{"id":1179,"date":"2016-08-03T07:28:38","date_gmt":"2016-08-03T04:28:38","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1179"},"modified":"2021-10-27T21:11:19","modified_gmt":"2021-10-27T18:11:19","slug":"6-2-melodraama-ranskassa-ja-muualla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/6-2-melodraama-ranskassa-ja-muualla\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">6.2<\/div> Melodraama Ranskassa ja muualla"},"content":{"rendered":"<p>Melodraama esiintyi termin\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran Italian renessanssin yhteydess\u00e4. Se tarkoitti yleens\u00e4 musiikin s\u00e4est\u00e4m\u00e4\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4esityst\u00e4, tavallisesti tragikomediaa tai pastoraalia. <strong>M\u00e9lodrame<\/strong> teatterin lajina vakiintui Napoleonin teatteris\u00e4\u00e4d\u00f6sten seurauksena. Organisoidessaan Pariisin teattereita 1812 h\u00e4n antoi kahdelle teatterille, Th\u00e9\u00e2tre de la Ga\u00eet\u00e9\u2019lle ja Ambigu-Comique\u2019lle, luvat esitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 melodraamaa ett\u00e4 pantomiimeja. Termi vakiintui l\u00e4hinn\u00e4 kahden huippusuositun kirjailijan my\u00f6t\u00e4, jotka olivat saksalainen K. A Kotzebue ja ranskalainen G. Pix\u00e9r\u00e9court. Kotzebue oli ottanut <em>Sturm und Drang <\/em>-liikkeen keinoja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja popularisoinut ne. H\u00e4n muokkasi j\u00e4nnitt\u00e4vist\u00e4 aiheista ja dramaattisista tapahtumista sujuvia n\u00e4ytelmi\u00e4, jotka olivat t\u00e4ynn\u00e4 tunnekuohua.<\/p>\n<p>Melodraama koostui voimakkaista tunnekuohuista sek\u00e4 absoluuttisesta hyv\u00e4st\u00e4 ja pahasta. Ne j\u00e4sensiv\u00e4t n\u00e4ytelm\u00e4n tekoja ja ajatuksia. Melodraamasta tuli 1800-luvun suosituin ja leimallisin teatterin laji. Sen varaan kehittyi suurkaupunkien (Lontoo, Pariisi, Berliini, Wien, New York ja Pietari) mittava teatteriel\u00e4m\u00e4. 1800-lukua voisi luonnehtia ilmaisulla \u201dteatteriteollisuuden aikakausi\u201d. Elinkeinohaara ty\u00f6llisti paljon eri alojen ihmisi\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6ist\u00e4 ja kirjailijoista tehostemestareihin, kanttiinimyyjist\u00e4 julisteiden liimaajiin.<\/p>\n<p><strong>Teatteri ja erityisesti ooppera oli kaupunkiporvariston vapaa-ajan ja seurael\u00e4m\u00e4n keskus.<\/strong> Euroopan kaupunkien keskeisille paikoille pystytettiin 1800-luvulla teatteri- ja oopperarakennuksia. Teattereiden aulatilat eli l\u00e4mpi\u00f6t (<em>foyer<\/em>) laajenivat tiloiksi, joissa yleis\u00f6 saattoi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 ja tavata toisiaan. Yhteiskuntaluokat pysyiv\u00e4t kuitenkin tarkasti toisistaan erill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>J\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4iset katsomot vetiv\u00e4t niin paljon yleis\u00f6\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s k\u00f6yhempi k\u00e4sity\u00f6l\u00e4is- ja palvelusv\u00e4ki sek\u00e4 muut alemman yhteiskuntaryhm\u00e4n edustajat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t yl\u00e4parvilta osallisiksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ihmemaailmasta. Eri teattereilla oli omat yleis\u00f6pohjansa, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi sosiaalisten ryhmien mukaan. Sen sijaan oopperaesitykset olivat 1800-luvun julkisimpia teatteritapahtumia, joka kokosi yhteiskunnan kirjon palvelijoista aristokratiaan saman katon alle. Sen vuoksi kyseinen taidemuoto kiinnosti nationalistisia tahoja, sill\u00e4 oopperan avulla pystyttiin luomaan kansakunnan historiallinen menneisyys tai nykyisyys esille. Musiikki, kuorokohtaukset ja taitavat laulusuoritukset n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 toivat yleis\u00f6n yhteen luokkarajojen yli.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1179 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"855\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/LaScala-1800-l.