{"id":1196,"date":"2016-08-03T07:45:16","date_gmt":"2016-08-03T04:45:16","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1196"},"modified":"2021-10-27T20:57:40","modified_gmt":"2021-10-27T17:57:40","slug":"5-4-ranskan-teatteriolot-ja-kirjailijat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/5-4-ranskan-teatteriolot-ja-kirjailijat\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">5.4<\/div> Ranskan teatteriolot ja kirjailijat"},"content":{"rendered":"<p>Ranska h\u00e4visi jatkuvasti sodissaan Euroopassa ja siirtomaissa 1700-luvulla. Yksinvaltaista hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei uudistettu, mink\u00e4 vuoksi kolmas s\u00e4\u00e4ty j\u00e4i p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ulkopuolelle. S\u00e4\u00e4ty viittasi kaikkiin muihin kuin aatelistoon ja papistoon. Sen taloudellinen ja sivistyksellinen merkitys kasvoi kuitenkin jatkuvasti. Sen j\u00e4lkeen kun s\u00e4\u00e4dyt kutsuttiin yhteen 150 vuoden tauon j\u00e4lkeen, ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ne kielt\u00e4ytyiv\u00e4t hajaantumasta ennen perustuslain s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 tilanteesta puhkesi vuonna 1789 Ranskan Suuri vallankumous. Monien veristen k\u00e4\u00e4nteidens\u00e4 j\u00e4lkeen se johti Napoleonin yksinvaltiudeksi ja sotaretkiksi ymp\u00e4ri Eurooppaa. Napoleonin aikakauden lopettanut Wienin kongressi johti Ven\u00e4j\u00e4n, Preussin ja It\u00e4vallan yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4\u00e4n Allianssin. Se pyrki tukahduttamaan kaiken vallankumouksellisuuden. Alla viel\u00e4 Ranskan vaiheita vuosilukuina.<\/p>\n<ul>\n<li>1706 Ludvig XIV:n sensuuritoimet kiristyv\u00e4t.<\/li>\n<li>1709\u20131710 rutto Euroopassa, jossa my\u00f6s Ranskan kruununperillisi\u00e4 kuolee.<\/li>\n<li>1715 Ludvig XIV, Aurinkokuningas kuolee.<\/li>\n<li>1715\u20131723 sijaishallitsijana Orl\u00e9ansin herttua. Viiden vuoden vapaamielinen ajanjakso.<\/li>\n<li>1723\u20131774 Ludvig XV:n hallituskausi.<\/li>\n<li>1774\u20131789 Ludvig XVI.<\/li>\n<li>1789 s\u00e4\u00e4dyt kokoontuvat, perustuslaillisen monarkian aika alkaa.<\/li>\n<li>1791 Tasavallan aika.<\/li>\n<li>1793 Robespierren ja jakobiinien hirmuvallan aika.<\/li>\n<li>1794 direktoriokausi (maltillinen).<\/li>\n<li>1799 Napoleon konsuliksi.<\/li>\n<li>1804 Napoleon keisariksi.<\/li>\n<li>1812 Napoleonin Ven\u00e4j\u00e4n retki ja kukistuminen.<\/li>\n<li>1815 Wienin kongressi.<\/li>\n<li>1815 Ludvig XVIII, Ranskan <strong>restauraatio-aika<\/strong> eli Bourbon suvun paluu valtaistuimelle.<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1196 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"666\" height=\"900\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img369.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2102\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img369.jpg 666w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img369-148x200.jpg 148w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img369-592x800.jpg 592w\" sizes=\"(max-width: 666px) 100vw, 666px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2102'>\n\t\t\t\tTeatteriseurue Com\u00e9die-Fran\u00e7aise, joka toimi Rue Gu\u00e9n\u00e9gaud\u2019n talossa. [Oscar G. Brockett. History of the Theatre. 2003]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1700 Pariisissa oli vain kaksi laillista teatteriseuruetta: Op\u00e9ra ja Com\u00e9die-Fran\u00e7aise. Ranskankielinen n\u00e4ytelmist\u00f6 piti esitt\u00e4\u00e4 Com\u00e9die-Fran\u00e7aisessa. Maan muiden teatterien piti ostaa silt\u00e4 esitysoikeudet. Vaikka sit\u00e4 tuettiin valtavilla avustuksilla, se oli alati rahapulassa. Com\u00e9die-Fran\u00e7aise oli p\u00e4\u00e4n\u00e4yttelij\u00f6idens\u00e4 hallinnoima hierarkkinen laitos.