{"id":1215,"date":"2016-08-03T08:00:32","date_gmt":"2016-08-03T05:00:32","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1215"},"modified":"2016-10-10T16:01:39","modified_gmt":"2016-10-10T13:01:39","slug":"4-6-ranskan-teatteri-renessanssista-barokin-ajalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/4-6-ranskan-teatteri-renessanssista-barokin-ajalle\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">4.6<\/div> Ranskan teatteri renessanssista barokin ajalle"},"content":{"rendered":"<p>Samaan aikaan kuin uskonsodat repiv\u00e4t Saksaa, Ranskasta tuli 1600-luvulla Euroopan johtava kulttuuri- ja teatterimaa. Seuraavaksi taustaa ranskalaisen teatterin kukoistukseen. Ranska oli viel\u00e4 1500-luvulla ankarien sis\u00e4llissotien puristuksessa. Niiden syit\u00e4 olivat valtaistuimen perimyskiistat, l\u00e4\u00e4nitykset ja uskonto. Uskonpuhdistus kalvinilaisessa muodossaan juurtui Ranskaan, varsinkin sen taloudellisesti toimeliaaseen kaupunki- ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00f6n. Heit\u00e4 kutsuttiin <strong>hugenoteiksi<\/strong>. Hugenottisotia k\u00e4ytiin 1560\u20131590-lukujen ajan, ja uskonsotien aikakausi p\u00e4\u00e4ttyi vasta <strong>Henrik IV:n<\/strong> hallituskaudella (1589\u20131610). Silloin protestantit saivat autonomian omissa kaupungeissaan.<\/p>\n<p>Teatterin kohdalla aikaudessa on selvi\u00e4 kiintopisteit\u00e4. Niin kuin muualla Euroopassa, my\u00f6s Ranskassa oli vilkas keskiaikainen teatteriperinne. 1500-luvulle ment\u00e4ess\u00e4 antiikin tekstej\u00e4 oli k\u00e4\u00e4nnetty ranskaksi. Teatterin puolelta vuonna 1493 Terentiuksen n\u00e4ytelmien editio julkaistiin ranskaksi, ja Vitruviuksen <em>De architectura<\/em> ilmestyi ranskaksi 1500-luvun puoliv\u00e4liin menness\u00e4. My\u00f6s Aristoteleen <em>Runousoppi<\/em> ja Horatiuksen <em>Ars poetica<\/em> sek\u00e4 antiikin n\u00e4ytelmi\u00e4 oli saatavilla ranskaksi. Renessanssin vaikutus n\u00e4kyi Ranskassa erityisesti <strong>Frans I:n<\/strong> hallituskaudella 1515\u20131547. My\u00f6s kouluissa ja yliopistoissa esitettiin runsaasti draamaa.<\/p>\n<p>Vuonna 1548 uskonnolliset n\u00e4ytelm\u00e4t kiellettiin riitakysymysten takia. Pariisissa toimi keskiaikainen veljeskunta, joka siirtyi n\u00e4yttelem\u00e4\u00e4n maallisia aiheita uskonnollisten teosten kiellon j\u00e4lkeen. Kyseinen <em>K\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4<\/em>-veljeskunta (<strong>Confr\u00e9rie de la Passion<\/strong>) rakensi itselleen teatterin entisen Burgundin eli Bourgognen herttuan palatsin paikalle. Kyseisell\u00e4 teatteritalolla oli Pariisissa monopoliasema, ja muut ryhm\u00e4t saivat esiinty\u00e4 siell\u00e4 ainoastaan veljeskunnan luvalla. T\u00e4st\u00e4 sai alkunsa <strong>H\u00f4tel de Bourgognen seurue<\/strong>, yksi Ranskan nykyisenkin kansallisteatterin alkupisteist\u00e4.<\/p>\n<p>Hovissa esitettiin runsaasti erilaisia n\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4; erityisesti <strong>ballet de cour \u2013 n\u00e4ytelm\u00e4llisi\u00e4 tanssiaisia<\/strong>, jotka ajoivat tietty\u00e4 poliittista agendaa. Vaikka italialaiset seurueet asettuivat ranskalaisen farssiperinteen rinnalle, s\u00e4ilyi ranskalaisen teatterin omintakeisuus. Senkin piirist\u00e4 kehittyi tiettyihin n\u00e4yttelij\u00f6ihin sitoutuneita vakiohahmoja.