{"id":1240,"date":"2016-08-03T08:50:28","date_gmt":"2016-08-03T05:50:28","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1240"},"modified":"2016-10-21T14:00:05","modified_gmt":"2016-10-21T11:00:05","slug":"3-4-lontoon-kiihkea-teatterielama-ja-esityskaytannot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/3-4-lontoon-kiihkea-teatterielama-ja-esityskaytannot\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">3.4<\/div> Lontoon kiihke\u00e4 teatteriel\u00e4m\u00e4 ja esitysk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t"},"content":{"rendered":"<p>Elisabethin valtaannousun my\u00f6t\u00e4 vuonna 1558 kaikille paronin arvonimen saaneille miehille annettiin oikeus yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 teatteriseuruetta. N\u00e4ytteleminen siirtyi siis ammattilaisille ja luvan varassa toimville ryhmille.<\/p>\n<p>Vuodesta 1574 alkaen Master of Revels, teatteriesityksi\u00e4 kontrolloiva viranomainen, alkoi toimia hoveissa. H\u00e4nelle k\u00e4sikirjoitukset tuli alistaa tarkistettavaksi. Paikallisella tasolla valtaa k\u00e4yttiv\u00e4t kaupunkien pormestarit.<\/p>\n<p>Esiintymispaikoiksi vakiintuivat <strong>majatalojen pihat, linnansalit ja kaupungintalot<\/strong>. Niiss\u00e4 esitt\u00e4minen oli helppoa, sill\u00e4 esimerkiksi verhot, huonekalut, parvekkeet ja ovet voitiin ottaa sopivasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4ksi tiloissa oli pysyvi\u00e4 tai tilap\u00e4isi\u00e4 korokerakennelmia.<\/p>\n<p>Lontoon vanhan keskustan muurien ulkopuolelle alettiin rakentaa julkisia teatteritaloja. Ne olivat puisia keh\u00e4nmuotoisia pihoja, joita seurueet vuokrasivat talojen rakennuttajilta ja omistajilta. Omistajat saattoivat olla my\u00f6s osakeyhti\u00f6it\u00e4, kuten seurueet, jotka vuokrasivat tiloja. Teatterimaailmaa leimasi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n liikemiesm\u00e4inen ajattelu, ja hy\u00f6dyn tavoittelu oli keskeinen osa toimintaa. Alla on lista er\u00e4ist\u00e4 Lontoon keskeisist\u00e4 teatteritaloista.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1240 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"548\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/ADS050E159-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-473\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/ADS050E159-kopio.jpg 548w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/ADS050E159-kopio-137x200.jpg 137w\" sizes=\"(max-width: 548px) 100vw, 548px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-473'>\n\t\t\t\t&#8221;The Swan&#8221; teatteri Lontoossa, piirros 1595. Vuonna 1888 l\u00f6ytynytt\u00e4 piirroskuvaa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Utrechtin Yliopiston kirjastossa [Glynne Wickham. Teatterihistoria. Helsinki 1995]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<ul>\n<li><em>The Red Lion <\/em>(1567), rakentanut John Brayne; piha, katsomoparvekkeita, torni n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja katos sen yl\u00e4puolella.<\/li>\n<li><em>Newington Butts<\/em> (1579\u20131599).<\/li>\n<li><em>The Swan<\/em> (1595\u20131632), sijaitsi Thames-joen etel\u00e4isell\u00e4 rannalla, sen rakensi Francis Langley. Teatteri on ainoa, josta on s\u00e4ilynyt piirros (ks. kuva).<\/li>\n<li><em>The Red Bull (<\/em>1605\u20131663).<\/li>\n<li><em>The Hope<\/em> (1613\u20131617).<\/li>\n<\/ul>\n<h2>Seurueet<\/h2>\n<p>Seurueet olivat muodollisesti ylh\u00e4isen henkil\u00f6n suojeluksessa ja sen vuoksi passiivisen kontrollin alaisina. Niiden muodoksi kehittyi osakeyhti\u00f6, jossa oli kolmenlaisia j\u00e4seni\u00e4:<\/p>\n<ol>\n<li>osakkaat (<em>shareholders<\/em>).<\/li>\n<li>palkatut miehet (<em>hired men<\/em>).<\/li>\n<li>oppipojat (<em>apprentices<\/em>).