{"id":1234,"date":"2016-08-03T08:46:23","date_gmt":"2016-08-03T05:46:23","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1234"},"modified":"2016-10-10T15:55:17","modified_gmt":"2016-10-10T12:55:17","slug":"3-7-mita-shakespearen-naytelmat-sisaltavat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/3-7-mita-shakespearen-naytelmat-sisaltavat\/","title":{"rendered":"
3.7<\/div> Mit\u00e4 Shakespearen n\u00e4ytelm\u00e4t sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t?"},"content":{"rendered":"

Kysymykseen ei ole muuta vastausta kuin se, ett\u00e4 ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t koko maailman<\/strong>. Alla ensin luettelo n\u00e4ytelmist\u00e4, sitten aiheena niiden ryhmittely ja t\u00e4rkeimm\u00e4t aiheet. Vuosiluvut ovat likim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4. Tiedot n\u00e4ytelmien esityksist\u00e4 ja ilmestymisajankohdista ovat puutteellisia. Osa julkaistiin Shakespearen elinaikana, osa vasta vuoden 1623 kokoomateoksessa. Ruusujen sodasta kertovien n\u00e4ytelmien tapahtuma-aikaan viittaava kronologisesti varhaisempi sykli on merkitty \u00a7-merkinn\u00e4ll\u00e4 ja my\u00f6hempi sykli \u00a7\u00a7 -merkill\u00e4, vaikka ne on kirjoitettu k\u00e4\u00e4nteisess\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4. Muuten ajoitusj\u00e4rjestys on kuitenkin varsin vakiintunut.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
\n

William Shakespeare\u00a01564\u20131616<\/h4>\n<\/td>\n<\/tr>\n

1591\u20131592<\/td>\nHenry VI 1. \u00a7\u00a7<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nHenry VI 2. \u00a7\u00a7 <\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nHenry VI 3. \u00a7\u00a7<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1592<\/td>\nRichard III \u00a7\u00a7<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nComedy of Errors (Hairauksia)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nTitus Andronicus<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1594<\/td>\nTwo Gentlemen of Verona (Kaksi nuorta veronalaista)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nThe Taming of the Shrew (Kuinka \u00c4k\u00e4pussi
\nkesytet\u00e4\u00e4n)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1595<\/td>\nRomeo and Juliet (Romeo ja Julia)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nA Midsummer Night\u2019s Dream (Kes\u00e4y\u00f6n
\nunelma<\/em> tai Kes\u00e4y\u00f6n uni)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nLove\u2019s Labour\u2019s Lost (Turhaa lemmen touhua)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nKing John (Kuningas Juhana)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nKing Richard II \u00a7<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1596<\/td>\nThe Merchant of Venice (Venetsian kauppias)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1597\u20131598<\/td>\nHenry IV 1. \u00a7<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nHenry IV 2. \u00a7<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1599<\/td>\nHenry V \u00a7<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nThe Merry Wives of Windsor (Windsorin iloiset rouvat)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nJulius Caesar<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nMuch Ado About Nothing (Paljon melua tyhj\u00e4st\u00e4)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nAs You Like It (Kuten haluatte, Miten haluatte)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1600<\/td>\nTwelfth Night or What You Will (Loppiaisaatto, eli Miten mielitte)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1601<\/td>\nHamlet, Prince of Denmark (Hamlet, Tanskan prinssi)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nTroilus and Cressida (Troilus ja Kressida)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1602<\/td>\nAll Is Well That Ends Well (Loppu hyvin, kaikki hyvin)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1604<\/td>\nOthello, The Moor of Venice (Otello, Venetsian mauri)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nMeasure for Measure (Mitta mitasta, Verta verrasta)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1605<\/td>\n King Lear (Kuningas Lear)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1606<\/td>\nMacbeth<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1607<\/td>\nAnthony and Cleopatra (Antonius ja Kleopatra)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1608<\/td>\nTimon of Athens (Timon Ateenalainen)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nCoriolanus<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1609<\/td>\n Cymbeline<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1611<\/td>\n The Winter\u2019s Tale (Talvinen tarina)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1611<\/td>\n The Tempest (Myrsky)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1607\u20131608<\/td>\n Pericles<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1612<\/td>\n King Henry VIII<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
1613<\/td>\n Two Noble Kinsmen<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
RUNOELMAT:<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nVenus and Adonis; <\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nThe Rape of Lucrece (Lukretian raiskaus);<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\nThe Phoenix and the Turtle (Feeniks ja kilpikonna)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\n154 sonettia (suom. Aale Tynni) <\/em><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p>\n

