{"id":1194,"date":"2016-08-03T07:44:24","date_gmt":"2016-08-03T04:44:24","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1194"},"modified":"2021-10-27T21:00:15","modified_gmt":"2021-10-27T18:00:15","slug":"5-5-nayttelemisen-peruskysymyksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/5-5-nayttelemisen-peruskysymyksia\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">5.5<\/div> N\u00e4yttelemisen peruskysymyksi\u00e4"},"content":{"rendered":"<h5>1700-luvulla my\u00f6s Ranskassa virisi keskusteluja hyv\u00e4n n\u00e4yttelemisen luonteesta. Keskustelua k\u00e4ytiin my\u00f6s Englannin kanaalin yli. Ranskalaisia kirjoja alettiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 englanniksi ja p\u00e4invastoin. David Garrickin maine levisi Ranskaan. My\u00f6s n\u00e4yttelij\u00e4n sosiaalista asemasta ja teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 alettiin keskustella Ranskassa. Seuraavassa keskustelun p\u00e4\u00e4kohdat.<\/h5>\n<p><strong>Luigi Riccoboni<\/strong> kirjoittama italialaisen teatterin historia (<em>Histoire du theatre italien<\/em>, 1730\u20131731) lis\u00e4si tietoisuutta ammatin vaiheista. Teos on edelleen t\u00e4rke\u00e4 tietol\u00e4hde. <strong>Raymond de Sainte Albine<\/strong> julkaisi vuonna 1747 kirjan <em>Le Com\u00e9dien<\/em> (<em>N\u00e4yttelij\u00e4<\/em>), jossa h\u00e4n pohti n\u00e4yttelij\u00e4lt\u00e4 vaadittavia ominaisuuksia: t\u00e4rkeimpin\u00e4 h\u00e4n piti <strong>tunnetta, \u00e4ly\u00e4 <\/strong>ja<strong> innoittumista<\/strong>. Lis\u00e4ksi h\u00e4n pohtii sit\u00e4, miten tavanomaiselle n\u00e4yttelij\u00e4lle riitt\u00e4\u00e4 luonnon j\u00e4ljittely sellaisenaan, sill\u00e4 se riitti my\u00f6s tavanomaiselle katsojalle. Sen sijaan valistunut katsoja tarvitsee jotakin, joka kohoaa luonnonmukaisuuden ja tavanomaisen yl\u00e4puolelle.<\/p>\n<p>Ennen keskustelun tarkempaa referointia on syyt\u00e4 esitell\u00e4 er\u00e4it\u00e4 tunnettuja n\u00e4yttelij\u00e4nimi\u00e4, joita k\u00e4ytettiin keskustelussa esimerkkein\u00e4. Vaikka Com\u00e9die-Fran\u00e7aise\u2019in n\u00e4yttelij\u00e4kunta oli ansioitunutta, tragediaa lausuttiin ulkokohtaisen mekaanisella tavalla, jossa kaunis \u00e4\u00e4ni, suggestiivinen pateettisuus ja selke\u00e4 rytmikkyys olivat t\u00e4rkeit\u00e4. T\u00e4st\u00e4 traditiosta poikkeavina aikalaiset kokivat muun muassa seuraavat Com\u00e9die-Fran\u00e7aisen n\u00e4yttelij\u00e4t, jotka olivat ponnistaneet k\u00f6yhist\u00e4 olosuhteista.<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Adrienne Lecouvreur 1692\u20131730 <\/strong>nousi aikalaisten palvomaksi n\u00e4yttelij\u00e4ksi. H\u00e4nt\u00e4 on luonnehdittu sanoilla hento ja hauras olento, vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4, \u201dluonnollinen\u201d ja tunteikas. Lecouvreur nousi aikalaisten palvomaksi n\u00e4yttelij\u00e4ksi, jonka kuuluisin rakastaja oli saksalainen prinssi. H\u00e4nen \u00e4kkikuolemansa syyksi ep\u00e4iltiin kilpailijattaren toteuttamaa myrkytyst\u00e4. Lecouvreurilta kiellettiin kristillinen hautaus, mink\u00e4 vuoksi Voltaire alkoi vaatia n\u00e4yttelij\u00f6ille arvostetumpaa asemaa: samana vuonna englantilainen n\u00e4yttelij\u00e4t\u00e4r oli haudattu jopa Westminster Abbeyhin. Fransesco Cilea s\u00e4velsi vuonna 1849 oopperan <em>Adriana<\/em> Lecouvreur, joka pohjautui vapaasti n\u00e4yttelij\u00e4tt\u00e4ren el\u00e4m\u00e4tarinaan.<\/li>\n<li><strong>Mademoiselle Dumesnil<\/strong> (<strong>Marie-Fran\u00e7oise Marchand) 1713\u20131803<\/strong> oli l\u00e4ht\u00f6isin vaatimattomista olosuhteista. H\u00e4n debytoi vuonna 1738 Com\u00e9die-Fran\u00e7aise\u2019ss\u00e4, ja onnistui dramaattisissa rooleissa kuten Clytamn\u00e8stre, Med\u00e9e ja Ph\u00e8dre. Parhaimmillaan h\u00e4n oli raivokkaissa kohtauksissa, mutta h\u00e4n oli vakuuttava my\u00f6s suosituissa nyyhkykomedioiss, joissa valtavat tunnepyrsk\u00e4ykset saivat tulla pintaam. Diderot kuvasi h\u00e4nt\u00e4 vaistonvaraiseksi inspiraation\u00e4yttelij\u00e4ksi, ja siksi ep\u00e4tasaiseksi. Dumesnil siirtyi el\u00e4kkeelle 1776 ja julkaisi muistelmat 1802.