{"id":1257,"date":"2016-08-03T12:09:15","date_gmt":"2016-08-03T09:09:15","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1257"},"modified":"2016-08-15T17:23:13","modified_gmt":"2016-08-15T14:23:13","slug":"2-5-uskonnollinen-draama-laajenee-1200-1350","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/2-5-uskonnollinen-draama-laajenee-1200-1350\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">2.5<\/div> Uskonnollinen draama laajenee 1200\u20141350"},"content":{"rendered":"<p>Kun l\u00e4hestymme keskiaikaisen teatterin ominaisluonnetta, meid\u00e4n on ensiksi ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 keskiaikaista mentaliteettia ja maailmankatsomusta. Keskiaikaisen mentaliteetin ja teatterin keskeinen piirre oli kokemuksen v\u00e4litt\u00f6myys. Jokainen meist\u00e4 on k\u00e4ynyt keskiaikaisen kirkon sis\u00e4ll\u00e4 ja huomannut sein\u00e4maalaukset, joihin on maalattu Raamatun tapahtumia esitt\u00e4vi\u00e4 kuvia. Ne ovat usein dramaattisia ja raflaavia. Niiden on t\u00e4ytynyt her\u00e4tt\u00e4\u00e4 pelkoa ja kauhua lukutaidottomassa \u201drahvaassa\u201d. Samaa voi sanoa keskiajan eri esitysmuodoista: ruttokulkueet ja pyhiinvaeltajien kulkueet tai Jeesuksen el\u00e4m\u00e4\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t n\u00e4ytelm\u00e4t koettiin niin suoran v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, ett\u00e4 se on nyky\u00e4\u00e4n mahdollista kenties vain lapsen mieless\u00e4. Seuraavat dokumentoidut esimerkit kirkon kirjoissa\/kronikoissa havainnollistavat t\u00e4llaista kuvallisuuden voimaa.<\/p>\n<p>1) On olemassa paljonpuhuva dokumentti er\u00e4\u00e4st\u00e4 yl\u00f6snousemusn\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 englantilaisen kirkon takapihalla vuonna 1220. Dokumentissa kerrotaan, kuinka poikakatsoja loukkaantui vakavasti sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4n oli yritt\u00e4nyt kiivet\u00e4 kirkon katolle saadakseen paremman n\u00e4kyvyyden esitykseen.<\/p>\n<p>2) Ryhm\u00e4 saksaa puhuvia l\u00e4hetyssaarnaajia j\u00e4rjesti vuonna 1225 esityksen keskell\u00e4 Riian toria. Esityksess\u00e4 opetettiin kristinuskon perusteita. Vaikka esitys oli huolellisesti valmisteltu, ja erityinen henkil\u00f6 oli valittu kommentoimaan Raamatun tapahtumia kansalle, esitys keskeytyi sekasortoisesti. \u201dPakanakatsojat\u201d juoksivat pakoon kohtauksessa, jossa Gideonin sotilaat taistelevat filistiinil\u00e4isi\u00e4 vastaan. He pelk\u00e4siv\u00e4t tosissaan, ett\u00e4 heid\u00e4t aiotaan tappaa.<\/p>\n<p>(My\u00f6h\u00e4is)keskiaikaisten kaupunki-ihmisten el\u00e4m\u00e4 oli kokonaisuudessaan paljon teatraalisempaa kuin nyky\u00e4\u00e4n. Kuuluisa kulttuurihistorioitsija Johan Huizinga kuvasi teoksessaan <em>Keskiajan syksy<\/em> (1919, suom.) kuinka tapahtumilla oli paljon selv\u00e4piirteisemm\u00e4t ulkoiset muodot kuin nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<blockquote><p>Jokaista tapahtumaa, jokaista tekoa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt ja ilmeikk\u00e4\u00e4t muodot. \/&#8211;\/ Mutta pienempi\u00e4kin sattumia, matkaa, ty\u00f6t\u00e4, vierailua, my\u00f6t\u00e4iliv\u00e4t tuhannet siunaukset, seremoniat, lauselmat ja seurustelumuodot.<\/p>\n<p>Kaikissa el\u00e4m\u00e4n asioissa oli jotain komeilevan ja s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n julkista s\u00e4vy\u00e4. Spitaaliset p\u00e4ristiv\u00e4t r\u00e4ikk\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja j\u00e4rjestiv\u00e4t kulkueita, kerj\u00e4l\u00e4iset vaikeroivat kirkoissa ja n\u00e4ytteliv\u00e4t siell\u00e4 rujouttansa.