{"id":1253,"date":"2016-08-03T12:06:32","date_gmt":"2016-08-03T09:06:32","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1253"},"modified":"2021-10-27T20:27:01","modified_gmt":"2021-10-27T17:27:01","slug":"2-7-karnevaali-ja-arjen-nurin-kaantaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/2-7-karnevaali-ja-arjen-nurin-kaantaminen\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">2.7<\/div> Karnevaali ja arjen nurin k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen"},"content":{"rendered":"<p>Olemme saapuneet kohtaan, joka on syyt\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 keskeisen\u00e4 inhimillist\u00e4 kulttuuria leimaavana piirteen\u00e4, nimitt\u00e4in <strong>karnevaaliin, karnevalistiseen nauruun ja arjen nurin k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen<\/strong>. T\u00e4ll\u00e4 kaikella on ollut keskeinen merkitys jo antiikissa sek\u00e4 sit\u00e4 ennen. Aihetta on sivuttu aiemmin teatterin ja esitysmuotojen alkuper\u00e4n kohdalla sek\u00e4 Dionysos-juhlien yhteydess\u00e4.<\/p>\n<p><strong><em>Karnevaali<\/em> viittaa hedelm\u00e4llisyysjuhlaan (Dionysiadit, Saturnalia, Juletiden)<\/strong>. Tulkintoja sanan alkuper\u00e4st\u00e4 on useita; esimerkiksi carnem vale (hyv\u00e4stit lihalle), carnem levare (lihan nostaminen), carnem laxare (lihan poistaminen) tai carrus navalis (laivavaunut). Saturnusta juhlittiin Rooman talvijuhlana, sill\u00e4 siihen liittyi talvip\u00e4iv\u00e4n seisaus, eli Voittamattoman Auringon juhla (Sol Invictus). Germaanisten kielten sana jul (joulu) on sanan hjul johdannainen, joka tarkoittaa py\u00f6r\u00e4\u00e4 ja auringon kehr\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Karnevaaliaika vaihteli marraskuun ja maaliskuun v\u00e4lill\u00e4. Siin\u00e4 monipuolinen juhlaperinne keskittyi maatalouselinkeinon mukaisesti talveen sek\u00e4 vuoden ty\u00f6rupeaman p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Karnevaalia on vietetty my\u00f6s samaan aikaan, kun luonto lakastui: demonien ja maahisten kanssa oli tarpeen selvitt\u00e4\u00e4 v\u00e4lit. Karnevaalin kuningas, eli <strong>hullujen kuningas, v\u00e4\u00e4r\u00e4 kuningas, lapsikuningas ja k\u00f6yhien kuningas<\/strong> hallitsi aikansa. H\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi maailman nurin, jolloin juhlittiin, mutta lopulta h\u00e4n kuoli Karnevaalin ja paaston taistelun seurauksena. Sen j\u00e4lkeen normaali j\u00e4rjestys palasi.<\/p>\n<p>Tunnettuja narrihahmoja olivat esimerkiksi Hans Wurst (Hans Makkara), Pickelherring (Suolasilli), Harlekiini ja Pulcinella jne. Heid\u00e4n juurensa olivat karnevalistisessa naurussa sek\u00e4 maailman yl\u00f6salaisin k\u00e4\u00e4nt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>Kirjallisuustieteilij\u00e4 Mihail Bahtinin 1930-luvulla esitt\u00e4m\u00e4n teorian mukaan karnevaalinauru olisi kuulunut renessanssikirjailijoiden, kuten Rabelaisin, Cervantesin ja Shakespearen tyyliin. Historiantutkimuksen kannalta Bahtinin teoria on osin ongelmallinen, mutta siit\u00e4 huolimatta siit\u00e4 tuli yksi 1900-luvun t\u00e4rkeimmist\u00e4 kulttuuriteorioista. Karnevaalin filosofinen tai el\u00e4myksellinen puoli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 seuraavia piirteit\u00e4.<\/p>\n<ul>\n<li><em>Nurinp\u00e4in k\u00e4\u00e4nnetty maailma<\/em>.