<\/li>\n<li><strong>Mademoiselle Clairon<\/strong> (<strong>Claire-Jos\u00e8phe-Hippolyte L\u00e9ris de la Tude) 1723\u20131803<\/strong> n\u00e4ytteli vuodesta 1743 alkaen Com\u00e9die-Fran\u00e7aise\u2019ss\u00e4. Diderot, Voltaire ja Garrick pitiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 parempana kuin Dumesnil\u2019i\u00e4. Kriitikko <strong>Marmontelin <\/strong>ansiosta Clairon omaksui dialogeihin keskustelevamman ja tarkemman s\u00e4vyn. H\u00e4n oli ahkera ja kunnianhimoinen n\u00e4ttelij\u00e4t\u00e4r. (kuva)<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1194 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"616\" height=\"900\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img375.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2105\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img375.jpg 616w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img375-137x200.jpg 137w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img375-548x800.jpg 548w\" sizes=\"(max-width: 616px) 100vw, 616px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2105'>\n\t\t\t\tN\u00e4yttelij\u00e4t\u00e4r Mademoiselle Clairon [Glynne Wickham. Teatterihistoria. Helsinki 1995]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Koko 1700-luvun ranskalaisen n\u00e4yttelemisen ydinkysymys liittyy n\u00e4yttelij\u00e4n tunneherkkyyteen: miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin n\u00e4ytelless\u00e4 tulisi antautua tunnetilojen viet\u00e4v\u00e4ksi vai tulisiko t\u00e4ysi kontrolli s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 n\u00e4yttelemisess\u00e4? Pienempi tunneherkkyys tuottaa tarkempaa n\u00e4yttelemist\u00e4, jossa voimakkaan tunnetilan ulkoiset tunnusmerkit vain tuotetaan tietoisesti.<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4ntaiteen ydinkysymyst\u00e4 pohti Rousseaun ja Voltairen ohella kolmas t\u00e4rke\u00e4 ranskalainen valistusfilosofi <strong>Denis Diderot (1713\u20131784). <\/strong>H\u00e4n kirjoitti pari huomattavaa n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, <em>Perheenis\u00e4<\/em> (<em>Le P\u00e8re de famille<\/em>, 1758; kantaesitys 1761) ja <em>Avioton poika<\/em> (<em>Le Fils naturel<\/em>, 1757), joistakumpikaan ei menestynyt aikanaan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1194 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"802\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Tableau-kohtaus-Dideotin-naytelmasta-Le-Pare-de-famille.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2439\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Tableau-kohtaus-Dideotin-naytelmasta-Le-Pare-de-famille.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Tableau-kohtaus-Dideotin-naytelmasta-Le-Pare-de-famille-800x583.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Tableau-kohtaus-Dideotin-naytelmasta-Le-Pare-de-famille-200x146.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Tableau-kohtaus-Dideotin-naytelmasta-Le-Pare-de-famille-768x560.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2439'>\n\t\t\t\tTableau-kohtaus Diderotin n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 Le P\u00e9re de famille, J. G. Ziesenisin akvarelli. [Cesare Molinari: Theatre trhough the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Dialogimuotoisessa k\u00e4sikirjoituksessa (<em>N\u00e4yttelij\u00e4n paradoksi<\/em>) <em>Paradoxe sur le com\u00e9dien<\/em>, joka kirjoitettiin 1770-luvulla mutta julkaistiin vasta 1830, ilmenee aikalaiskeskustelun p\u00e4\u00e4kysymykset Pariisissa. <em>N\u00e4yttelij\u00e4n paradoksi<\/em> on my\u00f6s suomennettu (1987) ja ehdottomasti perehtymisen arvoinen.