{"id":1270,"date":"2016-08-03T12:20:39","date_gmt":"2016-08-03T09:20:39","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1270"},"modified":"2023-11-09T13:15:42","modified_gmt":"2023-11-09T10:15:42","slug":"1-8-komedia-ajan-hampaana-ja-hampaattomuutena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/1-8-komedia-ajan-hampaana-ja-hampaattomuutena\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">1.8<\/div> Komedia ajan hampaana ja hampaattomuutena"},"content":{"rendered":"<p>Vaikka k\u00e4sittelen komediaa vasta tragedian j\u00e4lkeen, pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 se on yht\u00e4 vanha tai perusteiltaan jopa vanhempi kuin tragedia. Komedian alkuper\u00e4\u00e4 on viel\u00e4 vaikeampaa j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 kuin kulttimenoihin liittyv\u00e4n tragedian ja dityrambin. Koska komedian kansanomaisimpia muotojen yl\u00f6skirjaamista ei pidetty vaivan arvoisena, komedioista on tiedossa vain joitakin yksitt\u00e4isi\u00e4 nimi\u00e4.<\/p>\n<p><strong><em>Mimos<\/em> on komedian ja esitt\u00e4misen kansanomainen ydinlaji<\/strong>, joka tunnetaan Megarasta jo n. 581 eKr. <em>Mimos <\/em>edustaa kaikkein ikiaikaisinta huvittamisen traditiota. Siihen sis\u00e4ltyy sketsinomaisuutta, dialogista vitsailua, pienoiskomediaa, v\u00e4lill\u00e4 pitempi\u00e4kin arkiktilanteita, parodioita myyteist\u00e4, fantasioita (esimerkiksi ihmisist\u00e4 el\u00e4inhahmoina). Mimos oli kansanomaisin teatterimuoto. Sanat Mimos ja mima viittaavat my\u00f6s niiden esitt\u00e4jiin, jotka saattoivat olla my\u00f6s naisia. Seurueille ominaista oli liikkuva el\u00e4m\u00e4ntapa, ja he esiintyiv\u00e4t toreilla ja markkinoilla.<\/p>\n<p><strong>Nauru oli my\u00f6s erottamaton osa Dionysos-juhlia<\/strong>. Niihin liittyiv\u00e4t karnevalistiset kulkueet ja fallisten laulujen johtajat, juhlien pilkkalaulut ja -esitykset sek\u00e4 satyyri- ja sileeni-hahmot Dionysoksen seurueessa, joilla oli oikeus pelotteluun ja railakkaaseen ilonpitoon<span style=\"color: #3366ff;\"><span style=\"color: #000000;\">. <\/span><\/span>Vasta vuonna 486 eKr. komediat otettiin Dionysos-juhlan kilpailuun mukaan. Vuodesta 442 eKr. alkaen niit\u00e4 esitettiin erityisesti Lenaia-juhlassa talvella.<\/p>\n<p><strong>Komedia <\/strong>antiikin ajalta jaettiin jo tuolloin kolmeen ik\u00e4kauteen.<\/p>\n<ol>\n<li><strong>Vanhaan attikalaiseen komediaan<\/strong><\/li>\n<li><strong>Keskikomediaan<\/strong><\/li>\n<li><strong>Uuteen attikalaiseen komediaan<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n<p>Attika on Ateenaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maakunta, johon nimi viittaa. Lukuun ottamatta kirjailijanimi\u00e4 ja muutamia tekstip\u00e4tki\u00e4 keskikomediaa tunnetaan melko v\u00e4h\u00e4n. Vanha attikalainen komedia tunnetaan nykyisin parhaiten. My\u00f6s uutta komediaa yritet\u00e4\u00e4n tutkia, vaikka siit\u00e4kin on s\u00e4ilynyt vain v\u00e4h\u00e4n j\u00e4lkipolville.<\/p>\n<h2>Vanha attikalainen komedia<\/h2>\n<p>Esitys kuin revyy tai musikaali? My\u00f6s vanha attikalainen komedia sis\u00e4lsi sanaleikittely\u00e4, tilannekomiikkaa, herkk\u00e4\u00e4 runollisuutta, ajankohtaista poliittista satiiria, julkisuuden henkil\u00f6iden kuten filosofien ja taiteilijoiden sek\u00e4 tapojen ja moraalin pilkkaa. Aihepiiri k\u00e4sitteli koko valtiota, poliittista tilannetta sek\u00e4 yhteiskuntaan vaikuttavia eettisi\u00e4 ja moraalisia kannanottoja.<\/p>\n<p>Merkitt\u00e4vin ja tunnetuin komedioiden kirjoittaja Aristofanes oli my\u00f6s suurten traagikkojen aikalainen. H\u00e4n osallistui aikansa poliittiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 Ateenan ja Spartan v\u00e4lisiin tuhoisiin sotiin.<\/p>\n<h4><em>Aristofanes<\/em> * 445 eKr. \u2013 + 385 eKr.