{"id":1186,"date":"2016-08-03T07:39:17","date_gmt":"2016-08-03T04:39:17","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1186"},"modified":"2016-10-21T12:57:13","modified_gmt":"2016-10-21T09:57:13","slug":"5-9-romantiikka-saksassa-ja-muualla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/5-9-romantiikka-saksassa-ja-muualla\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">5.9<\/div> Romantiikka Saksassa ja muualla"},"content":{"rendered":"<p>Romantiikan ideologinen tausta on moninainen. Romantiikan juuret ovat 1700-luvulla, mutta vasta 1800-luvun alun tapahtumat, vallankumoukset ja ihmisen pahuuden, eli romantikoille demonisuuden paljastumiset antoivat sys\u00e4yksen romantiikalle. Toisaalta sankarillisuus oli osoittautunut suhteelliseksi.<\/p>\n<p>Romantiikka merkitsi uskoa ideaalimaailman olemassaoloon, uskoa halutessaan moraaliseen ihmiseen ihanteiden kantajana. Toisaalta romantiikkaan kuului ankara kaksijakoisuus. Romantikot tiedostivat, ett\u00e4 ideaalimaailma ei voi olla l\u00e4sn\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. He uskoivat siihen, ett\u00e4 jokin universaali ja jumalallinen hallitsee maailma, mink\u00e4 vuoksi taiteilijaneron teht\u00e4v\u00e4 on olla v\u00e4litt\u00e4v\u00e4 taho ikuisen ja t\u00e4m\u00e4npuolisen v\u00e4lill\u00e4. Romantiikan taiteeseen sis\u00e4ltyy my\u00f6s murhaavaa ironiaa ja katkeruutta; kyynisyytt\u00e4 ja makaaberisuutta. Jalot ideaalit eiv\u00e4t toteudukaan, ja ne saatetaan murskata armottomasti.<\/p>\n<p>Romantiikan aikakausi oli my\u00f6s <strong>komedian aikaa<\/strong>, jolloin porvarillinen huvin\u00e4ytelm\u00e4 kehittyi. Niist\u00e4 tyypillisi\u00e4 olivat pikkukaupunkilaisn\u00e4ytelm\u00e4t, joissa kuvataan pikkuporvarillista el\u00e4m\u00e4ntapaa yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4 pienyhteis\u00f6\u00e4. Usein juoni rakentuu rauhanh\u00e4iritsij\u00e4-teeman varaan: yhteis\u00f6n ulkopuolinen hahmo uhkaa toiminnallaan vaarantaa vakituisen el\u00e4m\u00e4nkulun. Lajityypiss\u00e4 ulkopuolinen joko sopeutuu tai h\u00e4net karkotetaan pois. Komedia vahvistaa yhteis\u00f6lle sen, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 aina jatkuu tavalla tai toisella.<\/p>\n<p>Romantiikan kirjailijoiden ja dramaatikkojen kiistattomiksi esikuviksi nousivat <strong>Shakespeare <\/strong>ja <strong>Schiller<\/strong>. Romantiikan n\u00e4ytelm\u00e4t syrj\u00e4yttiv\u00e4t ranskalaisen klassismin ihanteet. Romantikot vapautuivat kolmesta yhteydest\u00e4 sek\u00e4 dogmaattisesta jaosta eri lajityyppien kuten tragedia, komedia tai musiikkikomedia v\u00e4lill\u00e4. Traagiset n\u00e4ytelm\u00e4t saattoivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 koomisia, groteskeja tai lyyrisi\u00e4 elementtej\u00e4. My\u00f6s rationalismista ja ahtaasta opettavuudesta irtaannuttiin. Suuret tunteet, aatteet, hengen palo, ideaalit, satu ja mystiikka tulivat niit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mmiksi. Samoin v\u00e4kev\u00e4t ja kahlitsemattomat luonnonvoimat, mutta my\u00f6s virittynyt herkkyys luonnon tunnelmille.<\/p>\n<p><strong>August Wilhelm Schlegel 1767\u20131845<\/strong> oli keskeinen romantiikan teoreetikko Saksassa. Kirjailija <strong>Samuel Taylor Coleridge<\/strong> vaikutti Englannissa ja Ranskassa romantiikan airue oli <strong>Madame de Sta\u00ebl<\/strong>.<\/p>\n<p>Schlegelin mukaan n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 s\u00e4vy, tunne ja luonne ovat t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin juoni. H\u00e4nelle juoni oli pelkk\u00e4 apuv\u00e4line, jota v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isemm\u00e4t kirjailijat k\u00e4yttiv\u00e4t pit\u00e4\u00e4kseen tarinaa v\u00e4kin\u00e4isesti liikkeell\u00e4. Toisin sanoen romantiikassa vision\u00e4\u00e4risyys kohosi t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi kuin rakenne. Schlegel my\u00f6s k\u00e4\u00e4nsi Shakespearea tarkasti ja v\u00e4kev\u00e4sti saksaksi, mik\u00e4 tukevasti liitti Shakespearen osaksi saksankielist\u00e4 kirjallisuustraditiota.