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-599\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/LaScala-1800-l.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/LaScala-1800-l-200x155.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/LaScala-1800-l-800x622.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-599'>\n\t\t\t\tMilanon La Scala, anonyymi kuvitus 1800-luvulta. [Theater Wissenschafltiche Samlung der Universit\u00e4t zu K\u00f6ln. Andre\u00e1s Batta: Ooppera, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t, teokset, esitt\u00e4j\u00e4t. 2005]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Ennen kuin menemme viel\u00e4 tarkemmin melodraamaan, on muistettava, ett\u00e4 suurkaupunkien suuret yleis\u00f6t siirtyiv\u00e4t 1900-luvun alkupuolella sankoin joukoin uuden entist\u00e4kin vet\u00e4v\u00e4mm\u00e4n lajin kuluttajiksi. Elokuva v\u00e4hensi suurkaupunkien teattereiden katsojam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 l\u00e4hes kymmenesosaan siit\u00e4, mit\u00e4 ne 1800-luvun lopulla olivat olleet. Varhainen elokuva sai aineistonsa, kuten luonnonkatastrofien puhkeamisen tai ratsuv\u00e4en viime hetken saapumisen, suoraan teatteriteollisuudelta.<\/p>\n<h2>Melodraama<\/h2>\n<p>Melodraamasta tuli 1800-luvun suurten kaupunkilaisyleis\u00f6jen suosituin laji. Se oli oopperaa kansanomaisempi genre, joka yhdisti kaikki yhteiskuntaluokat. Melodraaman henkil\u00f6valikoima kehittyi vakituisten kaavojen mukaan:<\/p>\n<p>T\u00e4rkein vastakohtapari oli tietenkin v\u00e4liin hajamielinen, rakastuva tai jopa koominen <em>sankari<\/em> sek\u00e4 henkil\u00f6, joka paljastuu <em>konnaksi<\/em>. Aivan viime hetkell\u00e4 katastrofi uhkaa. Siit\u00e4 kuitenkin pelastutaan ja onni laskeutuu. <em>Jalon is\u00e4n<\/em> tunnolla saattaa olla jokin rikos. H\u00e4n k\u00e4rsii esimerkiksi petollisen poikansa toiminnasta tai luulee tytt\u00e4rens\u00e4 kadonneen, kunnes kohtaa odottamatta t\u00e4m\u00e4n uudelleen. <em>Viaton nainen<\/em>, rakastettu tai vaimo, on ehdottoman hyveellinen, mutta joutuu r\u00f6yhkeiden ehdotusten ja kiristyksen kohteeksi. Seksuaalisen koskemattomuuden kaltaisen hyveen menetys on l\u00e4hell\u00e4, mutta sit\u00e4 ei tapahdu. Ainoastaan uhka vied\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimmilleen. <em>Yst\u00e4v\u00e4 <\/em>kulkee sankarin vanavedess\u00e4 ja toimittaa t\u00e4m\u00e4n asioita. H\u00e4n voi olla my\u00f6s koominen hahmo, joka tuo vapauttavan naurun j\u00e4nnitt\u00e4viin tilanteisiin. Taustamusiikki, laulut ja tanssit loivat j\u00e4nnityst\u00e4 tai purkivat sit\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1179 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"701\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img391.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2113\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img391.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img391-200x127.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img391-800x510.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2113'>\n\t\t\t\tKohtaus Leopolod Lewisin melodraamasta Kellot, Lontoo 1851 [Victoria &#038; Albert Museum. Pyhillis Hartnoll. The Theatre: A Concise History. 1968]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>T\u00e4rkeint\u00e4 melodraamassa on se, ett\u00e4 hyve palkitaan aina ja pahat rikokset rangaistaan. Jos rikokset ovat maallisen oikeuden tavoittamattomissa, saavat ne metafyysisen tuomionsa esimerkiksi luonnonkatastrofin my\u00f6t\u00e4. (kuvat)<\/p>\n<p>My\u00f6hemmin melodraama sekoittui romanttiseen n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n. Victor Hugon <em>Hernani<\/em>-n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 (1830) syytettiin melodramaattisista tehoista, jotka eiv\u00e4t sopineet puhdasoppisille tragedioille varatulle kansalliselle p\u00e4\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. (mainittu luvussa\u00a0<a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/5-9-romantiikka-saksassa-ja-muualla\/\">5.9 Romantiikka Saksassa ja muualla<\/a>)<\/p>\n<p>Tyypillinen melodraaman juoni sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 valepukuja, ry\u00f6st\u00f6j\u00e4, salattuja henkil\u00f6llisyyksi\u00e4 sek\u00e4 outoja sattumia. