{"id":1259,"date":"2016-08-03T12:10:53","date_gmt":"2016-08-03T09:10:53","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1259"},"modified":"2023-11-09T13:15:42","modified_gmt":"2023-11-09T10:15:42","slug":"2-4-lansi-euroopan-liturgisen-draaman-synty","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/2-4-lansi-euroopan-liturgisen-draaman-synty\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">2.4<\/div> L\u00e4nsi-Euroopan liturgisen draaman synty"},"content":{"rendered":"<p>Tietyt ajanjaksojen nimet ovat vakiintuneet kuvaamaan l\u00e4ntisen Euroopan kehityst\u00e4.<\/p>\n<p>500\u2013800 kansainvaellusajat.<br \/>\n800\u20131200 varhaiskeskiaika.<br \/>\n1200\u20131400 syd\u00e4nkeskiaika, mutta samalla Italiassa varhaisrenessanssin synty.<br \/>\n1400\u20131500 my\u00f6h\u00e4iskeskiaika, Italiassa t\u00e4ysrenessanssi.<\/p>\n<p>Olojen rauhoittumisella oli selvi\u00e4 vaikutuksia L\u00e4nsi-Eurooppaan. 732 Islamin ekspansio pys\u00e4htyi Keski-Ranskassa k\u00e4ydyss\u00e4 taistelussa, jonka seurauksena ulkoinen paine v\u00e4heni. 768\u2013814 Kaarle Suuri, frankkien kuningas, yhdisti Ranskan ja Saksan valtakunnan sek\u00e4 osia Italiasta imperiumiksi. H\u00e4net kruunattiin Rooman keisariksi jouluna vuonna 800. Samalla h\u00e4net liitettiin Rooman suuruuden ja sivistyksen perilliseksi. Muodollisesti pyh\u00e4 Saksalais-Roomalainen keisarikunta s\u00e4ilyi Euroopassa vuoteen 1805 asti.<\/p>\n<p>Kaarle Suuri suosi taiteita: ajanjakso tunnetaan <em>karolingisena renessanssina<\/em>. Hovissa sek\u00e4 muissa l\u00e4ntisen Euroopan linnoissa alettiin ottaa kiert\u00e4vi\u00e4 ilveilij\u00f6it\u00e4 vastaan. Valtakunta jaettiin 800-luvulla. Keisarikruunu j\u00e4i kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n saksalaiselta ruhtinassuvulta toiselle, kunnes se vakiintui Habsburgien suvulle 1500-luvun alkuun menness\u00e4. Ritariston keskin\u00e4inen kilpailu selitt\u00e4\u00e4 osin Saksan keskiaikaisen kulttuurisen kukoistuksen. L\u00e4nness\u00e4 kehittyneist\u00e4 luostarilaitoksista muodostui oppineisuuden, k\u00e4sity\u00f6taidon ja muun tuotannon tyyssijoita \u2013 sanalla sanoen sivistyksen keskuksia. Samalla kirkosta kehkeytyi taiteiden suurin tilaaja ja hy\u00f6dynt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n<h2>Liturgisen draaman kehittyminen<\/h2>\n<p>Kaarle Suuren hallinto 800-luvulta alkaen edesauttoi olojen vakiintumista. Latinan kielen alueelliset eriytymiset olivat synnytt\u00e4neet kansankielet eli romaaniset kielet, kuten frankin, provan\u00e7alin, katalaanin ja italian.<\/p>\n<p>Kirkon yhten\u00e4isyyden ja kontrollin vuoksi messujen kieleksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin \u201dpuhdas&#8221; latina. Koska kielt\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rretty, lis\u00e4\u00e4ntyi tarve lis\u00e4t\u00e4 mukaan kansankielisi\u00e4 opettavia jaksoja, kuten saarnoja. T\u00e4st\u00e4 huolimatta rahvaan vieraantuminen messun sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 oli jo alkanut. Yksi\u00e4\u00e4ninen gregoriaaninen laulutapa, joka juonsi juurensa 500-luvulle, oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kirkkolaulajat alkoivat kehitt\u00e4\u00e4 monimutkaisille mutta pakollisille korukuvioille muistis\u00e4\u00e4nn\u00f6iksi s\u00e4keist\u00f6j\u00e4, eli trooppeja. P\u00e4\u00e4si\u00e4isn\u00e4ytelm\u00e4n lauluosuudet kehittyiv\u00e4t niiden pohjalta.