{"id":1230,"date":"2016-08-03T08:40:14","date_gmt":"2016-08-03T05:40:14","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1230"},"modified":"2021-10-27T20:39:32","modified_gmt":"2021-10-27T17:39:32","slug":"3-9-espanjan-kultakausi-teatterissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/3-9-espanjan-kultakausi-teatterissa\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">3.9<\/div> Espanjan kultakausi teatterissa"},"content":{"rendered":"<p>Espanjan renessanssiteatterilla on useita yhtym\u00e4kohtia Englantiin. Keskeiset poliittiset tekij\u00e4t olivat samansuuntaisia kuin Englannissa. Espanjassa kansallinen monarkia vahvistui keskiajan lopulla, valtakunta yhten\u00e4istyi sek\u00e4 tietoisuus omasta historiasta ja voitetuista sodista lis\u00e4\u00e4ntyi. Maan vahvan p\u00e4\u00e4kaupungin Madridin yleis\u00f6pohja kattoi useat el\u00e4m\u00e4npiirit, kuten aristokratian sek\u00e4 vaurastuvan ja aiempaa itsetietoisemmaksi muuttuneen porvariston.<\/p>\n<p>Englannin lailla my\u00f6s Espanjassa teatterin juuret olivat omassa keskiaikaisessa traditiossa. Oppineiden ylivalta ja pedantin akateemiset antiikki-tulkinnat eiv\u00e4t tukahduttaneet teatterin el\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 markkinoihin ja kansanomaiseen esitystapaan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1230 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1000\" height=\"897\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Lope-de-Vegan-naytelma-vaununayttamolla-1608-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2418\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Lope-de-Vegan-naytelma-vaununayttamolla-1608-kopio.jpg 1000w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Lope-de-Vegan-naytelma-vaununayttamolla-1608-kopio-800x718.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Lope-de-Vegan-naytelma-vaununayttamolla-1608-kopio-200x179.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Lope-de-Vegan-naytelma-vaununayttamolla-1608-kopio-768x689.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1000px) 100vw, 1000px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2418'>\n\t\t\t\tLope de Vegan n\u00e4ytelm\u00e4 vaunun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4, olettamuspiirros J. E. Varey. [University of Bristol, Theatre Collection. Cesare Molinari: Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>My\u00f6s nopea rikastuminen vaikutti kulttuurin kukoistukseen. Espanja rikastui kullalla, joka oli ry\u00f6stetty Amerikasta. Niin kuin Englannissa, my\u00f6s Espanjassa viel\u00e4 1500-luvun puolella aristokraatit ja porvaristo katsoivat melko samalla lailla teatteria.<\/p>\n<p><strong>Kultakausi (<em>siglo d\u2019oro<\/em>)<\/strong> viittaa l\u00f6yt\u00f6retkien j\u00e4lkeiseen kullan rikastuttamaan Espanjan renessanssiaikaan, joka oli my\u00f6s eri taiteenlajien kulta-aika. 1500-luvun lopulta aina 1600-luvun alkuun on kolme p\u00e4\u00e4aluetta erotettavissa teatterissa.<\/p>\n<ol>\n<li><em><strong>Autos sacramentales<\/strong><\/em> jatkui keskiajan j\u00e4lkeen kansalle suunnattuina uskonnollisina n\u00e4ytelmin\u00e4 katolisen yhten\u00e4isyyden hengess\u00e4. Niit\u00e4 kierr\u00e4tettiin kes\u00e4ll\u00e4 eri kaupungeissa, niin ett\u00e4 koko maakunnan oli mahdollista n\u00e4hd\u00e4 eri kaupungeissa tehtyj\u00e4 esityksi\u00e4. Ne oli rakennettu vaunujen (<em><strong>carros<\/strong><\/em>) p\u00e4\u00e4lle, joita oli 1\u20132 yht\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 kohti.<\/li>\n<li><em><strong>Comedias<\/strong><\/em> (n\u00e4ytelm\u00e4t) olivat kaupallisten teatteriseurueiden ohjelmistoa. Aluksi kiert\u00e4v\u00e4t seurueet esittiv\u00e4t niit\u00e4 ja aiheet olivat maallisia. V\u00e4hitellen seurueet saivat jalansijaa p\u00e4\u00e4kaupungissa, jonne syntyi pysyvi\u00e4 n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6pihoja. Niiden seinustalle rakennettiin peruslavastus hieman englantilaista teatteria muistuttavalla tavalla (ks. kuva yll\u00e4). Erityisesti 1570-luvulta alkaen muoto vakiintui, jossa julkiset teatteritilat (pihat = <em><strong>corrales<\/strong><\/em>) olivat eri kaupungeissa. Niiden lava oli sis\u00e4pihalla, sen taustalla olivat portaat ja parveke, ja my\u00f6s mahdollisuus takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00f6n. Puvut olivat loisteliaat, vaikka n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli muuten l\u00e4hes paljas. