{"id":1236,"date":"2016-08-03T08:47:53","date_gmt":"2016-08-03T05:47:53","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1236"},"modified":"2016-10-10T15:54:16","modified_gmt":"2016-10-10T12:54:16","slug":"3-6-kuka-oli-william-shakespeare","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/3-6-kuka-oli-william-shakespeare\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">3.6<\/div> Kuka oli William Shakespeare?"},"content":{"rendered":"<p>Shakespeare on koko englanninkielisen maailman tutkituin yksitt\u00e4inen kirjailija, jonka jokaisesta n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 on kirjoitettu hyllymetreitt\u00e4in tutkimuskirjallisuutta. Silti h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nvaiheisiinsa ja toimintaansa liittyy niin monia arvoituksia ja aukkoja, ett\u00e4 kriittinen ote on aina paikallaan. Anthony Holdenin Shakespeare-el\u00e4m\u00e4kerta on k\u00e4\u00e4nnetty my\u00f6s suomeksi 2004. Kirjan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 tietoa on hy\u00f6dynnetty my\u00f6s oheisessa esityksess\u00e4, joka alkaa Shakespearen el\u00e4m\u00e4ntarinan kiintopisteist\u00e4.<\/p>\n<p><strong>William Shakespeare<\/strong> syntyi todenn\u00e4k\u00f6isesti 23.4.1564 Stratford upon Avon -nimisess\u00e4 kaupungissa, jossa h\u00e4n kuoli 23.4.1616. Is\u00e4 John Shakespeare oli vakavarainen nahkuri ja liikemies, joka toimi jonkin aikaa my\u00f6s pormestarina. \u00c4iti, Mary Arden oli syntyper\u00e4lt\u00e4\u00e4n maaseutuaatelinen, jonka vuoksi h\u00e4n oletettavasti suosi salaa katolisuutta. Perhe osallistui katolisuudestaan huolimatta protestanttiseen julkiseen. Williamilla oli nelj\u00e4 sisarta, joista yksi meni naimisiin, sek\u00e4 kolme velje\u00e4, joista Edmund (k. 1607) oli my\u00f6s n\u00e4yttelij\u00e4. Vuonna 1576 perhe ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, jolloin heid\u00e4n sosiaalinen asemansa huonontui nopeasti.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1236 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"800\" height=\"959\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Shakespeare-kaiverrus-1610-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-484\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Shakespeare-kaiverrus-1610-kopio.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Shakespeare-kaiverrus-1610-kopio-167x200.jpg 167w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Shakespeare-kaiverrus-1610-kopio-667x800.jpg 667w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-484'>\n\t\t\t\tWilliam Shakespeare. [Harrison. Introducing Shakespeare. 1972]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>William k\u00e4vi ilmeisesti Stratfordin latinakoulua. Sen aikaisissa kouluissa (<em>Grammar School<\/em>) oli runsas latinapitoinen ohjelma: kielioppia, Aisopoksen tarinoita, Vergiliusta, Ovidiusta, Terentiusta ja Plautusta. My\u00f6hemmin kirjailijavalikoima laajeni, ja Quintilianuksen retoriikka oli t\u00e4rke\u00e4 hallita. Mahdollisesti my\u00f6s kreikan alkeita opetettiin, kun taas luonnontieteit\u00e4 ja matematiikkaa ei opetettu.<\/p>\n<p>Opettajat olivat yliopiston k\u00e4yneit\u00e4 ja p\u00e4tevi\u00e4, koska porvaristo maksoi kaupunkikouluissaan hyv\u00e4t palkat. Koulu oli porvarislapsille sosiaalisen nousun v\u00e4yl\u00e4, joka mahdollisti p\u00e4\u00e4syn yliopistolaitokseen ja hallintovirkoihin. William ei kuitenkaan voinut l\u00e4hte\u00e4 yliopistoon, ilmeisesti perheen k\u00f6yhtymisen takia. Sen vuoksi h\u00e4n mahdollisesti joutui tekem\u00e4\u00e4n nahkurin t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>H\u00e4nen nuoruusvuosinaan n\u00e4ytelm\u00e4seurueet olivat kiertelevi\u00e4, mink\u00e4 vuoksi h\u00e4nell\u00e4 oli itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 mahdollisuus tutustua teatteriin. 