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 jaetaan moraalista oikeutta. Vaikka konna alussa onnistuu yh\u00e4 uudelleen, h\u00e4n h\u00e4vi\u00e4\u00e4 loppukohtauksessa. Oikeus palaa maailmanj\u00e4rjestykseen, jonka konna on haastanut.<\/p>\n<p>Episodimainen tarina purkautuu lyhyen avaustilanteen j\u00e4lkeen nopeasti. Jokainen kolmesta n\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 ja kohtauksesta p\u00e4\u00e4ttyy kliimaksiin. Kaikki t\u00e4rke\u00e4t asiat tapahtuvat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4; sanantuojia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n harvoin. Melodraaman esitt\u00e4minen vaati kehittynytt\u00e4 spektaakkelia, kuten taisteluita, tulvia tai maanj\u00e4ristyksi\u00e4. Vastapainoksi n\u00e4ytettiin usein maantieteellist\u00e4 ja kansallista paikallisv\u00e4ri\u00e4, kuten juhlia, tansseja tai pittoreskej\u00e4 ty\u00f6oloja.<\/p>\n<p>Melodraamassa yhteiskunta on absoluuttisen hyv\u00e4. Kaikki paha, jonka alkuper\u00e4 voi olla sosiaalista tai poliittista, on ulkoistettu. Se ilmenee moraalisena paheena, h\u00e4ijyn\u00e4 tekona tai arvaamattomana luonnon katastrofina kuten myrskyn\u00e4 tai maanj\u00e4ristyksen\u00e4.<\/p>\n<p>Melodraaman keskeisin piirre n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 on korostunut visuaalisuus, kuten henkil\u00f6kuvaelmat (tableaux), puhuvat lavastukset, luonnonkatastrofit, myrskyt ja tulivuorenpurkaukset. Melodraama viettelee visuaalisuudellaan. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan innovaatiot mahdollistivat spektaakkelimaisuuden. Lavastustekninen keksint\u00f6 tai lavastuksellinen innovaatio saattoi olla n\u00e4ytelm\u00e4tilauksen l\u00e4ht\u00f6kohtana. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isen suosittuja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 olivat my\u00f6s lapset ja el\u00e4imet, nuo viisaat ja uskolliset yst\u00e4v\u00e4mme.<\/p>\n<p><strong>Juuri Pix\u00e9r\u00e9court (1773\u20131844)<\/strong> kirjoitti koskettavia voimakkaita tunteita sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 spektaakkeleja, joita esitettiin jopa yli tuhat kertaa. Niist\u00e4 alla on valikoima t\u00e4rkeimmist\u00e4. H\u00e4nen teemojaan olivat niin ik\u00e4\u00e4n uskonnolliset ideat kaitselmuksesta, hyveest\u00e4 ja rikoksen rankaisemisesta.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1798 L\u2019enfant du For\u00eat (Mets\u00e4n lapsi)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1800 Coelina <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1803 T\u00e9k\u00e9li <\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1828 La Peste de Marseilles (Marseilles\u2019n rutto)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1834 Latude <\/em><\/p>\n<h2>Melodraaman monet lajit<\/h2>\n<p>Melodraama sekoittui my\u00f6s romanttiseen n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n paitsi Englannissa my\u00f6s aivan erityisesti Amerikassa. Melodraamojen yhteiskuntaluokkien kuvaukset, kuten henkil\u00f6iden suhde rahaan, rakkauteen ja yhteiskunnallisiin arvostuksiin heijastavat kiehtovasti Yhdysvaltojen sosiaalihistoriaa.<\/p>\n<p>Englannissa kehittyi jo varhain oma kauhupitoinen lajinsa <em><strong>gothic melodramas <\/strong><\/em>rinnakkain kauhuromaanien (<em>gothic novels<\/em>) kanssa. Goottilaisuus viittaa vakiintuneeseen milj\u00f6\u00f6seen, joka kattaa kirkon tai palatsin keskiaikaiset eli goottilaistyyliset rauniot, hyl\u00e4tyt luostarit, kummitukset, kadonneet sukulaiset ja sovitusta vaativat rikokset. Termin saksankielinen vastine <em>Schreckromantik <\/em>siirtyi my\u00f6s suomen kieleen nimell\u00e4 <strong>kauhuromantiikka<\/strong>. Englannin kielen vahvistuminen Suomessa on vakiinnuttanut ehk\u00e4 turhankin moniaalle viittaavan goottilaisuuden k\u00e4sitteen. Taidehistoriassa uusgotiikka osui samaan aikaan 1800-luvulla.