{"id":1225,"date":"2016-08-03T08:05:13","date_gmt":"2016-08-03T05:05:13","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1225"},"modified":"2016-10-21T12:41:17","modified_gmt":"2016-10-21T09:41:17","slug":"4-1-antiikin-teatteria-rekonstruoimassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/4-1-antiikin-teatteria-rekonstruoimassa\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">4.1<\/div> Antiikin teatteria rekonstruoimassa"},"content":{"rendered":"<p>Edellisen opintojakson alussa k\u00e4siteltiin antiikin tradition henkiinher\u00e4tt\u00e4misen vaikutusta n\u00e4ytelmist\u00f6lle Italiassa. Italiasta muodostui er\u00e4\u00e4nlainen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4taho muiden Euroopan kansojen tutustuessa antiikin perint\u00f6\u00f6n. Italia kuului ruhtinaiden kielivalikoimaan. Macchiavellin ja muiden kirjoja luettiin my\u00f6s Ruotsin prinssien hoveissa. Antiikin tekstien tarkempi tutkimus Italiassa aiheutti v\u00e4ittelyn siit\u00e4, olivatko Aristoteleen havainnot teatterista ja draamasta kuvauksia vai ohjeita. J\u00e4lkimm\u00e4isen kannan voitto vaikutti ihanteisiin hyv\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4n luonteesta.<\/p>\n<p>K\u00e4\u00e4nnekohta keskustelussa antiikin perinn\u00f6st\u00e4, joka antoi sille samalla uuden impulssin, oli roomalaisen arkkitehti <strong>Vitruviuksen<\/strong> teoksen <em>De Architectura<\/em> l\u00f6ytyminen vuonna 1414. Teoksen vaikutus koko renessanssin arkkitehtuuriin oli valtava. Sen seurauksena puolikaaret, pylv\u00e4\u00e4t, p\u00e4\u00e4tykolmiot ja muut antiikin arkkitehtuurin elementit inspiroivat Italian arkkitehtuuria renessanssin l\u00e4pi.<\/p>\n<p>Teatterin osalta <em>De Architectura &#8211;<\/em>teoksen l\u00f6ytyminen antoi syyn pohtia, mit\u00e4 Vitruvius kuvauksillaan oli tarkoittanut. K\u00e4sikirjoituksessa ei ollut kuvia, joten Vitruviuksen kuvaama py\u00f6re\u00e4 monikerroksinen katsomo sek\u00e4 maininnat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n etusein\u00e4st\u00e4 ja eri henkil\u00f6iden k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 ovista vaativat tarkempaa selvittely\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1225 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"502\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img445.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-493\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img445.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img445-200x91.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img445-800x365.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/img445-768x350.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-493'>\n\t\t\t\tVitruviuksen teoksesta De Architectura [Bamber Gascoigne. World Theatre: An illustrated history. London 1968]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 1486 rakennettiin Ferraraan teatteri Vitruviuksen pohjalta tehtyjen suunnitelmien mukaan. Siell\u00e4 esitettiin Plautuksen <em>Kaksoset<\/em> italiaksi k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 noin 10 000 hengelle. Ferraran teatterin yleis\u00f6pohja oli laaja, eik\u00e4 se koostunut pelkist\u00e4 oppineista. Rakennus kuitenkin paloi vuonna 1532 eik\u00e4 siit\u00e4 tiedet\u00e4 kovinkaan paljon.<\/p>\n<p>Vuonna 1486 oli toivottu, ett\u00e4 Roomaankin saataisiin pysyv\u00e4 teatteri. Pomponius Laetus (1424\u20131498) ja oppineiden seura Rooman Akatemia alkoivat rekonstruoida roomalaisia teatteriesityksi\u00e4. He toimittivat uuden edition Vitruviuksen kirjasta sek\u00e4 laativat mahdollisimman hyvi\u00e4 laitoksia antiikin n\u00e4ytelmist\u00e4.<\/p>\n<p>Vuoteen 1500 menness\u00e4 Vitruviuksesta oli tullut yht\u00e4 ehdoton auktoriteetti kuin <em>Runousopista.<\/em> <em>De Architectura<\/em> -teoksesta ilmestyi runsaasti uusiakin editioita.