{"id":1251,"date":"2016-08-03T12:05:23","date_gmt":"2016-08-03T09:05:23","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1251"},"modified":"2016-10-21T12:33:33","modified_gmt":"2016-10-21T09:33:33","slug":"2-8-maallisen-teatterin-laajentuminen-1400-1500","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/2-8-maallisen-teatterin-laajentuminen-1400-1500\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">2.8<\/div> Maallisen teatterin laajentuminen 1400\u20141500"},"content":{"rendered":"<h5>P\u00e4\u00e4kysymys on seuraava: miten varhain ja itsen\u00e4isesti maallinen n\u00e4ytelmist\u00f6 kehittyi?<\/h5>\n<p>Yhden n\u00e4kemyksen mukaan maallinen n\u00e4ytelmist\u00f6 oli uskonnollisen n\u00e4ytelmist\u00f6n varhainen ja rinnakkainen ilmi\u00f6. Toisen n\u00e4kemyksen mukaan ne lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t laajamuotoisesti vasta vuoden 1250 j\u00e4lkeen tai vasta Corpus Christi -juhlatradition yhteydess\u00e4 1300-luvulla.<\/p>\n<p>L\u00e4hdeaineisto ei tue kovinkaan vahvasti v\u00e4itett\u00e4, ett\u00e4 maallinen n\u00e4ytelm\u00e4 olisi ollut olemassa selv\u00e4sti ennen 1300-lukua. Toisaalta erottelu on vaikeaa, sill\u00e4 maallikoiden (ei papiston) esityksiss\u00e4 oli sama tarinapohja. Ne koostuivat kristillisist\u00e4 myyteist\u00e4, jotka yleis\u00f6 tunsi. Maallinen ja kirkollinen n\u00e4ytelm\u00e4 muistuttivat muutenkin toisiaan.<\/p>\n<p>Kirkollisessa n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 maalliset elementit, kuten arkitilanteet, komiikka ja aikalaishistorian kuvaukset lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t. Maallinen n\u00e4ytelm\u00e4 puolestaan pohjautui samoihin uskonkappaleisiin kuin kirkollinen. Muu ei olisi ollut edes mahdollista, sill\u00e4 sit\u00e4 olisi pidetty pyh\u00e4inh\u00e4v\u00e4istyksen\u00e4. Katolisen kirkon keskeisten kohtien kohdalla oli oltava varovainen.<\/p>\n<h2>Maallinen n\u00e4ytelm\u00e4<\/h2>\n<p>Arrasin kaupungista kotoisin oleva kirjuri ja my\u00f6hemmin diplomaatti, <strong>Adam de la Halle<\/strong> (1240\u20131285), on harvinainen ja kiinnostava tuttavuus maallisen n\u00e4ytelm\u00e4n yhteydess\u00e4.<\/p>\n<p><strong><em>Lehtimaja<\/em><\/strong>-n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 (<em>Le jeu de la Feuill\u00e9e<\/em>) vuodelta 1277 tekij\u00e4 yhdisti satiirisia juttuja ja burleskia komiikkaa Arrasin asukkaista kansantaruihin, kuten keijuihin ja yliluonnollisiin tapahtumiin. Teoksessa kolme p\u00e4\u00e4keijua, eli kolme vanhaa kelttil\u00e4ist\u00e4 jumalatarta, viettiv\u00e4t rituaalin mukaista pyh\u00e4\u00e4 ateriaa lehtimajassa. My\u00f6s tekij\u00e4 esiintyi itse omalla nimell\u00e4\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p><strong><em>Robinin ja Marionin<\/em> <em>n\u00e4ytelm\u00e4 <\/em><\/strong>(<em>Le jeu de Robin et Marion<\/em>) vuodelta 1283 on pastoraali, eli se sis\u00e4lsi ihenteellisia, kauniita ja tavallisesti paimenina toimivia maalaisia. Tarinassa ritari kosii paimentytt\u00f6\u00e4, jota t\u00e4m\u00e4n oma paimensulhanen vastustaa. Ritari per\u00e4\u00e4ntyy uhkaavaa konfliktia, mutta nuoresta parista tulee Toukokuun pari.<\/p>\n<h3>Farssi (farce)<\/h3>\n<p><strong><em>Poika ja sokea mies<\/em><\/strong>, joka on per\u00e4isin Flaamista noin vuodelta 1270, oli uskonnollisen spektaakkelin v\u00e4lin\u00e4yt\u00f6s, ja se on s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n sangen kyyninen. Nuori mies huijaa sokeaa miest\u00e4 ja lopulta ry\u00f6st\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n. Kieli on Flaamin murretta.<\/p>\n<p>Useimmat keskiajan farssit olivat samanlaisia: melko lyhyit\u00e4 ja runomittaisia. Niiden aiheina oli seksi ja ruumiinvammat. Henkil\u00f6it\u00e4 oli vain v\u00e4h\u00e4n, ja toiminta kehittyi nopeasti ja yksinkertaisesti. Farsseja voisi luonnehtia dramatisoiduiksi anekdooteiksi.