<\/p>\n<p>Pariisissa j\u00e4rjestettiin kahdet perinteiset markkinat, St Germainin ja St Laurentin markkinat. Markkinoilla esitetyiss\u00e4 kansanomaisissa teatteriesityksiss\u00e4 yhteiskunnallisia paineita alettiin purkaa yh\u00e4 selvemmin. Viralliset teatterit halusivat est\u00e4\u00e4 markkinateattereita toimimasta, sill\u00e4 ne kokivat monopoliasemansa olevan uhattuna. Sen lis\u00e4ksi markkinateatterit esittiv\u00e4t ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4, eli niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t noudattaneet kolmen ykseyden s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p>Markkinateatterit (<strong>Th\u00e9\u00e2tres de la Foire<\/strong>) kiersiv\u00e4t s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 jatkuvasti. Esimerkiksi dialogeja oli kirjoitettu plakaateille; papukaija pantiin sanomaan repliikkej\u00e4; commedia dell\u2019arten hahmoja oli fantasiaseikkailujen sankareina. Tuttuihin lauluihin lis\u00e4ttiin uusia sanoja kyltiss\u00e4, niin ett\u00e4 yleis\u00f6 saattoi laulaa repliikit\u201d. Markkinateattereiden suosio kasvoi ja esityksiin tuli mukaan burleskia hulluttelukomiikkaa.<\/p>\n<p>Markkinoiden musiikkin\u00e4ytelm\u00e4t vaikuttivat <strong>op\u00e9ra-comique<\/strong> -lajin kehittymiseen. Se saavutti 1730-luvulta alkaen yh\u00e4 laajempaa suosiota ja omaksuttiin virallisten teatterien ohjelmistoihin. 1700-luvun puoliv\u00e4liin ment\u00e4ess\u00e4 niiden aihepiiri alkoi kuvata kolmannen s\u00e4\u00e4dyn aihepiirej\u00e4: maalaismaisemia sek\u00e4 idyllisi\u00e4 porvaristo- ja maalaiskuvauksia.<\/p>\n<p>Markkinoilla ja laitakaupunkien teattereissa palattiin kuplettien varaan rakentuviin n\u00e4ytelmiin. Ne saivat nimen <strong>com\u00e9dies-en-vaudevilles<\/strong>. My\u00f6s englantilaisper\u00e4iset <strong>pantomimes<\/strong> -esitykset olivat suosittuja; niiss\u00e4 commedia dell&#8217; arte -hahmot esiintyiv\u00e4t usein fantastisissa seikkailuissa.<\/p>\n<p>Vuonna 1716 sijaishallitsija kutsui karkotetun italialaisryhm\u00e4n takaisin Pariisiin. Se sai asettua H\u00f4tel de Bourgogneen. Johtaja <strong>Luigi Riccoboni <\/strong>esitti italialaisten n\u00e4ytelmien lis\u00e4ksi k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ranskalaisista n\u00e4ytelmist\u00e4. Vuonna 1718 mukaan alettiin ottaa ranskankielisi\u00e4 osuuksia sek\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s pilailuja markkinoiden tapaan. Vuonna 1723 <em>Com\u00e9die-Italiennen<\/em> asema tunnustettiin virallisesti; sen ohjelmisto rajoitettiin commedia dell\u2019arteen ja muihin ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisiin komedioihin. Vuonna 1762 <em>Com\u00e9die-Italienne<\/em> sai monopolin op\u00e9ra-comique -lajiin. Samalla sen ohjelmistoon kuului Goldonin suosittuja n\u00e4ytelmi\u00e4.<\/p>\n<p>Komediakirjailijoista <strong>Pierre Carlet de Chamblain de Marivaux<\/strong> (1688\u20131763) on aiheellista nostaa aikalaisista esille. H\u00e4nen herkkyytens\u00e4, taidokkuutensa ja juonenrakennuksen vankkuus nousee korkealle tasolle. H\u00e4nen tarkkan\u00e4k\u00f6isyytens\u00e4 vieraantuneiden ihmisten kuvaajana on tehnyt h\u00e4nest\u00e4 suositun ranskalaisten nykyohjaajien parissa.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Arlequin poli par l\u2019amour<\/em> (Harlekiinin rakkauden kaunistamana)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La surprise de l\u2019amour<\/em> (Rakkauden yll\u00e4tys)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La Double inconstance<\/em> (Kaksinkertainen uskottomuus)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Le D\u00e9nouement imprevu<\/em> (Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ratkaisu)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La Fausse suivante, ou Le Foubre pun<\/em>i (Ep\u00e4aito seuralainen)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La Seconde surprise de l\u2019amour<\/em> (Rakkauden toinen yll\u00e4tys)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Le Jeu de l\u2019amour et du hasard<\/em> (Rakkauden ja sattuman leikki)<\/p>\n<p><strong>Sentimentaalisen komedian<\/strong> ranskalainen vastine tunnettiin <strong>kyynelehtiv\u00e4n\u00e4 komediana, com\u00e9die larmoyante<\/strong>, jonka suosio kasvoi. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden ylivoimaisilta vaikuttavat rakkauden esteet ratkeavat j\u00e4rkytt\u00e4vien sattumusten kautta lopulta parhain p\u00e4in. Aikansa suosituin kirjoittaja oli <strong>Pierre-Claude Nivelle La Chauss\u00e9e <\/strong>(1692\u20131754).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1196 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"1159\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Comedie-larmoyante-kyynelehtiva-draama.