{"id":1175,"date":"2016-08-03T07:26:01","date_gmt":"2016-08-03T04:26:01","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1175"},"modified":"2021-10-27T21:19:26","modified_gmt":"2021-10-27T18:19:26","slug":"6-4-teatteritekniikka-ja-lavastustaide","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/6-4-teatteritekniikka-ja-lavastustaide\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">6.4<\/div> Teatteritekniikka ja lavastustaide"},"content":{"rendered":"<h2>Teatteritekniikan kehitys<\/h2>\n<p>Melodraaman, historiallisen spektaakkelin ja oopperan vaatimat tehokeinot sek\u00e4 yh\u00e4 kiivaampi pyrkimys visuaalisiin ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisiin virityksiin teki n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan kehittelij\u00f6ist\u00e4 1800-luvun t\u00e4rke\u00e4n teatteriammattikunnan. Sen vuoksi lavastajilla oli kaksisataa vuotta pitempi ammattihistoria ja t\u00e4rke\u00e4mpi asema teatterissa kuin <strong>ohjaajalla. <\/strong>Ohjaaja ammattikuntana eriytyi v\u00e4hitellen vasta 1850-luvulta l\u00e4htien.<\/p>\n<p>Kirjailijat olivat pitk\u00e4\u00e4n hoitaneet kantaesitystens\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llepanot. Heid\u00e4n rinnalleen tulivat my\u00f6s teattereiden johtajat, jotka samalla olivat ik\u00e4\u00e4n kuin esitysten tuottaja-ohjaajia. N\u00e4ytteleminen tehtiin joka tapauksessa n\u00e4yttelij\u00e4n taitojen mukaan, tuottaja-ohjaajan teht\u00e4v\u00e4ksi tuli huolehtia lavastajan kanssa visuaalisesta n\u00e4ytt\u00e4vyydest\u00e4, ja varsinkin oopperan ja muiden suuria kansanjoukkoja vaativien spektaakkelien kohdalla siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki avustajat mahtuivat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle ja tiesiv\u00e4t milloin liikkua sis\u00e4\u00e4n ja ulos. Avustajat olivat v\u00e4h\u00e4n kuin sataman ahtaajat: he tulivat illaksi t\u00f6ihin n\u00e4yt\u00f6kseen kuin n\u00e4yt\u00f6kseen.<\/p>\n<p>Historiallisesti \u201doikeann\u00e4k\u00f6iset&#8221; puvut, edes sadan vuoden tarkkuudella n\u00e4ytelm\u00e4n kuviteltuun tapahtuma-aikaan, alkoivat tulla yleiseksi vaatimukseksi jo 1800-luvun alkupuolella. Kansatieteellinen ja pukuhistoriallinen tutkimus edesauttoi suurten kuvateosten syntymist\u00e4 aiheesta, mik\u00e4 lis\u00e4si tiet\u00e4myst\u00e4 aiheesta vuosisadan alussa. 1840-luvulla sanomalehtien kriitikot moittivat pukujen anakronismeja, mik\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 maantieteellisest\u00e4 ja historiallisesta tarkkuudesta oli tullut vaatimus.<\/p>\n<h5>Lavastamisen teknisist\u00e4 innovaatioista kilpailtiin:<\/h5>\n<p><strong>G. Pix\u00e9r\u00e9courtin<\/strong> teosten esityksiss\u00e4 esimerkiksi \u201dtulva nostaa puut maasta, vesi tulvii n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 ja sankaritar purjehtii lankun p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pois&#8230;\u201d tai \u201dtulivuorenpurkaus eksytt\u00e4\u00e4 konnan&#8230;\u201d <strong>Pierre Pr\u00e9vost 1764\u20131823<\/strong> oli keksinyt kokonaiset py\u00f6re\u00e4t maisemat, panoraamat, joiden keskelle katsoja sijoitettiin. Niist\u00e4 tuli markkinoiden ja kansanjuhlien n\u00e4ht\u00e4vyys. Suuret taistelut olivat mieluista ja kiihottavaa katseltavaa.<\/p>\n<p><strong>Louis-Jacques Daguerre 1787\u20131851<\/strong> tunnetaan 1839 alkaen ensimm\u00e4isen valokuvak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n (daguerrotypian) keksij\u00e4n\u00e4, mutta h\u00e4n toimi my\u00f6s lavastajana <em>Ambigu-Comiquessa<\/em> ja sitten Pariisin oopperassa. H\u00e4nen keksint\u00f6ihins\u00e4 kuului muun muassa <strong>diorama<\/strong>. L\u00e4pikuultavien kankaiden v\u00e4liin heijastettiin kattoaukoista tai muualta valoa niin, ett\u00e4 se mahdollisti monenlaiset tunnelmien tai valaistusten muutokset. Etukankaaseen maalattiin detaljeja: esimerkiksi katedraali, jossa vuorokauden ajat vaihtuvat, sek\u00e4 luolat, palatsit ja luontoaiheet. Daguerrella oli my\u00f6s neutraalia valkoista horisonttia taustana. Jatkuva maalaus voitiin saada liikkeelle kahden pystytelan v\u00e4lill\u00e4 py\u00f6ritett\u00e4v\u00e4ksi taustakankaaksi, jolloin saatiin aikaan matkustuksen illuusio.