{"id":1242,"date":"2016-08-03T08:51:15","date_gmt":"2016-08-03T05:51:15","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1242"},"modified":"2016-08-16T13:02:19","modified_gmt":"2016-08-16T10:02:19","slug":"3-3-englanti-kansalliset-syyt-ja-seuraukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/3-3-englanti-kansalliset-syyt-ja-seuraukset\/","title":{"rendered":"
3.3<\/div> Englanti \u2014 kansalliset syyt ja seuraukset"},"content":{"rendered":"

Englannin renessanssiteatteria pidet\u00e4\u00e4n eurooppalaisen teatterin yhten\u00e4 kukoistusajoista, mit\u00e4 se on paitsi englanninkieliselle kulttuurille my\u00f6s koko l\u00e4nsimaisen teatterille. Eteemme levitt\u00e4ytyy kiihke\u00e4n toimelias maa, josta monet valtaryhmittym\u00e4t taistelivat kesken\u00e4\u00e4n ja jossa koko keskiaika oli t\u00e4ynn\u00e4 verisi\u00e4 sotia.<\/p>\n

Ensin k\u00e4ytiin vuosina 1339\u20131453 satavuotinen sota, jonka syyn\u00e4 oli Englannin kruunun omistukset Ranskassa. Sen j\u00e4lkeen sodat jatkuivat Plantagenet-kuningassuvun kahden haaran, Yorkin ja Lancasterin, v\u00e4lill\u00e4. Se tunnetaan nimell\u00e4 Ruusujen sota<\/strong> (1453\u20131485), koska Yorkin tunnuksena oli valkoinen ja Lancasterien punainen ruusu.<\/p>\n

Henry Richmond, joka otti kuninkaana nimen Henrik VII<\/strong> ja hallitsi 1485\u20131509 lopetti Ruusujen sodan ja \u201dyhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 molemmat sukuhaarat\u201d aloitti Tudor-suvun hallituskauden<\/strong>.<\/p>\n

H\u00e4nen poikansa Henrik VIII<\/strong> (1509\u20131547) k\u00e4ytti uskonpuhdistusta apunaan voidakseen erota espanjalaisesta puolisostaan, joka ei ollut synnytt\u00e4nyt poikaa. Samalla h\u00e4n pyrki irrottamaan Englannin paavinkirkon vaikutusvallasta. Henrik loi vahvan kansallisvaltion. H\u00e4nen eri vaimojensa synnytt\u00e4mien lasten v\u00e4linen kruununperimysj\u00e4rjestys johti siihen, ett\u00e4 ensin h\u00e4nen poikansa Edward VI<\/strong> (1547\u20131553) hallitsi. H\u00e4n oli uskonnoltaan selv\u00e4sti reformoitu kalvinisti. Edwardin kuoltua valtaan nousi Henrikin vanhin tyt\u00e4r, Maria I<\/strong> (1553\u20131558), joka espanjalaisen \u00e4itins\u00e4 puolesta oli katolinen. Maria I hallitusaikana katolinen puolue vahvisti asemaansa.<\/p>\n

Englannin kansallinen riippumattomuus tuntui vahvistuvan ja anglikaaninen kirkko vakiinnuttavan valtansa sen j\u00e4lkeen kun protestanttinen (anglikaaninen) ylimyst\u00f6 oli kukistanut Marian, jolle protestantit antoivat liikanimen Verinen, ja toinen Henrik VIII:n tyt\u00e4r, Elisabeth I<\/strong> (1558\u20131603) oli perinyt kruunun. Elisabeth joutui edelleen taistelemaan Espanjaa ja sen tukemaa katolista puoluetta vastaan. Skotlannin kuningattaren, ranskalaissyntyisen Maria Stuartin vangitseminen ja teloitus (1587) liittyi t\u00e4h\u00e4n konfliktiin. Englanti voitti Espanjan Voittamattoman Armandan eli laivaston vuonna 1588 ja valtasi lis\u00e4ksi Amerikasta merkitt\u00e4v\u00e4n osan. Virginian alue nimettiin \u201dneitsytkuningattaren\u201d mukaan.<\/p>\n

Huolimatta lukuisista ruhtinaskosijoista sek\u00e4 liehittelevist\u00e4 hovimiehist\u00e4 Elisabethill\u00e4 ei ollut perij\u00e4\u00e4. Sen vuoksi h\u00e4n joutui hieman ennen kuolemaansa siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n kruununsa Stuartien<\/strong> suvulle. Ensimm\u00e4inen suvun hallitsija oli Maria Stuartin poika James eli Jaakko I <\/strong>(1603\u20131625). Poikansa Charles eli Kaarle I:n <\/strong>(1625\u20131649) tavoin h\u00e4n suosi erityisesti katolilaisia. T\u00e4m\u00e4 merkitsi konfliktia kalvinistisen porvariston, puritaanien kanssa, josta oli tullut yh\u00e4 vaikutusvaltaisempi, ty\u00f6teli\u00e4\u00e4mpi ja vauraampi. Englanti julistettiin tasavallaksi vuonna 1642 ja kuningas mestattiin 1647: se merkitsi my\u00f6s kuoliniskua pitk\u00e4lle ja elinvoimaiselle teatteriperinteelle<\/strong>.<\/p>\n

