{"id":1192,"date":"2016-08-03T07:42:18","date_gmt":"2016-08-03T04:42:18","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1192"},"modified":"2016-10-10T16:10:15","modified_gmt":"2016-10-10T13:10:15","slug":"5-6-porvarillinen-draama-ja-vallankumous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/5-6-porvarillinen-draama-ja-vallankumous\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">5.6<\/div> Porvarillinen draama ja vallankumous"},"content":{"rendered":"<h5>1700-luvun t\u00e4rkein kehitys tapahtui vakavan draaman puolelta. Sen kautta kolmannen s\u00e4\u00e4dyn edustajat, porvaristo, k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset ja palvelijat saivat \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuulumaan. N\u00e4ytelmiss\u00e4 alettiin kritisoida aateliss\u00e4\u00e4dyn moraalittomuutta. Samalla n\u00e4ytettiin konkreettisesti, kuinka ylempien s\u00e4\u00e4tyjen mielivalta vaikutti alempien s\u00e4\u00e4tyjen ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/h5>\n<p>J\u00e4rki, logiikka ja uskottavuus yhdistyiv\u00e4t tarkkaan kuvaukseen olosuhteista, mink\u00e4 vuoksi porvarillinen draama oli realistista. Toisaalta sorrettujen puolesta otettiin kantaa voimakkaan emotionaalisesti, mink\u00e4 vuoksi ne olivat my\u00f6s sentimentaalisia ja pateettisia. Ne vaikuttivat 1800-luvun melodraamaan.<\/p>\n<p>Tragedioiden rinnalla ilmaantui perhedraama, <strong>domestic tragedy<\/strong>, kuten sit\u00e4 Englannissa kutsuttiin, tai sen ranskalainen vastine porvarillinen draama, <strong>drame bourgeois<\/strong>. Siit\u00e4 k\u00e4ytettiin lyhyyden vuoksi nimityst\u00e4 <strong>\u201ddrame\u201d<\/strong>. Yhteiskuntamoraalinen n\u00e4k\u00f6kulma teki n\u00e4ytelmist\u00e4 my\u00f6s saarnaavia. (kuva)<\/p>\n<p>Aikansa kuuluisuuksiin kuului kiistatta kirjailija <strong>Caron de Beaumarchais<\/strong> (1732\u20131799), joka komediallaan <strong><em>Figaron h\u00e4\u00e4t<\/em><\/strong> onnistui taitavasti yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n useita komedian tasoja: herra- ja palvelijakomiikkaa, tohtori- ja matroonatyypej\u00e4 sek\u00e4 yl\u00e4luokan lemmenvehkeilyj\u00e4. Juoni on taitavan monimutkainen ja t\u00e4ynn\u00e4 yll\u00e4tyksi\u00e4. Kaikkein huomionarvoisinta on kuitenkin ter\u00e4v\u00e4 tapa, jolla Figaro-palvelijahahmon kautta Beaumarchais onnistui kritisoimaan koko feodaalioikeuksien j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1192 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"626\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/BLIMG_1672-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-577\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/BLIMG_1672-kopio.jpg 626w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/BLIMG_1672-kopio-125x200.jpg 125w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/BLIMG_1672-kopio-501x800.jpg 501w\" sizes=\"(max-width: 626px) 100vw, 626px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-577'>\n\t\t\t\tBeaumarchais, Figaron h\u00e4\u00e4t [Jacqueline de Jomaron. Le Th\u00e9\u00e2tre en France. Paris 1992]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h6>Viisin\u00e4yt\u00f6ksisen komedian kuluessa itse\u00e4\u00e4n vapaamielisen\u00e4 mainostava Kreivi Almaviva joutuu kokemaan vaimonsa ja palvelijoidensa n\u00f6yryytyksen. Kreivi on luvannut luopua perinteisest\u00e4 ensi y\u00f6n oikeudesta antaessaan