<\/p>\n<p>Diderot puhuu <strong>n\u00e4yttelij\u00e4n paradoksista.<\/strong> H\u00e4n ottaa kantaa sen puolesta, ett\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4n tulisi kopioida tarkasti se, miten ihminen tietyn tunnetilan vallassa toimii. Itsekontrolli mahdollistaa n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tasonsa illasta toiseen, toisin kuin impulsiivinen heitt\u00e4ytyminen henkil\u00f6kohtaisiin tunteisiin. Vaikka n\u00e4yttelij\u00e4, joka heitt\u00e4ytyy omien tunteidensa viet\u00e4v\u00e4ksi voi ylt\u00e4\u00e4 parempiin suorituksiin kuin sis\u00e4isesti viile\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4, h\u00e4n on samasta syyst\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4tasaisempi, ep\u00e4tarkempi ja ep\u00e4luotettavampi. H\u00e4n saattaa kadottaa roolihenkil\u00f6n kokonaisuudesta tasapainon ja kokonaismerkityksen.<\/p>\n<blockquote><p>ENSIMM\u00c4INEN: \u2026suuren n\u00e4yttelij\u00e4n perusominaisuuksia. Min\u00e4 odotan h\u00e4nelt\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 arvostelukyky\u00e4. H\u00e4nen t\u00e4ytyy olla kylm\u00e4 ja rauhallinen tarkkailija, ja siksi vaadin h\u00e4nelt\u00e4 ajattelukyky\u00e4 enk\u00e4 lainkaan tunneherkkyytt\u00e4, kaiken toistamisen taitoa, eli toisin sanoen yht\u00e4laista kyky\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 kaikenlaisia luonteita ja rooleja.<br \/>\nTOINEN: Ei lainkaan tunneherkkyytt\u00e4!<br \/>\nENSIMM\u00c4INEN: Ei. \/&#8211;\/ Jos n\u00e4yttelij\u00e4 olisi tunneherkk\u00e4, niin voisiko h\u00e4n rehellisesti ottaen esitt\u00e4\u00e4 saman roolin kaksi kertaa per\u00e4kk\u00e4in yht\u00e4 ilmaisuvoimaisesti ja yht\u00e4 suurella menestyksell\u00e4?(<em>N\u00e4yttelij\u00e4n paradoksi<\/em>, s 15)<\/p>\n<p>Tunneherkkyys \u2013 siin\u00e4 ainoassa merkityksess\u00e4, mik\u00e4 tuolle sanalle on toistaiseksi annettu \u2013 on n\u00e4hd\u00e4kseni mielentila, joka liittyy elinten heikkouteen, se on seurausta pallean liikkeist\u00e4\u2026(<em>N\u00e4yttelij\u00e4n paradoksi<\/em>, s 40)<\/p><\/blockquote>\n<p>Teatterikoulutuksen kannalta vuosi 1784 oli t\u00e4rke\u00e4 etappi. Silloin perustettiin kuninkaallinen <strong>L\u2019\u00c9cole royale de l\u2019Art dramatique<\/strong>. Ennen koulun avaamista musiikki- ja tanssikoulutusta oli ollut olemassa paitsi Pariisissa my\u00f6s muualla, esimerkiksi Katariina II:n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. <em>L\u2019\u00c9cole royale de l\u2019Art dramatique<\/em> oli kuitenkin Ranskan t\u00e4rkeimm\u00e4n teatterikoulun Conservatoiren edelt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n<p>Miesn\u00e4yttelij\u00f6ist\u00e4 on syyt\u00e4 mainita viel\u00e4 <strong>Henri-Louis Lekain<\/strong> (1729\u20131778), jota Voltaire suosi ja jopa valmensi sek\u00e4 <strong>Fran\u00e7ois<\/strong> <strong>Joseph Talma <\/strong>(1763\u20131826), joka oli selv\u00e4sti nuoremman polven mies. My\u00f6s Talma ihaili Garrickia, jonka h\u00e4n oli n\u00e4hnyt nuorena Lontoossa. Talma aloitti hieman ennen vallankumousta, vuonna 1787 Com\u00e9die-Fran\u00e7aise\u2019ss\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1194 gallery-columns-2 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"345\" height=\"531\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/JFTalma-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-571\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/JFTalma-kopio.jpg 345w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/JFTalma-kopio-130x200.jpg 