{"id":1238,"date":"2016-08-03T08:49:05","date_gmt":"2016-08-03T05:49:05","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1238"},"modified":"2021-10-27T20:34:27","modified_gmt":"2021-10-27T17:34:27","slug":"3-5-naytelmakirjallisuuden-tulva-englannissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/3-5-naytelmakirjallisuuden-tulva-englannissa\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">3.5<\/div> N\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuden tulva Englannissa"},"content":{"rendered":"<p>Jo 1400-luvun lopulta tunnetaan maallisiin aiheisiin perustuvia interludeja. 1500-luvun alkupuolella kirjoitettiin n\u00e4ytelmi\u00e4 italialaisen renessanssin hengess\u00e4. My\u00f6s yliopistoissa ja kouluissa n\u00e4ytteleminen alkoi: Cambridgessa n. 1520, Etonissa 1525, St Paulin katedraalin koulussa 1527 ja Oxfordissa 1535. Esitysten yleis\u00f6 koostui opiskelijoista, opettajista ja kutsuvieraista.<\/p>\n<p>Teatterin suosiota kasvatti se, ett\u00e4 yleis\u00f6 ja kirjoittajat tunsivat hyvin kreikkalaiset myytit, roomalaiset historiankirjat ja uudet italialaiset novellit sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerrat. N\u00e4ist\u00e4 punottiin nokkelia ja taidokkaita kokonaisuuksia. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli my\u00f6s runomitan kehittely. Se koostui jambisesta viisimitasta eli silos\u00e4keest\u00e4 (blank verse) ja se oli varsin v\u00e4lj\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ilt\u00e4\u00e4n, mutta silti tehokas. Kymmeness\u00e4 tavussa paino oli tavuilla 2, 4, 6, 8 ja 10.<\/p>\n<blockquote><p><em>To <strong>b\u00e9 <\/strong>| or <strong>n\u00f3t<\/strong> | to <strong>b\u00e9<\/strong>, | that <strong>\u00eds<\/strong> | the <strong>qu\u00e9s<\/strong>tion<\/em><\/p><\/blockquote>\n<p>Eliitin suosiman kirjallispainotteisen lajin tekij\u00e4t tunnetaan yhteisnimell\u00e4 <em>University Wits<\/em>.<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Nicholas Udall<\/strong> (1505\u20131566) Oli Etonin koulun rehtori, joka kirjoitti muun muassa vuonna 1553 n\u00e4ytelm\u00e4n <em>Ralph Roister Doister<\/em>. Sen esikuva on Plautuksen <em>Miles gloriosus<\/em>, Kerskaava soturi -komedia.<\/li>\n<li><strong>Thomas Preston<\/strong> (1537\u20131598) kirjoitti 1561 suuren historiallisen draaman <em>Persian kuningas<\/em> Cambyseksest\u00e4. N\u00e4ytelm\u00e4n alkuper\u00e4isnimi oli kaikessa eeppisyydess\u00e4\u00e4n: <em>A lamentable tragedy mixed ful of plea\u017fant mirth,conteyning the life of CAMBISES King of PERCIA, from the beginning of his kingdome vnto his death, his one good deed of execution, after that many wicked deeds and tirannous murders, committed by and through him, and la\u017ft of all, his odious death by Gods Ju\u017ftice appointed, Doon in \u017fuch order as foloweth. <\/em><\/li>\n<li><strong>Thomas Norton ja Thomas Sackville<\/strong> kirjoittivat samana vuonna 1561 &#8221;ensimm\u00e4isen englantilaisen tragedian&#8221;, <em>Gordobuc or Ferrex and Porrex.<\/em><\/li>\n<li><strong>Thomas Kyd<\/strong> (1555\u20131594) kirjoitti vuonna 1587 <em>The Spanish Tragedy<\/em> -n\u00e4ytelm\u00e4n.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kydin <em>The Spanish Tragedy<\/em> oli aikansa tunnetuin n\u00e4ytelm\u00e4 ja se vaikutti paljon my\u00f6s aikalaisiin. N\u00e4ytelm\u00e4n dramaturginen esikuva oli per\u00e4isin Espanjasta (katso luku <a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/9-teatteri-kylman-sodan-jalkeen-n-1985-2005\/\">9 Teatteri kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen n 1985\u20132005<\/a>). Se on j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 ja hellitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n monivaiheinen kostodraama ja seikkailu. Tapahtumat esitettiin p\u00e4\u00e4asiassa suoraan katsojien edess\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4, ei en\u00e4\u00e4 sanantuojan v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n\u00e4. N\u00e4ytelm\u00e4 sis\u00e4lsi elementtej\u00e4, jotka olivat t\u00e4rkeit\u00e4 renessanssin\u00e4ytelmille vuosikymmeniksi eteenp\u00e4in: verikosto, aave, jalo vanhus, vainotut rakastavaiset, hulluuskohtaukset, rakkauskohtaukset, sankarilliset kertomukset, kauhut ja kidutukset, murhat, teloitukset, itsemurhat, n\u00e4ytelm\u00e4t n\u00e4ytelmiss\u00e4 sek\u00e4 rinnakkaiset juonet, jotka selvi\u00e4v\u00e4t loppukohtauksessa. T\u00e4llaisista elementeist\u00e4 my\u00f6s Shakespearen n\u00e4ytelm\u00e4t koostuivat ja ne olivat yleisi\u00e4 esikuvia aina teatterien sulkemiseen asti.<\/p>\n<h2>Elisabetin aikainen tragedia<\/h2>\n<p>On huomionarvoista, ett\u00e4 1580-luvulta 1640-luvulle kirjailijoita oli valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4. Sen lis\u00e4ksi usean kirjailijan tuotanto oli laaja. Yhteens\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4 kirjoitettiin ehk\u00e4 noin 2000. Kirjailijoita oli 250, vaikka teatterien ohjelmisto koostui suunnilleen 50 hengen ydinjoukon n\u00e4ytelmist\u00e4. P\u00f6yt\u00e4laatikkokirjailijoita ja erilaisia yritt\u00e4ji\u00e4 siis riitti ja teattereita oli tietenkin my\u00f6s Lontoon ulkopuolella.