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1175 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"900\" height=\"805\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Daguerren-kehittamillaan-kuultotaustoilla-luoma-lavastus-Pariisissa.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2459\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Daguerren-kehittamillaan-kuultotaustoilla-luoma-lavastus-Pariisissa.jpg 900w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Daguerren-kehittamillaan-kuultotaustoilla-luoma-lavastus-Pariisissa-800x716.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Daguerren-kehittamillaan-kuultotaustoilla-luoma-lavastus-Pariisissa-200x179.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Daguerren-kehittamillaan-kuultotaustoilla-luoma-lavastus-Pariisissa-768x687.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 900px) 100vw, 900px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2459'>\n\t\t\t\tDaguerren lavastus Pariisissa, jonka h\u00e4n loi kehitt\u00e4mill\u00e4\u00e4n kuultotaustoilla. [Biblioth\u00e9que Natinoale, Pariisi, Oscar G. Brockett: History of the Theatre. 1987]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>Pierre-Luc-Charles Ciceri<\/strong> (1782\u20131868) oli aikansa suosituin lavastaja. H\u00e4n loi etenkin pittoreskeja milj\u00f6it\u00e4 ja raunioita sek\u00e4 historiallisia rakennuksia ja tiloja. Ciceri lavasti muun muassa Hugon <em>Hernanin<\/em> 1830, jonka Hugo itse ohjasi (katso\u00a0<a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/5-9-romantiikka-saksassa-ja-muualla\/\">5.9 Romantiikka Saksassa ja muualla<\/a>), sek\u00e4 lukuisia aikansa oopperoita ja historiallisia n\u00e4ytelmi\u00e4. Ciceri perusti oman studion, jossa eri alojen spesialistit vastasivat eri osista: arkkitehdit suunnittelivat rakennusten detaljeja ja maalarit maalasivat. My\u00f6s pienoismallien k\u00e4ytt\u00f6 suunnittelussa yleistyi. Cicerin oppilaat hallitsivat Ranskan lavastustaidetta lopun vuosisataa.<\/p>\n<p>V\u00e4hitellen teatterit alkoivat tilata lavasteita, eli dekoraatioita (koristeluja) eri <strong>lavastusty\u00f6pajoista<\/strong>, jotka korvasivat v\u00e4hitellen teattereiden yll\u00e4pit\u00e4mi\u00e4 lavastamoja. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 jatkui 1900-luvun alkupuolelle asti. Esimerkiksi Suomen Kansallisteatteriin tilattiin vuosisadan alussa lavasteita Carl Grabowin kuuluisasta ateljeesta Tukholmassa. Sit\u00e4 ennen oli k\u00e4ytetty Berliinin kuuluisaa Gropiuksen ty\u00f6pajaa.<\/p>\n<p>1800-luvulla alettiin my\u00f6s toimittaa ja myyd\u00e4 <strong>livrets sc\u00e9niques<\/strong>, eli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kirjoja tai teknisi\u00e4 oppaita. Niiss\u00e4 kuvattiin pariisilaisten efektej\u00e4, jotta ne voitaisiin toteuttaa pienemmill\u00e4 varusteilla. Corneillen <em>Le Cid<\/em> esitettiin vuonna 1842 kuudella eri lavastuksella entisen yhden sijasta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1175 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"586\" height=\"764\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0603b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-1481\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0603b.jpg 586w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0603b-153x200.jpg 153w\" sizes=\"(max-width: 586px) 100vw, 586px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-1481'>\n\t\t\t\tLavastuselementtej\u00e4 varten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattia oli t\u00e4ynn\u00e4 etureunan suuntaisia poikittaisia uria. [Leacroft: Theatre and Playhouse. 