Susannan Figaron vaimoksi, mutta yritt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 huolimatta salaa liehitell\u00e4 Susannaa. Henkil\u00f6galleriaan kuuluvat laiminly\u00f6ty kreivit\u00e4r, mustasukkainen Figaro sek\u00e4 kreivitt\u00e4reen rakastunut nuorukainen Ch\u00e9rubin (housurooli). Teoksessa on nerokkaita tilanteita ja vauhdikas teksti. Se muuttuu v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s katkeriksi monologeiksi, joissa muun muassa kyseenalaistetaan syntyper\u00e4n merkitys ja vedotaan siihen, miten ihmisen, joka etenee omilla ansioillaan, t\u00e4ytyy olla paljon p\u00e4tev\u00e4mpi.<\/h6>\n<p>N\u00e4ytelm\u00e4 ei aluksi saanut esityslupaa, mutta teksti levisi nopeasti k\u00e4dest\u00e4 k\u00e4teen niin laajalle, ett\u00e4 sen esityskiellossa ei ollut en\u00e4\u00e4 j\u00e4rke\u00e4. Teoksesta tuli Euroopan laajuinen sensaatio, vaikka jotkut monakiat yrittiv\u00e4t rajoittaa sen esitt\u00e4mist\u00e4. W.A. Mozart s\u00e4velsi nelin\u00e4yt\u00f6ksisen oopperan <em>Le nozze di Figaro<\/em> vain kaksi vuotta my\u00f6hemmin. Ranskan vallankumoukseen oli aikaa en\u00e4\u00e4 muutama vuosi. N\u00e4ytelm\u00e4n on n\u00e4hty tiivist\u00e4v\u00e4n sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n ilmapiirin.<\/p>\n<p>Beaumarchais oli toiminut muun muassa kuninkaan lasten kasvattajan, diplomaattina, vakoilijana sek\u00e4 ollut kirjailijoiden oikeuksia valvovan liiton perustaja. H\u00e4n aloitti Diderot\u2019n hengess\u00e4 porvarillisella draamalla. Kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 alla mainittua teosta ovat komedioita. Kolmas on puolestaan vakava s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Le Barbier de S\u00e9ville<\/em> (Sevillan parturi)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La Folle journ\u00e9e ou Le Mariage de Figaro<\/em> (Figaron h\u00e4\u00e4t)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>L\u2019Autre Tartuffe ou La M\u00e8re coupable<\/em> (Toinen Tartuffe eli Vikap\u00e4\u00e4 \u00e4iti)<\/p>\n<p>Ranskan suuri vallankumous vaikutti luonnollisesti my\u00f6s teatteriel\u00e4m\u00e4\u00e4n. My\u00f6s Rousseaun hengess\u00e4 alettiin mietti\u00e4 tapoja toteuttaa suuria kansanomaisia ja yhteis\u00f6llisi\u00e4 juhlia. Etenkin ankara jakobiinijohtaja Roberspierre oli kiinnostunut Rousseaun ajatuksista yhteis\u00f6llisist\u00e4 ulkoilmajuhlista.<\/p>\n<p>Rousseau oli ylist\u00e4nyt vuonna 1758 kreikkalaisten tragedioiden esityksi\u00e4 kaikesta siit\u00e4, mik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 oman aikansa teatterissa \u00e4rsytti. Niist\u00e4 puuttui n\u00e4yttelij\u00e4n ylivalta kirjailijaan n\u00e4hden, n\u00e4yttelemisen kaupallinen laskelmoivuus ja teattereiden rakentaminen hallitsijan vallan esittelemiseksi. Samalla kun h\u00e4n piti kreikkalaisten n\u00e4ytelmi\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n pelkistettyin\u00e4 ja selkein\u00e4. H\u00e4nen mukaansa ne olivat her\u00e4tt\u00e4neet kunnian ja loiston tuntemuksia kaikissa ihmisiss\u00e4.<\/p>\n<p>Rousseaun ajatukset kansanjuhlien jalostavasta vaikutuksesta alkoivat el\u00e4\u00e4 1800-luvun modernin nationalismin synnyn my\u00f6t\u00e4 Euroopan kansallisvaltioissa. My\u00f6s Diderot ehdotti kansan kokoamista juhlap\u00e4ivin\u00e4 yhteisiin n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Ehdotuksessa voi n\u00e4hd\u00e4 muistumia keskiaikaisista spektaakkeleista, joihin koko kaupunki my\u00f6t\u00e4 vaikutti sek\u00e4 Shakespearen ajan teatterista.