<\/h4>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">44 komediasta on s\u00e4ilynyt 11<\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Hiilenpolttajat<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">424 <em>Ritarit<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">423 <em>Pilvet<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">422 <em>Ampiaiset<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">421 <em>Rauha<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">414 <em>Linnut<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">411 <em><strong>Lysistrate<\/strong><\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">411 <em>Naiset Thesmofor-juhlissa<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">405 <em>Sammakot<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">392 <em>Naisten kansankokous<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">388 <em>Plutos<\/em><\/p>\n<p>Aristofanes k\u00e4vi \u00e4rh\u00e4k\u00e4sti aikansa valtiollisten tai ihmisten el\u00e4m\u00e4ntapojen hullutusten kimppuun. H\u00e4n pilkkasi armottomasti kaikkia utopistisia ehdotuksia ja militaristista uhoa. Aristofanes kohteli h\u00e4ijysti my\u00f6s filosofi Sokratesta siin\u00e4 miss\u00e4 aikalaistaan Euripidest\u00e4, jonka h\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n l\u00e4hetti Hadekseen h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n siell\u00e4 kilpalaulannassa Aiskhyloksen kanssa. Aristofaneen komiikan takaa paljastuu syv\u00e4\u00e4 pessimismi\u00e4, mik\u00e4 on ollut ominaista my\u00f6s my\u00f6hemmille suurille humoristeille. Yhteiskunnallisesti h\u00e4nt\u00e4 on pidetty konservatiivina.<\/p>\n<p><strong><em>Lysistraten<\/em><\/strong> idea on ehk\u00e4 tunnetuin Aristofaneen tuotannosta, ja sit\u00e4 on esitetty paljon erilaisina sovituksina.<\/p>\n<h6>Ateenan naiset haluavat saada sodan p\u00e4\u00e4ttym\u00e4\u00e4n ja menev\u00e4t yhteisesti seksilakkoon saadakseen miehens\u00e4 solmimaan rauhan ja suostumaan hoitamaan rauhantoimia ja kotiaan. Lemmenlakko toimii siihen asti, kunnes miehet p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t murtaa sen. Lysistrate my\u00f6ntyy itse ensimm\u00e4isen\u00e4.<\/h6>\n<p>Vanhassa komediassa kuoro osallistui viel\u00e4 toimintaan. Kuoro on Aristofaneella tietty yksitt\u00e4inen ryhm\u00e4, kuten \u201dsammakoita\u201d tai \u201dlintuja\u201d. T\u00e4m\u00e4 on tarjonnut paljon <strong>el\u00e4vi\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisi\u00e4 mahdollisuuksia<\/strong>. Komediassa kuoron laulu ja tanssi on ollut paljon rivompaa ja villimp\u00e4\u00e4 kuin tragediassa, mik\u00e4 teki esityksist\u00e4 vet\u00e4vi\u00e4. Py\u00f6re\u00e4 orkhestra-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 tuki hyvin kaikenlaisia eri liikekuvioita.<\/p>\n<p><strong>Komedian osia vanhassa komediassa<\/strong> (Aristofanes)<\/p>\n<ol>\n<li>Esittely ja p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n keskeisen idean, manian, pyrkimyksen tms. esittely.<\/li>\n<li><strong>Agon<\/strong> \u2013 v\u00e4ittely eri n\u00e4k\u00f6kantojen v\u00e4lill\u00e4. Kuoron saapuminen.<\/li>\n<li><strong>Parabasis<\/strong> eli kuoron juonesta irralliset pilapuheet suunnattuina suoraan katsomoon. Ne koostuivat ajankohtaisista aiheista, kirjailijan ylist\u00e4misest\u00e4 yms.<\/li>\n<li>Toiminta etenee. Jossain kohdassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n ja h\u00e4nen liittolaistensa kokemat kurjat seuraukset.<\/li>\n<li><strong>Kommos<\/strong> eli vuorolaulu. Sovinnon teko.<\/li>\n<\/ol>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1270 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"1093\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Farssi-Lipari-Museo-Eoliano.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-437\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Farssi-Lipari-Museo-Eoliano.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Farssi-Lipari-Museo-Eoliano-200x200.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Farssi-Lipari-Museo-Eoliano-800x795.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-437'>\n\t\t\t\tFarssi, British Museum [Cesare Molinari. Theatre through the Ages. London, 1975]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Kreikkalaisten siirtokuntien asukkaiden parissa Etel\u00e4-Italiassa esitetyt komediat tunnetaan<strong> Flyakes<\/strong>-nimell\u00e4. Niiden ajoitus on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4. Ne tunnetaan maljakkomaalausten eritt\u00e4in toiminnallisista kuvista, joiden aiheina olivat esimerkiksi mytologiset hulluttelut, arkip\u00e4iv\u00e4n komiikka; tai koroken\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, ukkojen fallokset, housut, toppaukset. Perustyyppej\u00e4 rooleissa olivat seniili ukko, orja ja parittaja (kuva).<\/p>\n<p><strong>Keskikomedia<\/strong> tarkoittaa 300-luvun komediaa Aristofaneen j\u00e4lkeen. Siit\u00e4 on s\u00e4ilynyt varsin v\u00e4h\u00e4n nimi\u00e4 ja viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tekstikatkelmia.