{"id":1223,"date":"2016-08-03T08:04:29","date_gmt":"2016-08-03T05:04:29","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1223"},"modified":"2021-10-27T20:41:53","modified_gmt":"2021-10-27T17:41:53","slug":"4-2-lavastamisen-vallankumous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/4-2-lavastamisen-vallankumous\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">4.2<\/div> Lavastamisen vallankumous"},"content":{"rendered":"<h5>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko tarjosi paljon mahdollisuuksia, mutta sit\u00e4 ennen oli ratkaistava ongelmia.<\/h5>\n<p>Perspektiivilavastuksen ongelmia oli sen valmistamisen suurit\u00f6isyys ja sen hankala vaihdettavuus. J\u00e4lkimm\u00e4iseen ongelmaan peitt\u00e4v\u00e4 <strong>esirippu<\/strong> oli er\u00e4s ratkaisu. Mutta jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n eri esityslajien puitteissa kiinte\u00e4 lavastus paitsi tylsistytti yleis\u00f6\u00e4, se my\u00f6s rajoitti mahdollisuuksia erilaisten paikallisuuksien ja variaatioiden luomiseen.<\/p>\n<p>Pulmaa yritettiin ratkaista kuumeisesti. My\u00f6s antiikin <strong>periaktoi<\/strong>-laitteita yritettiin rakentaa ja maalata kolme perusmaisemaa seisovien, kolmisivuisten prismanmuotoisten kehikoiden eri pinnoille. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kokeilussa perspektiivikuvan jokainen osa oli maalattu kahden kulmittain asetetun kiilamaisen pystyss\u00e4 seisovan elementin pintaan. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan vaihdossa kiilat py\u00f6r\u00e4htiv\u00e4t ymp\u00e4ri ja niiden toiset syrj\u00e4t lomittuivat uuteen kulmaan kiinni, jolloin uusi n\u00e4kym\u00e4 paljastui.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4asiaksi tuli kokeilla rakenteiden kevent\u00e4mist\u00e4, liikuteltavuutta sek\u00e4 helppoa vaihdettavuutta. Perspektiivin teoreetikkojen ty\u00f6 oli tehnyt perspektiivin maalaamisen helpoksi my\u00f6s sellaiseen <strong>pintaan, joka oli kohtisuorassa katsojaan<\/strong>.<\/p>\n<p>Keve\u00e4mm\u00e4n rakenteen vuoksi voitiin syvyysvaikutelma maalata kaksiulotteiselle kappaleelle taidokkaalla lyhennys- ja varjostustekniikalla. Siit\u00e4 k\u00e4ynnistyi niin sanotusti <strong>sivukulissien<\/strong> aikakausi. Asettamalla sopivassa suhteessa suorat pinnat j\u00e4rjestykseen syvyyden mukaan, molemmin puolin pareittain, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle onnistuttiin luomaan tehokkaita ja dynaamisia perspektiivivaikutelmia.<\/p>\n<p>Vastaavaa oli kokeillut jo Buontalenti 1590-luvulla Firenzess\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4\u00e4n Medicien suurissa h\u00e4\u00e4juhlissa. Niiden vaikutus oli h\u00e4ik\u00e4isev\u00e4, kun ne yhdistettiin lentolaitteisiin sek\u00e4 v\u00e4rj\u00e4tyn nesteen l\u00e4vitse heijastettaviin valaistustehoihin (kynttil\u00e4t, peili; \u00f6ljy). <strong>Bernardo Buontalenti<\/strong> (1536\u20131608) oli Medicien suvun spektaakkelimestari. H\u00e4n j\u00e4rjesti muun muassa Arno-joella suuren Naumachian eli vesitaistelun ja lukuisia intermezzoja. Buontalenti suunnitteli Uffizin palatsiin ilmeisesti jo 1586 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukollisen teatterin. Se ei ole kuitenkaan s\u00e4ilynyt.<\/p>\n<p><strong>Giulio Parigin<\/strong> (1570\u20131635) oppilaita olivat <strong>Indigo Jones<\/strong> ja <strong>Joseph Furttenbach<\/strong>. Heid\u00e4n my\u00f6t\u00e4\u00e4n uudenlainen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ajattelu siirtyi Lontooseen ja Wieniin.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1223 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"900\" height=\"809\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img367.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2098\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img367.jpg 900w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img367-200x180.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img367-800x719.