<\/p>\n<p>Englantilaisten dramaatikkojen luettelo noilta vuosilta on pitk\u00e4: John Lyly, Robert Greene, George Peele, Thomas Lodge ja Thomas Nash. <strong>Thomas Dekker<\/strong> (1572\u20131632) kirjoitti n\u00e4ytelm\u00e4t <em>The Shoemaker\u2019s Holiday <\/em>(1599), <em>Satiromastics ja War of the Theatres. <\/em><strong>Thomas Heywood <\/strong>(1574\u20131641) kirjoitti 220 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, jotka olivat pateettisia ja suosittuja. Niist\u00e4 mainittakoon <em>A Woman Killed with Kindness <\/em>(1603).<\/p>\n<p>T\u00e4rkein Shakespearen aikalainen, ik\u00e4toveri ja tuotannossaan h\u00e4nt\u00e4 hieman varhaisempi oli kuitenkin <strong>Christopher Marlowe<\/strong> (1564\u20131593). Marlowen n\u00e4ytelmien rajuutta, karkeutta ja tunnelatauksen voimaa on ihailtu. Niiden rinnalla er\u00e4\u00e4t Shakespearen t\u00f6ist\u00e4 vaikuttivat melko kesyilt\u00e4. Marlowen el\u00e4m\u00e4 oli kiivas. H\u00e4n osallistui erilaisiin salahankkeisiin, urkinta- eli vakoiluteht\u00e4viin, ajautui velkavankeuteen ja kuoli nuorena katutappelussa.<\/p>\n<p>Marlowe kehitteli silos\u00e4ett\u00e4 vahvaan tunnepitoisuuteen. H\u00e4nen n\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n korostuvat voimakkaat p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t, joiden toiminta saa suuret mittasuhteet ja jotka suistuvat rajusti. P\u00e4\u00e4roolin keskeisyys kiinteytt\u00e4\u00e4 monelle taholle levi\u00e4v\u00e4\u00e4 draamaa.<\/p>\n<p><em><strong>The Tambourlaine<\/strong><\/em> -n\u00e4ytelm\u00e4n (1587) p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 oli tataarip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Timur-Lenk, joka valloitti 1200-luvulla koko Keski-Id\u00e4n alueet. H\u00e4n oli voittoisa, mutta julma ja lopulta tuhoutui.<\/p>\n<p><strong><em>The Tragicall History of Dr Faustus <\/em>(1588)<\/strong> -n\u00e4ytelm\u00e4n nimihenkil\u00f6 Faustus oli tiedemies, joka myi sielunsa paholaiselle saadakseen nuoruutensa takaisin ja valloittaakseen maailman. Faust-aihe oli renessanssiaikana suosittu, sill\u00e4 hahmossa kiteytyi uusi ihmisk\u00e4sitys: tapa, jolla voimakas, rajattomiin mahdollisuuksiinsa luottava ihminen kielt\u00e4\u00e4 Jumalan. Marlowen n\u00e4ytelm\u00e4 on dynaaminen ja hauska. Siin\u00e4 on yliluonnollisia kohtauksia, kuten se, jossa Faustus ja Mefistofele lent\u00e4v\u00e4t Euroopan yli ja ovat paavin luona illallisilla.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1238 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"983\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Christopher-Marlowen-Tohtori-Faustuksen-nimiosivu-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2416\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Christopher-Marlowen-Tohtori-Faustuksen-nimiosivu-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Christopher-Marlowen-Tohtori-Faustuksen-nimiosivu-kopio-800x715.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Christopher-Marlowen-Tohtori-Faustuksen-nimiosivu-kopio-200x179.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Christopher-Marlowen-Tohtori-Faustuksen-nimiosivu-kopio-768x686.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2416'>\n\t\t\t\tChristophe Marlowen Tohtori Faustuksen kuvitusta, 1620 [Ronald Harwood: All the World\u2019s a stage. 1984]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 <strong><em>Edward II<\/em><\/strong> (1592, suomennettu) kuninkaalla on miespuolinen rakastettu. Kuningas my\u00f6s kohtaa julman kuoleman. H\u00e4nen muita n\u00e4ytelmi\u00e4\u00e4n ovat <em>The Jew of Malta <\/em>(1589) sek\u00e4 <em>The Massacre of Paris <\/em>(1593).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jo 1400-luvun lopulta tunnetaan maallisiin aiheisiin perustuvia interludeja. 1500-luvun alkupuolella kirjoitettiin n\u00e4ytelmi\u00e4 italialaisen renessanssin hengess\u00e4. My\u00f6s yliopistoissa ja kouluissa n\u00e4ytteleminen alkoi: Cambridgessa n. 1520, Etonissa 1525, St Paulin katedraalin koulussa 1527 ja Oxfordissa 1535. Esitysten yleis\u00f6 koostui opiskelijoista, opettajista ja kutsuvieraista. Teatterin suosiota kasvatti se, ett\u00e4 yleis\u00f6 ja kirjoittajat tunsivat hyvin kreikkalaiset myytit, roomalaiset historiankirjat [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[10],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1238"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1238"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1238\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2417,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1238\/revisions\/2417"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1238"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1238"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1238"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}