<\/li>\n<\/ol>\n<p>Osakkaat jakoivat teatterin voiton kesken\u00e4\u00e4n, tekiv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja palkkasivat muut n\u00e4yttelij\u00e4t ja tekniikan. Oppipojat ty\u00f6skenteliv\u00e4t yll\u00e4pitosopimuksella osakkaiden koulutettavina ja he n\u00e4ytteliv\u00e4t tytt\u00f6rooleja. My\u00f6hemmin he saattoivat saada palkallisen kiinnityksen ja siirty\u00e4 v\u00e4hitellen osakkaiksi.<\/p>\n<p>Joustava j\u00e4rjestelm\u00e4 mahdollisti parhaiden voimien kokoamisen, koulutuksen ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 taloudellisen motivaation toimia oman seurueen hyv\u00e4ksi. Osakkaiden, palkattujen n\u00e4yttelij\u00f6iden ja oppipoikien lis\u00e4ksi muita palkattuja henkil\u00f6it\u00e4 olivat esimerkiksi muusikot, tarpeistonhoitajat, puvustajat, puusep\u00e4t ja maalarit. Kirjailijalle maksettiin palkkio, ja useat kirjailijat onnistuivat rikastumaan. My\u00f6s p\u00e4\u00e4n\u00e4yttelij\u00f6ill\u00e4 oli hyv\u00e4t tulot.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1240 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"490\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Lontoo-1500-ja-1600-luvuilla-alapuolella-2-teatteria-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-475\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Lontoo-1500-ja-1600-luvuilla-alapuolella-2-teatteria-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Lontoo-1500-ja-1600-luvuilla-alapuolella-2-teatteria-kopio-200x89.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Lontoo-1500-ja-1600-luvuilla-alapuolella-2-teatteria-kopio-800x356.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-475'>\n\t\t\t\tLontoo 1500- ja 1600-luvuilla, etualalla kaksi teatteria [British Museum. Cesare Molinari Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Kaksi t\u00e4rkeint\u00e4 kilpailevaa seuruetta olivat <em><strong>Lord Admiral\u2019s Men<\/strong><\/em> (suom. Yliamiraalin seurue) ja <strong><em>Lord Chamberlain\u2019s Men<\/em><\/strong> (suom. Hovimarsalkan tai Ylikamariherran seurue). Kummankin ryhm\u00e4n toiminta vilkastui erityisesti vuosien 1591\u20131592 ruttoepidemian j\u00e4lkeen. Epidemian aikana teatterit olivat tartuntavaaran takia v\u00e4liaikaisesti kiinni.<\/p>\n<p><em>Lord Admiral\u2019s Men<\/em> -seurueen t\u00e4rkein n\u00e4yttelij\u00e4 oli <strong>Edward Alleyn<\/strong>. Seurueen l\u00e4heinen taho oli rahoittaja ja keinottelija <strong>Philip Henslowe. <\/strong>H\u00e4nen s\u00e4ilynyt p\u00e4iv\u00e4kirjansa vuodelta 1587 on er\u00e4s t\u00e4rkeimpi\u00e4 tietol\u00e4hteit\u00e4 aikakauden teatterista.<\/p>\n<p>Ainakin seuraavat teatterirakennukset olivat seurueen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4: <em>The Rose<\/em> (1587\u20131606) oli alun perin karhuareena ja se sijaitsi etel\u00e4rannalla; <em>The Fortune <\/em>toimi aluksi vuosina 1600\u20131621 ja uudistettuna 1623\u20131661. Teatterin rakennussopimus on s\u00e4ilynyt: Sis\u00e4pihan l\u00e4pimitta oli noin 16 metri\u00e4, ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n pinta-ala 12 x 8 metri\u00e4. Katsojia mahtui katsomoon noin 2000, (Helsingin kaupunginteatterin suurelle n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle mahtuu noin 900 katsojaa). Niin t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4hde kuin Fortunen rakennussopimus on, siit\u00e4 ei ole paljon apua, koska moni asia piti vain tehd\u00e4 &#8221;samoin kuin Globessa&#8221;.