11-vuotias poika n\u00e4ki vuonna 1575 kuningatar Elisabethin kunniaksi j\u00e4rjestetyt monip\u00e4iv\u00e4iset ja ylenpalttiset juhlallisuudet Kenilworthin linnassa. Juhlissa esiintyi my\u00f6s teatteriseurueita.<\/p>\n<p>18-vuotias nuorimies meni naimisiin 26-vuotiaan Ann Hathawayn kanssa vuonna 1582, joka oli raskaana. H\u00e4n synnytti tytt\u00e4ren, Susannan. Vuonna 1585 syntyiv\u00e4t kaksoset, poika Hamnet (k. 1596) ja tyt\u00e4r Judith.<\/p>\n<p>Vuosilta 1585\u20131592 ei ole varmaa tietoa Williamin vaiheista, vaikka niist\u00e4 on esitetty paljon arvailuja. Oletettavasti William l\u00e4hti Lontooseen etsim\u00e4\u00e4n onneaan. Ilmeisesti h\u00e4n oli nuorempien poikien kotiopettaja Warwickshiren suunnalla parissa kartanossa. H\u00e4n on todenn\u00e4k\u00f6isesti jo kirjoittanut ja esiintynyt niiss\u00e4. Tuntemattomien vuosien toinen vaihe on mahdollisesti kulunut Elisabethin kustantamassa teatteriseurueessa, joka kiersi ymp\u00e4ri maata propagoimassa tudorilaista historiantulkintaa.<\/p>\n<p>V\u00e4ite, jonka mukaan Shakespearesta olisi maininta jo vuodelta 1592 Lontoossa, on uskottava t\u00e4llaista taustaa vasten. Tuolloin h\u00e4n osoitti jo suurta ammattitaitoa tekstien kirjoittajana. H\u00e4nen uransa l\u00e4hti rakettimaiseen nousuun. 28-vuotias Shakespeare oli kiinnitetty n\u00e4yttelij\u00e4ksi <em>Lord Chamberlain\u2019s Men<\/em> -ryhm\u00e4\u00e4n vuonna 1592. T\u00e4lt\u00e4 ajalta tunnetaan varmuudella Shakespearen ensimm\u00e4iset n\u00e4ytelm\u00e4t.<\/p>\n<p>34-vuotias William Shakespeare oli vakiinnuttanut asemansa runoilijana ja n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijana vuonna 1598. Kun ensimm\u00e4inen teosluettelo ilmestyi, h\u00e4n oli Globe-teatterin osakas. Kirjailijana h\u00e4n oli suosittu ja ilmeisesti my\u00f6s varakas, koska h\u00e4n alkoi hankkia maaomaisuutta Stratfordin suunnalta. John Shakespearelle oli my\u00f6nnetty aatelisarvo vuonna 1596. N\u00e4in\u00e4 vuosina h\u00e4nelle syntyi \u00e4p\u00e4r\u00e4poika, joka sai nimen William. \u00c4iti oli Lontoon ja Stratfordin v\u00e4lisess\u00e4 krouvissa asunut ravintoloitsija Davenant\u2019in vaimo. William Davenant vaikutti Englannin teatteriel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 my\u00f6hemmin. (katso luku <a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/5-1-englannin-teatterista-1660\/\">5.1 Englannin teatterista 1660\u2013<\/a>)<\/p>\n<p>Vuonna 1603 Kuningas Jaakko I kutsui<em> Lord Chamberlain\u2019s Men<\/em> -seurueen liittym\u00e4\u00e4n h\u00e4nen seurueekseen. Vuonna 1610 William vet\u00e4ytyi Stratfordiin 46-vuotiaana. Siell\u00e4 h\u00e4n hoiti liike- ja perheasioitaan ja kirjoitti en\u00e4\u00e4 vain satunnaisesti. Vuonna 1616 Shakespeare kuoli 52-vuotiaana, varakkaana miehen\u00e4.<\/p>\n<p>1600-luvulta alkaen Shakespearesta on liikkunut paljon perim\u00e4tietoa, jolle on ollut ominaista kaikki suurmiestarinan piirteet. Siihen on sis\u00e4ltynyt mielikuvia lapsuuden ja nuoruuden lahjakkuudesta, romanttisista rakkaussuhteista Lontoossa sek\u00e4 suurmiehen vanhuudesta. H\u00e4nen suurten tragedioidensa taustalla on n\u00e4hty merkkej\u00e4 esimerkiksi henkil\u00f6kohtaisista lemmensuruista. Sen sijaan kysymys h\u00e4nen suhteestaan miehiin ja joihinkin ihailijoihin on sivuutettu. Vaikka ne olivat melko julkisia ja avoimia esimerkiksi Jaakko I:n hovissa, ne eiv\u00e4t kuuluneet suurmiestarinan piiriin.