<\/p>\n<p>Romaanisessa eli py\u00f6r\u00f6kaarisessa kirkkorakennuksessa oli kolme laivaa, eli pitkitt\u00e4ist\u00e4 pylv\u00e4iden reunustamaa hallia. Alttari oli verraten keskell\u00e4 koko kirkkotilaa. Seremonioissa k\u00e4ytettiin koko tilaa hyv\u00e4ksi. Pieni kupolilla katettu tornirakennus (anastasis) oli hautaa merkitsev\u00e4 rakennus. Se symboloi tai j\u00e4ljitteli samaa rakennusta, jonka keisari Konstantinus oli 300-luvulla pystytt\u00e4nyt Jerusalemiin Jeesuksen haudan oletetulle paikalle. Se tunnetaan nyky\u00e4\u00e4nkin Pyh\u00e4n Haudan kirkkona. Kyseinen rakennelma saatettiin sijoittaa p\u00e4\u00e4alttarista erilliseksi sivualttariksi, joka toimi p\u00e4\u00e4si\u00e4isseremoniassa hautana.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1259 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"807\" height=\"1100\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Kristuksen-haudan-kopio-oli-liturgisten-draamojen-fokus-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-448\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Kristuksen-haudan-kopio-oli-liturgisten-draamojen-fokus-kopio.jpg 807w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Kristuksen-haudan-kopio-oli-liturgisten-draamojen-fokus-kopio-147x200.jpg 147w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Kristuksen-haudan-kopio-oli-liturgisten-draamojen-fokus-kopio-587x800.jpg 587w\" sizes=\"(max-width: 807px) 100vw, 807px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-448'>\n\t\t\t\tLiturgisten draamojen fokus suuntautui Kristuksen haudan kopioon. Aquileian basilika, 1100-luku, Italia [Cesare Molinari. Theatre through the Ages. London, 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h2>P\u00e4\u00e4si\u00e4inen<\/h2>\n<p>P\u00e4\u00e4si\u00e4isajan messusta kehittyi yh\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mpi seremonia. Sen yhteydess\u00e4 kehittyi 900-luvun aikana liturginen draama ymp\u00e4ri Eurooppaa.<\/p>\n<h6>Katolisessa eukaristiassa eli ehtoollisessa leip\u00e4 ja viini muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi (transformaatio-oppi). Sen vuoksi ehtoollisleip\u00e4 (hostias) symboloi Kristuksen ruumiista.<\/h6>\n<p>P\u00e4\u00e4si\u00e4isviikon jumalanpalveluksessa kiirastorstaina toimitettiin ehtoollinen. Pitk\u00e4n\u00e4perjantaina, kun Kristuksen ruumis otettiin ristilt\u00e4, hostias asetettiin erityiseen torninmuotoiseen hautaa tarkoittavaan telineeseen, josta se p\u00e4\u00e4si\u00e4isaamuna otettiin esille. Peitteen\u00e4 ollut liina symboloi Kristuksen kasvoliinaa, joka tunnetaan Torinon (Veronican) k\u00e4\u00e4rinliinana. Lis\u00e4ksi vertauskuvallinen hautaus ja yl\u00f6snousemus toimitettiin ruumista symboloivan puuristin avulla. Ruumis kiedottiin kankaaseen, vietiin hautaa tarkoittavaan rakennelmaan, jonne se k\u00e4tkettiin. Kaksi diakonia j\u00e4i vartioimaan hautaa lauantain yli vain yhden kynttil\u00e4n valossa.<\/p>\n<h6>Sunnuntai-aamuy\u00f6n\u00e4 kellot alkoivat soida, p\u00e4\u00e4si\u00e4iskynttil\u00e4 nostettiin alttarille ja sen ymp\u00e4rille asetettiin kuusi muuta kynttil\u00e4\u00e4. Kulkue l\u00e4hti alttarilta, ja se kiersi kirkkotilan ja palasi \u201dhaudalle\u201d. Kulkueen etuosassa kannettiin kynttil\u00f6it\u00e4 ja suitsutusastioita. Sitten nelj\u00e4 diakonia esitti laulaen kertomusta siit\u00e4, kuinka naiset p\u00e4\u00e4si\u00e4isaamuna olivat tulleet haudalle ja kyselleet esimerkiksi, \u201dkuka meist\u00e4 vieritt\u00e4\u00e4 kiven haudalta\u201d. Sen j\u00e4lkeen kun he olivat saapuneet haudalle kaksi enkeleit\u00e4 esitt\u00e4nytt\u00e4 veljest\u00e4 kysyi latinaksi <em>\u201dQuem queritis in sepulchro, O Christicolae?