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 900px) 100vw, 900px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2098'>\n\t\t\t\tTorellin lavastus Giulio Strozzin oopperaan La Finta Pazza Venetsiassa 1641 [Brockett. History of the Theatre. 2003]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 1638 <strong>Nicola Sabbattini<\/strong> (1574\u20131654) kuvasi yksityiskohtaisesti perspektiivimaalauksen tekniikkaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Sabbatinin t\u00e4rkeimm\u00e4t efektit ja barokkiteatterille ominaiset tehokeinot olivat takasein\u00e4n kuva ja yl\u00e4osan katteet, jotka on sommiteltu samaan perspektiiviin. Niiden v\u00e4list\u00e4 oli helpompi operoida muun muassa lentolaitteita (ks. kuvat yll\u00e4).<\/p>\n<p>Litte\u00e4t lavasteet siis syrj\u00e4yttiv\u00e4t kulmanmuotoisille kappaleille maalatut lavasteet. Todella suuren lavastuksellisen keksinn\u00f6n teki kuitenkin entinen laivaston insin\u00f6\u00f6ri ja k\u00f6ysist\u00f6jen asiantuntija <strong>Giacomo Torelli<\/strong> (1608\u20131678).<\/p>\n<p>Torelli oli vuonna 1646 Venetsiaan rakennettavan suuren Teatro Novissimon suunnittelija. Nopeuttaakseen sivukulissien vaihtoa Torelli ryhmitteli ne tiiviisti toistensa taakse lattiaan uurrettuihin vakoihin. Tarvittavat kulissiparit oli ik\u00e4\u00e4n kuin valmiiksi ryhmitelty uriin, josta ne voitiin vaihtaa nopeasti: uusi kulissi ty\u00f6nnettiin esiin, kun taas vanha vedettiin sivuun ja piilotettiin toisten kulissien taakse.<\/p>\n<p>Nopeiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6nvaihdoksien tarve oli lis\u00e4\u00e4ntynyt, sill\u00e4 erilaisia <strong>v\u00e4lin\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4<\/strong>, monipuolistuvia tapahtumapaikkoja sek\u00e4 mytologisia ja taianomaisia maisemia haluttiin esitt\u00e4\u00e4 joustavammin. Niist\u00e4 barokin teatteri ja etenkin ooppera alkoi kiinnostua voimakkaasti.<\/p>\n<p>Kulissien vaihtamisen piti tapahtua yht\u00e4 aikaa ja \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4sti, vaikka kulissipareja olisi ollut kahdeksan tai jopa kymmenen. T\u00e4m\u00e4n mahdollistamiseksi Torelli konstruoi monimutkaisen k\u00f6ysij\u00e4rjestelm\u00e4n. Siin\u00e4 kaikissa liukuvissa kulisseissa (ransk. <em>coulisse<\/em> = liukuva; engl. <em>wings)<\/em> oli k\u00f6ydet, jotka liitettiin suureen k\u00f6ysipy\u00f6r\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaksikymment\u00e4 sivukulissia voitiin vaihtaa parissa sekunnissa.<\/p>\n<p>Kun t\u00e4h\u00e4n yhdistettiin viel\u00e4 sek\u00e4 taustakankaan ett\u00e4 yl\u00e4puolen katteiden yht\u00e4aikainen vaihto, voi vaan kuvitella, kuinka tehokas vaikutus keksinn\u00f6ll\u00e4 oli. Aikalaiset kokivat tehokeinot sadunomaisina, yliluonnollisina sek\u00e4 etenkin kauniina; musiikin s\u00e4estyksell\u00e4 ne olivat my\u00f6s hyvin dramaattisia. Torellin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikka vaikutti uuden lajityypin, oopperan suosion kasvamiseen entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan kehittyminen v\u00e4hensi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n apuhenkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja mahdollisti suuremman tarkkuuden ja nopeuden. Sen j\u00e4lkeen kun lavastuskoneistoon yhdistettiin lentolaitteet ja automatisoidut lattialuukut maanalaisia ilmestyksi\u00e4 varten barokin teatterille ominainen esityskoneisto oli valmis. <strong>Kuvallisten ihmeiden<\/strong> (<em>trompe l\u2019oeil<\/em> = silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6temppu) s\u00e4\u00e4telemist\u00e4 varten tarvittiin my\u00f6s <strong>esirippu<\/strong> (ransk. <em>rideau)<\/em>, jotta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvat eiv\u00e4t olisi paljastuneet katsojille liian aikaisin. Esirippu voitiin nostaa yl\u00f6s yksinkertaisten vastapainojen avulla, niin kuin muutkin nousevat ja laskevat laitteet.