<\/p>\n<p>Toinen t\u00e4rke\u00e4 kirjoittaja oli <strong>Louis-S\u00e9bastien Mercier (1740\u20131814)<\/strong>, joka jo 1773 ja 1778 julkaisi kirjoitelmia ranskalaisesta teatterista. Rousseaun ja Diderot\u2019n traditiossa h\u00e4n ehdotti <strong>kansan inspiroiman ja sille tarkoitetun teatterin perustamista<\/strong>. Vedoten antiikkiin, keskiaikaan ja Shakespeareen h\u00e4n ehdotti teatteria, joka olisi yht\u00e4 suuri kuin universumi. Samalla teatterin tulisi olla my\u00f6s moraalinen spektaakkeli. H\u00e4nelle dramaatikon p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4 oli muokata kansalaisten tapoja ja moraalia. Ajatus on per\u00e4isin Rousseaulta, joka filosofoi jatkuvasti kasvatuksesta.<\/p>\n<p>Ohjelmansa pohjalta Mercier kirjoitti historiallisia ja patrioottisia n\u00e4ytelmi\u00e4 ranskalaisista aiheista. <em>Philippe II<\/em> valmistui samana vuonna 1785 kuin Schillerin <em>Don Carlos<\/em>. H\u00e4n luonnosteli n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 <em>Jeanne d\u2019Arcista<\/em>. Schiller tarttui samaan aiheeseen vuonna 1801 kirjoittamalla n\u00e4ytelm\u00e4n <em>Orleansin neitsyt<\/em>.<\/p>\n<p><strong>Marie-Joseph Ch\u00e9nier <\/strong>(1764\u20131811) menestyi 1789 n\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4 <em>Charles<\/em> <em>IX<\/em>, joka oli omistettu Ranskan kansalle. Joseph Talma n\u00e4ytteli kuninkaan p\u00e4\u00e4roolin, joka oli v\u00e4\u00e4rien neuvonantajien harhauttaman k\u00e4ynnist\u00e4nyt protestanttien joukkomurhan, P\u00e4rttyliny\u00f6n veril\u00f6ylyn 1572. N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 kuningas katui oman kansansa teurastamista. Kes\u00e4kuussa 1789 Ch\u00e9nier otti esille perustuslakia s\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n kansalliskokouksen istunnossa ajatuksen teatterin mahdollisuuksista vallankumouksen palvelijana ja \u00e4\u00e4nitorvena. \u201dTeatteri on julkisen kasvatuksen v\u00e4line. Se tulee t\u00e4stedes inspiroimaan vain lakien kunnioitusta, vapauden rakkautta, ylett\u00f6myyden vihaamista, ja tyrannien kukistamista.\u201d<\/p>\n<p>Teatterin potentiaali suorana v\u00e4lineen\u00e4 vahvistamaan ihmisj\u00e4rke\u00e4 ja valistamaan koko kansaa ymm\u00e4rrettiin: vallankumouksen my\u00f6t\u00e4 Rousseaun p\u00e4\u00e4ideat kansan festivaaleista ja kasvattamisesta teatterin avulla alkoivat toteutua. Itse teatterit eiv\u00e4t liittyneet suoraan mihink\u00e4\u00e4n vallankumouksen p\u00e4\u00e4puolueista, paitsi ett\u00e4 Th\u00e9\u00e2tre-Fran\u00e7ais jakaantui tasavaltalaisten ja kuningasmielisten kannattajien kesken. Talma tasavaltalaisten johtajana kunnosti vanhan <em>Palais-Royalin<\/em> teatterin, jonka nimeksi tuli <em>Th\u00e9\u00e2tre de la Republique<\/em>. Teattereiden asema oli parempi siihen asti, kun tasavalta oli voimassa ja Robespierre murhattiin vuonna 1794.<\/p>\n<p>Vallankumousvuosina teatterikatsomot t\u00e4yttyiv\u00e4t yleis\u00f6n kiivailla huuto- ja mellakkakonserteilla. Kun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 esimerkiksi mainittiin sana \u201dkuningas\u201d, osa yleis\u00f6\u00e4 taputti toisen osan protestoidessa ja p\u00e4invastoin, jos sana &#8221;vapaus&#8221; mainittiin. Vallankumousvuosien teatteri oli kuumeinen paikka, poliittinen uutisareena, jossa dramatisoitiin pikavauhdilla sotatapahtumia ja taisteluita.