<\/li>\n<li><em>Suuri nauru<\/em>, eli eettinen nauru syntyy, kun nauraja ja h\u00e4nen kanssanaurajansa n\u00e4kev\u00e4t ilmi\u00f6t muutoksen alaisina, muutettavina, toistuvina, uudelleen palaavina ja uusiutuvina.<\/li>\n<li><em>Virallinen ja karnevalisoitu kulttuuri<\/em> asettuvat vastakkain.<\/li>\n<li><em>Syv\u00e4tason el\u00e4mys<\/em> (paluu kultaiseen aikakauteen eli myyttiseen alkuaikaan).<\/li>\n<li>Karnevaalin aikana yhteis\u00f6n normaalit rajat rikotaan, jolloin pyh\u00e4 muuttuu arkiseksi.<\/li>\n<li>Maan aukot rinnastuvat ihmisruumiin aukkoihin. Luonnon uusintavaa voimaa juhlitaan.<\/li>\n<li>Ruumiillisuus korvaa henkisyyden.<\/li>\n<li>Kollektiivinen korvaa yksil\u00f6llisen.<\/li>\n<li>Puhdistava rituaalimaisuus<\/li>\n<\/ul>\n<p>Karnevaaliteorian kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 kirjoituksia ovat Bahtinin my\u00f6s suomennettu teos <i>F<\/i><em>ran\u00e7ois Rabelais: Keskiajan ja renessanssin nauru <\/em>(1995)<em>. <\/em>Toinen aiheeseen liittyv\u00e4 teos on Alhon <em>Hulluuden puolustus ja muita kirjoituksia naurun historiasta <\/em>(1988).<\/p>\n<p>Karnevaalin viett\u00e4mist\u00e4 on luonnollisesti yritetty hillit\u00e4 ja est\u00e4\u00e4. Koska se on osoittautunut mahdottomaksi, sen viettoa on pyritty sopivasti ohjailemaan. Karnevaali on voinut olla my\u00f6s jyrkk\u00e4 yhteiskunnallisia ristiriitoja ja j\u00e4nnitteit\u00e4 patoava tai niit\u00e4 purkava vaihe. T\u00e4st\u00e4 mainittakoon esimerkkin\u00e4 Le Roy Ladurien kirja <em>Karnevaalit <\/em>(1990), jossa h\u00e4n kuvasi 1579\u20131580 ranskalaisen pikkukaupungin yhteis\u00f6\u00e4; sen kesken\u00e4\u00e4n kilpailevia ja taistelevia karnevaaliryhmittymi\u00e4 ja selv\u00e4\u00e4 paikallishallinnon pyrkimyst\u00e4 kaapata valta. Karnevaali oli osa yhteiskuntaluokkien keskin\u00e4ist\u00e4 kamppailua.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1253 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"484\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Narrinhattuisia-esiintyjia-n-1340-flaamilainen-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2408\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Narrinhattuisia-esiintyjia-n-1340-flaamilainen-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Narrinhattuisia-esiintyjia-n-1340-flaamilainen-kopio-800x352.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Narrinhattuisia-esiintyjia-n-1340-flaamilainen-kopio-200x88.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Narrinhattuisia-esiintyjia-n-1340-flaamilainen-kopio-768x338.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2408'>\n\t\t\t\tNarrinhattuisia esiintyji\u00e4, flaamilainen miniatyyri, n. 1340 [Ronald Harwood: All the World\u2019s a stage. 1984]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Karnevalistisia elementtej\u00e4 esiintyi l\u00e4hes kaikissa pakanallisista juhlatavoista juontuvista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, joita Eurooppa oli t\u00e4ynn\u00e4. Ne eliv\u00e4t yhdess\u00e4 kristillisten tapojen kanssa tai ne sopeutuivat yhteen.<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Schembartlaufer<\/strong> viittaa saksalaiseen pakanallista perua olevaan naamiojoukkoon. \u201dVillimiehet\u201d tulevat kaupunkiin, josta h\u00e4net jahdataan ulos.