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1223 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"816\" height=\"1100\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/NayttamoKon-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2422\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/NayttamoKon-kopio.jpg 816w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/NayttamoKon-kopio-593x800.jpg 593w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/NayttamoKon-kopio-742x1000.jpg 742w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/NayttamoKon-kopio-148x200.jpg 148w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/NayttamoKon-kopio-768x1035.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 816px) 100vw, 816px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2422'>\n\t\t\t\tSan Salvatoren oopperatalo 1675, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneisto [Wickham, Glynne: Teatterihistoria. s 107]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Nykyaikaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan perusratkaisut, kuten sivu- ja yl\u00e4katteet sek\u00e4 nostink\u00f6ydet vastapainoineen ovat l\u00e4hes 400 vuotta vanhoja. Siit\u00e4 huolimatta ne vastaavat p\u00e4\u00e4osin yh\u00e4 edelleen alkuper\u00e4ist\u00e4 tarkoitustaan.<\/p>\n<p>Valaistukselta vaadittiin paljon sis\u00e4tiloissa tapahtuvissa esityksiss\u00e4. Barokin spektaakkeleissa valaistusta hy\u00f6dynnettiin mielikuvituksellisesti tarvittavia tunnelmia varten. Sen emotionaalisesta vaikutuksesta oltiin hyvin tietoisia. Valaistusratkaisut suunniteltiin yleens\u00e4 niin, ett\u00e4 ne yhdistyiv\u00e4t musiikkiin ja dramaattisiin tapahtumiin.<\/p>\n<p>Euroopassa py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vasta 1800-luvun lopulla, vaikka jo Leonardo da Vinci oli kehitellyt sellaista. Japanilaisessa Kabuki-teatterissa py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n viimeist\u00e4\u00e4n 1700-luvun alussa.<\/p>\n<p>Giacomo Torelli kiid\u00e4tettiin Ranskaan vastaamaan n\u00e4ytt\u00e4vien oopperan\u00e4yt\u00f6ksien rakentamisesta. H\u00e4n sai luvan rakentaa Tuileries\u2019n palatsiin salin, jota h\u00e4n tarvitsi. Se sai nimekseen <strong>salle \u00e0 machines<\/strong>, eli konesali. Ranskan kieleen vakiintui my\u00f6s ilmaisu \u201ditalialaissali\u201d, <strong>salle \u00e0 l\u2019italienne<\/strong>, joka viittaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukolliseen teatterisaliin. Termi on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Italialaiset skenografiset keksinn\u00f6t levisiv\u00e4t ymp\u00e4ri Eurooppaa.<\/strong> <strong>Bibbiena<\/strong>-niminen lavastajasuku oli suosittu, ja se dominoi lavastajina l\u00e4hes 150 vuotta Euroopan hovien teattereita. Suvun j\u00e4senist\u00e4 <strong>Carlo Galli Bibiena <\/strong>(1728\u20131787) ty\u00f6skenteli pitk\u00e4\u00e4n Katariina II:n hovissa Pietarissa.<\/p>\n<p>Kaikkien ruhtinashovien teatterit alkoivat kilpailla kesken\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6teknisill\u00e4 keksinn\u00f6ill\u00e4. Niist\u00e4 tuli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys niin hoviteattereille kuin suurkaupunkien muille teattereille. 1700-luvun tyylillisiin muutoksiin palaamme my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p>Kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 kokonaisuudessa oli aistillinen kauneus. Koska ruhtinaat olivat intohimoisia teatterintekij\u00f6it\u00e4 ja harrastajia, he lavastivat paitsi omaa teatteriaan my\u00f6s omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Hoviel\u00e4m\u00e4 rituaaleineen ja rooleineen oli kuin yht\u00e4 suurta teatteria.