<\/p>\n<p>Puupiirrossarjassa vuodelta 1493, joka tunnetaan Lyonissa julkaistusta Terentiuksen n\u00e4ytelmien laitoksesta, esiintyy tornimainen rakennelma ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n etusein\u00e4. Se tuo mieleen pukukoppirivist\u00f6n, joinka yl\u00e4puolella henkil\u00f6iden nimet ovat luettavissa. Henkil\u00f6t tulevat niist\u00e4 esiin kukin vuorollaan. Kuvien yhteys Ferraran esityksiin ei ole varma. Lis\u00e4\u00e4 piirroskuvia kuitenkin laadittiin Vitruviuksen teoksen seuraaviin laitoksiin.<\/p>\n<p>Akatemia onnistui rakentamaan puisen teatterin vuonna 1513 Rooman Capitolium-kukkulalle, eli nykyiselle Campidoglion aukiolle. Firenzen ja Rooman Medicien yhteisiss\u00e4 juhlissa oli teatteriesityksi\u00e4. Juhlat raamitettiin suurenmoisesti vanhojen kulta-aikojen henkiinher\u00e4\u00e4misen teemaan sopivaksi. Antiikin teatterijuhlia, <em>ludi romani<\/em>, alettiin j\u00e4lleen viett\u00e4\u00e4. Puisen 38 kertaa 31 -metrisen rakennuksen sis\u00e4puolelle rakennettiin penkit kolmelle sivulle katsojia sek\u00e4 erillinen orchestra kunniavieraita varten. Nelj\u00e4nnell\u00e4 sein\u00e4ll\u00e4 oli koroke ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6sein\u00e4, jonka edess\u00e4 n\u00e4yteltiin. Vaikka aikalaiset pitiv\u00e4t teatterirakennusta maailman kahdeksantena ihmeen\u00e4, sen paikalle rakennettiin my\u00f6hemmin Michelangelon sommittelema aukio. Medicien juhlilla esitettiin latinaksi Plautuksen komedia <em>Poenulus<\/em>.<\/p>\n<p>Perspektiivin teoriaa kehiteltiin innokkaasti, ja vuonna 1508 Ferrarassa <strong>perspektiivilavastusta k\u00e4ytettiin ensimm\u00e4isen kerran <\/strong>Arioston <em>Kori<\/em>-n\u00e4ytelm\u00e4n esityksess\u00e4. Lavasteet oli maalannut Pellegrino da Udine. H\u00e4n k\u00e4ytti taustakangasta sek\u00e4 kulman muotoisia sivukulisseja, joihin oli maalattu rakennuksia, mik\u00e4 teki perspektiivisest\u00e4 kaupunkin\u00e4kym\u00e4st\u00e4 eritt\u00e4in taidokkaan. Perspektiivin synnytt\u00e4m\u00e4 innostus oli valtava, mink\u00e4 t\u00e4hden perspektiivi-tekniikalla maalattujen lavastusten kysynt\u00e4 kasvoi ruhtinaiden juhlissa.<\/p>\n<p>&#8221;Kaikessa, mit\u00e4 ihminen on saanut aikaan, on mielest\u00e4ni v\u00e4h\u00e4n sellaista, mik\u00e4 toisi silm\u00e4lle enemm\u00e4n iloa tai sielulle enemm\u00e4n tyydytyst\u00e4, kuin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lavastus, joka aukeaa silmiemme eteen. Pieness\u00e4 tilassa antaa perspektiivin taide meille monimuotoisia palatseja, suurenmoisia kirkkoja, kaikenlaisia taloja sek\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana tilavia toreja, joita koristetut rakennukset ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t.&#8221;<\/p>\n<p>N\u00e4in kirjoitti <strong>Sebastiano Serlio<\/strong> 1545 arkkitehtuuria k\u00e4sittelev\u00e4n kirjansa <em>De Architettura<\/em> teatterin yhteydess\u00e4. H\u00e4n oli toiminut hovimaalarina, arkeologina ja lavastajana. H\u00e4nen kirjansa oli er\u00e4\u00e4nlainen k\u00e4sikirja. Sen t\u00e4rkeimm\u00e4t teatterikuvat n\u00e4kyv\u00e4t kuvissa.<\/p>\n<p>Ensiksi Serlio teki ehdotuksen siit\u00e4, miten teatterin kaareva katsomo voitaisiin sijoittaa suorakulmaiseen rakennukseen. Lis\u00e4ksi h\u00e4n laski n\u00e4kym\u00e4n kannalta perspektiivin optimaalisen pakopisteen. Olennaista oli my\u00f6s <strong>n\u00e4yttelij\u00f6iden ja lavastuksen v\u00e4liset suhteet.<\/strong><\/p>\n<p>Koska t\u00e4ydellinen perspektiivi saattoi toteutua vain yhdess\u00e4 kohdassa, m\u00e4\u00e4riteltiin ruhtinaan paikaksi se, miss\u00e4 n\u00e4kym\u00e4 oli paras. Yleis\u00f6 istui joka tapauksessa arvoj\u00e4rjestyksess\u00e4, ylh\u00e4isimm\u00e4t ja suosikit l\u00e4hinn\u00e4 ruhtinasta. N\u00e4kyvyyden suhteen seurattiin samaa hierarkiaa. Ruhtinaan, Jumalan sijaisena, uskottiin n\u00e4kev\u00e4n maailman oikein sellaisena kuin sen tuli olla. Sen vuoksi teatterissakin ruhtinaasta tai kuninkaasta tuli kohde, jota varten n\u00e4yteltiin ja kokonaisuus suunniteltiin. Ruhtinaat teatterimesenaatteina saattoivat symboloida fyysisesti valtaansa teatteritilan keskell\u00e4.