<\/p>\n<p>1570-luvulla maaseudulla kiersi seurueita, jotka yrittiv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4 Pariisiin esiintym\u00e4\u00e4n. Sotien takia teatteriel\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4si elpym\u00e4\u00e4n kuitenkin vasta 1590-luvun lopulla. Vuonna 1599 <strong>Valleran le Comten<\/strong> seurue nimitettiin kuninkaan vakinaiseksi seurueeksi. Vaikka nimitys ei tuonut seurueelle konkreettisia etuja, he saivat kuitenkin n\u00e4ytell\u00e4 H\u00f4tel de Bourgognessa. Vuonna 1600 Valleran seurue l\u00e4hti kiert\u00e4m\u00e4\u00e4\u00e4n maakuntia ja vieraili Pariisissa vuosina 1606, 1608 ja 1612. Seurue oli palkannut oman n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijan, \u201dpo\u00e8te \u00e0 gages\u201d (palkattu runoilija): 24-vuotiaan <strong>Alexandre Hardyn <\/strong>(1575\u20131628) ura alkoi seurueessa vuonna 1599. Hardy edusti ranskalaista renessanssi-n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Vuosina 1624\u20131628 <strong>Hardyn<\/strong> kaikki 33 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 ilmestyiv\u00e4t. Ne olivat enimm\u00e4kseen espanjalaisten esikuvien mukaan tragedian ja komedian sekalajia, \u201dmelodraamaa\u201d. Hardy suhtautui vapaasti ajan ja paikan ykseyteen. N\u00e4ytelmiss\u00e4 oli paljon toimintaa, ja ne olivat romanttisia ja sankarillisia. Kaikki toiminta, my\u00f6s murhat, tapahtuivat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 ilman sanantuoja-konventiota. Tragedioissa oli my\u00f6s koomisia hahmoja ja ne saattoivat loppua onnellisesti. Hardy muistuttaa Lope de Vegaa ja Shakespearea sill\u00e4 erotuksella, ett\u00e4 h\u00e4nen n\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n oli tavallisesti vain p\u00e4\u00e4juoni.<\/p>\n<p>Vuosina 1610\u20131643 <strong>Louis eli Ludvig XIII <\/strong>oli kuninkaana. H\u00e4nen aikanaan esitettiin edelleen hovissa baletteja, muun muassa vuonna 1615, jolloin Ludvig XIII ja Anna It\u00e4valtalainen meniv\u00e4t naimisiin. Hovin esitykset olivat keskeytynein\u00e4 vuosina 1620\u20131640.<\/p>\n<p>Teattereista kuningas tuki sek\u00e4 Bourgognea ett\u00e4 Marais\u2019ta. Teatterit olivat mitoiltaan melko suuria. Lavastustaiteen kohdalla on mielenkiintoista, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli viel\u00e4 <strong>simultaanilavastuksia<\/strong>. Ne jatkoivat keskiajan perinnett\u00e4 ja osoittavat, ett\u00e4 italialainen lavastustapa ei ollut viel\u00e4 ly\u00f6nyt l\u00e4vitse. My\u00f6s n\u00e4ytelm\u00e4t noudattivat renessanssiajan r\u00f6nsy\u00e4v\u00e4\u00e4 kerrontaa.<\/p>\n<p>Vuodet 1615\u20131633 olivat Hotel de Bourgognelle hedelm\u00e4llisi\u00e4. Sen lavalla esiintyi useita kuuluisia hahmoja, kuten <strong>Gaultier-Garguille, Gros Guillaume<\/strong> tai<strong> Turlupin<\/strong>. He olivat tiettyjen n\u00e4yttelij\u00f6iden itselleen luomia pysyvi\u00e4 koomisia hahmoja. Heid\u00e4n varaansa kirjoitettiin farsseja tai sovitettiin vanhoja n\u00e4ytelmi\u00e4. Gros Guillaume, Paksu-Viljami oli hyv\u00e4ntahtoinen h\u00f6lm\u00f6, Gaultier-Garguille taas kiero juonittelija. My\u00f6hemmin viel\u00e4 <strong>Jodelet <\/strong>ja <strong>Guillot-Gorju <\/strong>liittyiv\u00e4t henkil\u00f6galleriaan. (kuvan esitys H\u00f4tel de Bourgognessa)<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1215 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"859\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Commedia-dellarte-henkinen-farssi-Hotel-de-Bourgognessa-n.-1630-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-538\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Commedia-dellarte-henkinen-farssi-Hotel-de-Bourgognessa-n.-1630-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Commedia-dellarte-henkinen-farssi-Hotel-de-Bourgognessa-n.