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2434\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Comedie-larmoyante-kyynelehtiva-draama.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Comedie-larmoyante-kyynelehtiva-draama-759x800.jpg 759w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Comedie-larmoyante-kyynelehtiva-draama-949x1000.jpg 949w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Comedie-larmoyante-kyynelehtiva-draama-190x200.jpg 190w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Comedie-larmoyante-kyynelehtiva-draama-768x809.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2434'>\n\t\t\t\tCom\u00e9die larmoyante, kyynelehtiv\u00e4 draama, M. Garnierin maalaus. [Cesare Molinari: Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>Voltaire: valistusfilosofi ja draama<\/h2>\n<p><strong>Francois Marie Arouet, <\/strong>eli<strong> Voltaire<\/strong> (1694\u20131778) oli 1700-luvun merkitt\u00e4vin henki, \u201d\u00e9sprit\u201d, ja eritt\u00e4in tunnettu hahmo Euroopassa. Muiden valistusfilosofien tapaan h\u00e4n ihaili Englannin poliittista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka pohjautui sopimuksiin ja kansalaisoikeuksiin autoritaariseen hallinnon tai uskonnon sijaan. Voltaire oli vankkumaton kirkon vallan vastustaja, mutta useiden Euroopan hallitsijoiden yst\u00e4v\u00e4. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n &#8221;valistunut yksinvaltius&#8221; oli hyv\u00e4 valtiomuoto.<\/p>\n<p>Voltaire oli my\u00f6s aktiivinen teatterihenkil\u00f6. H\u00e4n kirjoitti monta draamaa sek\u00e4 poleemisia kirjoituksia teatterista. Voltaire valmensi my\u00f6s n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4, ja perusti vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n jopa maatilalleen yksityisen teatterin.<\/p>\n<p>Oleskeltuaan Englannissa 1720-luvulla h\u00e4n innostui Shakespearen n\u00e4ytelmist\u00e4, joiden liikkuvan muodon h\u00e4n yritti sovittaa ranskalaiseen tragediaan. Voltairen omat n\u00e4ytelm\u00e4t noudattivat kolmea ykseytt\u00e4, aleksandriinimittaa ja muita ranskalaisen tragedian s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. H\u00e4n alkoi kuitenkin lis\u00e4t\u00e4 draamoihinsa eksoottisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, tehokeinoja ja raflaavia kohtauksia. Samalla niiss\u00e4 korostuivat lavastus, puvustus ja n\u00e4yttelij\u00f6iden komeat roolit. T\u00e4llaiset tehokeinot, jotka puuttuivat Racinelta, edesauttoivat klassistisen draaman rappiota.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1196 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"760\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Voltaire-Semiramis-Comedie-Francaisessa-1748.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-2436\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Voltaire-Semiramis-Comedie-Francaisessa-1748.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Voltaire-Semiramis-Comedie-Francaisessa-1748-800x553.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Voltaire-Semiramis-Comedie-Francaisessa-1748-200x138.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Voltaire-Semiramis-Comedie-Francaisessa-1748-768x531.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-2436'>\n\t\t\t\tVoltairen n\u00e4ytelm\u00e4 S\u00e9miramis Com\u00e9die-Fran\u00e7aisessa, 1748. [yksityiskokoelma. Pyhillis Hartnoll. The Theatre: A Concise History. 1998]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Voltairen n\u00e4ytelm\u00e4t ammensivat antiikin, keskiajan tai oman aikansa aiheista sek\u00e4 it\u00e4maisista tarinoista. T\u00e4rkeimpi\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4 olivat ristiretkiaikaan sijoittuva <em>Otelloa<\/em> muistuttava <em>Za\u00efre, <\/em>Kiinan hoviin sijoittuva <em>Kiinan orpolapsi, <\/em><strong>porvarillinen draama<\/strong> <em>Tuhlaajapoika<\/em> sek\u00e4 <strong>sentimentaalinen komedia<\/strong> <em>Nanine<\/em>.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1196 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"689\" height=\"900\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Voltaire-Kiinan-orpo-1755.