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 mahdollisti miekkailun, viitan heilauttelun tai sis\u00e4\u00e4ntulot leveiss\u00e4 hameissa.<\/li>\n<li>Erityisen susoittuja olivat seikkailuja ja miehekk\u00e4it\u00e4 taistoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t n\u00e4ytelm\u00e4t, joiden nimi oli <strong><em>comedias di capa y espada<\/em><\/strong>, eli <strong>viitta- ja miekkan\u00e4ytelm\u00e4t<\/strong>.<\/li>\n<li><strong>Hovin spektaakkelit <\/strong>kattoivat naamiaiset, juhlat, tanssit ja tanssikuvaelmat sek\u00e4 suljetut teatteri-, ooppera- ja musiikkin\u00e4ytelm\u00e4esitykset. Niin kuin Englannissa, hovin spektaakkelit olivat runsaimmillaan vuosina 1598\u20131640.<\/li>\n<\/ol>\n<h2>Varhaisia kirjailijoita<\/h2>\n<p>Espanjan- ja portugalinkielinen kirjallisuus oli runsaslukuista jo keskiajalla. N\u00e4ytelmi\u00e4 kirjoittivat esimerkiksi <strong>Fernando de Rojas<\/strong> (1465\u20131541), portugalilainen <strong>Gil Vicente <\/strong>(1465\u20131539, espanjalaisen draaman perustajana tunnettu <strong>Juan del Encina<\/strong> (1469\u20131529) sek\u00e4 <strong>Bartolom\u00e9 de Torres Naharro<\/strong> (1480\u20131530).<\/p>\n<p>Kuitenkin vasta <strong>Lope de Rueda<\/strong> (1510\u20131565) oli ensimm\u00e4inen tunnettu ammattiteatteriryhm\u00e4n johtaja ja kirjailija. H\u00e4nen tiedet\u00e4\u00e4n olleen kuningas Filip II:n vieraana ainakin vuonna 1551. Rueda kansanomaisti samoja lajityyppej\u00e4, joihin aatelisto ja oppineet olivat jo tarttuneet, kuten historioita ja kunnian\u00e4ytelmi\u00e4 (kunnianloukkauksen hyvitykseen keskittyv\u00e4 espanjalainen lajityyppi). Mukaan mahtui pieni\u00e4 realistisia ilveilyj\u00e4 nimelt\u00e4 <strong>pasos <\/strong>(askeleet) tai<strong> entremeses<\/strong> (ruokalajien v\u00e4lit). My\u00f6s espanjalainen narri, huilua luritteleva <strong>el bobo<\/strong> vakiintui esityksiin.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1230 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"752\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Velazques-Diego-Hovinarri-1639-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-487\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Velazques-Diego-Hovinarri-1639-kopio.jpg 752w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Velazques-Diego-Hovinarri-1639-kopio-150x200.jpg 150w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Velazques-Diego-Hovinarri-1639-kopio-602x800.jpg 602w\" sizes=\"(max-width: 752px) 100vw, 752px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-487'>\n\t\t\t\tDiego Velasquez, Narri [Museo del Prado. Cesare Molinari: Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"634\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Diego-Velazques-Nayttelija-kuninkaan-hovinarri-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2420\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Diego-Velazques-Nayttelija-kuninkaan-hovinarri-kopio.jpg 634w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Diego-Velazques-Nayttelija-kuninkaan-hovinarri-kopio-507x800.jpg 507w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Diego-Velazques-Nayttelija-kuninkaan-hovinarri-kopio-127x200.jpg 127w\" sizes=\"(max-width: 634px) 100vw, 634px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2420'>\n\t\t\t\tDiego Velasquez, N\u00e4yttelij\u00e4 [Museo del Prado. Cesare Molinari: Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><em>Don Quijoten<\/em> kirjoittaja <strong>Miguel de Cervantes<\/strong> (1547\u20131616) kirjoitti my\u00f6s n\u00e4ytelmi\u00e4, vaikka <em>Don Quijoten<\/em> kuvaus teatteriseurueesta ei ole erityisen mairitteleva. Cervantesin pieni\u00e4 komedioita (<em>entremesas<\/em>) on suomenettu nimell\u00e4 <em>V\u00e4lin\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4<\/em> (2011).<\/p>\n<h2>Espanjan \u201dkaksi suurta\u201d<\/h2>\n<p><strong>Lope F\u00e9lix de la Vega Carpio <\/strong> eli <strong>Lope de Vega<\/strong> (1562\u20131635) oli er\u00e4s maailmankirjallisuuden tuotteliaimmista kirjoittajista, vaikka arviot h\u00e4nen n\u00e4ytelmiens\u00e4 lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vaihtelevat. H\u00e4n oli aikalaisten suosikki; seikkailija, diplomaatti ja ty\u00f6narkomaani, joka kirjoitti valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n my\u00f6s eeppist\u00e4 ja lyyrist\u00e4 runoutta. H\u00e4n v\u00e4itti kirjoittaneensa 1500 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, kun taas el\u00e4m\u00e4nkerturit ovat arvioineet lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ksi 1800 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 ja 400 autos sacramentales -kirjoitusta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1230 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"623\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Lope-de-Vega-1562-1635-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-490\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Lope-de-Vega-1562-1635-kopio.jpg 623w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Lope-de-Vega-1562-1635-kopio-156x200.jpg 156w\" sizes=\"(max-width: 623px) 100vw, 623px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-490'>\n\t\t\t\tLope de Vega [Wikimedia Commons]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Lope de Vegan tuotannosta 470 teksti\u00e4 on s\u00e4ilynyt ja yhteens\u00e4 vain 770:st\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n nimet. S\u00e4ilyneist\u00e4 yli sata on selv\u00e4sti kirjoitettu vuorokaudessa. N\u00e4ytelm\u00e4t k\u00e4sitteliv\u00e4t lukuisia eri aiheita. Niit\u00e4 olivat uskonnolliset ja mytologiset n\u00e4ytelm\u00e4t; Espanjan, antiikin tai vieraiden kansojen historiaan perustuvat n\u00e4ytelm\u00e4t; ritari- ja paimen-n\u00e4ytelm\u00e4t; novelliaiheiset juonin\u00e4ytelm\u00e4t; tapainkuvaukset; allegoriset n\u00e4ytelm\u00e4t sek\u00e4 lopuksi autos sacramentales, eli uskonnolliset aiheet pyhimysten el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Teosten juonenkuljetus on taitavaa, ja runomitta oli lyhytt\u00e4 ja notkeaa. Teokset ovat nokkelia ja el\u00e4m\u00e4nmakuisia sek\u00e4 niiden henkil\u00f6hahmot sopivan jyrkki\u00e4 ja periaatteellisia draamaan. Niiss\u00e4 itsep\u00e4iset ja omap\u00e4iset mittel\u00f6iv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n. N\u00e4ytelmiss\u00e4 oli kolme tai viisi n\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja tapahtumapaikat olivat viitteellisi\u00e4. Tarvittaessa paikalliset siirtym\u00e4t ilmaistiin puhutussa tekstiss\u00e4.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em><strong>Fuente Ovejuna <\/strong>(Liekehtiv\u00e4 kyl\u00e4) (=Lampaanl\u00e4hde)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Los comendadores de C\u00f3rdoba<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>El castigo sin venganza<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>El Caballero del Milagro<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La Esclava de su Galan<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>El Pedro del Hortelan (Puutarhurin koira)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>El acero de Madrid<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Perib\u00e1\u00f1ez y el Comendador de Oca\u00f1a (1608)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>El mejor alcade el rey (1620, Kuningas paras tuomari)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>La selva sin amor <\/em>(1629). Teos oli<em> <strong>zarzuela<\/strong><\/em>-musiikkin\u00e4ytelm\u00e4n edelt\u00e4j\u00e4<\/p>\n<p>Vuonna 1609 h\u00e4n kirjoitti teoksensa <em>Uusi n\u00e4ytelm\u00e4ntekotaito<\/em> <em>(Arte nuevo de hacer comed\u00edas)<\/em>, jossa h\u00e4n puolusti tuotantoaan syyt\u00f6ksilt\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ei noudattanut tuolloin jo normiksi nostettuja Aristoteleen ohjeita. Lope de Vega puolustautui viittaamalla yleis\u00f6n ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ratkaisevan, mik\u00e4 on hyv\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4. Lope de Vegaa on pidetty jopa Espanjan Shakespearena, vaikka h\u00e4n ei ollutkaan yht\u00e4 syv\u00e4llinen, niin kuin usein muistetaan lis\u00e4t\u00e4. Renessanssin oma draama oli toiminnallista ja eeppist\u00e4.<\/p>\n<p>My\u00f6s lukuisia muita kirjailijoita oli. Heist\u00e4 mainittakoon <strong>Juan Perez de Monatalban<\/strong> (1602\u20131638), <strong>Juan Ruiz de Alarc\u00f3n y Mendoza<\/strong> (1581\u20131639) ja <strong>Guill\u00e9n de Castro y Bellvis<\/strong> (1569\u20131631). J\u00e4lkimm\u00e4isen n\u00e4ytelm\u00e4 El Cidin urot\u00f6ist\u00e4 vaikutti my\u00f6hemmin ranskalaisen Pierre Corneillen kuuluisimpaan n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n <em>Le Cid<\/em>.