<\/p>\n<p><em>Lord Chamberlain\u2019s Men<\/em> -seurue ilmeisesti voitti kilpailun seurueiden v\u00e4lill\u00e4 menestym\u00e4ll\u00e4 paremmin. Se korotettiin aikanaan uuden kuninkaan, Jaakko I:n omaksi seurueeksi vuonna 1603, jonka j\u00e4lkeen sille annettiin uusi nimi, <strong>The King\u2019s Men<\/strong>. Sen avainhenkil\u00f6it\u00e4 olivat n\u00e4yttelij\u00e4t <strong>James <\/strong>ja <strong>Richard Burbage<\/strong>, is\u00e4 ja poika, sek\u00e4 rakastetut koomikot <strong>Richard Tarleton<\/strong> ja <strong>William Kempe<\/strong>. <strong>William Shakespeare<\/strong>, joka oli liittynyt seurueeseen viimeist\u00e4\u00e4n 1590-luvun alussa kirjoitti er\u00e4\u00e4t parhaimmista rooleistaan juuri Burbagelle ja Kempelle. Heid\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n olivat ainakin seuraavat teatterit<\/p>\n<p><em>The Theatre <\/em>(1576\u20131597), joka sijaitsi Thamesin pohjoisrannalla, mutta kaupungin muurin ulkopuolella. Teatteri oli <em>Lord Chamberlains Men<\/em>\u2019in hallussa vuosina 1594\u20131596. Siell\u00e4 Shakespearen monet varhaiset n\u00e4ytelm\u00e4t saivat kantaesityksens\u00e4.<\/p>\n<p><em>The Curtain<\/em> (1577\u20131627) sijaitsi my\u00f6s pohjoisrannalla melko l\u00e4hell\u00e4 <em>The Theatrea<\/em>. Seurue oli t\u00e4ss\u00e4 teatterissa vuosina 1597\u20131598.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1240 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"750\" height=\"600\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/ADT0302-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-477\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/ADT0302-kopio.jpg 750w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/ADT0302-kopio-200x160.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-477'>\n\t\t\t\tVanhan Globen rekonstruktiokuva. [Harrison. Introducing Shakespeare. 1972]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"781\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/The-second-Globe-Theatre-1614-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-476\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/The-second-Globe-Theatre-1614-kopio.jpg 781w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/The-second-Globe-Theatre-1614-kopio-156x200.jpg 156w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/The-second-Globe-Theatre-1614-kopio-625x800.jpg 625w\" sizes=\"(max-width: 781px) 100vw, 781px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-476'>\n\t\t\t\tUuden Globen rekonstruktiokuva. [Leacroft. Theatre and Playhouse. 1984]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><em>The Globe<\/em> (1599\u20131613) rakennettiin Thamesin etel\u00e4rannalle. Shakespearen t\u00e4rkeimm\u00e4t n\u00e4ytelm\u00e4t on kantaesitetty siell\u00e4. Vuonna 1613 tulipalo h\u00e4vitti teatterin, mutta sen tilalle rakennettiin entist\u00e4 upeampi, tiilikattoinen ja rikkaasti koristeltu <em>The New Globe<\/em>, joka toimi vuosina 1614\u20131644. Vanhasta Globesta on tehty rekonstruktiokuva (ks. kuva), samoin my\u00f6s uudesta Globesta (ks. kuva).<\/p>\n<h2>Teattereiden k\u00e4ytt\u00f6 (<em>public theatres<\/em>)<\/h2>\n<p>Teattereita oli julkisten teatteritalojen, <em><strong>public theatres<\/strong><\/em>, lis\u00e4ksi my\u00f6s sis\u00e4tiloihin rakennetut yksityisteatterit, <strong><em>private theatres<\/em><\/strong>. Kolmantena esityspaikkana toimi <strong>hovi <\/strong>ja muut tilap\u00e4iset sis\u00e4tilat. Julkisten ja yksityisten teattereiden esitystapa ja ohjelmisto poikkesivat toisistaan jonkin verran.<\/p>\n<p>Julkisten teattereiden esityskausi ajoittui kes\u00e4aikaan. Julkisista teattereista on s\u00e4ilynyt vain v\u00e4h\u00e4n dokumentteja ja muita aineellisia j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Ainoa isompi j\u00e4\u00e4nne on <em>The Rose<\/em> -teatterin pohja, joka on kaivettu Lontoossa esille. Nyky\u00e4\u00e4n Lontoossa toimii paikan l\u00e4helle rakennettu n\u00e4k\u00f6iskopio Globe-teatterista, joka on vierailemisen arvoinen.