130w\" sizes=\"(max-width: 345px) 100vw, 345px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-571'>\n\t\t\t\tFran\u00e7ois Joseph Talma [Wikimedia Commons]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl>\n\t\t\t<br style='clear: both' \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Talma her\u00e4tti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti huomiota uudentyylisell\u00e4 puvustuksellaan hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vanhan tragedia-asun (habit \u00e0 la romaine) ja ilmaantumalla roomalaisaiheiseen n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4 tunika p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n paljain s\u00e4\u00e4rin. Kuuluisa maalari <strong>Jacques-Louis David<\/strong> kuului Talman yst\u00e4viin. H\u00e4nen uusklassisen yksinkertaistettu antiikkik\u00e4sityksens\u00e4 vaikutti laajalti aikalaisiin. Talman edesauttama n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6pukujen uudistaminen vaikutti koko empire-tyyliin. Talman puhetapaa pitiv\u00e4t aikalaiset taas mit\u00e4 luonnollisimpana, mutta silti h\u00e4nt\u00e4 luonnehditaan tunnevoimaiseksi ja kiihke\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Talma n\u00e4ytteli aluksi aikakauden tyrannianvastaisissa draamoissa ja osallistui kiihke\u00e4sti vallankumoukseen sen alussa. My\u00f6hemmin h\u00e4nest\u00e4 tuli suurten Shakespeare-roolien ensimm\u00e4isi\u00e4 ranskalaisia tulkkeja. Talma nousi teatterista kiinnostuneen Napoleonin erityiseksi suosikiksi ja yst\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Klassismin ja romantiikan taide- ja tyylihistorialliset ominaispiirteet ovat kietoutuneita toisiinsa monella tavalla. Vallankumouksessa on aina itsess\u00e4\u00e4n tietty romanttinen pohjavire. Vaikka vallankumous voidaan perustella rationaalisesti, siihen kanavoituu kollektiivinen tunne ja sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on utooppinen. Vallankumouksen sukupolven idolina ja airuena Talmaa voi pit\u00e4\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 romantiikan aikakauden alkajana.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1194 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"686\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Talma-Hamletina.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-580\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Talma-Hamletina.jpg 686w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Talma-Hamletina-137x200.jpg 137w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Talma-Hamletina-549x800.jpg 549w\" sizes=\"(max-width: 686px) 100vw, 686px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-580'>\n\t\t\t\tTalma Hamletina [Torinon Biblioteca Civica. Cesare Molinari: Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>1700-luvulla italialaisiin teatterisaleihin alettiin suunnitella enemm\u00e4n aitioita ja parvekkeita. L\u00e4mpi\u00f6ist\u00e4 ja auloista tuli kolmannen s\u00e4\u00e4dyn t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamispaikkoja. Teatteri kehittyi kaupunkien t\u00e4rkeimm\u00e4ksi huvittelumuodoksi. Iltaisin kaikki kohtasivat teatterissa j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, tiirailivat toisiaan parvekkeilta ja my\u00f6s esitteliv\u00e4t itse\u00e4\u00e4n. My\u00f6s esitett\u00e4v\u00e4 teos saattoi kiinnostaa yleis\u00f6\u00e4, mutta viel\u00e4 enemm\u00e4n heit\u00e4 kiinnosti kuuluisat n\u00e4yttelij\u00e4t ja heid\u00e4n pukunsa ja dramaattiset tehokeinot. N\u00e4kyvyys n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle oli ongelmallista, ja sit\u00e4 pyrittiin parantamaan kaareuttamalla salin pohjakaavaa. Itse salit olivat hyvin koristeellisia, ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 saattoi melkein tukehtua sen loistoon.