1985]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattia<\/strong>: Lavastuselementtej\u00e4 varten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattia oli t\u00e4ynn\u00e4 etureunan suuntaisia poikittaisia uria. Kulissit liikkuivat k\u00e4tev\u00e4sti niit\u00e4 pitkin, mutta rajasivat samalla niiden sijoittamista. Kaikki elementit n\u00e4kyiv\u00e4t vain kohtisuoraan katsomoon. Vastaava koski katon palkkij\u00e4rjestelmi\u00e4. (ks kuva). 1820-luvulla luovuttiin osittain kattopalkki- ja lattiaurasysteemist\u00e4. Sen vuoksi kulissielementit saatiin vapaammin sijoitettua vinoihin asentoihin.<\/p>\n<p>Samoihin aikoihin alettiin yh\u00e4 useammin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sivustoilta suljettuja tilaratkaisuja. Sit\u00e4 ennen sivustat, kulissien v\u00e4lit, olivat olleet avoimia, mik\u00e4 mahdollisti joukkojen ja tanssiryhmien nopeat sis\u00e4\u00e4ntulot ja poistumiset. My\u00f6s suljetut katot lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t v\u00e4hitellen, samoin esimerkiksi elementti, joka j\u00e4ljitteli huoneen kattoa.<\/p>\n<p><strong>&#8221;Laatikkolavastus&#8221;<\/strong> (<em>box set <\/em>kiinteiksi rakennettuine kolmine seinineen) yleistyi. Aluksi niiss\u00e4kin huonekalut olivat maalattuina kulisseihin, ja niit\u00e4 ei k\u00e4ytetty, sill\u00e4 n\u00e4ytteleminen sijoittui tavallisesti kuiskaajankopin ymp\u00e4rille puolikaaren muotoon. Huonekalujen k\u00e4ytt\u00f6 alkoi vasta 1830-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4: Aluksi bulevarditeattereissa eli populaarissa teatterissa. Muissa teattereissa huonekalut yleisestyiv\u00e4t vasta 1850-luvulta alkaen. Vuonna 1846 Pierre Fevrier k\u00e4ytti lattiamattoa, joka j\u00e4ljitteli ruudutettua marmorilattiaa.<\/p>\n<p>Englannissa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle rakennettiin vesialtaita ja ratsastusratoja, niin kuin melodraamojen yhteydess\u00e4 oli jo puhetta. Lis\u00e4ksi lukuisia eri laitteita k\u00e4ytettiin erilaisten taianomaisten efektien aikaansaamiseksi. Esimerkiksi r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4n ruudin \u00e4\u00e4ni piti saada aikaan samaan aikaan kuin orkesterimontun pasuunat t\u00f6\u00f6tt\u00e4siv\u00e4t uhkaavasti; liikkuvan venee tuli aaltoilla koroketta pitkin; rotat pistettiin vilisem\u00e4\u00e4n linnan raunioille tai lepakkoparvi lenn\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n sankarittaren silmien edest\u00e4. My\u00f6hemmin juuri <strong>oikeann\u00e4k\u00f6isyys, <\/strong>oikea kaivo tai oikeat kirsikat kirsikkapuussa kiinnostivat yleis\u00f6\u00e4.<\/p>\n<h2>Valaistus<\/h2>\n<p><strong>Kaasuvalon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto vuonna 1816 mullisti teatterivalaistuksen. Kaasuvalon kilpailijana oli aluksi kalkkivalo (<em>limelight<\/em>)<\/strong>. Siin\u00e4 tiivistetty\u00e4 vety\u00e4 ja happea kohdistettiin kohti kalsiumsauvaa, joka kuumeni hehkuvaksi ja luovutti valoa. Se oli kuitenkin monimutkainen ja h\u00e4visi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisemm\u00e4lle ja yleistyv\u00e4lle <strong>kaasulle (<em>gas light<\/em>)<\/strong>.<\/p>\n<p><em>Chestnut Street Theatre<\/em> Philadelphiassa otti kaasuvalaistuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ensimm\u00e4isen\u00e4 maailmassa. Seuraavana vuonna 1817 kaasuvaloa alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Lontoossa. Kaasuvalo oli kuitenkin aluksi hankala, sill\u00e4 se haisi ja altisti teatterit tulipalolle. Teattereilla oli aluksi omat kaasulaitokset. Pariisin oopperassa kaasuvalo otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo 1822, mutta Com\u00e9die-Fran\u00e7aisessa vasta 1843. N\u00e4yttelij\u00e4tt\u00e4ret pitiv\u00e4t sit\u00e4 liian kovana ja raakana valona.