<\/p>\n<p>Shakespearen n\u00e4ytelmien k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset vei p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen toinen keskeinen romantikko <strong>Ludwig Tieck <\/strong>(1773\u20131853). H\u00e4n oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ja monipuolinen teatterimies, joka ty\u00f6skentely useissa Saksan teattereissa. Schlegelin ja Tieckin Shakespeare-k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset vaikuttivat saksalaisen draaman kieleen. Kaikkein t\u00e4rkein vaikutus oli kuitenkin Tieckin Shakespeare-produktioilla. Kuuluisin niist\u00e4 oli pelkistetyll\u00e4 ja tyylitellyll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 esitetty <em>Kes\u00e4y\u00f6n unelma<\/em> vuodelta 1843. Kohtaukset esitettiin simultaanisilla tasoilla. Tieck onnistui kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n <strong>Felix Mendelssohnin<\/strong> s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluisan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6musiikkinsa produktioon.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1186 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"801\" height=\"900\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img377-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2175\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img377-kopio.jpg 801w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img377-kopio-178x200.jpg 178w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img377-kopio-712x800.jpg 712w\" sizes=\"(max-width: 801px) 100vw, 801px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2175'>\n\t\t\t\tLudwig Ticken toteutus Kes\u00e4y\u00f6n unelmasta Berliinist\u00e4 1843 [Oscar G. Brockett. History of the Theatre. 2003]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Tieck itse kirjoitti my\u00f6s satukomedioita, joihin oli helppo sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s satiirisia kommentaareja. Satuhan oli my\u00f6s tanskalaiselle aikalaiselle <strong>H. C. Anderssenille <\/strong>v\u00e4yl\u00e4 vaikeiden asioiden k\u00e4sittelyyn. Anderssen yritti kirjoittaa my\u00f6s satiirisia komedioita. Tieck k\u00e4ytti satukomedioissaan kommentoivaa henkil\u00f6\u00e4, joka ainakin n\u00e4ytelmiss\u00e4 <em>Punahilkka<\/em> ja <em>Saapasjalkakissa <\/em>laski yleis\u00f6n kanssa leikki\u00e4. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 kirjailijan hahmo n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 kommentoi n\u00e4ytelm\u00e4n kliseit\u00e4. Tieck kirjoitti my\u00f6s suositun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6version Pyh\u00e4st\u00e4 Genovevasta, sek\u00e4 1802 n\u00e4ytelm\u00e4n <em>Kaiser Octavianus<\/em>.<\/p>\n<p>1800-luvun alun monista hienoista saksalaisista dramaatikoista mainittakoon erityisesti ter\u00e4v\u00e4n\u00e4k\u00f6inen ja taitava kirjoittaja, Preussin armeijan upseerina toiminut ja Napoleonin sotien aikakauden kansalliseen ep\u00e4toivoon reagoinut dramaatikko <strong>Heinrich von Kleist <\/strong>(1777\u20131811). H\u00e4nen tuotantonsa on pitk\u00e4\u00e4n kuulunut saksankielisen kielialueen eniten tulkittuihin teoksiin. Vuonna 2011, kun Kleistin kuolemasta oli kulunut 200-vuotta, h\u00e4nt\u00e4 muistettiin Saksassa harvinaisen laajasti. Kleistin henkil\u00f6hahmojen rikkin\u00e4isyys ja teosten ristiriitaisuus saa h\u00e4net n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n kaikkein moderneimmalta aikalaistensa joukossa. Sen vuoksi h\u00e4nen teoksensa ovat olleet vahvasti esill\u00e4 saksalaisen kielialueen teattereissa. Merkitykselt\u00e4\u00e4n Kleist on kuronut kiinni Schillerin ja Goethen etumatkaa saksankielisen draaman yhten\u00e4 t\u00e4rkeimmist\u00e4 klassikoista. Kleistia ei tosin tunneta Saksan ulkopuolella yht\u00e4 hyvin kuin heit\u00e4. Hitlerin Kolmannessa valtakunnassa Kleistista yritettiin muokata valikoivasti suurta saksalaista nationalistia.