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-5' class='gallery galleryid-1194 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"875\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/EMIMG_0092-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-5-573\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/EMIMG_0092-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/EMIMG_0092-kopio-200x159.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/EMIMG_0092-kopio-800x636.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-5-573'>\n\t\t\t\tKolmatta s\u00e4\u00e4ty\u00e4 aitiossa. Louis-L\u00e9opold Boilly, Une loge, un jour de spectacle gratuit, 1830 \n[Jacqueline de Jomaron. Le Th\u00e9\u00e2tre en France. Paris 1992]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Lavastus kehittyi kohti monipuolisempaa kuvallista illuusiota, jota tunnelmaa luovat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6maalaus ja valaistus pyrkiv\u00e4t korostamaan. Etenkin historiallisesti &#8221;autenttisiin&#8221; tapahtumapaikkoihin kiinnitettiin paljon huomiota. Uuden draaman psykologinen ja toiminnallinen tarkkuus edellyttiv\u00e4t aiempaa uskottavampaa tapahtumaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Jylh\u00e4t luontomaisemat ja historialliset rekonstruktiot tulivat erityisesti muotiin.<\/p>\n<p>Romanttisen draaman piirteit\u00e4, kuten maantieteellisesti eksoottisia maisemia tai kuviteltu loistelias taruaika, esiintyi jo 1700-luvun puolella. Eriytyv\u00e4t kansakunnat alkoivat vahvistaa kansallista identiteetti\u00e4\u00e4n historioitsijoiden, kirjailijoiden ja dramaatikkojen kuvaamasta suurenmoisesta menneisyydest\u00e4. Sen visuaalisesta puolesta vastasivat maalarit ja lavastajat (usein koristemaalarit). Kansalliset maisematyypit alkoivat synty\u00e4 ja niihin luotiin tunnesiteet. T\u00e4ss\u00e4kin suhteessa teatteri kulki rinnan porvariston suuren aatteen, nationalismin kanssa.<\/p>\n<p>\u00d6ljyvalaisimet korvasivat teattereissa kattokruunun ja kynttil\u00e4t. Niiden piilottaminen ja s\u00e4\u00e4t\u00e4minen oli mahdollista. L\u00e4pimurto tapahtui 1803, kun teatterissa kokeiltiin ensimm\u00e4isen kerran s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4\u00e4 <strong>kaasuvalaistusta<\/strong>. Sen valo oli kirkkaampaa ja himme\u00e4mp\u00e4\u00e4, ja se mahdollisti aiempaa paremmin v\u00e4ris\u00e4vyt. Kaasuvalo mahdollisti romantiikan tunnelmalavastukset.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1700-luvulla my\u00f6s Ranskassa virisi keskusteluja hyv\u00e4n n\u00e4yttelemisen luonteesta. Keskustelua k\u00e4ytiin my\u00f6s Englannin kanaalin yli. Ranskalaisia kirjoja alettiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 englanniksi ja p\u00e4invastoin. David Garrickin maine levisi Ranskaan. My\u00f6s n\u00e4yttelij\u00e4n sosiaalista asemasta ja teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 alettiin keskustella Ranskassa. Seuraavassa keskustelun p\u00e4\u00e4kohdat. Luigi Riccoboni kirjoittama italialaisen teatterin historia (Histoire du theatre italien, 1730\u20131731) lis\u00e4si tietoisuutta ammatin vaiheista. Teos on [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1194"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1194"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1194\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2440,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1194\/revisions\/2440"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1194"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1194"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1194"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}