<\/p>\n<p>Espanjalaiset n\u00e4ytelm\u00e4t vaikuttivat my\u00f6s muutenkin <strong>1600-luvun ranskalaiseen draamaan<\/strong>. <strong>Tirso de Molina <\/strong>(1571\u20131648) oli tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4inen, joka k\u00e4sitteli my\u00f6hemmin suosittua Don Juan -aihetta n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n <em>El burlador de Sevilla y Convidado de piedra<\/em> (1630) eli <em>Sevillan huijari<\/em> <em>ja Kivinen vieras<\/em>.<\/p>\n<p>Vaikka Espanjan toisen suuren dramaatikon <strong>Pedro Calder\u00f3n de la Barcan<\/strong> (1600\u20131681) eli <strong>Calderonin<\/strong> voisi sijoittaa my\u00f6s barokin yhteyteen, h\u00e4net on silti perusteltua mainita renessanssiteatterin yhteydess\u00e4. Calderon kirjoitti noin 400 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, joista on j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4jelle 120 comedias-teosta ja 80 autos sacramentales -teosta. Vuosina 1625\u20131640 h\u00e4n kirjoitti maallisia tekstej\u00e4 ja hovispektaakkeleita. H\u00e4n toimi vuodesta 1635 alkaen El Buen Retiro -hoviteatterin johtajana ja kirjailijana. Vuonna 1651 h\u00e4net vihittiin papiksi, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n kirjoitti vain hoville ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uskonnollisia autos sacramentales -tekstej\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1230 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"568\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Calderon-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-491\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Calderon-kopio.jpg 568w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Calderon-kopio-142x200.jpg 142w\" sizes=\"(max-width: 568px) 100vw, 568px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-491'>\n\t\t\t\tCalderon [Museo Lazaro Galdiano. Glynne Wickham: A History of Theatre. 1985]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Calder\u00f3nia ihailtiin, ja j\u00e4ljiteltiin runsaasti 1600- ja 1800-luvuilla. Romantiikan aikana 1800-luvulla h\u00e4nen syv\u00e4\u00e4 ja mystist\u00e4 kokemusmaailmaansa arvostettiin. Erityisesti Calder\u00f3nin <strong><em>El\u00e4m\u00e4 on unta <\/em><\/strong>inspiroi Euroopan romantiikan draamaa. Teos on tutustumisen arvoinen, kiehtova ja syv\u00e4llinen draama. Sen sijaan romantikot n\u00e4kiv\u00e4t Lope de Vegan n\u00e4htiin pelkk\u00e4n\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4nikkarina. Alla Calder\u00f3nin n\u00e4ytelmi\u00e4.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1634 La cena de Baltasar (Belsassarin pidot)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1641 <strong>El gran teatro del mundo <\/strong>(Suuri Maailmanteatteri)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1638 <strong>La vida es sue\u00f1o<\/strong> (El\u00e4m\u00e4 on unta)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>1640 El alcade de Zalamea (Zalamean tuomari)<\/em><\/p>\n<p>1650-luvulle ment\u00e4ess\u00e4, jolloin teatterit suljettiin, Espanjan vauraus ja mahti olivat menneisyytt\u00e4. Calder\u00f3nin kuolema vuonna 1681 merkitsi teatterin kulta-ajan loppupistett\u00e4.<\/p>\n<p>Espanjan kirjallisuuteen voi tutustua tarkemmin mm Tyyni Tuulion kirjoittamasta teoksesta <em>Espanjan kirjallisuuden historia<\/em> (1983). Suomeksi ei ole julkaistu erikoisteoksia Espanjan kultakauden teatterista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Espanjan renessanssiteatterilla on useita yhtym\u00e4kohtia Englantiin. Keskeiset poliittiset tekij\u00e4t olivat samansuuntaisia kuin Englannissa. Espanjassa kansallinen monarkia vahvistui keskiajan lopulla, valtakunta yhten\u00e4istyi sek\u00e4 tietoisuus omasta historiasta ja voitetuista sodista lis\u00e4\u00e4ntyi. Maan vahvan p\u00e4\u00e4kaupungin Madridin yleis\u00f6pohja kattoi useat el\u00e4m\u00e4npiirit, kuten aristokratian sek\u00e4 vaurastuvan ja aiempaa itsetietoisemmaksi muuttuneen porvariston. Englannin lailla my\u00f6s Espanjassa teatterin juuret olivat omassa keskiaikaisessa [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[10],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1230"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1230"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1230\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2421,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1230\/revisions\/2421"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1230"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1230"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1230"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}