N\u00e4ytelm\u00e4t ilmestyiv\u00e4t omana aikanaan osin laillisesti osin laittomasti quarto-koossa, joka vastaa nykyist\u00e4 taskukirjaa. Vuonna 1623 yst\u00e4v\u00e4t toimittivat suurikokoisen folio-laitoksen, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 oli olla luotettava painos, mutta jonka tekstit saattoivat kuitenkin poiketa aiemmin painetuista. Shakespearen n\u00e4ytelmien mahdollisimman alkuper\u00e4isen version toimittaminen on ollut haastavaa, sill\u00e4 niit\u00e4 on sovitettu ja muokattu surutta. Vasta 1800-luvun lopussa Shakespearen n\u00e4ytelmien tekstikriittinen editointi alkoi.<\/p>\n

Varsinkin varhaistuotannon kirjoittamisajankohdat ovat olleet summittaisia ja osin kiistanalaisia. Kolme n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 ovat vain osittain Shakespearen k\u00e4sialaa.<\/p>\n

Jo vuonna 1623 n\u00e4ytelm\u00e4t jaettiin nelj\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n<\/h4>\n
    \n
  1. Comedies<\/li>\n
  2. Tragedies<\/li>\n
  3. Histories<\/li>\n
  4. Tragical histories.<\/li>\n<\/ol>\n

    Komedioiden ja tragedioiden rinnalle syntyi uusi lajityyppi: \u201dhistoriat\u201d eli kronikkan\u00e4ytelm\u00e4t tai kuningasn\u00e4ytelm\u00e4t, kuten niit\u00e4 usein nimitet\u00e4\u00e4n. <\/strong><\/p>\n

    My\u00f6s n\u00e4yt\u00f6sten ja kohtausten jaot on tehty Shakespearen kuoleman j\u00e4lkeen, jolloin viiden n\u00e4yt\u00f6ksen ihanne ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6 alkoivat vallata alaa. Varhaisimmissa versiossa on usein suurpiirteisesti ilmoitettu vain henkil\u00f6iden sis\u00e4\u00e4ntulot ja poismenot. Edes tapahtumapaikkoja ei aina mainittu, vaan ne piti p\u00e4\u00e4tell\u00e4 tilanteesta. Toisaalta tapahtumapaikka ei ollut kovinkaan t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 usein henkil\u00f6iden repliikit paljastivat jotakin olosuhteista, y\u00f6n pimeydest\u00e4 tai mets\u00e4n kauneudesta. Koska esitykset tapahtuivat iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 paljaan taivaan alla, t\u00e4ytyi sanan voimaan ja mielikuviin luottaa.<\/p>\n

    Yleist\u00e4 Shakespearen n\u00e4ytelmist\u00e4<\/h2>\n

    Shakespearen n\u00e4ytelm\u00e4t ovat \u201dteatteritekstej\u00e4\u201d, jotka on kirjoitettu vuorovaikutuksessa el\u00e4v\u00e4\u00e4n teatteriin ja suunnattu uteliaalle ja aktiiviselle yleis\u00f6lle. Se kaipasi esimerkiksi j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja, nopeita k\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kiinnostavia monologeja, taistelu- ja kummittelukohtauksia. Muodoltaan n\u00e4ytelm\u00e4t olivat eritt\u00e4in joustavia. Lyhyet kohtaukset mahdollistivat nopeat siirtym\u00e4t ja leikkaukset, mink\u00e4 vuoksi tarina eteni hyvin. Yksinpuhelussa teksti on dynaamista pohdintaa eik\u00e4 tunnelmointia. Vaikka n\u00e4ytelmiss\u00e4 oli sanantuojia kertojina, kaikki toiminta tapahtui p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti katsojien edess\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n

    Komiikan ja tragiikan risteytt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4 piirre Shakespearen draamoissa. Koomiset henkil\u00f6t ovat usein h\u00e4nen tragedioissaan avainasemassa kuten Romeon ja Julian<\/em> Imett\u00e4j\u00e4t\u00e4r, Hamletin<\/em> kaksi haudankaivajaa, Macbethin<\/em> portinvartija ja Kuningas Learin<\/em> narri. Kun inhimillinen tuska on kipeimmill\u00e4\u00e4n, Shakespeare antoi koomikon saapua n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle.<\/p>\n