<\/p>\n<p>Vanhojen s\u00e4\u00e4d\u00f6sten purku mahdollisti lukuisien pienten teatterien perustamisen. Teattereiden elinkeinovapaus toteutui ja Pariisin <strong>Boulevard du Temple<\/strong> -viihdekadun teatteriryhmittym\u00e4 sai alkunsa. Jakobiinihallinto pyrki kaikkein m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisimmin udistamaan teatteria. Robespierre yllytti dramaatikkoja kirjoittamaan tasavaltalaisia n\u00e4ytelmi\u00e4. Ne eiv\u00e4t ole kuitenkaan j\u00e4\u00e4neet el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on usein vallanpit\u00e4jien tilaamien teosten kohtalona. Lahjakkaat kirjailijat kuten Beaumarchais vaikenivat.<\/p>\n<p>Robespierre suunnitteli ja toteuttikin valtavia ulkoilmajuhlia, joissa ylistettiin tasavaltaa. Bastiljin valtaus n\u00e4yteltiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 jo vuosi tapahtuman j\u00e4lkeen. Seuraavina vuosina j\u00e4rjestettiin j\u00e4rjen jumalattaren juhla ja maakuntien juhla.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1192 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"676\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/BSIMG_0085-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-568\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/BSIMG_0085-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/BSIMG_0085-kopio-200x123.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/BSIMG_0085-kopio-800x492.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-568'>\n\t\t\t\tPierre-Antoine Demachy, Korkeimman olennon juhla, 1794 [Jacqueline de Jomaron, Le Th\u00e9\u00e2tre en France. Paris 1992]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Napoleonin aikana teattereita koskevat s\u00e4\u00e4d\u00f6kset j\u00e4rjesteltiin uudelleen. Julkisen vallan kontrollia lis\u00e4ttiin ja joitakin etuoikeuksia palautettiin, mutta teatterien kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 rajoitettiin. Ranskan Suuri Vallankumous oli ennen kaikkea lis\u00e4nnyt ja monipuolistanut kaupunkiporvariston teatteritarjontaa. Osa teattereista pyrki kuitenkin jo avoimesti viihteellisyyteen. Samalla yleis\u00f6nkosiskelu oli katkaissut hienostuneet traditiot. Yl\u00e4luokka seurasi edelleen omia suosikkin\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1700-luvun t\u00e4rkein kehitys tapahtui vakavan draaman puolelta. Sen kautta kolmannen s\u00e4\u00e4dyn edustajat, porvaristo, k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset ja palvelijat saivat \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuulumaan. N\u00e4ytelmiss\u00e4 alettiin kritisoida aateliss\u00e4\u00e4dyn moraalittomuutta. Samalla n\u00e4ytettiin konkreettisesti, kuinka ylempien s\u00e4\u00e4tyjen mielivalta vaikutti alempien s\u00e4\u00e4tyjen ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. J\u00e4rki, logiikka ja uskottavuus yhdistyiv\u00e4t tarkkaan kuvaukseen olosuhteista, mink\u00e4 vuoksi porvarillinen draama oli realistista. Toisaalta sorrettujen puolesta otettiin kantaa [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1192"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1192"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1192\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2285,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1192\/revisions\/2285"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}