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Minna von Barnhelm<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Der zerbrochene Krug<\/em> (Rikottu ruukku)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Amphitryon<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Penthesilea<\/em> (Amazonien kuningatar)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Die Hermannsschlacht<\/em> (Hermannin taistelu)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>K\u00e4tchen von Heilbronn<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Prinz Friedrich von Homburg<\/em> (Homburgin prinssi Friedrich)<\/p>\n<p>Oma lajinsa oli <strong>kohtalodraama (<em>Schicksaldrama<\/em>)<\/strong>. Se oli romantiikan kauhun\u00e4ytelm\u00e4n variaatio, joka syntyi <em>Sturm und Drangin<\/em> hengess\u00e4. Sen tyypillisin edustaja oli <strong>Zacharias Werner <\/strong>(1768\u20131823). H\u00e4nen n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 <em>24. helmikuuta<\/em> vuodelta 1809 kuvasi sit\u00e4, miten er\u00e4\u00e4lle suvulle kaikki kurjuudet kasautuivat karkausp\u00e4iv\u00e4lle. Silloin toisistaan erilleen joutuneet sukulaiset surmasivat toisiaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n, ja aina samalla veitsell\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n kauheampaa on siis en\u00e4\u00e4 vaikeampi kuvitella. (kuva)<\/p>\n<h2>Saksankielinen tragedia eli Trauerspiel<\/h2>\n<p>Wienil\u00e4isist\u00e4 kirjailijoista ja teatterimiehist\u00e4 on syyt\u00e4 mainita viel\u00e4 <strong>Franz Grillparzer <\/strong>(1791\u20131872). H\u00e4n oli juhlittu ja suosittu Burg-teatterin kirjailija, joka n\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti ilmaisi pettymyst\u00e4 ja kuvitelmien sortumista Wienin kongressin j\u00e4lkeiseen taantumukseen ja lis\u00e4\u00e4ntyneeseen valtiolliseen kontrolliin. H\u00e4n olikin sensuurin tiukassa tarkkailussa. Suomessa on esitetty <em>Sapphoa<\/em> melko paljon. Siin\u00e4 juhlittu naisrunoilija joutuu luopumaan rakastetustaan palvelijattarensa hyv\u00e4ksi.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Sappho<\/em> (antiikin naisrunoilija)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Das goldene Vlies<\/em> (<em>Kultainen talja<\/em> -trilogia: <em>Kestiyst\u00e4v\u00e4, Argonautit <\/em>ja<em> Medea<\/em>)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>K\u00f6nig Ottokars Gl\u00fcck und Ende (Kuningas Ottokarin onni ja loppu)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Des Meeres und der Liebe Wellen (Meren ja lemmen aallot)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Der Traum ein Leben<\/em> <em>(Uni, el\u00e4m\u00e4)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Weh dem, der l\u00fcgt! (Voi sit\u00e4 joka valehtelee)<\/em><\/p>\n<h2><em>Lustspiel<\/em> ja <em>Zauberposse<\/em> \u2013 huvin\u00e4ytelm\u00e4 ja taikapilailu<\/h2>\n<p>Keisarikunnan alati kasvavassa p\u00e4\u00e4kaupunki Wieniss\u00e4 huviteltiin kansanomaisissa esikaupunkiteattereissa. Niiss\u00e4 alempaa keskiluokkaa huvittivat kaksi kuuluisaksi nousevaa n\u00e4yttelij\u00e4kirjailijaa, <strong>Ferninand Raimund<\/strong> (1790\u20131836) sek\u00e4 <strong>Johann Nestroy<\/strong> (1801\u20131862). He olivat taitavia karakterisoijia. Muuten realistisessa tapakuvauksessa on mukana annos fantasiaa, lauluja ja muuta ilottelua. (kuva)<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1186 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"825\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img383.