{"id":1263,"date":"2016-08-03T12:12:58","date_gmt":"2016-08-03T09:12:58","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1263"},"modified":"2023-11-09T13:15:42","modified_gmt":"2023-11-09T10:15:42","slug":"2-2-kristityt-ja-germaanikansat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/2-2-kristityt-ja-germaanikansat\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">2.2<\/div> Kristityt ja germaanikansat"},"content":{"rendered":"<p>Rooman keisariajalla kehittynyt teatteri on my\u00f6hemmin mielletty turmelluksen tyyssijaksi. Jo 200-luvulla ainakin yksityisesityksiss\u00e4 esiintyi suoria sukupuoliakteja. Keisariajalla esteettinen mielihyv\u00e4, aistillisuus ja seksuaalis-eroottinen viihdytt\u00e4vyys korostuivat. N\u00e4yttelij\u00e4t olivat usein samassa asemassa kuin prostituoidut, tyt\u00f6t ja pojat. He saattoivat olla keisareiden ja muiden ylh\u00e4isten lemikkej\u00e4. Ainakin j\u00e4lkimaailma on halunnut muistaa roomalaista teatteria n\u00e4in.<\/p>\n<p>Mimukset alkoivat esityksiss\u00e4\u00e4n pilkata yh\u00e4 enemm\u00e4n laajenevaa ja merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6nosaa, kristittyj\u00e4 kansalaisia. Kristillisten ankarat oppikiistat uhkasivat my\u00f6s p\u00e4\u00e4ty\u00e4 pilkattaviksi teattereissa. Esimerkiksi oppi Kristuksen jumaluudesta oli eritt\u00e4in arka ja visainen kysymys.<\/p>\n<p>Kristityt, n\u00e4m\u00e4 \u201dmaan hiljainen&#8221; ja &#8221;maan uuttera suola\u201d, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n heid\u00e4n johtomiehens\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 (<strong>spectaculae<\/strong>) vastaan. Keskeinen varhainen kirjoitus aiheesta oli kirkkois\u00e4 Tertullianuksen vuonna 195 kirjoittama teos <em>N\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, De Spectaculis<\/em>. Teos hy\u00f6kk\u00e4si ankarasti n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 vastaan osittain moraalisin perustein ja osittain siksi, ett\u00e4 esitysten suosio viekoitteli ihmisi\u00e4 pois kirkkotilaisuuksista ja kristillisist\u00e4 tapaamisista. Kristittyjen tulisi itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti pysy\u00e4 poissa n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 \u201dsilloin kun n\u00e4m\u00e4 ylistiv\u00e4t paholaista ja kaikkea kasteen aikaansaamaa hyv\u00e4\u00e4\u201d. N\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t olivat \u201dpelkk\u00e4\u00e4 turhuutta&#8221;, sill\u00e4 niiss\u00e4 kuvattiin pakanajumalia, kuten Dionysosta, jonka kunniaksi esityksi\u00e4 my\u00f6s j\u00e4rjestettiin. Kirkossa l\u00f6ytyisi kyll\u00e4 n\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tarpeeksi, ja jos joku oikein kaipaa spektaakkelia, niin odottakoon viimeist\u00e4 tuomiota, kaikkien spektaakkelien \u00e4iti\u00e4: silloin voi kuulla paljon tragedioita.<\/p>\n<p>T\u00e4rkeit\u00e4 vuosilukuja (jKr.) kristinuskon varhaisvaiheista ja teatterista:<\/p>\n<ul>\n<li>300 alkaen kehotettiin kristittyj\u00e4 pysym\u00e4\u00e4n poissa teattereista.<\/li>\n<li>320 kristinusko julistettiin keisarin ja valtion uskonnoksi.<\/li>\n<li>393 muut uskonnot kuin kristinusko julistettiin laittomiksi.<\/li>\n<li>395 Rooman valtakunta jakautui It\u00e4- ja L\u00e4nsi-Roomaksi.<\/li>\n<li>398 Karthagon kirkolliskokous kielsi teatterissak\u00e4ynnin kirkonmenojen aikana seurakunnasta erottamisen uhalla.<\/li>\n<li>399 kreikkalainen kirkkois\u00e4 Khrysostomus hy\u00f6kk\u00e4si p\u00e4\u00e4si\u00e4issaarnassaan ankarasti teatteria vastaan: vuoden aikana mik\u00e4\u00e4n valistus ei ollut mennyt perille ja jopa p\u00e4\u00e4si\u00e4islauantainakin teatteri oli ollut tupaten t\u00e4ynn\u00e4.<\/li>\n<li>404 gladiaattorikilpailut lopetettiin.<\/li>\n<\/ul>\n<p>My\u00f6s L\u00e4nsi-Roomassa kirkkois\u00e4t Hieronymus ja Augustinus pohtivat samoja kysymyksi\u00e4. Tiukka askeetikko Hieronymus kielsi teatterin kokonaan. Kirkkois\u00e4 Augustinus ei kielt\u00e4nyt <em>Tunnustuksissaan <\/em>kuitenkaan kasvattavien n\u00e4ytelmien lukemista. H\u00e4n ei siis tuominnut teatteria kasvatusv\u00e4lineen\u00e4. T\u00e4h\u00e4n saattoi vaikuttaa se, ett\u00e4 Agustuninus oli itse nuoruudessaan estoitta harrastanut n\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 ja muita huvituksia. Kauan jatkunut virallinen kanta, joka kielsi n\u00e4yttelij\u00f6ilt\u00e4 sakramentin elleiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 itse kironneet ammattiaan pohjautui yleiseen tuomitsevaan asenteeseen. M\u00e4\u00e4r\u00e4ys purettiin monissa paikoissa vasta 1700-luvulla.