<\/p>\n<p>Kaasu paransi yleisesti valaistuksen tehoja, s\u00e4vyj\u00e4 ja mahdollisuuksia. Spotteja, eli pisteheitt\u00e4ji\u00e4 ei ollut viel\u00e4 olemassa, ja kaasuvalaistus vaikutti vaan yleisvalaistuksen s\u00e4vyihin. 1840-luvulla kontrollip\u00f6yt\u00e4, josta kokonaisvalaistusta voitiin s\u00e4\u00e4dell\u00e4, otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Ramppivalot, eli etureunan \u00f6ljylamput, olivat rajanneet viel\u00e4 1800-luvun alussa keskin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kaikista valoisammaksi kohdaksi, jota kohti n\u00e4yttelij\u00e4t hakeutuivat. Kaasuvalaistuksen my\u00f6t\u00e4 valo jakautui tasaisemmin ymp\u00e4ri n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4, mink\u00e4 vuoksi tila saatiin kokonaisuudessaan paremmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>S\u00e4hk\u00f6valoa tuotettiin aluksi niin sanotuilla <strong>hiilikaarilampuilla<\/strong>. Ensimm\u00e4iset kokeilut tehtiin jo 1846, jolloin Pariisin oopperan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle nousi aurinko. Sakari Topelius kuvaa Pariisissa 1850-luvulla n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 suurta balettia, jossa myrskyis\u00e4n y\u00f6n haaksirikon j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4pari on pelastautunut kallioluodolle. Heit\u00e4 valaisi \u201dtavattoman kirkas valons\u00e4de, joka ei voi tulla kuin auringosta \u2013 tai s\u00e4hk\u00f6valosta\u201d. Vuonna 1860 hiilikaareen yhdistettiin putki ja linssi, josta seurasi ensimm\u00e4inen tehokas spotti. Sit\u00e4 voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kohdistetusti avainhenkil\u00f6ihin ja eri tilanteisiin. T\u00e4llainen tekniikka kulki k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 t\u00e4htin\u00e4yttelij\u00e4n synnyn kanssa.<\/p>\n<p>Vasta v\u00e4hitellen keksittiin s\u00e4hk\u00f6valolle my\u00f6s muita sovelluksia. Vuonna 1879 ohjaaja David Belasco otti San Fransiscossa s\u00e4hk\u00f6valon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Se yleistyi nopeasti paloturvallisuutensa takia ja my\u00f6t\u00e4vaikutti skenografisen ja valaistuksellisen ajattelutavan murrokseen.<\/p>\n<h2>Vaihdettavat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvat<\/h2>\n<p>Teattereissa tarvittiin pitk\u00e4t v\u00e4liajat seurael\u00e4m\u00e4n tarpeita varten. Samalla taukoja tarvittiin my\u00f6s yh\u00e4 kunnianhimoisempiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvien vaihdoksiin. Tavallisesti kolmesta viiteen erilaista suurisuuntaista lavastusta, joita ooppera tai Shakespearen n\u00e4ytelm\u00e4 saattoi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4, pitkitti esitysten kestoa. Sen ratkaisemiseksi yritettiin kehitt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikkaa.<\/p>\n<p><strong>Hissin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6<\/strong> (Asphaleion-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6) rakennettiin Budapestin oopperaan 1884, ja sen j\u00e4lkeen M\u00fcnchenin K\u00fcnstlertheateriin, Wienin Burgtheateriin ja New Yorkin Madison Square Theatriin. Samaan aikaan kun kahdesta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvasta alempi oli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n tasalla, rakennettiin yl\u00e4kerran n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tornin korkeuksissa seuraavan kohtauksen lavastusta. Kun se oli kohtausvaihdoksessa laskettu alas, rakennettiin kellarissa puolestaan sit\u00e4 seuraavan kohtauksen lavastus.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1175 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"842\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Hissi.