{"id":1209,"date":"2016-08-03T07:56:58","date_gmt":"2016-08-03T04:56:58","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1209"},"modified":"2016-10-10T16:03:34","modified_gmt":"2016-10-10T13:03:34","slug":"4-9-miten-tragediaa-tulisi-kirjoittaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/4-9-miten-tragediaa-tulisi-kirjoittaa\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">4.9<\/div> Miten tragediaa tulisi kirjoittaa?"},"content":{"rendered":"<p>Aristoteleen tulkinnasta keskusteltiin 1500-luvun ajan. Lopulta p\u00e4\u00e4dyttiin siihen, ett\u00e4 Aristoteleen havainnot tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n kirjoittamisen normina. My\u00f6s Ranskassa puheenvuorot voittivat, joissa ylistettiin Aristoteleen pohjalta tehty\u00e4 tulkintaa kolmesta yhteydest\u00e4, eli ajan-, paikan- ja toiminnan ykseydest\u00e4. Kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kolme yhteytt\u00e4 voivat parhaimmillaan selkeytt\u00e4\u00e4 draamaa sotkuisten ja r\u00f6nsyilevien juonentynkien sijaan. Toisin sanoen n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 olisi <strong>yksi selke\u00e4 ja yhten\u00e4inen toiminta<\/strong>, toiminta tapahtuisi <strong>yhden hahmotettavan ajanjakson aikana <\/strong>ilman kronologisia hypp\u00e4yksi\u00e4 sek\u00e4 tapahtuisi <strong>yhdess\u00e4 paikassa<\/strong>. Mutta niin kuin mainittu, suuret aikalaisdramaatikot Lope de Vega, Shakespeare tai Alexandre Hardy eiv\u00e4t v\u00e4litt\u00e4neet klassisista ideaaleista.<\/p>\n<p>Tragedian aihepiiri pohjautui luonnollisesti antiikin historiaan ja mytologiaan: historiallisen faktan ja mytologisen fiktion v\u00e4lill\u00e4 ei ollut yht\u00e4 selv\u00e4\u00e4 eroa kuin nyky\u00e4\u00e4n. Kardinaali Richelieun hallintakaudella 1620\u20131630-luvuilla n\u00e4ytelmien muotovaatimukset korostuivat, samoin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 pyrki\u00e4 luomaan antiikin veroista uutta taidetta. Kolmen ykseyden s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 kehiteltiin my\u00f6s dogmaattisia versioita. Siin\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n tulisi tapahtua vuorokauden sis\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 uskottiin, ett\u00e4 kaksi tuntia teatterissa istuva katsoja voisi hahmottaa mielekk\u00e4\u00e4sti vain rajatun aikajatkumon. Sen lis\u00e4ksi yht\u00e4 tapahtumapaikkaa ja juonta korostavat vaatimukset selittyv\u00e4t aikalaisten <strong>j\u00e4rkevyyden ja totuudenmukaisuuden vaatimuksesta<\/strong>.<\/p>\n<p>Niin kuin mainittu, vuonna 1637 Esitetty <strong>Corneillen<\/strong> <em>Le Cid<\/em> oli suuri yleis\u00f6menestys. N\u00e4ytelm\u00e4 kertoo Espanjan kansallissankarin rakastetusta Chim\u00e8nest\u00e4, jolla on vaikean ongelma. Chim\u00e8ne joutuu menem\u00e4\u00e4n naimisiin Roderiguen kanssa, joka on tappanut h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4. He kuitenkin rakastuvat ja Chim\u00e8ne joutuu vaikeaan ristiriitaan. Roderigue kuitenkin kukistaa maurit ja saa sankarin maineen. Chim\u00e8ne lupaa harkita avioliittoa vuoden suruajan j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Vuonna 1636 perustettu <em>Acad\u00e9mie Fran\u00e7aise<\/em> valvoi tarkasti taiteen, tieteen ja kulttuurin oikeaoppisuutta. Akatemian perustaja Richelieu suosi italialaisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen seuraamista. H\u00e4n pyysi tuoretta akatemiaa sanomaan mielipiteens\u00e4 kiistanalaisesta <em>Le Cid<\/em> -draamasta. Akatemia julkaisi kirjoituksen <em>Les sentiments de l\u2019Acad\u00e9mie fran\u00e7aise sur le Cid <\/em>1637. Sen mielest\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4 ei ollut tragedia eik\u00e4 komedia, vaan tragikomedia, sill\u00e4 se p\u00e4\u00e4ttyi onnellisesti. Vaikka n\u00e4ytelm\u00e4 akatemian mukaan t\u00e4ytti er\u00e4it\u00e4 tragedian vaatimuksia, se ei pit\u00e4nyt toimintaa uskottavana: Chim\u00e8ne joutuu suostumaan Roderigon vaimoksi 24 tunnin sis\u00e4ll\u00e4 siit\u00e4 kun t\u00e4m\u00e4 on tappanut h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4. Corneillen pyrkimys noudattaa ajan ykseytt\u00e4 aiheutti muitakin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isyyksi\u00e4. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s oli, ett\u00e4 tragedia tulisi rakentaa tavalla, jossa toiminta t\u00e4ytt\u00e4isi todenn\u00e4k\u00f6isyyden ja uskottavuuden ehdot.<\/p>\n<p>Vuoden 1637 <em>Le Cid<\/em> -keskustelu vaikutti muidenkin periaatteiden aiempaa tarkempaan m\u00e4\u00e4rittelyyn. Tragedian tulisi paljastaa kontrolloimattoman intohimon ja rikollisten tekojen tuhoisat seuraukset; komedioiden p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi puolestaan tehd\u00e4 pilaa aikalaisten halveksuttavasta toiminnasta, kuten tekopyhyydest\u00e4, p\u00f6yhkeydest\u00e4 tai luulottelusta.<\/p>\n<h2>Ranskan klassinen draama (n. 1630\u20131830)<\/h2>\n<p>Vaikka kolmen ykseyden s\u00e4\u00e4nn\u00f6t olivat virallisesti voimassa kaksisataa vuotta, niit\u00e4 rikottiin paljon jo 1700-luvun draamassa. Ykseyksien lis\u00e4ksi draamassa henkil\u00f6iden teoilta ja motiiveilta vaadittiin totuudenmukaisuutta. Sen vuoksi esimerkiksi yksinpuhelun konventiota pidettiin luonnottomana, mink\u00e4 vuoksi n\u00e4ytelmiss\u00e4 henkil\u00f6t paljastivat syvimm\u00e4t tuntonsa aina luotetulle yst\u00e4v\u00e4lleen. My\u00f6s kaikkea tarpeetonta pyrittiin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4; draamallista tehoa pyrittiin lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tiiviill\u00e4 ja kirkkaalla muodolla. My\u00f6s lavastukset yksinkertaistuivat: tapahtumapaikoiksi riittiv\u00e4t pelkk\u00e4 palatsin sis\u00e4tila tai komedioissa huonetila.<\/p>\n<p>My\u00f6s n\u00e4ytelmien psykologinen j\u00e4nnite kasvoi. Tavallisimpia konflikteja olivat henkil\u00f6n sis\u00e4isen impulssin sovittamattomuus ulkoisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen, velvollisuuden ja aseman kanssa. Tyyppin\u00e4yttelemist\u00e4 ei pidetty sopivana ihanteena.<\/p>\n<p><strong>Viiden n\u00e4yt\u00f6ksen rakenne<\/strong> vakiintui, samoin jako, jossa henkil\u00f6n ilmaantuminen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle tai poistuminen sielt\u00e4 merkittiin uudeksi kohtaukseksi. Henkil\u00f6t eiv\u00e4t saaneet my\u00f6sk\u00e4\u00e4n poistua n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 yht\u00e4 aikaa, vaan uuden henkil\u00f6n oli kohdattava edellisen kohtauksen henkil\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n<p>Aleksandriinis\u00e4keest\u00e4 tehtiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kielen ehdoton normi. S\u00e4e on 12-tavuinen ja se jakaantuu symmetrisesti kahtia muotoon 6 + 6. Molemmat puolet taas voivat jakautua muotoihin 3+3, 4+2 tai 2+4.<\/p>\n<p>Ranskan kieless\u00e4 paino on aina viimeisell\u00e4 tavulla ja sanat ovat lyhyit\u00e4. Sen vuoksi erilaiset rytmiset yhdistelm\u00e4t antavat paljon eri mahdollisuuksia.<\/p>\n<p><span class=\"sitaatti\">o o <strong>\u00f3<\/strong> | o o <strong>\u00f3<\/strong> || o o <strong>\u00f3<\/strong> | o o <strong>\u00f3<\/strong><\/span> tai <span class=\"sitaatti\">o <strong>\u00f3<\/strong> | o o o <strong>\u00f3<\/strong> || o o o <strong>\u00f3<\/strong> | o <strong>\u00f3<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Vaihtelu antaa t\u00e4lle ryhdikk\u00e4\u00e4lle s\u00e4keelle my\u00f6s eloisuutta ja tehoa. T\u00e4llainen tekniikka kuuluu edelleen ranskalaiseen teatterikoulutukseen. Loppusoinnut esiintyv\u00e4t yleens\u00e4 pareittain.<\/p>\n<h2>Corneillen veljekset<\/h2>\n<p><strong>Pierre Corneille<\/strong> (1606\u20131684) oli nuorena suosittu, mutta vanhempana h\u00e4n vet\u00e4ytyi ja vaikeni. H\u00e4n yritti my\u00f6hemmin paluuta Moli\u00e8ren tuella, mutta ep\u00e4onnistui. H\u00e4nen n\u00e4ytelmiens\u00e4 aihepiiri liittyi tavallisesti Rooman historiaan. Niiss\u00e4 provinssin prokonsuli, maaherra tai kuningas sek\u00e4 heid\u00e4n perhekuntansa saattoivat rakastua ristiin, mist\u00e4 seurasi ristiriitoja ja vaikeuksia. Juonet olivat monimutkaisia, kun taas henkil\u00f6hahmot eiv\u00e4t olleet erityisen syvi\u00e4. Huolimatta tapahtumapaikasta ja -ajasta Roomassa, maakuntavirkamiehist\u00f6\u00f6n