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2110\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img383.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img383-200x150.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img383-800x600.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2110'>\n\t\t\t\tJohann Nestroy Der b\u00f6se Geist Lumpazivagabundus (Paha henki Lumpazivagabundus) [Phyllis Hartnoll. A Concise History of the Theatre. London 1968]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Johann Nestroyn teoksia esitettiin <em>Theater an der Wien<\/em> -teatterissa, jonka johtaja oli my\u00f6s n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 tunnettu <strong>Carl Carl<\/strong> (1782\u20131854). Nestroylla oli sama l\u00e4ht\u00f6kohta kuin kilpailijallaan Raimundilla, mutta h\u00e4nen huumorinsa oli aggressiivisempaa. Nestroy teki my\u00f6s parodioita: <em>Robert und Teuxel<\/em>, <em>Judith und Holofernes <\/em>sek\u00e4 <em>Tannh\u00e4user<\/em>. Niist\u00e4 viimeinen parodioi Richard Wagnerin saman nimiseen teokseen, joka oli noussut saksankielisill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 suosituksi teokseksi ja esimerkiksi Wagnerin laajasta oopperareformista.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Der b\u00f6se Geist Lumpazivagabundus<\/em> (Paha henki Lumpazivagabundus)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Zu ebener Erde und erster Stock<\/em> (Maan tasalla ja ensimm\u00e4isessa kerroksessa)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Das Haus der Temperamente<\/em> (Eri luonteiden talo). Teoksessa kuvataan simultaanisesti nelj\u00e4\u00e4 erilaista perhett\u00e4<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Der Talisman (Tiitus Tulitukka)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Das M\u00e4dl aus der Vorstadt<\/em> (Tytt\u00f6 esikaupungista)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Einen Jux will er sich machen<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Freiheit in Kr\u00e4hwinkel<\/em> (Vapautta Kukonkulmalla)<\/p>\n<h2>Romantiikan historiallinen draama<\/h2>\n<p>Romantiikan historiallinen draama oli 1800-luvun leimallisin laji. Sille oli ominaista spektaakkelimaisuus, runollinen lennokkuus, mahtipontisuus ja idealistisuus. Siin\u00e4 oli n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4rooleja, suuria joukkokohtauksia, kansallistunnetta sek\u00e4 kuvaelmia suuresta kansallisesta menneisyydest\u00e4. Historiallisessa draamassa oli usein aatteellisuutta ja se saattoi kuvata my\u00f6s menneit\u00e4 vapaustaistelijoita. Varhaisia, ja taiteellisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 lajityypin edustajia olivat esimerkiksi Schillerin <em>Wilhelm Tell<\/em> (1804), Kleistin <em>Herrmanschlacht<\/em> (kirjoitettu 1808; kantaesitetty 1860) ja Victor Hugon <em>Hernani<\/em> (1830).<\/p>\n<p>Nyt historiallinen draama, etenkin 1800-luvun loppua kohti menness\u00e4, saattaa osittain tuntua raskaalta ja mahtipontiselta. Aikalaisille historiadraama mahdollisti oman nykyisyytens\u00e4 ja l\u00e4himenneisyytens\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4misen tietyn historiallisen tapahtuman kautta. Toisaalta nationalistiset visiot olivat spontaaneja ja tulevaisuuteen suuntautuvia toiveita viel\u00e4 1800-luvun alussa. Kun kansallisvaltiokehitys oli pitemm\u00e4ll\u00e4 1800-luvun lopulla, tuli nationalismistakin enemm\u00e4n &#8221;valtio-uskontoa&#8221;.