{"id":1255,"date":"2016-08-03T12:08:04","date_gmt":"2016-08-03T09:08:04","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1255"},"modified":"2021-10-27T20:24:12","modified_gmt":"2021-10-27T17:24:12","slug":"2-6-kaupunkien-suuret-naytannot-1350","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/2-6-kaupunkien-suuret-naytannot-1350\/","title":{"rendered":"
2.6<\/div> Kaupunkien suuret n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t 1350\u2014"},"content":{"rendered":"

Seuraavat aikamerkit rajaavat ja selitt\u00e4v\u00e4t teatterikulttuurissa tapahtuneita muutoksia.<\/p>\n

Pyhiinvaellukset olivat osa keskiajan el\u00e4m\u00e4ntapaa: edes kerran el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kunnon kristityn piti k\u00e4yd\u00e4 jollakin pyh\u00e4ll\u00e4 paikalla. Pyh\u00e4n maan matkailu vaikeutui sen j\u00e4lkeen, kun sinne asettuneet seltsukit estiv\u00e4t p\u00e4\u00e4syn pyh\u00e4lle haudalle. Euroopan feodaaliaatelisto l\u00e4hti vapauttamaan sit\u00e4 maalaamalla uskottomista vahvan viholliskuvan ja syyllistym\u00e4ll\u00e4 suuriin v\u00e4kivaltaisuuksiin.<\/p>\n

1100\u20131230 oli ristiretkien aika<\/strong>. Vaikka aatelisto lopulta h\u00e4visi, kauppatiet ja muut yhteydet V\u00e4limeren pohjalle avautuivat. 1200-luvulla feodaaliaateliston asema heikkeni v\u00e4hitellen, kun taas kuningasvalta, joka sai tukea vaurastuvilta kaupungeilta, k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isilt\u00e4 ja porvaristolta vahvistui. Kuningasvalta lainasi heilt\u00e4 rahaa ja my\u00f6nsi vastineeksi verohelpotuksia ja kauppaoikeuksia. Vaurastuvat kaupungit mahdollistivat Euroopan syd\u00e4nkeskiajan kulttuurin kehityksen.<\/p>\n

Saksalaisen keisarin ja Rooman paavin v\u00e4linen skisma siit\u00e4, kummalla oli korkeampi valta nimitt\u00e4\u00e4 piispoja johti pitkiin sotiin ja kiistoihin paavien ja keisarien v\u00e4lill\u00e4 1000-luvulta 1200-luvulle asti. Alun vahvistumisen j\u00e4lkeen kirkon arvovalta alkoi heiket\u00e4. R\u00f6yhke\u00e4n ja absoluuttista valtaa korostaneen paavi Bonifacius VIII:n (1294\u20131303) seuraajat olivat heikkoja ja loputtoman diplomatian v\u00e4likappaleita. Ranskan kuningas vangitsi paavin Avignoniin 1300-luvulla useiksi vuosikymmeniksi, jolloin h\u00e4nelle valittiin vastapaavi. Pahimmillaan yht\u00e4aikaa kolme eri paavia hallitsi samaan aikaan.<\/p>\n

Kirkon sis\u00e4ll\u00e4 oli useita protestiliikkeit\u00e4, kerettil\u00e4isiksi tuomittuja ryhmi\u00e4, joilla oli merkityst\u00e4 kirkko- ja kansallisuuspolitiikkaan. T\u00e4llaisia olivat esimerkiksi kataarit eli albigenssit Etel\u00e4-Ranskassa, Peter Waldonin seuraajat waldenssit, ja B\u00f6\u00f6miss\u00e4 Jan Hussin seuraajat eli hussilaiset.<\/p>\n

My\u00f6s kirkon varakkuutta alettiin arvostella. Kerj\u00e4l\u00e4ismunkistot ja monet muut liikkeet vaativat kirkkoa ottamaan oppia Kristuksen askeettisuudesta omassa toiminnassaan. Kerj\u00e4l\u00e4ismunkistoja olivat fransiskaanit, eli \u201dharmaat veljet\u201d (1209\u2013), jonka perustaja oli Fransiscus Assisilainen sek\u00e4 dominikaanit (P. Dominicus) \u201dmustat veljet\u201d (1215\u2013). Munkeista tuli kiert\u00e4vi\u00e4 saarnaajia ja sielunhoitajia. Vapaaehtoinen rippi kiert\u00e4ville kirkonmiehille vakiintui, ja se kevensi yksil\u00f6n omantunnontaakkaa. Fransiskaanit omistautuivat laupeudenty\u00f6lle: \u201drikas on paljon l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kadotusta kuin k\u00f6yh\u00e4!\u201d<\/p>\n

Dominikaanit keskittyiv\u00e4t opilliseen vartiointiin, joista mainittakoon Albertus Magnus ja Thomas Aquinias (Tuomas Akvinolainen, Summa Theologica <\/em>1273). Yliopistoissa ja kouluissa dominikaanit suhtautuivat n\u00e4ytelm\u00e4esityksiin yleens\u00e4 positiivisesti, kunhan ne olivat opetuksen ja hartaudenharjoituksen v\u00e4lineit\u00e4. My\u00f6s fransiskaanit hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6hemmin n\u00e4ytelmi\u00e4 opetuksessa Meksikossa ja Etel\u00e4-Amerikassa. Hyv\u00e4t saarnat ja vertauskuvat olivat n\u00e4ytelmien materiaalia.<\/p>\n

