato, mik\u00e4li sit\u00e4 ei saada tieteen kaltaiseksi. Kirjallisuuden teht\u00e4v\u00e4 oli tutkia yhteiskunnallisia tapauksia ja niihin liittyvi\u00e4 &#8221;lainalaisuuksia&#8221;. My\u00f6s ty\u00f6v\u00e4enluokkaa ja prostituoituja alettiin kuvata. Zola kirjoitti my\u00f6s laajaa sosiaalista romaanisarjaa Ranskasta ja suunnitteli sen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llist\u00e4mist\u00e4. Zolan ja muidenkin naturalistikirjailijan ongelmana oli teosten pohjimmiltaan melodramaattinen luonne.<\/p>\n<p>Naturalistisia kirjailijoita oli monissa maissa, ja heihin palataan tuonnempana. Heid\u00e4n my\u00f6t\u00e4tuntonsa oli yhteiskunnan huono-osaisten puolella ja he samaistuivat henkil\u00f6ihin, jotka ajoivat heid\u00e4n asioitaan. Ennen kuin k\u00e4sittelemme naturalistista draamaa suurkaupunkeihin syntyviss\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enteattereissa on aiheellista esitell\u00e4 suuri draaman uudistaja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Filosofi August Comten (1798\u20131857) teokset Positiivinen Filosofia (1830\u20131842) ja Positiivinen Politia (1851\u20131854) vaikuttivat Ranskassa ja muualla yleiseen ajatteluun: yhteiskunnalliset ristiriidat aiheuttavat ep\u00e4vakautta, mink\u00e4 vuoksi niit\u00e4 piti pyrki\u00e4 s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n. Se edellytti tutkimusta yhteiskunnasta. Comtea pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 sosiologian is\u00e4n\u00e4, ja h\u00e4nen mukaansa tiedon p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ihmisten el\u00e4m\u00e4n parantaminen. Sosiologiasta tuli kattotiede, jonka avulla yhteiskuntaa voitiin kontrolloida, ohjata [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1173"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1173"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1173\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2193,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1173\/revisions\/2193"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1173"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1173"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1173"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}