<\/p>\n<p>Itsevaltiuden aikakauden teatterin ominaispiirteit\u00e4 olivat allegoriat, tanssijat sek\u00e4 erilaisten hyveiden ja ominaisuuksien henkil\u00f6itym\u00e4t. Kyse ei ollut niink\u00e4\u00e4n ihmisist\u00e4, vaan ihmisen ideoista. Useimmat teokset suunniteltiin ruhtinaan ylistykseksi. Niiden usein toistuvana aiheena oli vertauskuvallinen kertomus kaaoksesta valoon: niiss\u00e4 luonnollisesti yksinvaltias mahdollisti harmonian, kuten Ludvig XIV tanssiessaan itse nousevana aurinkona. Vallan keskittyminen yksinvaltiaalle korvasi j\u00e4rjestyksen, jossa aatelisto oli kilpaillut kesken\u00e4\u00e4n kaoottisesti. T\u00e4ll\u00e4 lailla my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 vahvistettiin yksinvaltiuden legitimaatiota.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1223 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"728\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Naamiotanssi-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-509\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Naamiotanssi-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Naamiotanssi-kopio-200x132.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Naamiotanssi-kopio-800x529.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-509'>\n\t\t\t\tRanskalaisen hovibaletin p\u00e4\u00e4t\u00f6stanssiin saattoi naamioituneena osallistua my\u00f6s kuningas. [Clich\u00e9 Mus\u00e9es Nationaux, Paris, Christout: The Ballet de Cour in the 17th century. 1987]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Euroopassa on s\u00e4ilynyt barokkiteattereita vanhoine koneistoineen noin kymmenen. Niist\u00e4 Tukholman liepeill\u00e4 oleva Drottningholmin linnan teatteritalo on mainitsemisen arvoinen, sill\u00e4 teatterisali ja sivukulissien j\u00e4rjestelm\u00e4 on pysynyt alkuper\u00e4isen\u00e4. Kuningatar Lovisa Ulrika rakennutti Drottningholmin teatterin pojalleen, tulevalle Kustaa III:lle vuonna 1766. Teatterisali on yh\u00e4 edelleen aktiivisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Drottningholmen on maailmankuulu esityksist\u00e4\u00e4n, joissa vanhempia oopperoita esitet\u00e4\u00e4n mahdollisimman alkuper\u00e4isell\u00e4 tavalla. Paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 voi kokea ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 barokki- ja rokokooteatterin lumon ja herkkyyden sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 teatterin mittasuhteet, valoh\u00e4myn ja illuusion.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1223 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"640\" height=\"431\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Drottningholm-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-516\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Drottningholm-kopio.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Drottningholm-kopio-300x202.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-516'>\n\t\t\t\tDrottningholmin teatteri, sali ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 [Drottnningholms Slottteater, s 12\u201313]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko tarjosi paljon mahdollisuuksia, mutta sit\u00e4 ennen oli ratkaistava ongelmia. Perspektiivilavastuksen ongelmia oli sen valmistamisen suurit\u00f6isyys ja sen hankala vaihdettavuus. J\u00e4lkimm\u00e4iseen ongelmaan peitt\u00e4v\u00e4 esirippu oli er\u00e4s ratkaisu. Mutta jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n eri esityslajien puitteissa kiinte\u00e4 lavastus paitsi tylsistytti yleis\u00f6\u00e4, se my\u00f6s rajoitti mahdollisuuksia erilaisten paikallisuuksien ja variaatioiden luomiseen. Pulmaa yritettiin ratkaista kuumeisesti. My\u00f6s antiikin periaktoi-laitteita yritettiin [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1223"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1223"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1223\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2423,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1223\/revisions\/2423"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1223"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1223"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1223"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}