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-567\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Voltaire-Kiinan-orpo-1755.jpg 689w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Voltaire-Kiinan-orpo-1755-153x200.jpg 153w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Voltaire-Kiinan-orpo-1755-612x800.jpg 612w\" sizes=\"(max-width: 689px) 100vw, 689px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-567'>\n\t\t\t\tVoltaire, Kiinan orpo, 1755 [Phyllis Hartnoll. A Concise History of the Theatre. London 1968]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1778 vanhan, 84-vuotiaan Voltairen kunniaksi j\u00e4rjestettiin suuri kansanjuhla Pariisissa. Koska kuningas ei halunnut tavata Voltairea, kanavoitui t\u00e4m\u00e4n juhlinta my\u00f6s protestiksi kuningasta vastaan. Voltaire seppel\u00f6itiin teatterissa pidetyss\u00e4 juhlassa.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Oedipe<\/em> (Oidipus)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Art\u00e9mire<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Mariamne<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Brutus<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Za\u00efre<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La Mort de C\u00e9sar<\/em> (Caesarin kuolema)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Alzire<\/em> (Espanjalaiset Perussa)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Mahomet, ou le fanatisme<\/em> (Muhammed eli fanatismi)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>M\u00e9rope<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>S\u00e9miramis<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Nanine<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Oreste<\/em> (Orestes)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Rome sauv\u00e9e<\/em> (Pelastunut Rooma)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>L\u2019Orphelin de la Chine<\/em> (Kiinan orpolapsi)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Tancr\u00e8de<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>L\u2019\u00c9cossaise<\/em> (Skotlannitar)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Le Droit du seigneur<\/em> (Is\u00e4nn\u00e4n oikeus)<\/p>\n<p>Toisin kuin Voltaire, toinen aikakauden keskeinen filosofi <strong>Jean-Jaques Rousseau <\/strong>(1712\u20131778) suhtautui kielteisesti teatteriin. P\u00e4\u00e4syy siihen oli kenties n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kyky her\u00e4tt\u00e4\u00e4 intohimoja mielt\u00e4 kiihottavalla tavalla. My\u00f6s Platon oli ollut samansuuntaisin perustein sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 teatteri ei kuulunut ihannevaltioon. Rousseau hyv\u00e4ksyi vain antiikin tragediat niiden pelkistyneisyyden ja seremoniallisuuden vuoksi. Toisaalta h\u00e4n katsoi, ett\u00e4 yhteis\u00f6 tarvitsee kokoontumista antiikin poliksen tapaan. Siksi h\u00e4n toisaalta ehdotti ulkoilmassa pidett\u00e4vi\u00e4 kokoontumisia, joissa esitet\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6lle t\u00e4rkeit\u00e4 aiheita. T\u00e4llaiset ajatukset johtavat suoraan kansallisille ja kansanomaisille festivaaleille, joita syntyi 1800-luvulta alkaen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ranska h\u00e4visi jatkuvasti sodissaan Euroopassa ja siirtomaissa 1700-luvulla. Yksinvaltaista hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei uudistettu, mink\u00e4 vuoksi kolmas s\u00e4\u00e4ty j\u00e4i p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ulkopuolelle. S\u00e4\u00e4ty viittasi kaikkiin muihin kuin aatelistoon ja papistoon. Sen taloudellinen ja sivistyksellinen merkitys kasvoi kuitenkin jatkuvasti. Sen j\u00e4lkeen kun s\u00e4\u00e4dyt kutsuttiin yhteen 150 vuoden tauon j\u00e4lkeen, ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ne kielt\u00e4ytyiv\u00e4t hajaantumasta ennen perustuslain s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4. [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1196"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1196"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1196\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2437,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1196\/revisions\/2437"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1196"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1196"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}