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1179 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"900\" height=\"602\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Kohtaus-kauhunaytelmasta-Pariisi-1856.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-2448\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Kohtaus-kauhunaytelmasta-Pariisi-1856.jpg 900w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Kohtaus-kauhunaytelmasta-Pariisi-1856-800x535.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Kohtaus-kauhunaytelmasta-Pariisi-1856-200x134.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Kohtaus-kauhunaytelmasta-Pariisi-1856-768x514.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 900px) 100vw, 900px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-2448'>\n\t\t\t\tKohtaus kauhun\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4, Pariisi, 1856. [Bibliotheque de L\u2019Arsenal, Cesare Molinari: Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Jo vuodelta 1821 tunnetaan aikansa Lontooseen sijoitettu n\u00e4ytelm\u00e4 <em>Tom and Jerry<\/em> <em>or<\/em> <em>Life in London<\/em>. Samaa linjaa edusti Charles Dickens omissa suurkaupungin el\u00e4m\u00e4nkirjoa kuvaavissa romaaneissaan, joita lukija voi kuitenkin turvallisesti lehteill\u00e4. My\u00f6s melodraaman katsojalla oli aina vastaavanlainen turvallisuudentunne <strong>(pittoreski, urbaani melodraama<\/strong>).<\/p>\n<p>Joihinkin teattereihin oli rakennettu vesialtaat antiikin Rooman ja renessanssin spektaakkeleiden tapaan. Niiss\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4t teokset saivat nimekseen <strong><em>nautical melodramas<\/em> <\/strong>(laivamelodraamat), koska laivassa tapahtuvat akrobaattiset tappelut ja muut vaaratilanteet voitiin esitt\u00e4\u00e4 vaarallisen tuntuisesti. Merirosvofilmien genre jatkoi t\u00e4t\u00e4 perinnett\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1179 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"675\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img392-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-2119\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img392-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img392-kopio-200x123.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img392-kopio-800x491.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-2119'>\n\t\t\t\tMuuttuvan taustakuvan avulla toteutettu hevoskilpailu lavalla, New Yorkin Union Square Theatre, 1889\u20131890 [Brockett. History of Theatre. 2003]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Niiden rinnakkaislajina voi pit\u00e4\u00e4 <em><strong>equestrian melodramaa<\/strong><\/em> (hevosmelodraama), jossa permannon keskelle onkin rakennettu ratsastusmaneesi tai salia reunustaa ratsurata. Sankarin ja konnan h\u00e4ik\u00e4isev\u00e4 takaa-ajokohtaus piti huolen siit\u00e4, ett\u00e4 taloudelliset investoinnit saatiin takaisin monikertaisina.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-5' class='gallery galleryid-1179 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1000\" height=\"748\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Hevosesitys-Astleyn-amfiteaterissa-Lontoossa.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-5-604\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Hevosesitys-Astleyn-amfiteaterissa-Lontoossa.jpg 1000w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Hevosesitys-Astleyn-amfiteaterissa-Lontoossa-200x150.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Hevosesitys-Astleyn-amfiteaterissa-Lontoossa-800x598.