    Vastaavasti komedioiden jotkut henkil\u00f6t alkavat surkeudessaan her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoa ja muuttua traagisiksi. Silti mik\u00e4li komedioissa ajaudutaan liian ylev\u00e4n sentimentaalisiksi, karkottaa nauru sen pois. My\u00f6s komedioissa on loistavia narrin rooleja. Ne on kirjoitettu aikanaan seurueen tietyille n\u00e4yttelij\u00f6ille.<\/p>\n

    Shakespearen n\u00e4ytelmiss\u00e4 on loputon m\u00e4\u00e4r\u00e4 sanaleikkej\u00e4. Englannin kieli oli muutoksessa ja useat saman sanan rinnakkaiset merkitykset olivat katsojille ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4, sill\u00e4 yleis\u00f6 hallitsi useita kielellisi\u00e4 tasoja. N\u00e4ytelm\u00e4t mahdollistivat monenlaiset vastaanoton tasot. Toiminnan, j\u00e4nnityksen ja miekkailujen lis\u00e4ksi niiss\u00e4 oli kielellinen ja filosofinen ulottuvuus, joka tyydytti kaikkein oppineintakin katsojaa.<\/p>\n

    \u201dHistories\u201d eli kuningasn\u00e4ytelm\u00e4t<\/h2>\n

    Ruusujen sota ja sit\u00e4 kuvaava Holinshedin kronikka oli l\u00e4hteen\u00e4 kuningasn\u00e4ytelmiss\u00e4, siin\u00e4 aikalaisten suosimassa uudessa lajissa, joka yleistyi Lontoon teattereissa.<\/p>\n

    Historiankirjoituksella oli my\u00f6s selvi\u00e4 kansallisia ja monarkkis-poliittisia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, mitk\u00e4 osittain heijastuivat kuningasn\u00e4ytelmiss\u00e4. Kaikki kansakunnat ovat tehneet vastaavanlaista l\u00e4hihistorian kertaamista.<\/p>\n

    Toisaalta my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vastaanotossa kuningasn\u00e4ytelm\u00e4t on n\u00e4hty vallan koneiston, feodalismin raakuuden ja sattumanvaraisuuden paljastajana. Jan Kott\u2019in tulkinnan (Shakespeare t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/em>, suom. 1964) mukaan Shakespeare n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n vallan suuren py\u00f6r\u00e4n<\/em>, jossa jokainen valtaa havitteleva joutuu py\u00f6r\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n. Huipulle nousemista seuraa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti alam\u00e4ki, sill\u00e4 nousu on vaatinut lukuisia ruumiita.<\/p>\n

    Kuningasn\u00e4ytelmien rakenne toistaa asetelmaa, jonka alussa uusi kuningas on suosittu ja h\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n pelastajana. Koska kuitenkin my\u00f6s h\u00e4nen oikeutensa kruunuun on kiistanalainen, on h\u00e4nell\u00e4 vastustajia. Ne tukeutuvat tavallisesti Ranskan puolella oleviin Englannin aatelisiin. Sen j\u00e4lkeen osa vaihtaa puolta ja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n taistelu, jonka kuningas ensin voittaa, mutta lopulta h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Lopussa kuningas sy\u00f6st\u00e4\u00e4n vallasta, h\u00e4net murhataan tai h\u00e4n kuolee, jonka seurauksena uusi kuningas nousee valtaan. Kaikki palaa n\u00e4enn\u00e4isesti ennalleen: maailmanj\u00e4rjestys on syklinen.<\/strong><\/p>\n

    Kuningasn\u00e4ytelm\u00e4t on tapana ryhmitell\u00e4 kahteen nelj\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4n sarjaan, joiden ulkopuolelle j\u00e4\u00e4 yksi, Kuningas Juhana<\/em>.<\/strong> Vaikka n\u00e4ytelm\u00e4 kuvaa varhaisempaa keskiaikaa, sen asetelmat ovat samanlaiset kuin muissa kuningasn\u00e4ytelmiss\u00e4.<\/p>\n