\u201d <\/em>(Ket\u00e4 etsitte haudasta, oi kristityt naiset?) Siihen toiset vastasivat <em>\u201dIhesum Nazarenum, O Coelicolae\u201d <\/em>(Jeesus Nasaretilaista, oi taivaiset). Dialogi jatkui vastauksella, ett\u00e4 Jeesus ei ole t\u00e4\u00e4ll\u00e4, koska h\u00e4n on yl\u00f6snoussut: menk\u00e4\u00e4 ja kertokaa&#8230;jne. Sen j\u00e4lkeen pappi toi ehtoollisleip\u00e4astian haudasta. Hostias ja liina otettiin esiin, valot sytytettiin, kellot alkoivat soida, ja suuri riemulaulu <em>\u201dResurrexit, alleluia\u201d<\/em> alkoi.<\/h6>\n<p><strong><em>Quem queritis<\/em><\/strong> -jakso, eli <strong><em>Visitatio sepulchri<\/em><\/strong><em> (Vierailu haudalla)<\/em> siirtyi aamujumalanpalveluksen loppuun, jolloin se <strong>alkoi laajentua ja monipuolistua<\/strong>. Apostolit Pietari ja Johannes liittyiv\u00e4t kolmen naisen ja enkelien mukaan. <em>Visitatiosta<\/em> tunnetaan yhteens\u00e4 400 versioita ymp\u00e4ri Eurooppaa. Nikolai Balbulus (840\u2013912) kehitti sit\u00e4 St.Gallenin -luostarissa Sveitsiss\u00e4. Ranskassa 950-luvulla <em>visitatio<\/em> oli jo selv\u00e4sti \u201dn\u00e4ytelm\u00e4llistynyt\u201d.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1259 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"612\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/CAE033_090-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-449\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/CAE033_090-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/CAE033_090-kopio-200x111.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/CAE033_090-kopio-800x445.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-449'>\n\t\t\t\tVierailu Kristuksen haudalla. Norsunluukaiverrus kirjan kannessa, Pyh\u00e4t naiset haudalla, 800\u2013900-luku [Jacqueline de Jomaron. Le Th\u00e9\u00e2tre en France. Paris 1992]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuosien 965\u2013975 v\u00e4lill\u00e4 englantilaisen piispa Ethelwold antoi luostaris\u00e4\u00e4nn\u00f6n <em>Regularis concordia<\/em> (S\u00e4\u00e4nt\u00f6jen yhteensopivuus). Siin\u00e4 kehotettiin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgista draamaa munkkien opettamiseksi ja innostamiseksi. Se sis\u00e4lsi my\u00f6s tarkat ohjeet esitt\u00e4misest\u00e4, jotka vakiintuivat osana benediktiinil\u00e4isluostareiden ohjelmaa.<\/p>\n<p>Sek\u00e4 esitt\u00e4j\u00e4t ett\u00e4 seurakuntalaiset alkoivat kaivata lis\u00e4v\u00e4ri\u00e4 ja variaatiota vuosittain samanlaisena toistuvaan n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n. Esitystilanteen vaatimukset pakottivat laajentamaan esitett\u00e4v\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4n ydint\u00e4. My\u00f6hemmiss\u00e4 k\u00e4sikirjoituksissa on s\u00e4ilynyt yksityiskohtaisempia viitteit\u00e4 esitystapahtumasta. Esimerkiksi: \u201dNaiset, ep\u00e4varmoina, kuin etsien jotain\u201d. Kun enkeli kutsui katsomaan hautaa, Maria katsoi sinne ensimm\u00e4isen\u00e4 ja kertoi n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n muille tunnekuohun vallassa; n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 ett\u00e4 &#8221;Herra on noussut eik\u00e4 ole siell\u00e4\u201d. Sen j\u00e4lkeen my\u00f6s muutkin katsoivat hautaan. Viel\u00e4 kolmas esimerkki: Kun Pietari ja Johannes olivat tulleet paikalle, vanha mies saapui paikalle muita hitaammin huohottaen. Johannes odotti h\u00e4nt\u00e4, p\u00e4\u00e4sti Pietarin ensiksi sis\u00e4\u00e4n jne.