{"id":1198,"date":"2016-08-03T07:46:16","date_gmt":"2016-08-03T04:46:16","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1198"},"modified":"2021-10-27T20:54:00","modified_gmt":"2021-10-27T17:54:00","slug":"5-3-italia-tanska-ja-ruotsi-1700-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/5-3-italia-tanska-ja-ruotsi-1700-luvulla\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">5.3<\/div> Italia, Tanska ja Ruotsi 1700-luvulla"},"content":{"rendered":"<h2>Italia<\/h2>\n<p>Italian valtiollisen hajanaisuuden vuoksi useat merkitt\u00e4v\u00e4t keskukset kuten Venetsia, Milano ja Rooma alkoivat kilpailla kulttuurin alueella. 1700-luvun arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t olivat edist\u00e4neet Italiaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4 kulttuurimatkailua. Turismista tuli huomattava elinkeino.<\/p>\n<p>Italialainen lavastustaide oli kysytty\u00e4 ruhtinashoveissa. Bibbiena-suvusta on mainittu jo edell\u00e4 (katso luku <a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/4-2-lavastamisen-vallankumous\/\">4.2 Lavastamisen vallankumous<\/a>). Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 innovaatioista oli Ferdinando Bibbienan kokeilu k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 perspektiivi vinottain vuonna 1703. Lavastuksen kuvitteelliset rakennelmat eiv\u00e4t sijainneetkaan suoran perspektiivin akselille, vaan k\u00e4\u00e4ntynein\u00e4 vinottain. Sill\u00e4 lailla rakennusten linjoille muodostui omat pakopisteens\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n sivuille. T\u00e4m\u00e4 uudet tilaratkaisut mahdollistanut keksint\u00f6 sai nimekseen \u201d<strong>scena per angolo<\/strong>\u201d, vinoperspektiivinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6.<\/p>\n<p>Ooppera kukoisti Italiassa, josta se oli levinnyt Euroopan hoveihin: vakavaa ja koomista, <strong>opera seriaa<\/strong> ja <strong>opera buffaa<\/strong> harrastettiin laajassa mitassa. Venetsian oopperatalossa aitiokerrokset oli tarkasti jaoteltu arvoj\u00e4rjestyksen mukaan. Ylimmill\u00e4 parville my\u00f6s porvaristo istui katsomassa. Laulajien t\u00e4htikultti kehittyi valtavaksi. Erityisiksi suosikeiksi nousivat kastraattilaulajat, pojat, joilta jo ennen \u00e4\u00e4nenmurrosta poistettiin kivekset ja joille kehittyi korkealta laulava vahva \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1198 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"640\" height=\"530\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ooperatalo-1700-luvulla-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-560\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ooperatalo-1700-luvulla-kopio.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Ooperatalo-1700-luvulla-kopio-200x166.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-560'>\n\t\t\t\tItalialainen oopperatalo 1700-luvulla [The Larousse Encyclopedia of Music. 1971]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Tragedian kirjoittajista huomattavin oli <strong>Vittorio Alfieri<\/strong> 1749\u20131803. H\u00e4nen suosituin n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4, <em>Oresteksen<\/em> ja <em>Antigonen<\/em> lis\u00e4ksi oli <em>Saul <\/em>(1782). Siin\u00e4 Israelin kuningas Saul on kuvattu sekoavana tyrannina, joka hermostuu Davidin menestyksest\u00e4. Ajallisesti sit\u00e4 leimaa selv\u00e4sti 1700-luvun vapaudenpaatos ja tyrannianvastaisuus.<\/p>\n<p>Commedia dell\u2019arte -traditio oli alkanut jo hiipua ja improvisoinnin taito heikenty\u00e4. Siit\u00e4 oli tullut yh\u00e4 sensaatiohakuisempaa. My\u00f6s yhteiskuntarakenne oli selv\u00e4sti muuttunut. Porvariston asema vahvistui teatterielinkeinon yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4. Se alkoi vaatia oman luokkansa kunniallista esitt\u00e4mist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Sen seurauksena commedia dell\u2019arten henkil\u00f6asetelmat alkoivat painottua uudella lailla.