    Kuten kuninkaiden nimist\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, aikaisemmin kirjoitetut n\u00e4ytelm\u00e4t sijoittuvat 1400-luvun loppuun, l\u00e4hemm\u00e4s kirjoittamisajankohtaansa. Ne ovat kolmiosainen Kuningas Henrik VI <\/em><\/strong>sek\u00e4 Kuningas Rikhard III<\/em><\/strong>, jonka antama k\u00e4sitys Rikhardista on kaukana uudemman tutkimuksen antamasta kuvasta. Se ei ole est\u00e4nyt n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6-Rikhardia el\u00e4m\u00e4st\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

    Henrik-n\u00e4ytelmi\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n harvemmin. Niiss\u00e4 kuvataan Ruusujen sodan pitk\u00e4\u00e4 loppuvaihetta, jossa Yorkin suku kannattajineen ahdistelee Lancaster-suvun Henriki\u00e4. Lopulta h\u00e4net onnistutaan sy\u00f6ksem\u00e4\u00e4n valtaistuimelta, jonka j\u00e4lkeen Edward IV kruunataan uudeksi kuninkaaksi. Uuden ajan on m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkaa.<\/p>\n

    Rikhard III<\/em> n\u00e4ytelm\u00e4n alussa Edward hallitsee. H\u00e4nen nuorin veljens\u00e4, Glosterin herttua Rikhard alkaa havitella kruunua. Rikhard on kuin ilmetty n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6konna. H\u00e4n on kyttyr\u00e4selk\u00e4inen, ontuva, ter\u00e4v\u00e4kielinen ja lahjakas. Keskustelemalla n\u00e4ytelm\u00e4n alusta alkaen yleis\u00f6n kanssa h\u00e4n tekee siit\u00e4 liittolaisensa. Konventio jatkaa keskiaikaista paholaishahmon perinnett\u00e4. Edward kuolee, keskimm\u00e4inen veli murhataan ja pikkuprinssit, Edwardin pojat surmataan Towerin linnassa. Rikhard on t\u00e4m\u00e4n kaiken takana. Lis\u00e4ksi h\u00e4n loisteliaassa kosintakohtauksessa kosii puolisokseen Lady Annen, jonka aviomiehen, veljen ja appiukon h\u00e4n on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tappanut. Vaikka Richard kruunataan, h\u00e4nen haastajansa Richmond kokoaa Ranskassa joukkojaan. Seuraa taistelu, jonka tuoksinassa Rikhard huutaa kuuluisan repliikkins\u00e4 \u201dHevonen, valtakunta hevosesta!\u201d<\/em> Richmond on tuleva Tudor-dynastian perustaja eli Henrik VII, Elisabethin isois\u00e4. Lopussa onnen aika koittaa. Lontoossa 1592 esitetty n\u00e4ytelm\u00e4 ei voinut mill\u00e4\u00e4n lailla kyseenalaistaa Tudorien legitiimi\u00e4 oikeutta kruunuun.<\/h6>\n

    Toisessa sarjassa, jonka aiheena on Ruusujen sota, palataan ajassa taaksep\u00e4in. Kuningas Rikhard II<\/em> <\/strong>oli oikeastaan eritt\u00e4in hankala n\u00e4ytelm\u00e4 suhteessa aikaansa ja kuningaskuntaansa. Siin\u00e4 vallananastaja, tuleva Henrik IV, pakottaa Rikhardin luopumaan kruunusta. Sen j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4 puhuu vankilassa ter\u00e4v\u00e4sti kaikkien vallan merkkien onttoudesta. H\u00e4net murhataan vankilassa, ja uusi \u201dlaillinen\u201d kuningas on j\u00e4lleen kerran vallananastaja.<\/p>\n

    Kuningas Henrik IV<\/em> osien 1 ja 2 <\/strong>vetovoima perustuu paljolti n\u00e4ytelm\u00e4n vastavoimaan ja narriin. H\u00e4n on rapakuntoinen aatelismies, em\u00e4sika ja kaljamahainen Falstaff. Kruununprinssi on h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Falstaff kyseenalaistaa loputkin niist\u00e4 kunniak\u00e4sityksist\u00e4 ja virallisen moraalin rippeist\u00e4, joita joku voisi viel\u00e4 esitt\u00e4\u00e4. Falstaff on saamaton pelkuri, mutta h\u00e4nen totuudesaaan on suurta n\u00e4kemyst\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Henrik V<\/em><\/strong> kruununprinssi on jo kuninkaana, joka k\u00e4y voitokkaan is\u00e4nmaallista sotaa Ranskassa.<\/p>\n