Vuosien 1348\u20131350 valtava ruttoepidemia, musta surma, tappoi noin 25\u201350 prosenttia L\u00e4nsi-Euroopan v\u00e4est\u00f6st\u00e4. On sanottu, ett\u00e4 \u201dmusta surma toi kaikkialle kuoleman kauhistuttavan l\u00e4sn\u00e4olon\u201d. Kuolemantanssi <\/strong>viittasi (1.) ruttokuumeen aiheuttamaan transsitilaan sek\u00e4 (2.) kuvataiteen aiheeseen tanssista, jossa kuolema korjasi omakseen jokaisen s\u00e4\u00e4tyyn katsomatta aina keisarista ja paavista alkaen. Sit\u00e4 on tanssittu tai esitetty hautausmailla.<\/p>\n

1300-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen seurasi j\u00e4lleenrakennus ja varallisuuden uusjako; ammattimiesten palkat nousivat ja killat vahvistuiva. T\u00e4m\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4 edellytys suurten n\u00e4ytelm\u00e4sarjojen eli syklien esityksille.<\/p>\n

Corpus Christi -juhlan n\u00e4ytelm\u00e4sarjat eli syklit<\/h2>\n

Kirkko oli s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt \u201diloisen\u201d uskonnollisen ja yhteis\u00f6llisen juhlan, jota voitaisiin viett\u00e4\u00e4 ulkona ja joka yhdist\u00e4isi kaikkia s\u00e4\u00e4tyj\u00e4. Corpus Christi<\/strong> -juhlaa (Pyh\u00e4n ruumiin juhla) alettiin viett\u00e4\u00e4 kes\u00e4kuun alussa, tarkemmin: helluntaita seuraavan kolminaisuudenp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeisen\u00e4 torstaina. Juhlan tarkoitus oli julistaa ilosanomaa Kristuksen armolahjasta. Juhlaa oli ehdotettu jo vuodeksi 1264, mutta sit\u00e4 alettiin viett\u00e4\u00e4 vasta 1311. Siit\u00e4 kehittyi merkitt\u00e4vin kirkollisten n\u00e4ytelmien esitysajankohta. P\u00e4\u00e4ohjelmaksi valittiin pitk\u00e4t spektaakkelit pelastushistoriasta<\/strong>. Niiss\u00e4 kuvattiin pelastustarinaa, jossa ihmiskunta sai Kristuksen kautta sielunsa takaisin, jonka se oli kadottanut maailman luomisessa ja syntiinlankeemuksessa.<\/p>\n

Kaupunkien k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iskillat ja ammattikunnat alkoivat huolehtia esitysten j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. N\u00e4ytelm\u00e4sarjat eli syklit, joita esitettiin varsinkin Englannissa, sis\u00e4lsiv\u00e4t kymmeni\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4. Mustan surman (1350) j\u00e4lkeisilt\u00e4 vuosikymmenilt\u00e4 niit\u00e4 tunnetaan paljon.<\/p>\n

Kaupungit ja niiden killat huolehtivat esitysten j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. Ne pystyttiv\u00e4t suuret rakennelmat ja palkkasivat ammattimaiset ohjaajat ja tehostemestarit. Kyse oli kerran vuodessa tai muutaman vuoden v\u00e4lein toistuvista suurista tapahtumista. Espanjassa niiden nimen\u00e4 oli autos sacramentales<\/strong> (pyh\u00e4t n\u00e4ytelm\u00e4t), Englannissa cycles, pageantries<\/strong> (sarjat, vaunun\u00e4ytelm\u00e4t).<\/p>\n

Se miten laajoja n\u00e4ytelm\u00e4sarjat olivat ennen Corpus Christi -juhlan aloittamista on vaikea osoittaa. Ei ole tietoa, oliko suurimuotoinen teatteritoiminta syntynyt jo ennen juhlia vai vasta juhlien ansiosta. Joka tapauksessa juhlat edesauttoivat n\u00e4ytelm\u00e4sarjojen synty\u00e4 ratkaisevasti. Sen j\u00e4lkeen, kun suuret spektaakkelit (cyclus, zyklus) <\/strong>olivat vallanneet kaupunkien torit, ne muuttuivat paikallisiksi suurjuhliksi<\/strong>, joihin koko kaupunki osallistui. Ne esitettiin jokaisen seudun omalla kielell\u00e4, ja osittain paikallisten kirjoittajien ja ohjaajien avulla. Aihepiiri koostui katolisen kirkon pyhimystarustosta, mutta niihin liitettiin usein my\u00f6s aiheita porvariston omasta el\u00e4m\u00e4npiirist\u00e4.<\/p>\n

Juhlatilaisuuksiin saattoi usein liitty\u00e4 monenlaista n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kulkueissa<\/em> oli lavastettuja vaunuja<\/em>, joissa esitettiin pyhi\u00e4 paikkoja ja tapahtumia tai kuuluisten henkil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4nvaiheita.<\/p>\n

Tableaux vivants<\/em> eli el\u00e4v\u00e4t kuvataulut<\/em> esittiv\u00e4t kohtauksia ihmiskunnan pelastushistoriasta tai my\u00f6s uudemmasta historiasta. Niiss\u00e4 aikuiset tai lapset esittiv\u00e4t staattisia kuvia.<\/p>\n

Miimisiss\u00e4 kuvaelmissa<\/em> hahmot ”kuvittivat” tapahtumia elekielell\u00e4.<\/p>\n

Puhutuissa kuvaelmissa<\/em> hahmot lausuivat runoelmaa tai muuta teksti\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4ytelm\u00e4sarjat<\/em> olivat kehittyneimmill\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n\/viikon tai useampien p\u00e4ivien\/viikkojen mittaisia sarjoja, joissa erilaiset aktiviteetit yhdistyiv\u00e4t.<\/p>\n\n\t\t