<\/p><\/blockquote>\n<p>Uskonnollisen draaman synnyst\u00e4 on ollut perusteltua kirjoittaa n\u00e4in laajasti, sill\u00e4 sen merkitys ja kehityskaari on rinnastettavissa kreikkalaisen teatterin syntyyn. Eurooppalaisesta teatterista on sanottu, ett\u00e4 se on syntynyt kaksi kertaa uskonnollisesta kultista, johon on liitetty musiikkia, laulua ja myyttisi\u00e4 tapahtumia j\u00e4ljittelev\u00e4\u00e4 toimintaa. Molemmat eriytyiv\u00e4t rinnakkain my\u00f6s karnevaalin ja hedelm\u00e4llisyyskultin kanssa.<\/p>\n<p>Keskiajan eurooppalaisille Kaanaan maan tapahtumilla, Galilean paikoilla ja Jeesuksen, apostolien, kirkkoisien ja marttyyrien tarinoilla oli samanlainen merkitys kuin jumaltaruilla kreikkalaisille. Ne olivat tajunnan maantiedett\u00e4 ja tiivistiv\u00e4t inhimillisen kokemuksen ytimen, el\u00e4m\u00e4nkokemuksen ja suuntaviitan.<\/p>\n<h2>S\u00e4ilyneit\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4tekstej\u00e4 n. 1150\u20131300<\/h2>\n<p>Seuraavien tekstien aiheista huomaamme, mitk\u00e4 Vanhan ja Uuden testamentin tarinoista ovat kiihdytt\u00e4neet mielikuvitusta ja mahdollistaneet tehokkaiden draamallisten tilanteiden sommittelun. Vanhan testamentin aiheet n\u00e4htiin Uuden testamentin tapahtumien kautta; niiden ennakointeina tai analogioina. Vaikka esimerkiksi Aatami ja Eeva lankesivat, Jumalan suuri pelastussuunnitelma lopulta toteutui Jeesuksen ja kristillisen kirkon kautta.<\/p>\n<p>Espanjasta tunnetaan <strong><em>Kolmen kuninkaan n\u00e4ytelm\u00e4<\/em><\/strong> <em>(Auto de los Reyes Magos)<\/em>. Normandiasta, Pohjois-Ranskasta tiedet\u00e4\u00e4n <strong><em>Pyh\u00e4 Yl\u00f6snousemus<\/em><\/strong> <em>(Sainte Resurrection)<\/em>, jonka tapahtumat kattoivat ajan Jeesuksen hautauksesta taivaaseenastumiseen. Teksti koostui lyhyest\u00e4 nelis\u00e4keisest\u00e4 runomitasta, mutta mukana oli my\u00f6s ohjeita siirtymisist\u00e4 eri esityspaikkoihin. Henkil\u00f6iden kielenk\u00e4ytt\u00f6 oli kuitenkin yhdenmukaista, eik\u00e4 eri henkil\u00f6hahmoja ollut karakterisoitu puheen kautta. My\u00f6s <strong><em>N\u00e4ytelm\u00e4 Aatamista<\/em><\/strong> <em>(Myst\u00e8re d\u2019Adam tai Le Jeu d\u2019Adam) <\/em>on per\u00e4isin Normandiasta. Siin\u00e4 on kolme osaa: (1.) Syntiinlankeemus, (2.) Kain ja Abel sek\u00e4 (3.) profeettojen kulkue. Profeettojen kulkueeseen osallistuivat kaikki profeetat ja he vuorotellen ennustivat vapahtajan tulemista.<\/p>\n<p>Profeetta-aiheisia n\u00e4ytelmi\u00e4 tunnetaan useampiakin, vaikka niiden tekij\u00f6ist\u00e4 ei ole tietoa. Niiss\u00e4 juutalaisia yritettiin vakuuttaa siit\u00e4, ett\u00e4 juuri Kristus on heid\u00e4n kauan odottamansa Messias. N\u00e4ytelmiss\u00e4 juutalaiset kuvattiin usein stereotyyppisiksi &#8221;konniksi&#8221; sen vuoksi, ett\u00e4 he eiv\u00e4t uskoneet Jeesuksen olevan odotettu Messias, mink\u00e4 vuoksi he ristiinnaulitsivat h\u00e4net \u201dsokeuttaan\u201d.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Herodes ja tiet\u00e4j\u00e4t<\/em> ja<em> Bethlehemin lastenmurha.<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Lasaruksen kuolleista her\u00e4\u00e4minen.<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Tobiae Comoedie <\/em>(usein sama kuin<em> Tuomas-<\/em>n\u00e4ytelm\u00e4, ep\u00e4ilev\u00e4n vakuuttaminen<em>. <\/em>Aiheesta on my\u00f6s ruotsalainen versio 1500-luvulta).<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Viisaat ja tyhm\u00e4t neitsyet.<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Tapaukset Neitsyt Maarian el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ihmeteoista.