<\/li>\n<li><strong>Narrien juhlassa (festa follorum) <\/strong>joku nuoremmista ihmisist\u00e4 valittiin narripiispaksi. Narrien juhla kiellettiin Ranskassa 1212.<\/li>\n<li><strong>Aasijuhla (asinaria festa)<\/strong> oli alemman papiston juhla. Siin\u00e4 aasi oli piispana, jonka johdolla messu lauletaan. On ehdotettu, ett\u00e4 tapa olisi saanut alkunsa siit\u00e4, ett\u00e4 aasi oli t\u00e4ytynyt tuoda kirkkotilaan sis\u00e4\u00e4n n\u00e4ytelmi\u00e4 varten (Joosefin ja Marian pako Egyptiin tai Jeesuksen ratsastus Jerusalemiin).<\/li>\n<li><strong>Soci\u00e9t\u00e9s Joyeuses<\/strong> eli nuorten miesten seurueet. He j\u00e4rjestiv\u00e4t narrikulkueita ja juhlia ymp\u00e4ri vuoden.<\/li>\n<li><strong>Charivari<\/strong>-traditiossa soittajat ja pilkkalaulajat kiersiv\u00e4t el\u00e4imiksi naamioituneina kaupungin kadulla ovelta toiselle h\u00e4iriten kaikkia niit\u00e4, joita vastaan heill\u00e4 oli hampaankolossa.<\/li>\n<\/ul>\n<h2>Vuotuinen juhlatraditio el\u00e4m\u00e4ntavan osana<\/h2>\n<p>Kristinuskon levi\u00e4minen merkitsi my\u00f6s pakanallisten kulttien &#8221;haltuunottoa&#8221;. Silloin vanhat juhlat sovitettiin kirkollisiksi juhlap\u00e4iviksi, kulttipaikat muutettiin kirkoiksi ja kulttimenot v\u00e4hitellen jalostettiin katolisen liturgian osaksi. T\u00e4ll\u00e4 lailla on toimittu aina, kun uutta uskontoa tai 1900-luvulla radikaalia poliittista ideologiaa on pyritty kylv\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6n keskuuteen. Suomen kirkotkin sijaitsevat muinaisilla uhripaikoilla.<\/p>\n<p>Euroopan vanhoilla heimoilla kelteill\u00e4, germaaneilla ja viikingeill\u00e4 oli omat kev\u00e4t-, kes\u00e4- syksy- ja talvijuhlansa. Niihin kuului miekkatansseja, voimainmittel\u00f6it\u00e4, karhu- ja kukkotappeluita. Kokot, juhannussalot ja muut meille tutut elementit kuuluivat vuotuisiin juhliin.<\/p>\n<p>Samaa voi sanoa <strong>taivaan ja maan symbolisesta avioliitosta (fertiliteetti)<\/strong>. Sit\u00e4 juhlittiin yleisill\u00e4 juomingeilla, niin kuin Suomessa &#8221;Ukon vakat&#8221; yhteydess\u00e4 tai juhlistamalla symbolisesti nuoren parin h\u00e4it\u00e4. Niiss\u00e4 valittiin Toukokuun kuningas tai Toukokuun pari. Englannissa vietettiin <strong>Robin ja Marion<\/strong> -juhlista, jonka traditio liittyi <strong>Robin Hood<\/strong> -taruun: vihre\u00e4 mies symboloi kes\u00e4\u00e4, ja h\u00e4nen vastustajansa talvea.<\/p>\n<p>Germaanisilla kansoilla oli rikas eeppinen runoperinne. Koska laulajat kannattelivat aluksi pakanatraditiota, he ajautuivat ristiriitaan kristinuskon kanssa ennen kuin lauluihin siirtyi kristillisi\u00e4 elementtej\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Sankarilaulut, \u201dchanson de gestes\u201d, <\/strong>kuvasivat Kuningas Arthurin ja h\u00e4nen ritariensa urot\u00f6it\u00e4 kuten Graalin maljan etsint\u00e4\u00e4. My\u00f6hemmin esimerkiksi sankarilaulut Kaarle Suuren taisteluista ja muhamettilaisten voittamisesta liitettiin osaksi nationalistista projektia. T\u00e4m\u00e4 tapahtui osittain jo renessanssiaikana, mutta j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti 1800-luvulla.<\/p>\n<h3>Ritarilinnojen kukoistuskausi (1200\u20141400)<\/h3>\n<p>Linnoista tuli jongl\u00f6\u00f6rien, ilveilij\u00f6iden, narrien, n\u00e4yttelij\u00e4ryhmien ja tanssijoiden toiminnan kiintopiste.