<\/p>\n<p>Esitys alkoi kehitty\u00e4 edelleen vasta 1200-luvulla. Silloin mukaan liitettiin Marian ylistys ja riemulaulu yl\u00f6snousemuksen johdosta. Itse Jeesuksen hahmo ilmestyi puutarha-kohtauksessa; opetuslapset Emmaus-kohtauksessa. <strong>Vakavan vastapainoksi my\u00f6s koomiset episodit alkoivat lis\u00e4\u00e4nty\u00e4<\/strong>, mink\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 heijastavan laajempaa maailmankuvan murrosta ja my\u00f6h\u00e4iskeskiajan kasvavaa maallistumista. Er\u00e4s koominen episodi oli kohtaus apteekkarin luona, jossa naiset ostivat salvaa. Siin\u00e4 vanha mimus-hahmo esitti apteekkaria tai rohtokauppiasta. Kohtauksen my\u00f6hemmiss\u00e4 versioissa 1400-luvulta siihen oli lis\u00e4tty apteekkarin vaimo ja apteekkarin kaksi laiskaa renki\u00e4. N\u00e4ytelmiin liitettiin my\u00f6s riitakohtauksia ja kansankielisi\u00e4 jaksoja.<\/p>\n<p>Saman periaatteen mukaan my\u00f6s muiden kirkkopyhien aiheiden pohjalta syntyi n\u00e4ytelmi\u00e4:<\/p>\n<p><em>Quem queritis in praesepe, pastores? \u2013 Ket\u00e4 <\/em><em>etsitte seimest\u00e4, paimenet? <\/em><\/p>\n<p><em>Quem queritis in praesepe, magi? \u2013 Ket\u00e4 etsitte seimest\u00e4, tiet\u00e4j\u00e4t?<\/em><\/p>\n<p><em>Quem cernitis ascendisse super astra ? \u2013 Kenen n\u00e4itte nousevan taivaaseen?<\/em><\/p>\n<p>Muiden pyhien kuin p\u00e4\u00e4si\u00e4isen n\u00e4ytelm\u00e4t kehittyiv\u00e4t nopeammin, koska niiden aiheet eiv\u00e4t olleet yht\u00e4 keskeisi\u00e4 kuin yl\u00f6snousemus. Joulun\u00e4ytelm\u00e4 mahdollisti paremmin dramaattiset ja mielikuvitukselliset osuudet. Joulun\u00e4ytelm\u00e4 kasvoi 1000\u20131100-luvuilla, ja vasta sen j\u00e4lkeen my\u00f6s p\u00e4\u00e4si\u00e4isn\u00e4ytelm\u00e4 laajeni.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1259 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"698\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Liturginen-draama-kirkossa-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-450\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Liturginen-draama-kirkossa-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Liturginen-draama-kirkossa-kopio-200x127.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Liturginen-draama-kirkossa-kopio-800x508.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-450'>\n\t\t\t\tLiturginen draama kirkossa [Leacroft. Theatre and Playhouse. London &#038; New York, 1984]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><em>Liturginen draama<\/em> siis s\u00e4ilyi kirkkotilan sis\u00e4ll\u00e4, mutta se oli perusmallina my\u00f6s sille n\u00e4ytelm\u00e4muodolle, joka alkoi kehitty\u00e4 kirkkorakennuksen ulkopuolella. Liturgista draamaa voisi luonnehtia <strong>kauniiksi, mutta seremonialliseksi ja melko staattiseksi musiikkidraaman muodoksi<\/strong>. Vasta 1400-luvulla liturgiseen draamaan alkoi yhdisty\u00e4 kansanteatterin elementtej\u00e4. Kuvassa on rekonstruktio kirkkotilaan sijoitetun n\u00e4ytelm\u00e4n paikallisuuksista.<\/p>\n<h2>Simultaanilavastus \u2013 keskiaikainen vakioratkaisu<\/h2>\n<p>Tapahtumapaikkoja kuvasi aina joku tietynlainen \u201dtalo\u201d, \u201drakennelma\u201d tai muu paikallisuuden viite. Rakennelmilla oli joko t\u00e4rke\u00e4 merkitys tapahtumissa tai joku t\u00e4rke\u00e4 henkil\u00f6 asui niiss\u00e4. Ne olivat katsojalle merkkej\u00e4 ja ne olivat samanaikaisesti (simultaanisesti) n\u00e4kyvill\u00e4, vaikka tapahtumat liikkuivat paikasta toiseen. Lavastus oli varsin viitteellist\u00e4.