<\/p>\n<p>Toinen klassinen kiistakysymys liittyy siihen, oliko Shakespeare ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 olemassa vai oliko kyse pelk\u00e4st\u00e4 peitenimest\u00e4. N\u00e4ytelmien kirjoittajasta on esitetty paljon arvailuja, ja villeimm\u00e4t ehdotukset ovat olleet kuningatar Elisabeth, filosofi Francis Bacon, tai Italiaan paennut valekuollut Marlowe. On my\u00f6s ehdotettu, ett\u00e4 joku muu ylh\u00e4inen henkil\u00f6 tai jopa ryhm\u00e4 kirjoittajia olisi n\u00e4ytelmien taustalla.<\/p>\n<p>Ep\u00e4ilyn taustalta heijastuu viime k\u00e4dess\u00e4 suunnaton ihailu Shakespearen t\u00f6it\u00e4 kohtaan. Englannin vahvassa luokkayhteiskunnassa on ollut mahdotonta kuvitella alempis\u00e4\u00e4tyist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 kansallisneroksi. Perusteluina on esitetty valtavaa sivistyst\u00e4, lukeneisuutta ja eri el\u00e4m\u00e4nalojen hallintaa, joka on v\u00e4littynyt h\u00e4nen teoksistaan. My\u00f6s monitasoinen englannin kielen hallinta kaikkine vivahteineen on her\u00e4tt\u00e4nyt h\u00e4mmennyst\u00e4. Vaikka Shakespearen puuttuvaan yliopistosivistykseen on viitattu, uudempi tieto h\u00e4nen ty\u00f6st\u00e4\u00e4n kotiopettajana kartanossa, jossa oli suuri kirjasto, tarjoaa uskottavan selityksen.<\/p>\n<p>Tuotannon h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 moniulotteisuus on mahdollista selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sill\u00e4, ett\u00e4 Shakespeare toimi useiden yhteiskuntaluokkien risteyksess\u00e4. H\u00e4n oli n\u00e4k\u00f6alapaikalla havainnoimaan kesken\u00e4\u00e4n taistelevia n\u00e4kemyksi\u00e4, kirjallisia virtauksia, filosofisia pyrkimyksi\u00e4 sek\u00e4 hallinnollisia ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n intressej\u00e4. H\u00e4nen tuotantonsa vastasi vaativan ja kirjavan yleis\u00f6n odotuksiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Shakespeare on koko englanninkielisen maailman tutkituin yksitt\u00e4inen kirjailija, jonka jokaisesta n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 on kirjoitettu hyllymetreitt\u00e4in tutkimuskirjallisuutta. Silti h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nvaiheisiinsa ja toimintaansa liittyy niin monia arvoituksia ja aukkoja, ett\u00e4 kriittinen ote on aina paikallaan. Anthony Holdenin Shakespeare-el\u00e4m\u00e4kerta on k\u00e4\u00e4nnetty my\u00f6s suomeksi 2004. Kirjan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 tietoa on hy\u00f6dynnetty my\u00f6s oheisessa esityksess\u00e4, joka alkaa Shakespearen el\u00e4m\u00e4ntarinan kiintopisteist\u00e4. William Shakespeare [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[10],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1236"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1236"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1236\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2267,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1236\/revisions\/2267"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1236"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1236"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1236"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}