<\/p>\n<p><strong><em>Ma\u00eetre Pathelin<\/em><\/strong> (<em><strong>Mestari Patelin<\/strong><\/em>) vuodelta 1460 on keskiajan tunnetuin farssi ja sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n mestariteoksena. Asianajaja Patelin huiputtaa kauppiaalta palan kangasta, mutta joutuu my\u00f6hemmin itse yksinkertaisen lammaspaimenen huiputtamaksi. Huijattu huijari on yhteiskunnan ep\u00e4rehellinen parempiosainen, jonka omat juonet k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vastaan. N\u00e4ytelm\u00e4 oli valtavan suosittu, ja vuoteen 1600 menness\u00e4 siit\u00e4 oli otettu 30 painosta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1251 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"551\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Mestari-Patelin-teeskeentelee-olevansa-kuolemaisillaan-1400-luvun-keskivaihe-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-455\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Mestari-Patelin-teeskeentelee-olevansa-kuolemaisillaan-1400-luvun-keskivaihe-kopio.jpg 551w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Mestari-Patelin-teeskeentelee-olevansa-kuolemaisillaan-1400-luvun-keskivaihe-kopio-138x200.jpg 138w\" sizes=\"(max-width: 551px) 100vw, 551px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-455'>\n\t\t\t\tMestari Patelin teeskeentelee olevansa kuolemaisillaan, 1400-luvun keskivaihe [Phyllis Hartnoll. A Concise History of the Theatre. London, 1968]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h3>Fastnachtspiel (laskiaisn\u00e4ytelm\u00e4)<\/h3>\n<p>Laskiaisn\u00e4ytelm\u00e4 kehittyi Saksassa omaksi komedialajikseen. Lajityypin kuuluisin edustaja oli n\u00fcrnbergil\u00e4inen suutari <strong>Hans Sachs<\/strong> (1494\u20131576), joka ohjasi ja kirjoitti kotikaupungissaan useita satoja n\u00e4ytelmi\u00e4. Niit\u00e4 esitettiin laskiaisiltana N\u00fcrnbergin tuomiokirkkoon rakennetulla lavalla. N\u00e4ytelmien s\u00e4vy oli opettavainen. Niiss\u00e4 ylistettiin kunnollisuutta, ahkeruutta ja kuuliaisuutta, vaikka komedioina niiss\u00e4 oli k\u00e4ytetty karkeita ja jopa k\u00f6mpel\u00f6it\u00e4 keinoja. Niit\u00e4 on kritisoitu hieman puisevina. Suutari Hans Sachs liittyy my\u00f6s mestarilaulun traditioon ja Richard Wagner ikuisti hahmon vuonna 1868 kantaesitetyss\u00e4 oopperassaan <em>N\u00fcrnbergin mestarilaulajat<\/em>, jonka p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Hans Sachs oli.<\/p>\n<h2>Antiikin harrastus oppineiden piiriss\u00e4<\/h2>\n<p>Saattaa olla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 antiikin j\u00e4lkeen ensimm\u00e4inen nimelt\u00e4 tunnettu n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija oli nainen. H\u00e4n oli vuosina 932\u20131000 el\u00e4nyt nunna ja abbedissa <strong>Hroswitha<\/strong> (Valkoruusu). H\u00e4n muokkasi Gandersheimin luostarissa kuusi Terentiuksen n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 kristilliseen asuun ja esitti niit\u00e4 luostarissa mahdollisesti marioneteilla. Vuonna 1501 n\u00e4ytelm\u00e4t julkaistiin ja ne levisiv\u00e4t laajalle.<\/p>\n<p>Keskiajan lukuisissa<strong> yliopistoissa harrastettiin runsaasti antiikin tekstien lukemista ja esitt\u00e4mist\u00e4<\/strong>. Esityksiss\u00e4 oli esilukija ja pantomiiminen esitys tai opiskelijat esittiv\u00e4t suoraan niit\u00e4. Se vaikutti my\u00f6s keskeisesti n\u00e4ytelm\u00e4harrastuksen laajenemiseen renessanssiaikana.<\/p>\n<p>My\u00f6h\u00e4iskeskiajalla kirkon valta heikkeni monien sis\u00e4isten konfliktien seurauksena. Mahtavuus ja ahneus heikensi sit\u00e4, samoin lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 oppineisuus, sek\u00e4 kirkon sis\u00e4ll\u00e4 toimineet monet toisinajattelijat, esimerkiksi k\u00f6yhyysliikkeet.<\/p>\n<p>Uskonpuhdistuksen vuosina 1500-luvun alkuvuosina uskonnolliset n\u00e4yt\u00f6kset muuttuivat ankaran hy\u00f6kk\u00e4\u00e4viksi vastapuolta vastaan, mik\u00e4 her\u00e4tti levottomuutta. Sen vuoksi kansallisvaltioita rakentavat hallitsijat joutuivat lopettamaan uskonnolliset n\u00e4yt\u00f6kset.<\/p>\n<p><strong>600 vuoden aikana (900\u20131500) oli tapahtunut voimakas kehitys koko katolisen kirkon vaikutusalueella. <\/strong>Vaikutus ulottui aina l\u00e4ntiseen Suomeen asti. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Tanskassa esitettiin mysteerin\u00e4ytelmi\u00e4, niin kuin my\u00f6s Riiassa vuonna 1204. Riiasta ei ollut pitk\u00e4 matka Turkuun. Koska Suomen keskiaikaiset piispat olivat opiskelleet Pariisissa ja it\u00e4merelliset yhteydet olivat vilkkaita, on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s Suomessa olisi ollut esityksi\u00e4, vaikka t\u00e4t\u00e4 ei voi vahvistaa luotettavasta l\u00e4hteest\u00e4. On mahdollista, ett\u00e4 Piispa Henrikin el\u00e4m\u00e4\u00e4, kuolemaa ja ihmetekoja kuvaavaa esityst\u00e4 olisi esitetty Nousiaisissa, pyhiinvaeltajien ohjelmaksi. Turussa n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 olisi ollut luontevaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Heikin markkinoiden yhteydess\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 tai kenties talvella, kun surma kerran tapahtui j\u00e4\u00e4ll\u00e4. Toinen keskiaikainen teksti, jossa on mukana n\u00e4ytelm\u00e4llisi\u00e4 elementtej\u00e4, oli maallinen mustasukkaisuusdraama <em>Elinan surma<\/em>.<\/p>\n<h2>Euroopan renessanssiteatterin juuret olivat n\u00e4kyvill\u00e4 jo vuoden 1500 aikoihin<\/h2>\n<ol>\n<li>Raamatullisista aiheista alettiin siirrty\u00e4 maallisiin aiheisiin yh\u00e4 selvemmin. Kansalliset ainekset alkoivat yhdisty\u00e4 antiikin aineistoon, joka mahdollisti kehityksen kohti renessanssin draamaa.<\/li>\n<li>Uskonnollisten aiheiden vuoksi kansainv\u00e4linen ja yhteinen pohja katosi. Omat kansalliset tyylit ja omat painotukset kehittyiv\u00e4t eri maissa.<\/li>\n<li>Kaupungit, ammattikunnat ja kauppiasluokka veti aktiivisen tukensa pois. Ero opettavan ja valistavan sek\u00e4 ansaitsemismieless\u00e4 tuotetun viihteen v\u00e4lill\u00e4 korostui. Koska kirkko ei miss\u00e4\u00e4n vaiheessa ollut peruuttanut kiroustaan ammattin\u00e4yttelij\u00f6ille, &#8221;harkinnanvaraista&#8221; lainsuojattomuutta alettiin j\u00e4lleen soveltaa.<\/li>\n<li>Teatteria ei en\u00e4\u00e4 mielletty koko yhteiskunnan yhteiseksi, paikallishallinnon ja kirkon tukemaksi yritykseksi, jossa olisi juhlittu el\u00e4m\u00e4n perustana olevaa maailmanselityst\u00e4. Sen seurauksena kaupalliset ja ammatilliset taidot kehittyiv\u00e4t teatteriryhmiss\u00e4, mik\u00e4 johti ammattiteattereiden syntyyn renessanssina. Niiden ensimm\u00e4isi\u00e4 mesenaatteja olivat ruhtinaat ja kuninkaat.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Kaikki tahot, jotka ovat ottaneet taiteen kent\u00e4n haltuunsa tai nousseet kulttuuriseen johtoasemaan ovat perustelleet valtansa ja k\u00e4sityksiens\u00e4 oikeutusta m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ll\u00e4 edelt\u00e4neen aikakauden negatiivisesti. Renessanssin aikana 1500-luvulla syntyi k\u00e4sitys pime\u00e4st\u00e4 keskiajasta. Romantiikan aikakausi puolestaan nosti esikuvaksi 1800-luvulla. Jatkumot ovat kuitenkin pohjimmiltaan paljon tasaisempia kuin k\u00e4\u00e4nnekohtia painottavat uudistajat ovat halunneet my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>P\u00e4\u00e4kysymys on seuraava: miten varhain ja itsen\u00e4isesti maallinen n\u00e4ytelmist\u00f6 kehittyi? Yhden n\u00e4kemyksen mukaan maallinen n\u00e4ytelmist\u00f6 oli uskonnollisen n\u00e4ytelmist\u00f6n varhainen ja rinnakkainen ilmi\u00f6. Toisen n\u00e4kemyksen mukaan ne lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t laajamuotoisesti vasta vuoden 1250 j\u00e4lkeen tai vasta Corpus Christi -juhlatradition yhteydess\u00e4 1300-luvulla. L\u00e4hdeaineisto ei tue kovinkaan vahvasti v\u00e4itett\u00e4, ett\u00e4 maallinen n\u00e4ytelm\u00e4 olisi ollut olemassa selv\u00e4sti ennen 1300-lukua. Toisaalta [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1251"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1251"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1251\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2335,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1251\/revisions\/2335"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1251"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1251"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1251"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}