<\/p>\n<p>Useat Italian kaupunkivaltiot olivat kuitenkin tasavaltoja, jolloin teatterit pystytettiin oppineiden seurojen tai tasavallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. 1600-luvun kuluessa kuitenkin kuninkaan ymp\u00e4rille rakentuva itsevaltius vakiintui l\u00e4hes kaikkialla Euroopassa.<\/p>\n<p>Katsomistavan ja siihen liittyv\u00e4n hierarkian muutos selittyy monella rinnakkaisella ilmi\u00f6ll\u00e4. Kuvallisuuden tutkijoiden mielest\u00e4 perspektiivin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto kuvasi muutosta, jossa l\u00e4nsimainen yksil\u00f6subjekti asettui tarkkailemaan ulkomaailmaa itsest\u00e4\u00e4n irrallisena ja aina suhteessa olinpaikkaansa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1225 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"538\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/005_b.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-512\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/005_b.jpg 538w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/005_b-200x164.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 538px) 100vw, 538px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-512'>\n\t\t\t\tKomedialavastus [Serlio: Scener och teatrar, ur architettura. s 17]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"538\" height=\"440\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/005_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-511\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/005_x.jpg 538w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/005_x-200x164.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 538px) 100vw, 538px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-511'>\n\t\t\t\tTragedialavastus [Serlio: Scener och teatrar, ur architettura. s 21] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Toinen Serlion ajatus, joka l\u00f6i l\u00e4vitse, koski peruslavastusta. Se oli lajikohtainen: Tragediat tapahtuivat antiikin monumentaalisissa palatseissa (kuva), ja komediat kadulla porvariston parissa (kuva) ja satyyrin\u00e4ytelm\u00e4t idyllisess\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4, paimenmajojen v\u00e4lisell\u00e4 tanhualla. (kuva) Serlio tarjosi kiinte\u00e4n peruslavastuksen kaikille kolmelle lajityypille.<\/p>\n<p>Lajikohtainen lavastusajattelu alkoi muuttua olennaisesti vasta 1700-luvulla. Tragedian tapahtumapaikkana oli aina <em>palais \u00e0 volont\u00e9<\/em>, valinnainen palatsi. Komedioiden tapahtumapaikaksi sopi aina katu. Pyrkimys antiikin teatterin mahdollisimman tarkkaan rekonstruktioon eli perspektiivilavastuksen kehitt\u00e4misen rinnalla. <strong>Pyrkimys oikeaoppiseen rekonstruktioon toisaalta ja perspektiivin tuomaan silm\u00e4niloon toisaalta olivat kaksi 1500-luvun ajan jatkunutta vastakkaista pyrkimyst\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p>Vuonna 1584 valmistui arkkitehti <strong>Andrea Palladion<\/strong> (1518\u20131580) suunnittelema ja Vincenzo Scamozzin loppuunsaattama teatteri Vicenzaan. Sen nimeksi tuli Teatro Olimpico. (kuva) Se on kaikkein tarkoin yritys j\u00e4ljitell\u00e4 roomalaista teatteria. Siin\u00e4 on <em>frons scenae<\/em>, koristeltu sein\u00e4, jonka l\u00e4p\u00e4isee viisi kulkuaukkoa. Teatterissa on kaareva katsomo ja pieni orchestra. Jokaisen aukon taakse oli rakennettu puusta perspektiiviin sommiteltu katu. Isoimman keskiaukon takana niit\u00e4 oli kolme. Yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n kohoavaa ja kaventuvaa puista katua viittasivat muinaisen Teeban seitsem\u00e4lle portille viett\u00e4viin katuihin. Teatterin avajaisn\u00e4ytelm\u00e4 vuonna 1585 oli luonnollisesti <em>Kuningas Oidipus<\/em>.