<\/p>\n<p>Kaksi merkitt\u00e4vint\u00e4 komediankirjoittajaa <strong>Carlo Goldoni<\/strong> (1707\u20131793) ja h\u00e4nt\u00e4 hieman nuorempi <strong>Carlo Gozzi <\/strong>toimivat Venetsiassa. Goldoni julkaisi vuonna 1750 <em>Il teatro comico <\/em>-kirjan. Siin\u00e4 h\u00e4n vaati naamion poistamista komediasta sek\u00e4 parempaa ja tarkempaa puheilmaisua. Tilanteiden tulisi olla el\u00e4m\u00e4nn\u00e4k\u00f6isempi\u00e4 eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 kaavamaisia tyyppitilanteita. Goldoni ihaili Moli\u00e8rea. H\u00e4n kuvasi n\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n keskiluokan kunnollisena ja aateliston rappeutuneena. Keskiluokan viat selittyiv\u00e4t joko moraalisina hairahduksina tai vaikutuskanavien puutteella.<\/p>\n<p>Goldonin n\u00e4ytelmiss\u00e4 on paljon toimeliaita, \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 ja itsen\u00e4isi\u00e4 naisia, jotka j\u00e4rjestiv\u00e4t itselleen mieluisia kosijoita ja jotka py\u00f6rittiv\u00e4t ihailijoitaan sormensa ymp\u00e4rill\u00e4. N\u00e4ytelmiss\u00e4 on liev\u00e4\u00e4 sentimentaalisuutta, mutta niiden replikointi on \u00e4lyk\u00e4st\u00e4 ja humoristista. Varhaisimmissa n\u00e4ytelmiss\u00e4, kuten <em>Kahden herran palvelija <\/em>n\u00e4kyy commedia dell\u2019arten traditio. My\u00f6hemmiss\u00e4 korostuu realismi, yhteiskunnallinen tarkkan\u00e4k\u00f6isyys ja esimerkiksi yl\u00e4luokan sosiaalinen viihtym\u00e4tt\u00f6myys. Kansann\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 <em>Paljon melua kurpitsasta <\/em>kuvataan virkavaltaa edustavan tuomarin ja kalastajaperheiden ristiriitaa.<\/p>\n<p>Vuonna 1761 Goldoni joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Venetsiasta ja muuttamaan Pariisiin. Siell\u00e4 h\u00e4n kirjoitti kymmenkunta vuotta Com\u00e9die-Italiennelle n\u00e4ytelmi\u00e4 ja librettoja musiikkin\u00e4ytelmiin. H\u00e4nen tuotantonsa koostui yhteens\u00e4 noin 150\u2013200 komediasta, 83 libretosta ja noin 10 tragediasta.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Il Servitore di due padrone <\/em>(<em>Kahden herran palvelija<\/em>)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>I due gemelli veneziani, La vedova scaltra<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La buona moglie<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La bottega del caff\u00e8 (Kahvila)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Il bugiardo (Valehtelija)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La Locandiera (Mirandolina, Majatalon em\u00e4nt\u00e4)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Il Campiello (Venetsialaisella torilla)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Gl\u2019innamorati<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>I rusteghi<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La casa nova<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1761\u20131762 <em>Trilogia della Villeggiatura<\/em> (<em>Kes\u00e4huvila-trilogia; Kauniin kes\u00e4n seikkailu<\/em>)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1762 <em>Le baruffe chiozzote<\/em> (<em>Rettel\u00f6 Chiozzassa; Paljon melua kurpitsasta<\/em>)<\/p>\n<p><strong>Carlo Gozzi<\/strong> (1720\u20131806) kehitti commedia dell&#8217;artea fantasian, sadun ja spektaakkelin suuntaan. H\u00e4nelle lumous ja irrationaalisuus olivat keskeisi\u00e4. Hahmoja h\u00e4n otti saduista, kuten vasta julkaistuista <em>Tuhannen ja yhden y\u00f6n tarinoista<\/em>. N\u00e4ytelm\u00e4t mahdollistivat improvisoinnin, sill\u00e4 kaikkia repliikkej\u00e4 ei ollut kirjoitettu valmiiksi. H\u00e4n kehitti my\u00f6s draaman teoriaa, ja v\u00e4itti, ett\u00e4 teatterissa oli 36 eri dramaattista perustilannetta, joiden muunnelmia kaikki muut tilanteet pohjimmiltaan ovat.