lukeutuva Corneille kommentoi pohjimmiltaan Ranskan yhteiskunnalle ajankohtaista prosessia. H\u00e4n kirjoitti yhteens\u00e4 noin 30 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1630 <em>M\u00e9lite (komedia)<\/em>,<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1631 <em>Clitandre (tragedia)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1634 <em>M\u00e9d\u00e9e (tragedia)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1636 <em>L\u2019Illusion comique (komedia) (Koominen illuusio; Illuusio)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1637 <em>Le Cid (tragikomedia)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1640 <em>Horace (tragedia)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1642 <em>Cinna (tragedia)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>La Mort de Pomp\u00e9e (Pompeiuksen kuolema) (tragedia)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1643 <em>Polyeucte (tragedia)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Le Menteur (Valehtelija) (komedia)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1650 <em>Androm\u00e8de<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1651 <em>Nicom\u00e8de<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1652 <em>Pertharite<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1659 <em>Oedipe<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1661 <em>Toison d\u2019or (Kultainen talja = Jason-aihe)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1667 <em>Attila<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1670 <em>Tite et B\u00e9r\u00e9nice (Titus ja Berenike)<\/em><\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1209 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"919\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Lekai-ja-Daubreval-Coreillen-tragediassa-Sertorius-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-544\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Lekai-ja-Daubreval-Coreillen-tragediassa-Sertorius-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Lekai-ja-Daubreval-Coreillen-tragediassa-Sertorius-kopio-200x167.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Lekai-ja-Daubreval-Coreillen-tragediassa-Sertorius-kopio-800x668.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-544'>\n\t\t\t\tLekai ja Doubreval Corneillen tragediassa Sertorius [Comedie Francaise, Paris. Cesare Molinari: Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>Thomas Corneille<\/strong> (1625\u20131709) oli aikalaisten parissa suositumpi kuin veljens\u00e4. H\u00e4nen n\u00e4ytelmiens\u00e4 juonet ovat yksinkertaisempia, niiss\u00e4 on rakkautta ja ne loppuvat onnellisesti. H\u00e4nen valtavasta tuotannostaan mainittakoon <em>Ariane <\/em>(1672) ja <em>Le Comte d\u2019Essex<\/em> (1678, <em>Essexin jaarli<\/em>)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aristoteleen tulkinnasta keskusteltiin 1500-luvun ajan. Lopulta p\u00e4\u00e4dyttiin siihen, ett\u00e4 Aristoteleen havainnot tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n kirjoittamisen normina. My\u00f6s Ranskassa puheenvuorot voittivat, joissa ylistettiin Aristoteleen pohjalta tehty\u00e4 tulkintaa kolmesta yhteydest\u00e4, eli ajan-, paikan- ja toiminnan ykseydest\u00e4. Kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kolme yhteytt\u00e4 voivat parhaimmillaan selkeytt\u00e4\u00e4 draamaa sotkuisten ja r\u00f6nsyilevien juonentynkien sijaan. Toisin sanoen n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 olisi yksi selke\u00e4 ja yhten\u00e4inen toiminta, [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1209"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1209"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1209\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2278,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1209\/revisions\/2278"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1209"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1209"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1209"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}