<\/p>\n<p>Usein historialliset draamat olivat kiihke\u00e4n poliittisia. Toisissa taas on usein mukana ironisuus ja pessimistinen asenne, resignaatio. O<span style=\"color: #3366ff;\"><span style=\"color: #000000;\">n aiheellista mainita, ett\u00e4 1800-luvun edustavin ja kaikista julkisin taidemuoto, ooppera, soveltui parhaiten kansalliselle projektille. Musiikki mahdollisti emotionaalisen vaikuttamisen pelkk\u00e4\u00e4 puhetta paremmin: varsinkin, kun kuoro n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 kuvasi usein koskettavasti kansakunnan yhteist\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 tai voimantunnetta. Ranskalainen Suuri ooppera (Grand op\u00e9ra), jonka kukoistuskausi ajoittui kahden t\u00e4rke\u00e4n vallankumouksen 1830 ja 1848 v\u00e4liin, toi v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t historiakuvaelmat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle sek\u00e4 kuoron tapahtumien keskushahmoksi. Giuseppe Verdi Italiassa, Richard Wagner Saksassa sek\u00e4 Modest Mussorgski Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ovat luoneet teoksia, jotka vavahduttavalla tavalla ovat el\u00e4vi\u00e4 muistomerkkej\u00e4 alistetun kansakunnan k\u00e4rsimyksest\u00e4 ja vapautumishalusta sorron alta. <\/span><\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4t\u00e4mme t\u00e4m\u00e4n jakson viel\u00e4 katsaukseen romantiikan t\u00e4rkeimmist\u00e4 ilmentymist\u00e4 eri maissa. N\u00e4yttelemistyyleihin ja 1800-luvun huomattaviin n\u00e4yttelij\u00e4nimiin palaan luvussa <a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/6-3-huvinaytelma-viihdelajit-ja-tahtinayttelijat\/\">6.3 Huvin\u00e4ytelm\u00e4, viihdelajit ja t\u00e4htin\u00e4yttelij\u00e4t<\/a>.<\/p>\n<h2>Ven\u00e4j\u00e4<\/h2>\n<p>Markkinateatterien, kansanhuvien ja joidenkin 1600-luvun kouluteatterikokeilujen j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n teatteriel\u00e4m\u00e4 k\u00e4ynnistyi toden teolla vasta Pietari Suuren aikana (1689\u20131725). Katariina II:n (1762\u20131796) aikana teatteri levisi eri puolille Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Katariina II perusti my\u00f6s teatteri- ja tanssikoulun sek\u00e4 suosi my\u00f6s teatteria taidemuotona.<\/p>\n<p>1800-luvun alussa hallitsija Aleksanteri I (hallitsi: 1801\u20131825), mutta my\u00f6s h\u00e4nen veljens\u00e4 Nikolai I (hallitsi: 1825\u20131855) vaikutti ratkaisevasti Ven\u00e4j\u00e4n teatteriin. Nikolai I:n aikana vallitsi tiukka poliisikontrolli ja ankara sensuuri, joka ulottui my\u00f6s vilkastuneeseen teatteriel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Nikolai I tutki kiinnostuksella sensuurin tarkastamia tekstej\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Vladislav Ozerov <\/strong>(1770\u20131816) oli jo vuonna 1807 kirjoittanut n\u00e4ytelm\u00e4n <em>Dmitri Donskoi<\/em>, joka liittyi Ven\u00e4j\u00e4n historiaan. Ven\u00e4l\u00e4isen n\u00e4ytelm\u00e4n alkajana pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin <strong>Aleksandr Gribojedovia<\/strong> (1795\u20131829), jonka tunnetuin n\u00e4ytelm\u00e4 <em>Gore ot uma <\/em> (<em>Haittaa<\/em> <em>j\u00e4rjest\u00e4 <\/em>tai <em>Vastus viisaudesta<\/em>) oli kirjoitettu jo 1822\/25, mutta esitetty vasta 1829. Se muistuttaa Moli\u00e8ren <em>Ihmisvihaajaa<\/em>. Siin\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 yritt\u00e4\u00e4 paljastaa tekopyhyyden ja ahneuden, mutta k\u00e4rsii lopulta tappion. Henkil\u00f6valikoima on monipuolinen. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isen komedian perustyyppej\u00e4, jotka toistuvat muilla ven\u00e4l\u00e4isill\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijoilla.<\/p>\n<p><strong>Aleksander Pu\u0161kin (1799\u20131837)<\/strong><\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n kirjallisuutta on vaikea kuvitella ilman Aleksander Pu\u0161kinin hahmoa. H\u00e4n on Ven\u00e4j\u00e4n Goethe tai Shakespeare. Runojen ja runoelmiensa lis\u00e4ksi h\u00e4n kirjoitti pienoisn\u00e4ytelmi\u00e4, joiden joukossa oli <em>Kivinen vieras<\/em> (Don Juan -aihe) sek\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4 <em>Mozart ja Salieri<\/em>. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n tiiviiss\u00e4 muodossa my\u00f6hemmin v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi osoitettu oletus Salierista Mozartin myrkytt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Samasta aiheesta Peter Shaffer on kirjoittanut n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 <em>Amadeus <\/em>(1980), johon Milo\u0161 Formanin samanniminen elokuva (1984) perustuu.<\/p>\n<p>Pu\u0161kinin todellinen mestariteos, <em>Boris Godunov<\/em>, syntyi jo 1825, mutta se saatiin painaa 1831. Teatterissa n\u00e4ytelm\u00e4 esitettiin vasta 1870. Kolme vuotta my\u00f6hemmin Modest Musorgski s\u00e4velsi <em>Boris Godunovista <\/em>suurenmoisen oopperan.<\/p>\n<p><strong><em>Boris Godunov<\/em><\/strong> on shakespearel\u00e4inen n\u00e4ytelm\u00e4 tsaarista, joka on ilmeisesti myrkytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 raivannut tiens\u00e4 valtaan. K\u00f6yh\u00e4 kansa valittaa ja on k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 tsaaria vastaan. Vallantavottelija, niin sanottu Vale-Dimitri, esiintyy yl\u00f6snousseena tsaarinpoikana. H\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 Puolan armeijan kanssa maahan. Tsaari on kyvyt\u00f6n toimimaan, koska syyllisyys ja kansan syyt\u00f6s vainoavat h\u00e4nt\u00e4. Lopussa tsaari kuolee sen seurauksena, kun hurskas munkki Pimen kertoo h\u00e4nelle kuolleen tsaarinpojan tekemist\u00e4 ihmeist\u00e4.<\/p>\n<p>N\u00e4ytelm\u00e4n vaihtuvat n\u00e4k\u00f6kulmat ja niist\u00e4 syntyv\u00e4 osin ironinen ote tekev\u00e4t siit\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isen valtadynamiikan ter\u00e4v\u00e4n\u00e4k\u00f6isen, my\u00f6t\u00e4tuntoisen ja lohduttoman kuvaajan. Kansaa k\u00e4sket\u00e4\u00e4n piiskojen avulla huutamaan aina uutta miest\u00e4 tsaariksi. Kaiken yll\u00e4 on my\u00f6s kohtalon ivaa. Tavassa, jolla kunnianhimoinen nuori munkki p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 esiinty\u00e4 Dimitrin\u00e4 Puolan hovissa, on hirteishuumoria.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1186 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"736\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img447.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-1471\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img447.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img447-200x134.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img447-800x535.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img447-768x514.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-1471'>\n\t\t\t\tGogolin Reviisorin kantaesitys Pietarin Aleksandrinski-teatterissa 1836 [Heinz Kindermann, Theatergeschichte Europas, VI. Band. Salzburg 1964]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n romantikkoihin kuului my\u00f6s kirjailija <strong>Mikhail Lermontov <\/strong>(1814\u20131841). Komedian mestari puolestaan oli <strong>Nikolaj Gogol<\/strong> (1819\u20131852). H\u00e4nen <strong><em>Reviisorinsa<\/em><\/strong> on Ven\u00e4l\u00e4isen komedian perusteos. Se on samaan aikaan ajaton, ter\u00e4v\u00e4, hullutteleva ja vakava. Vaikka teos aluksi sensuroitiin, tsaari henkil\u00f6kohtaisesti salli sen esitt\u00e4misen. (kuva)<\/p>\n<h4>Nikolaj Gogol 1819\u20141852<\/h4>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Revizor<\/em> (Reviisori, Tarkastaja)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Zhenitba<\/em> (Naimahankkeet)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Igroki<\/em> (Pelurit)<\/p>\n<h2>Ranska<\/h2>\n<p>Romantiikan juuret ovat tavallaan jo vallankumouksen aikaisissa historiallisissa n\u00e4ytelmiss\u00e4, joissa kuvattiin kuninkaiden katalia tekoja sek\u00e4 rikkomuksia lakeja ja kansaa vastaan.