<\/p>\n<p>Py\u00f6reiden rakennusten ulkopuolen l\u00e4pimitta oli noin 30 metri\u00e4; sis\u00e4pihan noin puolet siit\u00e4. Kaikki historialliset dokumentit, jotka ovat s\u00e4ilyneet ovat ainoastaan hollantilaisen matkamiehen piirros (ks. kuva yll\u00e4 The Swan -teatterista) sek\u00e4 tarpeistoluetteloita ja yksi rakennussopimus.<\/p>\n<p>Esitykset alkoivat noin kello 14 tai 15. Sen alkamisen merkiksi lippu nostetiin salkoon. Esitykset loppuivat ennen pime\u00e4n tuloa eik\u00e4 niiss\u00e4 ollut v\u00e4liaikoja. Lis\u00e4tuloja kertyi oluen ja viinin myynnist\u00e4. Halvimmat lippuhinnat olivat permannon seisomapaikoille. Rikkaammat katsojat seurasivat esityst\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivilt\u00e4 lehtereilt\u00e4 ja aateliset aitioistaan. Yhteiskuntaluokat eiv\u00e4t sekoittuneet.<\/p>\n\n<p>Loisteliaat puvut yhdisteliv\u00e4t useita eri aikakausia (ks. kuvan yl\u00e4osa). Lavan suuruus oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n noin 7 x 7m. Lavastus oli askeettista, vaikka eri verhoj\u00e4rjestelmi\u00e4 ja tarvikkeita k\u00e4ytettiin, kuten huonekaluja, korokkeita ja valtaistuinta. Ne tuotiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle ja vietiin sielt\u00e4 pois aina tarvittaessa. Esitystilassa oli my\u00f6s maalattuja kankaita, maalattu katos, lattialuukut sek\u00e4 takasein\u00e4ss\u00e4 ovet. Pylv\u00e4\u00e4t kannattelivat koko katosta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-5' class='gallery galleryid-1240 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"708\" height=\"1100\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Titus-Andronikus-ainoa-Shakespeare-kuvitus-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-5-482\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Titus-Andronikus-ainoa-Shakespeare-kuvitus-kopio.jpg 708w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Titus-Andronikus-ainoa-Shakespeare-kuvitus-kopio-129x200.jpg 129w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Titus-Andronikus-ainoa-Shakespeare-kuvitus-kopio-515x800.jpg 515w\" sizes=\"(max-width: 708px) 100vw, 708px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-5-482'>\n\t\t\t\tKohtaus n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 Titus Andronicus, aikalaispiirros [Courtlaud Instute of Art. Cesare Molinari: Theatre through the Ages. 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>N\u00e4ytelm\u00e4teksteiss\u00e4 on yleens\u00e4 melko v\u00e4h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ohjeita eli viitteit\u00e4 henkil\u00f6iden toiminnasta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Teksteiss\u00e4 toistuu kuitenkin mainintoja \u201dkomerosta\u201d (<em>closet<\/em>), \u201dverhon takana\u201d (<em>behind the curtain<\/em>) tai \u201dyl\u00e4puolella\u201d (<em>above<\/em>). Tutkijat ja rekonstruktiokuvien piirt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t ole aivan yksimielisi\u00e4 n\u00e4ytelmien tiloista. Ne olivat joko (1) takasein\u00e4\u00e4n upotettuja syvennyksi\u00e4, jotka olivat runsaasti lavastettuja ja koristeltuja, ja joiden edest\u00e4 verho voitiin avata.<\/p>\n<p>N\u00e4kyvyys syvennyksiin oli huono, joten niist\u00e4 tultiin ulos keskin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Toinen teoria on kiinnostava. Sen mukaan takasein\u00e4st\u00e4 ty\u00f6ntyisi eteen kolmelta puolelta verhoilla rajattu koroke ja sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 parveketila. T\u00e4m\u00e4 olisi mahdollistanut tiettyjen &#8221;huonekohtauksien&#8221; esitt\u00e4misen. J\u00e4lkimm\u00e4isen vaihtoehdon haitta, on se, ett\u00e4 se rajoittaa liikaa varsinaista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4, mink\u00e4 vuoksi ensimm\u00e4inen vaihtoehto lienee sittenkin todenn\u00e4k\u00f6isempi.