-1630-kopio-200x156.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Commedia-dellarte-henkinen-farssi-Hotel-de-Bourgognessa-n.-1630-kopio-800x625.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-538'>\n\t\t\t\tCommedia dell\u2019arte -henkinen farssi Hotel de Bourgognessa, n. 1630. [Biblioth\u00e8que Nationale, Paris. Glynne Wickham: A History of Theatre. 1985]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1622 Richelieu nimitettiin kardinaaliksi ja h\u00e4nest\u00e4 tuli p\u00e4\u00e4ministeri 1629. H\u00e4nen johdollaan kehitys kohti keskitetty\u00e4 kuninkaanvaltaa alkoi. Richelieu pyrki j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hienostuneempaa tapakulttuuria ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n maun normeja. H\u00e4n pyrki v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n sotaisan, valtion voimavaroja haaskaavan aateliston kiistoja suuntaamalla voimavaroja kulttuuriin. Kaksintaistelut kiellettiin ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tuli niin sanotut \u201dvalistuneen hovimiehen normit\u201d. Lis\u00e4\u00e4 virkamieskuntaa palkattiin auttamaan kuninkaanvaltaa maakuntien hallinnossa.<\/p>\n<p>Vuonna 1635 Richelieun aloitteesta Ranskan Akatemia, <strong>Acad\u00e9mie Fran\u00e7aise<\/strong>, perustettiin. Sen teht\u00e4v\u00e4ksi tuli vastata eri taiteenalojen kehityksest\u00e4 sek\u00e4 hyv\u00e4n maun ja oikeakielisyyden edist\u00e4misest\u00e4 Ranskassa. Richelieu kuoli 1642 ja seuraavana vuonna Ludvig XIII. Alkoi holhoojahallituksen aika ja p\u00e4\u00e4ministeriksi tuli italialaissyntyinen kardinaali Mazarin.<\/p>\n<p>Vuonna 1629 <strong>Montdoryn<\/strong> seurue saapui Pariisiin mukanaan <strong> Pierre Corneillen<\/strong> ensimm\u00e4inen n\u00e4ytelm\u00e4, komedia <em>M\u00e9lite<\/em>. Vuonna 1634 Montdoryn johdolla Pariisiin avattiin toinen teatteri, <strong>Th\u00e9\u00e2tre du<\/strong> <strong>Marais<\/strong>. Se sijaitsi hieman et\u00e4\u00e4mp\u00e4n\u00e4 palatseista. Teatterissa kantaesitettiin Corneillen <em>M\u00e9d\u00e9e<\/em> eli <em>Medeia<\/em>.<\/p>\n<p>Vuonna 1637 Kantaesitettiin <strong>Corneillen<\/strong> <em>Le Cid,<\/em> joka oli suuri menestys, mutta josta seurasi polemiikki. Akatemian j\u00e4senten mielest\u00e4 se ei ollut tragedia eik\u00e4 komedia, vaan vanha, kehittym\u00e4t\u00f6n sekamuoto, joista piti p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon. Ahtaasti tulkittu Aristoteles oli otettu normiksi. Vaikka <em>Le Cid<\/em> t\u00e4ytti t\u00e4rkeimm\u00e4t ulkoiset vaatimukset, esimerkiksi vain noin vuorokauden mittaisesta toiminnasta, toiminnan uskottavuus oli kyseenalaista. Akateemisten kriitikkojen vastaanotto erosi yleis\u00f6n vastaanotosta, joka j\u00e4nnitti nuorten rakastavaisten ristiriitaa velvollisuuden ja rakkauden v\u00e4lill\u00e4. Corneillen menestys jatkui <em>Le Cid<\/em> -teoksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Vuonna 1641 Richelieu rakennutti omaan palatsiinsa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n, jossa oli kiinte\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko. Kyseist\u00e4 my\u00f6hemmin uudistettua Palais-Royalin salia Moli\u00e8ren seurue k\u00e4ytti 1661\u20131673, mink\u00e4 j\u00e4lkeen siell\u00e4 esitettiin oopperoita.