Englannin renessanssiteatterin taustaa<\/h2>\n

Renessanssiteatteri nousi vahvasta keskiajan teatteriperinteest\u00e4, joka koostui sek\u00e4 kirkollisista ett\u00e4 kansanomaisista muodoista (katso luku\u00a02 Antiikin Rooma ja keskiajan teatteri<\/a>). Englannissa protestantismin ja katolisuuden vastakkaisuus aiheutti kiihke\u00e4n taistelun aatteista ja maailmankuvasta.<\/p>\n

Sen j\u00e4lkeen, kun Elisabeth I oli noussut valtaan vuonna 1558, uskonnolliset ja poliittiset aiheet kiellettiin teatterissa, sill\u00e4 kansan kiihottamista pel\u00e4ttiin. Sama tapahtui my\u00f6s muissa maissa, joissa uskonnolliset voimasuhteet olivat r\u00e4j\u00e4hdysherkki\u00e4. Sen seurauksena maallinen draama kehittyi. Esimerkiksi hoveissa n\u00e4ytelty muoto oli nimelt\u00e4\u00e4n interludes. <\/strong>Kaikista t\u00e4rkeimpi\u00e4 olivat maallisia aiheita sek\u00e4 my\u00f6s moraalisia ongelmia k\u00e4sittelev\u00e4t n\u00e4ytelm\u00e4t.<\/p>\n

Kauppiaat, keskusvallan vahvistuminen ja hovi mahdollistivat Lontoon nousemisen keskusvallaksi jo 1500-luvulla. Maareformien (\u201dpeltojen aitaaminen\u201d 1540) takia liikkeelle l\u00e4htenyt k\u00f6yh\u00e4list\u00f6 kasvatti entisest\u00e4\u00e4n kaupungin v\u00e4kilukua. Lontoosta muodostui suuri levoton keskus, jossa<\/strong> eri yhteiskuntaluokat eliv\u00e4t l\u00e4hell\u00e4 toisiaan ja yhteiskunnalliset j\u00e4nnitteet olivat suuria.<\/strong><\/p>\n

Koska Tudorin suvun oikeus kruunuun ei ollut kiistaton, sen vahvistamiseen vaadittiin tietynlaista historiankirjoitusta. Kuuluisin t\u00e4llainen teos oli Holinshedin kronikka<\/em> (1578)<\/strong>, jossa keskiajan feodaalisodat oli kuvattu. Shakespeare ja muut kirjailijat k\u00e4yttiv\u00e4t teosta kuningasn\u00e4ytelmiens\u00e4 p\u00e4\u00e4l\u00e4hteen\u00e4. Holinshedin kronikka<\/em> kuvasi edelt\u00e4v\u00e4t hallitsijat Tudorien n\u00e4k\u00f6kulmasta ep\u00e4miellytt\u00e4vin\u00e4. Tunnetuin ”v\u00e4\u00e4renn\u00f6s” oli Richard III:sta annettu kuva.<\/p>\n

Englannissa oli ollut vahva yliopistolaitos jo keskiajalla. Renessanssin humanismi antoi sille uutta nostetta erityisesti Elisabethin valtaannousun j\u00e4lkeen, sill\u00e4 yliopistoissa koulutettiin tulevaa virkamieskuntaa. Yliopistoissa oli vahva teatteriharrastuksen ja opiskelijoiden sek\u00e4 opettajien n\u00e4ytelm\u00e4nkirjoituksen perinne. Yleis\u00f6 koostui l\u00e4hinn\u00e4 yliopistopiireist\u00e4. Jokaisen aatelisnuorukaisten hovikoulutus sis\u00e4lsi puhetaidon, teatterin ja tanssin opintoja. Puhetaidon perusteoksena oli Quintilianuksen Retoriikka.<\/em><\/p>\n

”Maailmankuvan murroksen aika” viittaa tapaan, jolla keskiajan l\u00e4pi s\u00e4ilynyt kelttil\u00e4inen ja germaaninen uskomus- ja perinnemaailma sekoittui renessanssihumanismiin sek\u00e4 uuteen maapallo- ja ihmiskeskeiseen maailmankuvaan. Shakespearen n\u00e4ytelmiss\u00e4 esiintyi rinta rinnan monenlaisia k\u00e4sityksi\u00e4 kosmoksesta ja ihmisest\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Englannin renessanssiteatteria pidet\u00e4\u00e4n eurooppalaisen teatterin yhten\u00e4 kukoistusajoista, mit\u00e4 se on paitsi englanninkieliselle kulttuurille my\u00f6s koko l\u00e4nsimaisen teatterille. Eteemme levitt\u00e4ytyy kiihke\u00e4n toimelias maa, josta monet valtaryhmittym\u00e4t taistelivat kesken\u00e4\u00e4n ja jossa koko keskiaika oli t\u00e4ynn\u00e4 verisi\u00e4 sotia. Ensin k\u00e4ytiin vuosina 1339\u20131453 satavuotinen sota, jonka syyn\u00e4 oli Englannin kruunun omistukset Ranskassa. Sen j\u00e4lkeen sodat jatkuivat Plantagenet-kuningassuvun kahden haaran, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[10],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1242"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1242"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1242\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1684,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1242\/revisions\/1684"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1242"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1242"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1242"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}