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1225 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"901\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Teatro-Olimpico-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-494\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Teatro-Olimpico-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Teatro-Olimpico-kopio-200x164.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Teatro-Olimpico-kopio-800x655.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-494'>\n\t\t\t\tTeatro Olimpico, Vicenza  [Leacroft. Theatre and Playhouse. 1985]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"736\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/TeatroOlimpico3-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-495\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/TeatroOlimpico3-kopio.jpg 736w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/TeatroOlimpico3-kopio-147x200.jpg 147w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/TeatroOlimpico3-kopio-589x800.jpg 589w\" sizes=\"(max-width: 736px) 100vw, 736px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-495'>\n\t\t\t\tTeatro Olimpicon katsomo [Wundram &#038; Pape &#038; Marton: Palladio. 1990]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"860\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/TeatroOlimpico2-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-496\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/TeatroOlimpico2-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/TeatroOlimpico2-kopio-200x156.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/TeatroOlimpico2-kopio-800x625.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-496'>\n\t\t\t\tTeatro Olimpicon n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 [Wundram &#038; Pape &#038; Marton: Palladio. 1990]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tilana Palladion upea teatteri oli ja on ainutlaatuinen. Sen ongelmana on kuitenkin n\u00e4kyvyys: n\u00e4yttelemisala on mahdollista vain etualalla; kiinte\u00e4t perspektiivikadut ovat esitt\u00e4misen kannalta hukkatilaa, sill\u00e4 niiden muodostamat k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t kapenevat ja mataloituvat kauemmas ment\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n<p>Vuonna 1590 <strong>Vincenzio Scamozzi<\/strong> (1552\u20131616) sai valmiiksi toisen teatterin Sabbionetaan. Sekin sai nimekseen Teatro Olimpico. Siin\u00e4 orchestraa oli laajennettu niin, ett\u00e4 se pystyi paremmin palvelemaan hovijuhlia, tanssiaisia, naamiaisia ja kuvaelmia. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle sen sijaan on rakennettu kiinte\u00e4 kaupunkin\u00e4kym\u00e4, jossa vinosti syvyyssuuntaan sijoitetuille seinille on maalattu taloja. Niiden perspektiivivaikutus on tehokas. Sabbionetan Teatro Olimpicossa ei ole varsinaista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukkoa erillisen\u00e4 kehyksen\u00e4, vaan sen l\u00e4ht\u00f6kohta oli avoin tila samalla lailla kuin Serlion luonnoksissa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1225 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"749\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Vincenzo-Scamozzi-Teatro-Olimpico-Sabbionetta-rekonstruktio-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-498\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Vincenzo-Scamozzi-Teatro-Olimpico-Sabbionetta-rekonstruktio-kopio.jpg 749w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Vincenzo-Scamozzi-Teatro-Olimpico-Sabbionetta-rekonstruktio-kopio-150x200.jpg 150w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Vincenzo-Scamozzi-Teatro-Olimpico-Sabbionetta-rekonstruktio-kopio-599x800.jpg 599w\" sizes=\"(max-width: 749px) 100vw, 749px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-498'>\n\t\t\t\tVincenzo Scamozzi, Teatro Olimpico, Sabbionetta, rekonstruktio [Cesare Molinari: Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Teatteritilan