<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 huolimatta teatterin suosiosta saa osuvan kuvan seuraavasta esimerkist\u00e4. Samaan aikaan kun vandaalit kokoontuivat Karthagon porteille, kristillinen papisto muusta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 puhumattakaan istui teatterissa nauramassa. He tuntuivat v\u00e4h\u00e4t v\u00e4litt\u00e4v\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 kuolema v\u00e4ijyi kirjaimellisesti nurkan takana.<\/p>\n<p>Kansainvaellukset, pohjoisten germaaniper\u00e4isten kansojen muuttoaallot vauraan Rooman alueelle, muuttivat kulttuurista rakennetta perin juurin. Germaanikansat omaksuivat enimm\u00e4kseen kristinuskon. Yleens\u00e4 vaeltaviin kansoihin on viitattu barbaareina, mutta leimaavaan yleistykseen on syyt\u00e4 suhtautua varauksella. Tietomme kansainvaellusten ajasta ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen rajalliset. Teatterin osalta ne ovat viel\u00e4kin puutteellisemmat.<\/p>\n<p>Vuonna 495 L\u00e4nsi-Rooma siirtyi it\u00e4goottien hallintaan. It\u00e4goottien kuninkaaksi tuli <strong>Teoderik<\/strong> (493\u2013526), ja p\u00e4\u00e4kaupungiksi Ravenna. H\u00e4n restauroi Roomassa Pompeiuksen teatterin ja varmisti n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen jatkumisen, vaikka h\u00e4n saattoi my\u00f6s pilkata n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4. Toisin sanoen roomalaisista ja uusista germaaneista koostuvassa valtiossa julkisten huvien yll\u00e4pito oli vallanpit\u00e4j\u00e4lle hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n<p><strong>500-luvulla suuret n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ilmeisesti loppuivat<\/strong>, sill\u00e4 viimeinen tieto n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 on per\u00e4isin vuodelta 533. Langobardeja, joiden invaasio Pohjois-Italiaan (nyk. Lombardia) tapahtui 568, eiv\u00e4t spektaakkelit en\u00e4\u00e4 kiinnostaneet. Hienostunut pantomiimitaide lakkasi viimeist\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4, kun taas miimikot jatkoivat esitt\u00e4mist\u00e4 hankkiakseen elantonsa. Tuskin miss\u00e4\u00e4n historian vaiheessa kansanhuvien tarve on kadonnut. Ep\u00e4vakaiden olosuhteiden takia on luonnollista, ett\u00e4 pysyv\u00e4t monimuotoiset esitysmuodot kuihtuivat, kun taas pienet n\u00e4yttelij\u00e4seurueet pystyiv\u00e4t jatkamaan kiertolaisina. S\u00e4ilyneet yksitt\u00e4istiedot mimuksista puoltavat traditon jonkinlaista jatkumoa.<\/p>\n<ul>\n<li>Vuonna 679 englantilaisia luostareita kiellettiin suosimasta mimuksia.<\/li>\n<li>Vuonna 789 n\u00e4yttelij\u00e4lle, joka ei totellut pappia, m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin ruumiillinen rangaistus, mik\u00e4 viittaa mahdollisesti julkiseen kirkon pilkkaan.<\/li>\n<li>Vuonna 835 mimukset viihdyttiv\u00e4t Saksan keisari Ludwig I:t\u00e4.<\/li>\n<li>Vuonna 960 mimukset pilkkasivat munkkeja toreilla.<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rooman keisariajalla kehittynyt teatteri on my\u00f6hemmin mielletty turmelluksen tyyssijaksi. Jo 200-luvulla ainakin yksityisesityksiss\u00e4 esiintyi suoria sukupuoliakteja. Keisariajalla esteettinen mielihyv\u00e4, aistillisuus ja seksuaalis-eroottinen viihdytt\u00e4vyys korostuivat. N\u00e4yttelij\u00e4t olivat usein samassa asemassa kuin prostituoidut, tyt\u00f6t ja pojat. He saattoivat olla keisareiden ja muiden ylh\u00e4isten lemikkej\u00e4. Ainakin j\u00e4lkimaailma on halunnut muistaa roomalaista teatteria n\u00e4in. Mimukset alkoivat esityksiss\u00e4\u00e4n pilkata yh\u00e4 [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1263"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1263"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1263\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1993,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1263\/revisions\/1993"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1263"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1263"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1263"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}