<\/p>\n<ol>\n<li><strong>Paikallisuudet <\/strong>(sedes, loci, si\u00e8ges, mansions): tapahtumapaikat olivat pieni\u00e4 rakennelmia, korokkeita tai \u201dkioskeja\u201d.<\/li>\n<li>Niiden v\u00e4liin j\u00e4i n\u00e4yttelemisalue, <strong>platea<\/strong>, jota tarvittiin, koska vain harvoin eri kohtaukset mahtuivat pieniin osastoihinsa. Sen kautta my\u00f6s esimerkiksi vaeltavat henkil\u00f6hahmot siirtyiv\u00e4t paikasta toiseen.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Yleis\u00f6 liikkui tarvittaessa esityksen mukana.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1259 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"535\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/CIS039F154-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-461\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/CIS039F154-kopio.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/CIS039F154-kopio-200x97.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/CIS039F154-kopio-800x389.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-461'>\n\t\t\t\tValenciennesin passion\u00e4ytelm\u00e4n (Passion de Valenciennes) simultaanilavasteet, 1547 [Jacqueline de Jomaron. Le Th\u00e9\u00e2tre en France. Paris 1992]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>T\u00e4llainen kirkon sis\u00e4tilalle ominainen hahmotustapa, jossa kohtaukset noudattivat tarkkoja symbolisia j\u00e4rjestyksi\u00e4 siirtyi my\u00f6s ulkotilaan. Sama periaate toteutui riippumatta siit\u00e4, sijoitettiinko tapahtumapaikat ympyr\u00e4muotoisen keh\u00e4n sis\u00e4lle (ks. alla 1. kuva), kaupungin torille (ks. alla 2. kuva) vai vierekk\u00e4in (ks. alla 3. ja 4. kuva). Samaa ajatustapaa edusti my\u00f6s liikutettavien vaunujen p\u00e4\u00e4lle sijoitetut lavastukset, joita k\u00e4ytettiin usein. Esityksi\u00e4 n\u00e4yteltiin mahdollisesti niin, ett\u00e4 yleis\u00f6 istui paikallaan tyhj\u00e4n lavan edess\u00e4: sen taakse vedettiin eri vaunuja, joissa oli eri tapahtumapaikkoja ja henkil\u00f6it\u00e4 tarkoittavia asetelmia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tietyt ajanjaksojen nimet ovat vakiintuneet kuvaamaan l\u00e4ntisen Euroopan kehityst\u00e4. 500\u2013800 kansainvaellusajat. 800\u20131200 varhaiskeskiaika. 1200\u20131400 syd\u00e4nkeskiaika, mutta samalla Italiassa varhaisrenessanssin synty. 1400\u20131500 my\u00f6h\u00e4iskeskiaika, Italiassa t\u00e4ysrenessanssi. Olojen rauhoittumisella oli selvi\u00e4 vaikutuksia L\u00e4nsi-Eurooppaan. 732 Islamin ekspansio pys\u00e4htyi Keski-Ranskassa k\u00e4ydyss\u00e4 taistelussa, jonka seurauksena ulkoinen paine v\u00e4heni. 768\u2013814 Kaarle Suuri, frankkien kuningas, yhdisti Ranskan ja Saksan valtakunnan sek\u00e4 osia Italiasta [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1259"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1259"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1259\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2260,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1259\/revisions\/2260"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1259"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1259"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1259"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}