<\/p>\n<h2>N\u00e4yttelemisest\u00e4<\/h2>\n<p>Kuvauksena aikakauden n\u00e4yttelemistavasta teatterihistoriat viittaavat yleens\u00e4 Shakespearen <em>Hamletiin<\/em>. Havainnollisessa kohtauksessa Hamlet kertoo n\u00e4yttelij\u00e4seurueen johtajalle, kuinka n\u00e4yttelij\u00f6iden tulisi esiinty\u00e4. Kuka muukaan kuin itse Shakespeare puhuisi Hamletin kautta? Hamletin ajatukset muistuttavat antiikin puhetaidon oppaita. Muiden aikalaisl\u00e4hteiden puuttuessa on aiheellista lainata Hamletin ohjeita t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4.<\/p>\n<blockquote><p>Esit\u00e4 puhe niin kuin min\u00e4 tein \u00e4sken, selke\u00e4sti ja kevein korostuksin, sill\u00e4 jos messuat niin kuin monet n\u00e4yttelij\u00e4t tekev\u00e4t, voisi yht\u00e4 hyvin huutokauppias pamista s\u00e4keeni julki. \u00c4l\u00e4k\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n huido k\u00e4sill\u00e4si ilmaa, n\u00e4in, vaan k\u00e4yt\u00e4 eleit\u00e4 varoen, sill\u00e4 juuri silloin kun esitet\u00e4\u00e4n rajua tunteenpurkausta, intohimon myrsky\u00e4 tai per\u00e4ti hurrikaania, t\u00e4ytyy n\u00e4yttelij\u00e4n hallita esityst\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 puhe k\u00e4y sulavasti. Minua loukkaa kun kuulen, miten joku peruukkip\u00e4inen p\u00f6ll\u00f6 repii intohimon riekaleiksi ja huutaa korvat lukkoon permantorahvaalta, joka ei juuri muuta tajuakaan kuin tolkutonta elehtimist\u00e4 tai meteli\u00e4. Mokoma riehuja ansaitsisi piiskaa. V\u00e4ltt\u00e4k\u00e4\u00e4 te sit\u00e4. \u2013 \u2013 \u00c4l\u00e4 silti ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n liian laimea, vaan seuraa oman harkintasi opastusta: sovita toiminta tekstiin ja teksti toimintaan ja erityisesti varo ett\u00e4 et ylit\u00e4 luontaista kohtuullisuutta. Sill\u00e4 kaikki liioittelu on vierasta n\u00e4yttelemisen olemukselle: n\u00e4yttelij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on aina ollut ja on vastakin pit\u00e4\u00e4 peili\u00e4 luonnon kasvojen edess\u00e4, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyveelle sen piirteet, pilkata pahaa ja osoittaa aikakaudelle ominainen henki ja tavat. Jos esitys siis on joko ylet\u00f6n tai lattea, se voi tosin tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 naurattaa, mutta arvostelukykyist\u00e4 se vain loukkaa. Ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4inen arvostelu, sen my\u00f6nn\u00e4tte varmaan, painaa enemm\u00e4n kuin salint\u00e4ysi muiden mielipiteit\u00e4. On n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 joita olen kuullut \u00e4lytt\u00f6m\u00e4sti kehuttavan, mutta joiden puhe ja k\u00e4yt\u00f6s ei ollut kristityn eik\u00e4 pakanan eik\u00e4 ihmisen ylimalkaan: he rehenteliv\u00e4t ja m\u00f6lysiv\u00e4t niin, ett\u00e4 luulin turvemoukan ihmisi\u00e4 rustanneen, niin t\u00f6ker\u00f6sti he apinoivat ihmist\u00e4. \u2013 \u2013 \u00c4l\u00e4k\u00e4 anna niiden, jotka n\u00e4yttelev\u00e4t narria, puhua enemp\u00e4\u00e4 kuin heit\u00e4 varten on kirjoitettu, sill\u00e4 muutamat heist\u00e4 nauravat itse saadakseen h\u00f6lm\u00f6t nauramaan kanssaan, vaikka juuri samanaikaisesti jokin t\u00e4rke\u00e4 kohta n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 vaatisi kaiken tarmon ja taidon. Se on viheli\u00e4ist\u00e4 ja osoittaa s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4\u00e4 kunnianhimoa narrissa, joka niin tekee. Menk\u00e4\u00e4 nyt ja laittautukaa valmiiksi. (Hamlet, III.2., suom Eeva-Liisa Manner)<\/p><\/blockquote>\n<h2>Yksityisteatterit ja hovi<\/h2>\n<p>Ajan my\u00f6t\u00e4 aateliston ja hovin merkitys teatteritoiminnalle korostui. Lontoon asujaimisto muuttui uskonnollisilta n\u00e4kemyksilt\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n kalvinisteiksi eli puritaaneiksi. Heid\u00e4n n\u00e4kemyksens\u00e4 alkoi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 teatteria vastaan, jota he pitiv\u00e4t ajan haaskauksena: Teatteri vietteli ihmisi\u00e4 pois kaikesta, mik\u00e4 oli Jumalalle otollista. Ja Jumalalle t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pidettiin kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 ihminen onnistui hankkimaan ja saamaan aikaan maallisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Kun hovi varsinkin vuonna 1603 Jaakko I:n noustua valtaan alkoi kannattaa katolilaisuutta, ristiriita hovin ja kaupungin v\u00e4lille alkoi kasvaa.