    Komediat<\/h2>\n

    Usein puhutaan Shakespearen varhaiskauden komedioista. Niihin luetaan Erehdysten komedia, Kaksi nuorta veronalaista, Kuinka \u00c4k\u00e4pussi kesytet\u00e4\u00e4n<\/em> <\/strong>ja Venetsian kauppias<\/em>.<\/strong> Erehdysten komedia<\/em>, joka perustuu Plautuksen n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n Kaksoset<\/em>, on taitava nuoruudenty\u00f6, joka hipoo \u201duskottavuuden\u201d ja \u201dtodenn\u00e4k\u00f6isyyden\u201d rajaa. Haaksirikon seurauksena kaksoisveljet joutuvat eroon toisistaan lapsina. My\u00f6hemmin toinen saapuu kaupunkiin, jossa toinen asuu. Seuraa v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitysten sarja, jotka selvi\u00e4v\u00e4t ja koko perhe saadaan kasaan. Shakespeare lis\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitysten mahdollisuuksia kuvaamalla nuorten miesten palvelijat kaksosiksi. Erehtymisen mahdollisuudet on viety jopa hieman mekaanisesti loppuun asti.<\/p>\n

    Kuinka \u00c4k\u00e4pussi kesytet\u00e4\u00e4n <\/em>-komediaa on eri aikakausina tulkittu vallitsevan naisk\u00e4sityksen kautta. Sen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Katariinassa on n\u00e4hty ”\u00e4ksyn naisen” tyyppihahmo tai \u00e4lyk\u00e4s nainen, jolta on viety oikeudet tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 koskevia itsen\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. My\u00f6s loppu, jossa Katariina alistuu h\u00e4nt\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4neen Petrucchion kuuliaiseksi vaimoksi on her\u00e4tt\u00e4nyt monenlaisia kysymyksi\u00e4. Onko h\u00e4net lopullisesti lannistettu, vai tuleeko h\u00e4nest\u00e4 lopullisesti oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 hallitsija miest\u00e4ns\u00e4 palvellessa?<\/p>\n

    N\u00e4ytelm\u00e4nWindsorin iloiset rouvat<\/em><\/strong> yksi henkil\u00f6ist\u00e4 on j\u00e4lleen Falstaff, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa h\u00e4n on narrattava vanha elostelija. H\u00e4n kuitenkin n\u00e4kee niiden kataluuksien l\u00e4vitse, joita h\u00e4nelle tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

    Oman ryhm\u00e4ns\u00e4 muodostavat Shakespearen keskikauden kolme hienopiirteist\u00e4 komediaa Paljon melua tyhj\u00e4st\u00e4, Kuten haluatte<\/em><\/strong> ja Loppiaisaatto<\/em><\/strong>. Niiden p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t, toisiinsa rakastuneet nuoret aateliset ovat eritt\u00e4in huumorintajuisia ja \u00e4lykk\u00e4it\u00e4. He laskevat pilaa toistensa kustannuksella. Kaiken lemmenvakuuttelunsa keskell\u00e4 he tuntuvat olevan kiinnostuneempia itsest\u00e4\u00e4n ja omasta \u201drakastumisen tunteestaan\u201d kuin toisistaan. Kirjailija tuntuu kuvaavan heit\u00e4 kevyen ironisesti. N\u00e4ihin teoksiin lukeutuvat er\u00e4\u00e4t n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuden hienoimmista naisrooleista, kuten Kuten haluatte<\/em> n\u00e4ytelm\u00e4n Rosalinde tai Loppiaisaaton<\/em> Viola. Molemmat ovat pukeutuneina n\u00e4ytelmiss\u00e4 miehiksi. Alkuper\u00e4iset esitt\u00e4j\u00e4t olivat nuorukaisia.<\/p>\n

    Komedioiden aihemateriaali on enimm\u00e4kseen per\u00e4isin renessanssiajan italialaisista novelleista, mutta my\u00f6s lukuisista n\u00e4ytelmist\u00e4, joita seurueet muokkasivat omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Ne puolestaan saattoivat pohjautua antiikin aiheeseen, olla Italian humanistikirjailijoiden kehitelmi\u00e4 tai ne saattoivat yhdist\u00e4\u00e4 kahta eri perusaihetta.<\/p>\n