<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Helluntain tapahtumat.<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Paavalin k\u00e4\u00e4ntymys.<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Isak ja Rebekka.<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Josef ja h\u00e4nen veljens\u00e4.<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Daniel leijonain luolassa.<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>Robert le Diable, Robert<\/em> <em>Paholainen \u2013<\/em> ritariaihe Normandiasta.<\/p>\n<p>Baijerilainen <em>N\u00e4ytelm\u00e4 Antikristuksesta<\/em> 1160-luvulta liittyi temaattisesti taisteluun paavia vastaan. Se oli esityskoneistoltaan massiivinen spektaakkeli. N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 propagoitiin kirkollispoliittisia kysymyksi\u00e4 ja n\u00e4ytelm\u00e4 asettui keisarin puolelle paavia vastaan, joka esitettiin Antikristukseksi. 1930-luvulla kansallissosialistiset propaganda-massateatteridraamat, <em>Thingspiel <\/em>pohjautuivat t\u00e4llaiseen eskatologiseen, pelastuksen ja perikadon vaihtoehdot esitt\u00e4v\u00e4\u00e4n uskonnollisen draaman rakenteeseen. Niiss\u00e4 Adolf Hitler ja kansallissosialistinen ideologia kuvattiin kristillisen pelastustarinan tavoin uskonnolliseksi pelastukseksi, kun taas viholliset (kommunistit, internationalistit, pasifistit jne.) typologisoitiin antikristukseksi.<\/p>\n<p>1200-luvulta per\u00e4isin oleva k\u00e4sikirjoituskokoelma <strong><em>Carmina Burana<\/em><\/strong> sis\u00e4si paitsi keskiajan maallisia lauluja, my\u00f6s runsaasti n\u00e4ytelm\u00e4tekstej\u00e4. Niiden joukossa oli my\u00f6s <strong><em>Ristiinnaulitseminen<\/em><\/strong><em>. <\/em>Kyseist\u00e4 aihetta k\u00e4siteltiin harvoin. Se oli niin vakava, ett\u00e4 pel\u00e4ttiin sen esitt\u00e4misen ep\u00e4onnistumiseen liittyvi\u00e4 riskej\u00e4.<\/p>\n<p>Uskonnollinen draama sis\u00e4lsi usein koomisia hahmoja ja tilanteita vakavan tarinan lomassa. Ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koomiset kohdat kiinnostivat yleis\u00f6\u00e4 ja my\u00f6s esitt\u00e4ji\u00e4 enemm\u00e4n. Komiikka, nauru, pilkanteko ja profanointi (pyhien asioiden maallistaminen) oli erottamaton osa keskiajan el\u00e4m\u00e4npiiri\u00e4. Ennen t\u00e4m\u00e4n puolen tarkempaa k\u00e4sittely\u00e4 on aiheellista tarkastella viel\u00e4 raamatullisten n\u00e4ytelmien loppuvaihetta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun l\u00e4hestymme keskiaikaisen teatterin ominaisluonnetta, meid\u00e4n on ensiksi ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 keskiaikaista mentaliteettia ja maailmankatsomusta. Keskiaikaisen mentaliteetin ja teatterin keskeinen piirre oli kokemuksen v\u00e4litt\u00f6myys. Jokainen meist\u00e4 on k\u00e4ynyt keskiaikaisen kirkon sis\u00e4ll\u00e4 ja huomannut sein\u00e4maalaukset, joihin on maalattu Raamatun tapahtumia esitt\u00e4vi\u00e4 kuvia. Ne ovat usein dramaattisia ja raflaavia. Niiden on t\u00e4ytynyt her\u00e4tt\u00e4\u00e4 pelkoa ja kauhua lukutaidottomassa \u201drahvaassa\u201d. Samaa [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1257"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1257"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1257\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1569,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1257\/revisions\/1569"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1257"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1257"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1257"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}