{"id":1261,"date":"2016-08-03T12:12:05","date_gmt":"2016-08-03T09:12:05","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1261"},"modified":"2023-11-09T13:15:42","modified_gmt":"2023-11-09T10:15:42","slug":"2-3-ita-rooman-eli-bysantin-teatteri-n-300-1453","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/2-3-ita-rooman-eli-bysantin-teatteri-n-300-1453\/","title":{"rendered":"
2.3<\/div> It\u00e4-Rooman eli Bysantin teatteri n. 300\u20141453"},"content":{"rendered":"

Bysantti<\/strong> eli It\u00e4-Rooma<\/strong> pysyi pystyss\u00e4 vuoteen 1453 asti. Silloin turkkilaiset lopullisesti valtasivat Konstantinopolin, jolloin sen nimi muutettiin Istanbuliksi. Konstantinopolin patriarkan ja Rooman paavin keskin\u00e4iset kiistat kiristyiv\u00e4t keskiajan kuluessa, jolloin uskonopit ja jumalanpalvelusmenot eriytyiv\u00e4t toisistaan. Vuonna 1050 kirkot julistivat toisensa kirkonkiroukseen: katolinen ja ortodoksinen kirkko erkaantuivat toisistaan.<\/p>\n

Bysantin teatterista ei tiedet\u00e4 kovinkaan paljon. Olennaista on teatterin aseman ymm\u00e4rt\u00e4minen ajallisena ja alueellisena v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Keisarin hovissa atellaanien kaltaista naamion\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 esitettiin ainakin vuosina 347\u2013407. Menandroksen n\u00e4ytelmien esityksi\u00e4 on mahdollisesti ollut Syyrian Antiokiassa viel\u00e4 400-luvulla.<\/p>\n

My\u00f6s It\u00e4-Roomassa, eli kreikankielisell\u00e4 It\u00e4-V\u00e4limeren alueella suhde n\u00e4yttelij\u00f6ihin pysyi kaksijakoisena<\/strong>. Esityksi\u00e4 j\u00e4rjestettiin vain kaupunkien ulkopuolella, eli samalla alueella, jossa ilotalotkin sijaitsivat. Teatteri oli \u201dlainsuojatonta\u201d. N\u00e4yttelij\u00e4t eiv\u00e4t saaneet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hienoja vaatteita, esiinty\u00e4 kristittyjen naisten tai poikien seurassa tai avioitua eri yhteiskuntaluokan edustajan kanssa. T\u00e4st\u00e4 huolimatta karhunkesytt\u00e4j\u00e4n tytt\u00e4rest\u00e4, tanssijatar Theodorasta <\/strong>tuli keisari Justinianuksen <\/strong>(527\u2013565) puoliso. H\u00e4net on ikuistettu Ravennan San Vitale -kirkon tunnettuihin mosaiikkeihin, joiden j\u00e4ljenn\u00f6s l\u00f6ytyy Helsingin Ateneumista.<\/p>\n

Keisarillisessa hovissa j\u00e4rjestettiin aina runsaasti esityksi\u00e4, sek\u00e4 viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 revyyt\u00e4 ja tanssia. Sen voisi rinnastaa varietee-teatteriin: esityksiss\u00e4 oli dialogia, lyriikkaa ja pantomiimeja eli draamaesityksi\u00e4 elekielell\u00e4. Varsinainen mimus, eli lyhyt n\u00e4ytelm\u00e4, sis\u00e4lsi musiikkinumeroita.<\/p>\n

Kilpa-ajot j\u00e4rjestettiin Konstantinopolin Hippodromilla<\/em>, josta tuli keisarin ja suurten kansanjoukkojen tapaamispaikka ja jonne mahtui 40 tai 80 000 katsojaa. Hippodromilla annettiin my\u00f6s t\u00e4rkeimm\u00e4t kuulutukset ja julistukset julkisuuteen. Siell\u00e4 k\u00e4ydyt el\u00e4intaistelut ovat jatkuneet katkeamattomana perinteen\u00e4. Hippodromilla oli ylenpalttisen loistelias kilpa-ajorata, ja kilpailujen v\u00e4liajoilla tanssijat, akrobaatit ja taiturit viihdyttiv\u00e4t katsojia esitt\u00e4en mimusta, laulua ja spektaakkelia.<\/p>\n

Hovin omat seremoniat kehittyiv\u00e4t hyvin rituaalimaisiksi ja j\u00e4ykiksi. Koska keisari oli \u201djumalan voideltu\u201d, koskematon tai Kristuksen kanssahallitsija, h\u00e4nen asemansa oli jumalan kaltainen. Seremoniat korostivat t\u00e4llaista yhteytt\u00e4. My\u00f6s jumalanpalveluksen seremoniat muuttuivat yh\u00e4 runsaammiksi ja n\u00e4ytelm\u00e4llisimm\u00e4ksi, varsinkin p\u00e4\u00e4si\u00e4isjuhlallisuuksissa. Korostunut seremoniallisuus t\u00e4ytti tietyn tyhji\u00f6n, sill\u00e4 se vastasi ihmisten perustarpeeseen saada draamallisia el\u00e4myksi\u00e4. Kaikki t\u00e4m\u00e4 seremoniallisuus keisarin kulkueineen, viittoineen ja kaapuineen ovat s\u00e4ilyneet nykyaikaan asti ortodoksisen kirkkoperinn\u00f6n osana.<\/p>\n