<\/p>\n<p>Kuitenkin jo 1590-luvulla oli julkisten teatteritalojen rinnalle syntynyt my\u00f6s yksityisteattereita (<em>private theatres<\/em>) varakkaampaa yleis\u00f6\u00e4 varten. Yksityisteatterit olivat sis\u00e4tiloissa ja ne toimivatkin erityisesti talvella. P\u00e4\u00e4syliput olivat kalliimmat kuin julkisissa teattereissa, koska katsojia mahtui v\u00e4hemm\u00e4n ja kustannuksia, kuten kynttil\u00e4t, oli enemm\u00e4n. T\u00e4rkein yksityisteatteri oli <em>The Blackfriars<\/em>, mustainveljesten vanhan luostarin sali. Sen takasein\u00e4 oli perusteiltaan samanlainen kuin julkisissa teattereissa, mutta maalattuja koristeita ja lavastuselementtej\u00e4 oli kenties enemm\u00e4n. Aikuisista koostuvien ryhmien lis\u00e4ksi my\u00f6s yh\u00e4 suositummat poikien seurueet n\u00e4ytteliv\u00e4t yksityisteattereissa. Yksityisten teatterien yleis\u00f6 oli hienostuneempaa, tekstit olivat lyyrisempi\u00e4 sek\u00e4 tekstiss\u00e4 ja n\u00e4yttelemisess\u00e4 oli enemm\u00e4n herkkyytt\u00e4 vivahteissa.<\/p>\n<p><strong>Hovi<\/strong> tilasi seurueilta ohjelmia naamiaisiin ja muihin juhliin sek\u00e4 tuki niit\u00e4 lahjoittamalla esimerkiksi arvokkaita vaatekokoelmia.<\/p>\n<p>Teatterit tulivat 1600-luvun puolella niin riippuvaisiksi hovista, ett\u00e4 ne joutuivat osittain sen vuoksi porvariston ja puritaanien hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteiksi. Syyn\u00e4 oli my\u00f6s se, ett\u00e4 Stuartin aikana italialainen spektaakkelimaisuus kulkueissa ja naamiaiaisissa oli lis\u00e4\u00e4ntynyt. Vuonna 1642 parlamentti m\u00e4\u00e4r\u00e4si teatterit suljettaviksi. Puritaanien ja monarkistien v\u00e4linen sis\u00e4llissota alkoi, ja vuonna 1649 Kaarle I mestattiin. Teatterien sulkemisen j\u00e4lkeen seurueet siirtyiv\u00e4t maaseudulle, mutta my\u00f6s kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n Hollantia ja Saksaa, jonka maaper\u00e4ll\u00e4 tuhoisa 30-vuotinen sota (1618\u20131648) oli juuri p\u00e4\u00e4ttynyt. Englantilaiset seurueet vaikuttivat saksalaisen teatterin kehitykseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Elisabethin valtaannousun my\u00f6t\u00e4 vuonna 1558 kaikille paronin arvonimen saaneille miehille annettiin oikeus yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 teatteriseuruetta. N\u00e4ytteleminen siirtyi siis ammattilaisille ja luvan varassa toimville ryhmille. Vuodesta 1574 alkaen Master of Revels, teatteriesityksi\u00e4 kontrolloiva viranomainen, alkoi toimia hoveissa. H\u00e4nelle k\u00e4sikirjoitukset tuli alistaa tarkistettavaksi. Paikallisella tasolla valtaa k\u00e4yttiv\u00e4t kaupunkien pormestarit. Esiintymispaikoiksi vakiintuivat majatalojen pihat, linnansalit ja kaupungintalot. Niiss\u00e4 esitt\u00e4minen [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[10],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1240"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1240"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1240\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2265,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1240\/revisions\/2265"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1240"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1240"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1240"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}