<\/p>\n<p>Vuonna 1645 Mazarin kutsui lavastaja <strong>Torellin<\/strong> ja italialaiset oopperaseurueet Pariisiin. Sen seurauksena alettiin tuottaa suuria ja kalliita spektaakkeleja. Tavallisesti roomalaisaiheisten tragedioiden vastineeksi vakiintui <strong>roomalaispuku<\/strong> (habit \u00e0 la romaine). Se oli komea sekoitus antiikin legioonalaisen tai keisarin rintapanssaria ja lyhytt\u00e4 hametta. Roomalaispuku oli eritt\u00e4in kallis vaate, joka oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Euroopassa aina 1700-luvun j\u00e4lkipuolelle asti. Naisten teatterivaate oli l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 hovipukua, mutta sekin oli eritt\u00e4in ylellinen.<\/p>\n<p>Vuosina 1648\u20131653 aateliston fronde-kapina jatkui, jonka oli laukaissut tyytym\u00e4tt\u00f6myyys Mazariniin. Sen pyrkimyksen\u00e4 oli palauttaa aateliston vanha riippumattomampi asema. Mazarin ja kruununprinssi Ludvig voittivat, mink\u00e4 seurauksena aatelisto m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin oleskelemaan vakituisesti hovissa ja kuninkaan l\u00e4heisyydess\u00e4. Kapinan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 vuonna 1653 kruununprinssi <strong>Louis<\/strong>, tuleva <strong>Ludvig XIV<\/strong> esitti 15-vuotiaana Aurinkoa <strong>Jean-Baptiste Lullyn<\/strong> s\u00e4velt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 baletissa <em>Le Ballet de la Nuit <\/em>(Y\u00f6n baletti). Teos p\u00e4\u00e4ttyi auringon nousuun y\u00f6n kaoottisten tuntien j\u00e4lkeen, jolloin nuori monarkki ilmestyi kultaisessa puvussa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. T\u00e4ll\u00e4 lailla sai alkunsa k\u00e4sitys Ludvigista myytti tai pikemminkin Ludvigin virallinen kunnioittaminen ja ylist\u00e4minen <strong>aurinkokuninkaana <\/strong>(Le Roi Soleil). Vuonna 1661 <strong>Louis XIV<\/strong> henkil\u00f6kohtainen hallituskausi alkoi.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1215 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"639\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/LudvigXIV-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-508\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/LudvigXIV-kopio.jpg 639w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/LudvigXIV-kopio-128x200.jpg 128w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/LudvigXIV-kopio-511x800.jpg 511w\" sizes=\"(max-width: 639px) 100vw, 639px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-508'>\n\t\t\t\tLudvig XIV tanssii Apollon roolin hovibaletissa, 1653 [Coll. Hennin, Christout: The Ballet de Cour in the 17th century. 1987]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Samaan aikaan kuin uskonsodat repiv\u00e4t Saksaa, Ranskasta tuli 1600-luvulla Euroopan johtava kulttuuri- ja teatterimaa. Seuraavaksi taustaa ranskalaisen teatterin kukoistukseen. Ranska oli viel\u00e4 1500-luvulla ankarien sis\u00e4llissotien puristuksessa. Niiden syit\u00e4 olivat valtaistuimen perimyskiistat, l\u00e4\u00e4nitykset ja uskonto. Uskonpuhdistus kalvinilaisessa muodossaan juurtui Ranskaan, varsinkin sen taloudellisesti toimeliaaseen kaupunki- ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00f6n. Heit\u00e4 kutsuttiin hugenoteiksi. Hugenottisotia k\u00e4ytiin 1560\u20131590-lukujen ajan, ja uskonsotien [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1215"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1215"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1215\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2275,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1215\/revisions\/2275"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1215"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1215"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1215"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}