<\/p>\n<p>Ranskan romantiikan suuri dramaatikko ja ranskalaisen kirjallisuuden voimahahmo oli <strong>Victor Hugo<\/strong> (1802\u20131885). H\u00e4nelle keskeisi\u00e4 teemoja olivat kansallistunne, ihmisen ylpeys, uudet aatteet, vallankumouksellisuus sek\u00e4 moraalinen paatos. H\u00e4n taisteli ankarasti sensuuria vastaan.<\/p>\n<p>Hugo halusi yhdist\u00e4\u00e4 yleis\u00f6n, eik\u00e4 sen vuoksi halunnut k\u00e4\u00e4nty\u00e4 vain bulevardien tai kansallisn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden puoleen. Yksi h\u00e4nen historiallisen kerronnan esikuvistaan oli <strong>Walter Scott<\/strong>. Aiemmin englantilaiset olivat Shakespeare-esityksill\u00e4\u00e4n ihastuttaneet Pariisin nuorison, jonka joukossa oli nuori Hugo.<\/p>\n<p><em>Cromwell<\/em>-n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 esipuheessa Hugo ilmoitti hylk\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ajan ja paikan yhteyden. Com\u00e9die-Fran\u00e7aise\u2019ss\u00e4 n\u00e4ytelt\u00e4v\u00e4n oikeaoppisen tragedian tuli viel\u00e4 tuolloin ehdottomasti noudattaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Kansanomaiset melodraamat kaupungin muissa teattereissa eiv\u00e4t kuitenkaan en\u00e4\u00e4 noudattaneet niit\u00e4. Samalla Hugo kielt\u00e4ytyi jyrkist\u00e4 lajierotteluista. H\u00e4n korosti historiallisen milj\u00f6\u00f6n tarkkaa kuvausta, ja n\u00e4ki sek\u00e4 ylev\u00e4n ett\u00e4 groteskin kuuluvan ihmisluonteen kuvaukseen. Ylevyydess\u00e4 n\u00e4kyisi ihmisen henkiset voimat ja groteskissa ihmisen el\u00e4imellisyys.<\/p>\n<p>N\u00e4ytelm\u00e4n <em>Hernani<\/em> ensi-iltaa 1830 ja sit\u00e4 seuraavia esityksi\u00e4 s\u00e4estiv\u00e4t mellakat romantikkojen ja traditionalistien kesken. Samalla se liittyi seuraavaa vallankumousta valmistelevan nuorten sukupolvikapinaan. Uusi ja vapaamielinen sukupolvi nosti p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n Ranskassa. Hein\u00e4kuun vallankumouksessa 1830 kukistuivat lopulta Bourbon-suvun vanhoilliset kuninkaat, jotka oli palautettu valtaistuimelle vuonna 1815. Alkoi niin sanotun porvariskuninkaan (Louis-Philippen) aika 1830\u20131848. Perustuslakia muutettiin ja \u00e4\u00e4nioikeutta laajennettiin. Vallankumouksellinen liikehdint\u00e4 levisi my\u00f6s muualle Eurooppaan, esimerkiksi Puolaan.<\/p>\n<p><em>Hernanissa<\/em> Hugo oli uudistanut aleksandriinis\u00e4keen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. H\u00e4n oli liitt\u00e4nyt mukaan my\u00f6s sanoja, joita aiemmin ei ollut hyv\u00e4ksytty tragediassa sek\u00e4 rikkonut ajan ja paikan yhteyden ja n\u00e4ytt\u00e4nyt kaiken lis\u00e4ksi kuolleita ja v\u00e4kivaltaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Kohtausten s\u00e4vyt saattoivat my\u00f6s vaihdella vakavan ja koomisen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Sis\u00e4lt\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmasta on huomionarvoista, ett\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n henkil\u00f6 saattoi jopa haukkua kuningasta ja puhua avoimesti ylh\u00e4is\u00f6n turmeltuneisuudesta ja kataluudesta. N\u00e4ytelmist\u00e4 tuli varsin suosittuja, vaikka ne eiv\u00e4t aina onnistuneetkaan. Hugo k\u00e4ytti mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6s &#8221;n\u00e4ytelm\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4&#8221; asetelmaa, ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 Shakespearen Hamletin