<\/p>\n<p><strong>Trubaduurit<\/strong> (les trouv\u00e8res), 1100\u20131200-luvun Etel\u00e4-Ranskassa, olivat nuoria aatelismiehi\u00e4, jotka kiersiv\u00e4t linnasta toiseen. Heid\u00e4n my\u00f6t\u00e4\u00e4n lyyrinen rakkausk\u00e4sitys syntyi runouteen.<\/p>\n<p>\u201dRitarihyveist\u00e4\u201d ja heid\u00e4n teoistaan kertovista ensimm\u00e4isist\u00e4 romaaneista, &#8221;kertovat runoelmat&#8221;, tuli hyvin suosittuja. Aatelisto on mahdollisesti n\u00e4ytellyt linnoissa ritariromaaneja omin voimin. My\u00f6h\u00e4iskeskiajan loisteliaat turnajaiset olivat ilo silm\u00e4lle ja t\u00e4ynn\u00e4 j\u00e4nnityst\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Teatterin kannalta interludit, joita n\u00e4yteltiin juhla-aterioiden v\u00e4liajoilla, olivat t\u00e4rkeit\u00e4. Koska niist\u00e4 voitiin maksaa palkkaa, esitt\u00e4minen ammattimaistui. Ensimm\u00e4iset ammattilaisseurueet kantoivat turvanaan ja statuksenaan ruhtinaiden nimi\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p>Englannissa <strong>Minstrel<\/strong>-seurueet hallitsivat kaikkia esitt\u00e4misen lajeja. Euroopan teill\u00e4 vaelsi ilveilij\u00f6it\u00e4 ja narreja, jotka tunnetaan slaavilaisella alueella nimelt\u00e4 <strong>skomorohi<\/strong>.<\/p>\n<p>Saksassa 1200-luvulla <strong>Minne-laulajat<\/strong> vastasivat trubaduureja. Minne-sana tarkoittaa rakkautta ja sielua\/mielt\u00e4. My\u00f6hemmin Saksan kaupungeissa syntyi kunnianhimoinen taideharrastus: k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ispiirien <strong><em>mestarilaulu<\/em><\/strong> alkoi ilmesty\u00e4 1300-luvulla.<\/p>\n<p>Julkiset teloitukset ja muut h\u00e4pe\u00e4rangaistukset tai kerettil\u00e4isten kidutukset her\u00e4ttiv\u00e4t kauhua ja pelkoa. Sen lis\u00e4ksi ne t\u00e4yttiv\u00e4t samalla spektaakkelien tai j\u00e4nnistysn\u00e4ytelmien merkityksi\u00e4. My\u00f6s kiert\u00e4v\u00e4t esiintyj\u00e4t, erilaiset <strong>leikarit <\/strong>ja <strong>histriones <\/strong> eli n\u00e4yttelij\u00e4t saattoivat joutua karkoitetuiksi ja rangaistuiksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olemme saapuneet kohtaan, joka on syyt\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 keskeisen\u00e4 inhimillist\u00e4 kulttuuria leimaavana piirteen\u00e4, nimitt\u00e4in karnevaaliin, karnevalistiseen nauruun ja arjen nurin k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen. T\u00e4ll\u00e4 kaikella on ollut keskeinen merkitys jo antiikissa sek\u00e4 sit\u00e4 ennen. Aihetta on sivuttu aiemmin teatterin ja esitysmuotojen alkuper\u00e4n kohdalla sek\u00e4 Dionysos-juhlien yhteydess\u00e4. Karnevaali viittaa hedelm\u00e4llisyysjuhlaan (Dionysiadit, Saturnalia, Juletiden). Tulkintoja sanan alkuper\u00e4st\u00e4 on useita; esimerkiksi [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1253"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1253"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1253\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2410,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1253\/revisions\/2410"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1253"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1253"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1253"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}