n\u00e4ytt\u00e4vyys ilmaistiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n etusein\u00e4n, scenae fronsin prameudella. Burbagetkin toimivat samalla lailla Lontoossa, kun palaneen Globe-teatterin tilalle rakennettiin uusi 1613 (kuva). Varsinainen k\u00e4\u00e4nne ja kauaskantoinen innovaatio tapahtui vain hieman my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p>Vuonna 1618 valmistui Parman herttualle teatteri, Teatro Farnese, jonka suunnittelija oli <strong>Giovanni Aleotti<\/strong> (1546\u20131636). Sen piti olla viel\u00e4 muhkeampi kuin aiemmat ruhtinasteatterit, mink\u00e4 vuoksi orchestra venytettiin suuren maneesin pituiseksi. Se mahdollisti aiempaa suurempien kulkueiden ja hevosn\u00e4yt\u00f6sten ottamisen osaksi ruhtinaallisia spektaakkelihuveja.<\/p>\n<p>Silti etusein\u00e4 \u2013 ruhtinaan kunniaa julistava rakenne ja esitt\u00e4misen raami \u2013 piti saada n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ksi. Ratkaiseva muutos Palladion teatteriin verrattuna oli se, ett\u00e4 aukkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 putosi vain yhteen, mutta siit\u00e4 tehtiin niin iso, ett\u00e4 aukkoon mahtui koko perspektiivinen skenografia. Silti etusein\u00e4n pylv\u00e4ist\u00f6iss\u00e4 ja muualla rakenteessa oli j\u00e4ljell\u00e4 roomalaisen teatterin etusein\u00e4n osat, vaikka muuntuneina.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-5' class='gallery galleryid-1225 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"844\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Parma3-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-5-499\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Parma3-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Parma3-kopio-200x153.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Parma3-kopio-800x614.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-5-499'>\n\t\t\t\tTeatro Farnese, Parma [Leacroft. Theatre and Playhouse. 1985]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>T\u00e4ll\u00e4 lailla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko, tai n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kaari, kehys, tirkistysluukku (engl. proscenium arch) on syntynyt<\/strong>. Aukko, jonka kautta katsojalle avautuu toinen maailma. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko oli seuraavat kolmesataa vuotta arvokkaammalle eurooppalaiselle teatterimuodolle er\u00e4\u00e4nlainen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. 1900-luvulla alkoi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon j\u00e4rjestelm\u00e4llinen kyseenalaistaminen, joka ei kuitenaan johtanut sen syrj\u00e4ytt\u00e4miseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Edellisen opintojakson alussa k\u00e4siteltiin antiikin tradition henkiinher\u00e4tt\u00e4misen vaikutusta n\u00e4ytelmist\u00f6lle Italiassa. Italiasta muodostui er\u00e4\u00e4nlainen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4taho muiden Euroopan kansojen tutustuessa antiikin perint\u00f6\u00f6n. Italia kuului ruhtinaiden kielivalikoimaan. Macchiavellin ja muiden kirjoja luettiin my\u00f6s Ruotsin prinssien hoveissa. Antiikin tekstien tarkempi tutkimus Italiassa aiheutti v\u00e4ittelyn siit\u00e4, olivatko Aristoteleen havainnot teatterista ja draamasta kuvauksia vai ohjeita. J\u00e4lkimm\u00e4isen kannan voitto vaikutti ihanteisiin [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1225"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1225"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1225\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2270,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1225\/revisions\/2270"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1225"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1225"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1225"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}