inspiroimana. Aikalaiset moittivat esimerkiksi henkil\u00f6iden ja tilanteiden ep\u00e4uskottavuutta. Romanttinen draama eli Ranskassa oikeastaan vain noin vuosikymmenen ajan. 1840-luvulla sen aika oli jo ohi. Sen sijaan teokset olivat uusien oopperoiden inspiraationl\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Cromwell<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Hernani<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Marion de Lorme<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Kuningas huvittelee<\/em> (Verdin ooppera<em> Rigoletto<\/em> pohjautui teokseen)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Marie Tudor<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Lucretia Borgia<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Angelo, Tyran de Padoue<\/em> (<em>Angelo, Padovan tyranni<\/em>)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Ruy Blas<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Les Burgraves<\/em><\/p>\n<p>My\u00f6s romaanikirjailija <strong>Alexandre Dumas vanhempi<\/strong> (1803\u20131870) kirjoitti historiallisia spektaakkeleja ja sovitti romaanejaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. H\u00e4nen perustamansa teatteri, Th\u00e9\u00e2tre historique ajautui kuitenkin konkurssiin. Dumas&#8217;n lis\u00e4ksi on syyt\u00e4 mainita <strong>Alfred de Musset<\/strong> (1810\u20131857), joka kirjoitti sek\u00e4 taitavia lyyrisi\u00e4 komedioita ett\u00e4 <em>Lorenzaccio<\/em>-nimisen tragedian. Tragedia kuvaa intellektuellin pettymyst\u00e4 ja kyynist\u00e4 suhdetta maailmaan. Alla de Musset&#8217;n n\u00e4ytelmi\u00e4.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La nuit v\u00e9nitienne<\/em> (Ventsialainen y\u00f6)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Les caprices de Marianne<\/em> (Mariannen oikut)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>On ne badine pas avec l\u2019amour<\/em> (Ei lempi leikin vuoksi)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Le Chandelier<\/em> (Kynttil\u00e4njalka)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Lorenzaccio<\/em> (suom:<em> Lorenzo)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La Barberine<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Il ne faut jurer de rien<\/em> (Vannomatta paras)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Un caprice<\/em> (Oikku)<\/p>\n<p>Romantiikan suosittu, my\u00f6h\u00e4inen edustaja oli <strong>Edmond Rostand <\/strong>(1868\u20131918). H\u00e4n kirjoitti vuonna 1898 toisaalta herooisen ja toisaalta sentimentaalisen n\u00e4ytelm\u00e4n <strong><em>Cyrano de Bergerac<\/em><\/strong>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Romantiikan ideologinen tausta on moninainen. Romantiikan juuret ovat 1700-luvulla, mutta vasta 1800-luvun alun tapahtumat, vallankumoukset ja ihmisen pahuuden, eli romantikoille demonisuuden paljastumiset antoivat sys\u00e4yksen romantiikalle. Toisaalta sankarillisuus oli osoittautunut suhteelliseksi. Romantiikka merkitsi uskoa ideaalimaailman olemassaoloon, uskoa halutessaan moraaliseen ihmiseen ihanteiden kantajana. Toisaalta romantiikkaan kuului ankara kaksijakoisuus. Romantikot tiedostivat, ett\u00e4 ideaalimaailma ei voi olla l\u00e4sn\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1186"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1186"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1186\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2340,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1186\/revisions\/2340"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1186"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1186"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1186"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}