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1000px) 100vw, 1000px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-5-604'>\n\t\t\t\tHevosesitys Astleyn amfiteaterissa Lontoossa [Glynne Wickham. Teatterihistoria. Helsinki 1994]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><em><strong>Sotatapahtumia kuvaavat melodraamat<\/strong><\/em>. Suomalaisten kannalta on kiinostavaa, ett\u00e4 Krimin sodan (1853\u20131856; Oolannin sota) aikana esitettiin Lontoossa n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 <em>Maiden of Hango. <\/em>Siin\u00e4 englantilaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset upseerit seikkailevat. Ven\u00e4l\u00e4iset ovat vanginneet englantilaisen neidon, jota tullaan pelastamaan. N\u00e4ytelm\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 melodraamat saattoivat my\u00f6s k\u00e4sitell\u00e4 ajankohtaisia teemoja patrioottisesti ja viihdytt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-6' class='gallery galleryid-1179 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"781\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img386-kopio-3.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-6-2117\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img386-kopio-3.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img386-kopio-3-200x142.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img386-kopio-3-800x568.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-6-2117'>\n\t\t\t\tRobertsonin Caste-n\u00e4ytelm\u00e4n esitys 1879 [Victoria &#038; Albert Museum. Oscar G. Brockett. History of the Theatre. 2003]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Walter Scottin historialliset romaanit olivat tavattoman suosittuja melodraamojen aiheita. <strong>John Baldwin Buckstone <\/strong>(1802\u20131879), jonka tuotanto vuosina 1820\u20131870 k\u00e4sitti yli 200 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 sovitti useita romaaneja ja kirjoitti farsseja sek\u00e4 pantomiimeja. H\u00e4n aloitti vuonna 1826 n\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4\u00e4n <em>Luke the Laborer<\/em> lajityypin, jota voidaan kutsua <strong><em>domestic melodramaksi<\/em><\/strong> eli perhe-melodraamaksi. (kuva)<\/p>\n<p>Vaikka eksoottiset milj\u00f6\u00f6t olivat suosittuja, ainakin Englannissa my\u00f6s <em><strong>domestic melodrama<\/strong><\/em> -tyyppi yleistyi vuoteen 1840 menness\u00e4. <strong>Edward George Bulwer-Lytton<\/strong> (1803\u20131873) kirjoitti <strong>yl\u00e4luokkaisempia melodraamoja. <\/strong>Niiss\u00e4 esiintyi enemm\u00e4n historiallisia milj\u00f6it\u00e4 ja aristokraatteja. Samalla ylemm\u00e4t yhteiskuntaluokatkin alkoivat arvostaa teatteria enemm\u00e4n.<\/p>\n<p><strong>Dion Boucicault <\/strong>(1822\u20131890) kirjoitti sensaatiomaisia melodraamoja, jotka olivat t\u00e4ynn\u00e4 paljastuksia, yll\u00e4tyksi\u00e4 ja eksoottisia maisemia. Tieteelliset keksinn\u00f6t ja uutuudet liittyiv\u00e4t aina juonenkuljetukseen. Boucicault kokeili n\u00e4ytelmien esitt\u00e4mist\u00e4 provinssissa ennen Lontoota. H\u00e4n palkkasi n\u00e4yttelij\u00e4t aina n\u00e4ytelm\u00e4kohtaisesti. Boucicaultin suurin menestys oli <em>The Corsican Brothers<\/em> (1852) sek\u00e4 <em>The Sidewalks of New York <\/em>(1857), joka oli j\u00e4lleen kaupunkikuvaus. Vuonna 1859 kirjoitetussa n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 <em>The Octoroon<\/em> oli mukana orjahuutokauppa-kohtaus, joka oli latautunut episodi t\u00e4ynn\u00e4 yhteiskunnallisia j\u00e4nnitteit\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-7' class='gallery galleryid-1179 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"753\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Bocicault-Elamaa-Luouisianassa-orjamarkkinat-1859.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-7-2450\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Bocicault-Elamaa-Luouisianassa-orjamarkkinat-1859.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Bocicault-Elamaa-Luouisianassa-orjamarkkinat-1859-800x548.