<\/p>\n<p>Gozzi oli Goldonia suositumpi 1760-luvulla, mutta 1770-luvun lopulla h\u00e4nkin j\u00e4i syrj\u00e4\u00e4n. 1800-luvulta alkaen Gozzin n\u00e4ytelmien sadunomaisuus alkoi vedota yleis\u00f6\u00f6n ja tekij\u00f6ihin. 1900-luvulla <em>Rakkaus kolmeen appelsiiniin<\/em> ja <em>Turandot<\/em> s\u00e4vellettiin oopperoiksi. My\u00f6s Jevgeni Vahtangovin ohjaus <em>Turandotista<\/em> vuonna 1922 muodotui 1920-luvun neuvostoavantgarden yhdeksi merkkitapaukseksi.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>L\u2019Amore delle tre melarance (Rakkaus kolmeen appelsiiniin)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Il re cervo (Hirvikuningas)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Turandot<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>L\u2019Augellino belvedere (Vihre\u00e4 lintu)<\/em><\/p>\n<h2>Tanska<\/h2>\n<p>Pohjoismaisista kaupungeista K\u00f6\u00f6penhamina on maantieteellisesti hyvin l\u00e4hell\u00e4 Keski-Eurooppaa. Tanskan ja Ruotsin hovit olivat aina sotineet It\u00e4meren rannikoista. Kulttuurin alalla etel\u00e4iset vaikutteet levisiv\u00e4t nopeammin Tanska-Norjaan.<\/p>\n<p>1700-luvun teatterista on mainittava erityisesti Bergeniss\u00e4 syntynyt <strong>Ludvig Holberg <\/strong>(1684\u20131754), joka oli nuorena kiert\u00e4nyt paljon Eurooppaa. H\u00e4n oli monipuolinen kirjoittaja, maantieteen ja historian tutkija, my\u00f6hemmin metafysiikan professori. Holbergista sai alkunsa tanskankielinen kirjallisuus. H\u00e4n toimi lyhyen, mutta tiiviin kauden k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n\u00e4, dramaatikkona ja teatterinjohtajana.<\/p>\n<p>Jo 1600-luvun lopulta ranskalainen seurue oli n\u00e4ytellyt K\u00f6\u00f6penhaminassa, mutta se l\u00e4hetettiin pois 1720. Kaksi seurueen j\u00e4sent\u00e4 j\u00e4i kuitenkin kaupunkiin ja perusti <strong>Det Danske teatretin<\/strong>. Holberg aloitti k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tanskaksi vuonna 1722 Moli\u00e8ren <em>Saiturin<\/em>. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n kirjoitti 33 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, jotka tulivat melko pian tunnetuiksi Saksassa, Hollannissa ja Ranskassa, Pohjoismaista puhumattakaan. Vuonna 1728 Holberg lopetti n\u00e4ytelmien kirjoittamisen.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Den politiske Kandest\u00f6ber<\/em> (<em>Valtioviisas kannunvalaja<\/em>)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Jeppe paa Berget, eller den forvandlede Bonde<\/em> (<em>Jeppe Niilonpoika, eli muuttunut talonpoika<\/em>)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Erasmus Montanus<\/em><\/p>\n<p><strong><em>Jeppe Niilonpoika <\/em><\/strong>kuvaa Holbergin muiden teosten lailla tanskalaista yhteiskuntaa kattavasti paroneista kapakoitsijoihin ja k\u00f6yhiin alustalaisiin, jollainen entinen sotamies Jeppe my\u00f6s on. H\u00e4n on my\u00f6s alkoholisti. Holbergin suhde eri yhteiskuntaluokkiin on monipuolinen: kansa kuvataan huonotapaiseksi, mutta yl\u00e4luokat piittaamattomaksi muiden olosuhteista. Holberg oli valistaja, joka nauroi kansan p\u00e4\u00e4h\u00e4npistoille ja hyv\u00e4uskoisuudelle toisaalta, mutta kuvasi yhteiskunnallisia olosuhteita tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n inhorealistisesti toisaalta.<\/p>\n<p>Uskonnolliset piirit, her\u00e4nn\u00e4iset ja puritaanit, vaativat Tanskan teatterien sulkemista. Ne suljettiin vuosiksi 1730\u20131746. Vuonna 1772 perustettiin Tanskan Kuninkaallinen teatteri, <strong>Det Kongelige teater<\/strong>, joka kattoi opperan, baletin ja puhen\u00e4ytelm\u00e4n. Tanskan draaman ja teatterin kultakausi osui 1800-luvun alkupuolelle.<\/p>\n<h2>Ruotsi<\/h2>\n<p>Ruotsin keskiaikaisesta teatterista on niukasti l\u00e4hteit\u00e4. Ainakin yliopistoissa, kouluissa ja hovin liepeill\u00e4 oli teatteritoimintaa. 