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-636\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Hissi.jpg 842w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Hissi-168x200.jpg 168w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Hissi-674x800.jpg 674w\" sizes=\"(max-width: 842px) 100vw, 842px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-636'>\n\t\t\t\tVastapainon\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 kahdessa kerroksessa, Madison Square theatre. [Wickham, Glynne: Teatterihistoria, s 183]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Py\u00f6rill\u00e4 liikkuvat <strong>vaunulavat<\/strong> otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1900 Berliinin oopperassa. Dresdenin oopperassa yhdistettiin tasoja ja hissej\u00e4. Kaikista k\u00e4ytt\u00f6kelpoisimmaksi ja monipuolisimmaksi ratkaisuksi osoittautui <strong>py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. <\/strong>Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin ensimm\u00e4isen kerran M\u00fcncheniss\u00e4 vuonna 1896 M\u00fcncheniss\u00e4 Mozartin <em>Don Giovannin<\/em> lavastuksessa. Py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 levisi nopeasti ymp\u00e4ri maailmaa, ja se mahdollisti monipuolisen lavastuksen, nopeat vaihdot ja edestakaiset siirtym\u00e4t.<\/p>\n<p>Mariano Fortuny pyrki saamaan valaistuksen astetta luonnollisemmaksi. H\u00e4n rakensi 1902 <strong>kupolihorisontin (<em>Kuppelhorizont<\/em><\/strong>), jolla saatiin hajanaista p\u00e4iv\u00e4nvaloa. Silkkipaneeleiden valaisemin alhaaltap\u00e4in heijasti valon n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Sen korvasi kuitenkin yksinkertaisempi kaareva <strong>py\u00f6r\u00f6horisontti (<em>Rundhorizont<\/em>)<\/strong>, joka kiersi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n taustaa ja joka oli nostettavissa yl\u00f6s tai ker\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 rullalle. Py\u00f6r\u00f6horisontin my\u00f6t\u00e4 aiemmin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t yl\u00e4kulissit tai yl\u00e4rajoittimet voitiin poistaa: taustaan saatiin ilmavuutta, avaruudellisuutta sek\u00e4 p\u00e4iv\u00e4- tai y\u00f6taivaan yleistunnelmana.<\/p>\n<p>Samaan aikaan kuin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6teknologia ja mahdollisuudet monipuolistuivat, my\u00f6s keskustelu teatterin ja draaman uusista merkityksist\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teatteritekniikan kehitys Melodraaman, historiallisen spektaakkelin ja oopperan vaatimat tehokeinot sek\u00e4 yh\u00e4 kiivaampi pyrkimys visuaalisiin ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisiin virityksiin teki n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan kehittelij\u00f6ist\u00e4 1800-luvun t\u00e4rke\u00e4n teatteriammattikunnan. Sen vuoksi lavastajilla oli kaksisataa vuotta pitempi ammattihistoria ja t\u00e4rke\u00e4mpi asema teatterissa kuin ohjaajalla. Ohjaaja ammattikuntana eriytyi v\u00e4hitellen vasta 1850-luvulta l\u00e4htien. Kirjailijat olivat pitk\u00e4\u00e4n hoitaneet kantaesitystens\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llepanot. Heid\u00e4n rinnalleen tulivat my\u00f6s teattereiden [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1175"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1175"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1175\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2461,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1175\/revisions\/2461"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1175"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1175"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1175"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}