Bysantti on teatterihistoriallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s rakennustensa vuoksi, sill\u00e4 my\u00f6s ortodoksisessa kirkossa esiintyy skene-rakennuksen kolmiovinen julkisivu. Ovien hierarkia toimii samoin, sill\u00e4 keskioven avaaminen huipentaa seremonian.<\/p>\n

Antiikin perinteit\u00e4 vaalittiin luostareissa, kirjastojen ja oppineisuuden tyyssijoissa<\/strong>. Erityisesti Euripideen tekstej\u00e4 ihailtiin ja niit\u00e4 lainattiin saarnateksteiss\u00e4. Kirkoissa alettiin ilmeisesti opetusmieless\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 kuvaelmia Raamatusta. T\u00e4m\u00e4 on p\u00e4\u00e4telty l\u00e4hinn\u00e4 saarnatekstien dialogimuodosta.<\/p>\n

500-luvulta tunnetaan teksti Neitsyt Maarian ylistys<\/em><\/strong>, jossa kuvataan joulun tapahtumia. My\u00f6s komiikkaa on ollut mukana, sill\u00e4 Josef oli sukua mimus-hahmoille. 900-luvulta on per\u00e4isin Profeetta Elias<\/em><\/strong>, jota on mahdollisesti esitetty Hagia Sofian kirkossa. Elias on saattanut nousta kultaisilla vaunuilla taivaaseen. Vaikka tieto on ep\u00e4varma, on teknisten laitteiden k\u00e4ytt\u00f6 ollut t\u00e4ysin mahdollista. 1100-luvulta per\u00e4isin oleva K\u00e4rsiv\u00e4 Kristus <\/em><\/strong>keskittyi p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumiin. Tekstiss\u00e4 esiintyi my\u00f6s useita lainauksia Euripideelt\u00e4, mink\u00e4 vuoksi se on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 yrityksen\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 hellenistist\u00e4 ja kristillist\u00e4 traditiota.<\/p>\n

Islam<\/h2>\n

632 Muhammed kuolee (Islamin kalenterissa vuonna 10). Arabiheimojen ja islamin ekspansio V\u00e4limeren etel\u00e4- ja it\u00e4osaan alkaa. Islam ”uhkaa” Eurooppaa Pohjois-Afrikasta Espanjan kautta.<\/p>\n

732 Islamin ekspansio L\u00e4nsi-Euroopassa pys\u00e4htyy.<\/p>\n

900-luvulla Bagdad kohosi maailman kulttuurip\u00e4\u00e4kaupungiksi.<\/p>\n

Kreikan filosofiaa ja kirjallisuutta s\u00e4ilyi arabiaksi k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4. My\u00f6s Aristoteleen Runousoppi<\/em> k\u00e4\u00e4nnettiin arabiaksi. N\u00e4ytelmi\u00e4 s\u00e4ilyi, vaikka niiden esitett\u00e4v\u00e4\u00e4 luonnetta ei ilmeisesti ymm\u00e4rretty. Keskiajan L\u00e4nsi-Euroopassa monet antiikin tekstit tulivat ensin tunnetuiksi k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksin\u00e4 arabiasta latinaan. T\u00e4rkein kontaktipaikka oli Iberian niemimaa, eli Espanja, jota maurit<\/strong> eli pohjoisafrikkalaiset hallitsivat koko keskiajan. Islam oli siis eurooppalaisen kulttuurin v\u00e4litt\u00e4j\u00e4taho ja tietovarasto. 1400-luvulta alkaen islamin kulttuuri k\u00e4\u00e4ntyi sis\u00e4\u00e4np\u00e4in. Se keskittyi l\u00e4hinn\u00e4 Koraanin tekstien analysointiin, jolloin vastaava irtiotto uskonnosta kuin Euroopan renessanssissa j\u00e4i tapahtumatta.<\/p>\n

Islamilaisen kulttuurin, joka olennaisilta osiltaan oli paimentolaiskulttuuri, teatterimuoto kehittyi tarinankertojan ja h\u00e4nen varjoteatterinsa ymp\u00e4rille. Leikatusta nahasta tehtiin hahmoja<\/strong>. Farssisankari Karagoz oli suosituin hahmo. H\u00e4n oli ovela selviytyj\u00e4, jolle erityisesti turkkilaisessa kulttuurissa sepitettiin paljon seikkailuja. My\u00f6s tanssimuodot ovat olleet merkitt\u00e4vi\u00e4 ja ne saivat my\u00f6hemmin vaikutteita Euroopasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Bysantti eli It\u00e4-Rooma pysyi pystyss\u00e4 vuoteen 1453 asti. Silloin turkkilaiset lopullisesti valtasivat Konstantinopolin, jolloin sen nimi muutettiin Istanbuliksi. Konstantinopolin patriarkan ja Rooman paavin keskin\u00e4iset kiistat kiristyiv\u00e4t keskiajan kuluessa, jolloin uskonopit ja jumalanpalvelusmenot eriytyiv\u00e4t toisistaan. Vuonna 1050 kirkot julistivat toisensa kirkonkiroukseen: katolinen ja ortodoksinen kirkko erkaantuivat toisistaan. Bysantin teatterista ei tiedet\u00e4 kovinkaan paljon. Olennaista on teatterin […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1261"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1261"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1261\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1567,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1261\/revisions\/1567"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1261"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1261"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1261"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}