1600-luvulla vallitsi koulun\u00e4ytelmien perinne, ja niit\u00e4 n\u00e4htiin my\u00f6s Turun Akatemiassa 1640-luvulla.<\/p>\n<p>Kuningatar <strong>Kristiinan<\/strong> aikana (1640\u20131650-luvuilla) j\u00e4rjestettiin paljon n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. My\u00f6hemmin Tukholmassa toimi my\u00f6s lyhytaikainen <em>Det Sw\u00e4nska Theatret<\/em>, jota py\u00f6rittiv\u00e4t yliopistotaustaiset kirjoittajat. Jo vuodesta 1667 alkaen Tukholmassa oli pysyvi\u00e4 teatteriseurueita, p\u00e4\u00e4asiassa Saksasta ja Ranskasta. Ruotsin kuningattaret olivat usein saksalaisia prinessoja, my\u00f6s ranska hovin ja ylemm\u00e4n porvariston seurustelukielen\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi. Er\u00e4s 1700-luvun esityspaikoista oli Pallohuone kuninkaanlinnan vieress\u00e4, nykyinen Finska kyrkan.<\/p>\n<p><strong>Kustaa III<\/strong> oli intohimoinen teatterin ja oopperan harrastaja. H\u00e4n kirjoitti my\u00f6s itse n\u00e4ytelmi\u00e4 ja librettoja sek\u00e4 n\u00e4ytteli nuorena. H\u00e4nen nuoruutensa teatteri oli <strong>Drottningholmin linnan teatteri<\/strong>, joka on s\u00e4ilynyt.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1198 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"803\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Drottningholm-kaupunkinakyma.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2432\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Drottningholm-kaupunkinakyma.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Drottningholm-kaupunkinakyma-800x584.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Drottningholm-kaupunkinakyma-200x146.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Drottningholm-kaupunkinakyma-768x561.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2432'>\n\t\t\t\tKaupunkin\u00e4kym\u00e4 Drottninghomin linnateatterin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 [Drottningholm Court Theatre. 1993]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Edist\u00e4\u00e4kseen kotimaista teatteria Kustaa III perusti Ruotsalaisen Oopperan 1773, jota varten rakennettiin Tukholman vanha oopperatalo. Se avattiin vuonna 1782. Kymmenen vuotta my\u00f6hemmin Kustaa III salamurhattiin siell\u00e4. Puheteatteri <strong>Kungliga Dramatiska teatern<\/strong>, nykyinen kansallisteatteri Dramaten, perustettiin vuonna 1788 vaalimaan ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ruotsin kielt\u00e4. Ruotsi-Suomen alueella oli paljon kiert\u00e4vi\u00e4 seurueita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Italia Italian valtiollisen hajanaisuuden vuoksi useat merkitt\u00e4v\u00e4t keskukset kuten Venetsia, Milano ja Rooma alkoivat kilpailla kulttuurin alueella. 1700-luvun arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t olivat edist\u00e4neet Italiaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4 kulttuurimatkailua. Turismista tuli huomattava elinkeino. Italialainen lavastustaide oli kysytty\u00e4 ruhtinashoveissa. Bibbiena-suvusta on mainittu jo edell\u00e4 (katso luku 4.2 Lavastamisen vallankumous). Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 innovaatioista oli Ferdinando Bibbienan kokeilu k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 perspektiivi vinottain vuonna [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1198"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1198"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1198\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2433,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1198\/revisions\/2433"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1198"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1198"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1198"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}