    Komedioissa on usein kaksi eri juonta. Ne kulkevat rinnakkain, ja kohtauksista toisiin vuorotellen. Lopulta molemmat tiivistyv\u00e4t ja ratkeavat. Rinnakkaiset juonet liittyv\u00e4t useimmiten toisiinsa jollakin lailla. Sivujuoni voi olla \u201dkoominen variaatio\u201d samoista aiheista, joiden parissa vakavammat henkil\u00f6t puuhaavat. Esimerkiksi keskikauden komedioissa, Kuten haluatte<\/em> ja Loppiaisaatto<\/em>, p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t ovat romanttisia ylh\u00e4isi\u00e4 nuoria, jotka oikuttelevat haaveellisten tunteidensa kanssa ja kirjoittelevat toisilleen kiemuraisia s\u00e4keit\u00e4. Heid\u00e4n palvelusv\u00e4ell\u00e4\u00e4n esiintyy vastaavia lemmenteemoja ja heid\u00e4n toimintansa asettaa is\u00e4ntien \u201dhienostuneemmat harrastukset\u201d omaan perspektiiviins\u00e4. N\u00e4ytelm\u00e4t pilkkaavat samaa aihetta, josta se kertoo. Samalla lailla suomalaisista komedioista esimerkiksi Maria Jotunin Miehen kylkiluu <\/em>on rakennettu.<\/p>\n

    Shakespearen suuruus komiikan ja tragiikan yhdist\u00e4j\u00e4n\u00e4 ei olisi mit\u00e4\u00e4n, jos h\u00e4n ei pilkkaa tehdess\u00e4\u00e4n kuvaisi samalla kohdettaan my\u00f6t\u00e4tuntoa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4. T\u00e4llainen hahmo on esimerkiksi Loppiaisaaton <\/em>Malvolio, kunnianhimoinen hovimestari, joka on rakastunut em\u00e4nt\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

    N\u00e4ytelmien sivujuoni voi olla my\u00f6s irrallinen, niin kuin Venetsian kauppiaassa<\/em>. Tai se voi olla ensin n\u00e4enn\u00e4isesti irrallinen, mutta paljastua my\u00f6hemmin n\u00e4ytelm\u00e4n teemoja tiivist\u00e4v\u00e4ksi ja syvyytt\u00e4 luovaksi tahoksi. T\u00e4ll\u00e4 lailla esimerkiksi Myrskyss\u00e4<\/em><\/strong>, jossa juoppojen vallankaappaush\u00f6lm\u00f6ily on p\u00e4\u00e4teeman variaatio, sen ry\u00f6k\u00e4lem\u00e4inen vastine.<\/p>\n

    Kes\u00e4y\u00f6n unen<\/em><\/strong> eri tasot keijujen maailmoista aina Ateenan myyttisiin hallitsijoihin muodostavat upean kudelman. N\u00e4ytelm\u00e4 koostuu villist\u00e4 leikittelyst\u00e4 eri maailmojen v\u00e4lill\u00e4. Silti tematiikka rakkauden, j\u00e4rjen ja alitajunnan voimien ristiriidasta ja leikist\u00e4 peilaavat toisiaan. Tasoista puhuttaessa ei ole syyt\u00f6 unohtaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aasinp\u00e4ist\u00e4 Pulmaa (Bottom, suom. my\u00f6skin Pohja ja Per\u00e4), johon keijukaisten kuningatar Titania rakastuu tai pannaan rakastumaan. Taikayrtit ja lemmenjuomat ovat aina mahdollistaneet kiihottavat tarinat.<\/p>\n

    Kes\u00e4y\u00f6n unen lis\u00e4ksi Myrsky<\/em> <\/strong>on tulkittu hienona el\u00e4m\u00e4n, intohimon ja anteeksiannon, sovinnon ja lunastuksen metaforana. Samalla sit\u00e4 perinteisesti on pidetty Shakespearen j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isen\u00e4 teatterille: Prospero murtaa lopussa taikasauvansa, jolla h\u00e4n on lukuisia ihmeit\u00e4\u00e4n ja sattumuksiaan loihtinut.<\/p>\n