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Bocicault-Elamaa-Luouisianassa-orjamarkkinat-1859-200x137.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Bocicault-Elamaa-Luouisianassa-orjamarkkinat-1859-768x526.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-7-2450'>\n\t\t\t\tOrjamarkkinat Bocicaultin n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 Octoroon, jonka yksi versio oli El\u00e4m\u00e4\u00e4 Lousianassa, aikalaiskuvitus, 1859. [Oscar G. Brockett: History of the Theatre. 1987]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"731\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Dion-Bocicault-naytelmassaan.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-7-2451\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Dion-Bocicault-naytelmassaan.jpg 731w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Dion-Bocicault-naytelmassaan-585x800.jpg 585w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Dion-Bocicault-naytelmassaan-146x200.jpg 146w\" sizes=\"(max-width: 731px) 100vw, 731px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-7-2451'>\n\t\t\t\tDion Bocicault n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n Conn the Shaughraun. [The Walter Hampden \u2013 Edwin Booth Theatre Collection and Library at the Players\u2019, Richard Fawkes: Dion Bocicault. 1979]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Melodraamaan sis\u00e4ltyi tietty myyttisen populaari taso, jonka voi n\u00e4hd\u00e4 vahvistavan vallitsevaa yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4, jossa alemmilta luokilta edellytettiin pysymist\u00e4 asemassaan. Mutta samalla melodraama vuosina 1815\u20131850 oli laji, jossa p\u00e4\u00e4stiin k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n ajankohtaisia ja sosiaalisia kysymyksi\u00e4. Vaikka melodraaman loppu, jossa hyve ja oikeudenmukaisuus voittaa, oli aina kaavamaisen onnellinen, k\u00e4sitteli melodraama my\u00f6s aikakautensa kipeimpi\u00e4 ja kiihottavimpia aiheita. <strong>Populaariin draamaan<\/strong> kiteytyv\u00e4t aikakauden kollektiiviset pelot ja uskomukset. Niit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n muodossa, jossa moraaliset ratkaisut lis\u00e4\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6llist\u00e4 kiinteytt\u00e4 ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteis\u00f6n jatkumisen turvaaminen on kaikkien yleis\u00f6n suosimien teatterilajien t\u00e4rke\u00e4 ominaisuus. My\u00f6hemmin my\u00f6s naturalistinen n\u00e4ytelm\u00e4 viljeli melodramaattisia, suurten tunteiden, \u00e4killisten k\u00e4\u00e4ntymysten ja katumusten tehokeinoja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Melodraama esiintyi termin\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran Italian renessanssin yhteydess\u00e4. Se tarkoitti yleens\u00e4 musiikin s\u00e4est\u00e4m\u00e4\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4esityst\u00e4, tavallisesti tragikomediaa tai pastoraalia. M\u00e9lodrame teatterin lajina vakiintui Napoleonin teatteris\u00e4\u00e4d\u00f6sten seurauksena. Organisoidessaan Pariisin teattereita 1812 h\u00e4n antoi kahdelle teatterille, Th\u00e9\u00e2tre de la Ga\u00eet\u00e9\u2019lle ja Ambigu-Comique\u2019lle, luvat esitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 melodraamaa ett\u00e4 pantomiimeja. Termi vakiintui l\u00e4hinn\u00e4 kahden huippusuositun kirjailijan my\u00f6t\u00e4, jotka olivat saksalainen [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1179"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1179"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1179\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2452,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1179\/revisions\/2452"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1179"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1179"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1179"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}