    Tragediat<\/h2>\n

    Tragediat ovat n\u00e4ytelmin\u00e4 tunnetumpia kuin komediat. Sellaiset nimet, kuten Hamlet, ovat muodostuneet k\u00e4sitteiksi. Useiden n\u00e4ytelmien p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on kuningas. Tragediat ovat osittain sukua kuningasn\u00e4ytelmille, vaikka niiden henkil\u00f6t ovat pikemmin tarunomaisia hallitsijoita, kuten Macbeth<\/em><\/strong> tai Kuningas Lear<\/em><\/strong>. Niidenkin maailmaa hallitsevat samat vallan lainalaisuudet kuin kuningasn\u00e4ytelmiss\u00e4: valtaannousuun sis\u00e4ltyy aina tuhon siemen, joka johtaa suistumiseen.<\/p>\n

    Tragedioita voi aiheidensa mukaan jakaa ryhmiin.<\/h5>\n

    Shakespearen antiikkiin sijoittuvien tragedioiden t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4 on ollut Plutarkhoksen antiikinaikainen historiateos Kuuluisien miesten el\u00e4m\u00e4kertoja<\/em>. Shakespearen verinen nuoruudenty\u00f6 Titus Andronicus<\/em><\/strong> oli aikanaan eritt\u00e4in suosittu. N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Julius Caesar<\/em><\/strong> painopiste on Caesarin murhaajissa, heid\u00e4n motiiveissaan sek\u00e4 murhan j\u00e4lkiselvittelyiss\u00e4. Troilus ja Kressida<\/em><\/strong> sijoittuu Troijan sotaan. Se poikkeaa muista, sill\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4 ei p\u00e4\u00e4ty sovintoon, ja sota esitet\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kaoottisena ja verisen\u00e4 kuin sit\u00e4 k\u00e4ytiin kahdeksan vuoden aikana. Antonius ja Kleopatra <\/em><\/strong>on t\u00e4ynn\u00e4 intohimoja, mutta keskeinen teema on my\u00f6s elostelevan Antoniuksen ja ankaran Octavianuksen valtataistelu. Timon Ateenalainen<\/em><\/strong> -n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 avok\u00e4tinen taiteenyst\u00e4v\u00e4 menett\u00e4\u00e4 omaisuutensa ja yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n el\u00e4\u00e4 erakoituneena hyv\u00e4ksyen vain todellisen rehellisyyden. Sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6n suhde kansaan ja kotikaupunkiin on Rooman plebeijikapinan aikaan sijoittuvan Coriolanus<\/em><\/strong>-n\u00e4ytelm\u00e4n teema. My\u00f6s Bertolt Brecht on tehnyt sovituksen n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

    Shakespearen suurissa tragedioissa hahmot on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 tiettyjen ominaisuuksien tiivistymin\u00e4. Esimerkiksi Romeo ja Julia <\/em><\/strong>tuo heti mieleen sen, kuinka ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t esteet tuhoavat rakkauden. Itse n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 tosin on paljon my\u00f6s komediallisia piirteit\u00e4. Macbeth<\/em><\/strong> viittaa keinoja kaihtamattomaan kunnianhimoon; Hamlet<\/em><\/strong> ep\u00e4tietoisuuteen, ep\u00e4r\u00f6intiin sek\u00e4 intellektuellin dilemmaan suoran toiminnan ja toimimattomuuden v\u00e4lill\u00e4. Hamlet ajautuu \u00e4kisti keskelle v\u00e4kivaltaista maailmaa, jossa h\u00e4n joutuu miettim\u00e4\u00e4n kostamisen oikeutusta. Othello <\/em><\/strong>on mustasukkaisuuden arkkityyppi. H\u00e4nen vainoharhainen mustasukkaisuutensa syntyy Jagon taitavan monipuloinnin tuloksena. Kuningas Lear <\/em><\/strong>viittaa sek\u00e4 vallasta luopuvaan kuninkaaseen ett\u00e4 kaltoin kohtelevaan is\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

    Havaintoja Shakespearen n\u00e4ytelmist\u00e4<\/h2>\n

    Komiikan ja tragiikan risteytt\u00e4minen.<\/strong> Shakespearen n\u00e4ytelmien suuruuden er\u00e4s selity piilee tavassa, jossa ylev\u00e4\u00e4 ja alhaista on sekoitettu komeasti: kohtauksen tyyli saattaa vaihtua jopa kesken lauseen.<\/p>\n\n\t\t