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1270 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"1099\" height=\"1100\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Keskikomedia-ryosto-Berliinin-Valtion-Museo.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-2395\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Keskikomedia-ryosto-Berliinin-Valtion-Museo.jpg 1099w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Keskikomedia-ryosto-Berliinin-Valtion-Museo-800x800.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Keskikomedia-ryosto-Berliinin-Valtion-Museo-999x1000.jpg 999w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Keskikomedia-ryosto-Berliinin-Valtion-Museo-200x200.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Keskikomedia-ryosto-Berliinin-Valtion-Museo-768x769.jpg 768w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Keskikomedia-ryosto-Berliinin-Valtion-Museo-500x500.jpg 500w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Keskikomedia-ryosto-Berliinin-Valtion-Museo-1000x1000.jpg 1000w\" sizes=\"(max-width: 1099px) 100vw, 1099px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-2395'>\n\t\t\t\tKeskikomedia, ry\u00f6st\u00f6. Staatliches Museum Berlin [Glynne Wickham. A History of the Theatre. Oxford, 1985]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>Uusi attikalainen komedia. <\/strong>Hellenistisen ajan komedia on koko eurooppalaisen komedian kehityksen kannalta eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 kehitysvaihe, suorastaan pohja kaikille my\u00f6hemmille komedioille. T\u00e4rkeimm\u00e4ksi piirteeksi kohosi <strong>taitava juonen kuljetus<\/strong>, joka sis\u00e4lsi yll\u00e4tyksi\u00e4 ja odottamattomia k\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Aihepiiri koostui rakkaudesta, avioitumisesta sek\u00e4 ihmisten henkil\u00f6kohtaiset asiat, kuten l\u00f6yt\u00f6lapset, oikeudenk\u00e4ynnit, \u201dhankalat luonteet\u201d, omaisuus ja naimakaupat. Uuden attikalaisen komedian t\u00e4rkein edustaja ja aikansa suosikkikirjailija oli Menandros, joka oli Euripideen ohella antiikin esitetyin dramaatikko. Menandroksella oli hyv\u00e4 koulutus, h\u00e4n oli aikansa tunnettu julkisuuden henkil\u00f6 ja naistenmieheen maineessa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1270 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"1000\" height=\"1147\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Uuden-komedian-nayttelijoita.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-2397\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Uuden-komedian-nayttelijoita.jpg 1000w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Uuden-komedian-nayttelijoita-697x800.jpg 697w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Uuden-komedian-nayttelijoita-872x1000.jpg 872w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Uuden-komedian-nayttelijoita-174x200.jpg 174w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Uuden-komedian-nayttelijoita-768x881.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1000px) 100vw, 1000px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-2397'>\n\t\t\t\tUuden komedian n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 [Margarete Bieber. The History of the Greek and Roman Theatre. Princeton and New Jersey, 1939]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h4><em>Menandros * 342 eKr. \u2013 + 292 eKr.<\/em><\/h4>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">(n 105 komediaa, joista 5 tunnetaan l\u00e4hes kokonaan)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>322 Viha<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>316 \u00c4rm\u00e4tti<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>310 Samoksen nainen<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Kilpi<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>307 Keritty kaunotar<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>304 V\u00e4litystuomio<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Sikyonin mies<\/em><\/p>\n<p>Aikalaiset pitiv\u00e4t Menandroksen teoksia hyvin\u00e4<strong> &#8221;realisminsa&#8221; <\/strong>vuoksi. N\u00e4ytelmien henkil\u00f6t edustivat eri yhteiskuntaluokkia. Mukana oli sek\u00e4 kaupunkia ett\u00e4 maaseutua. N\u00e4ytelmiss\u00e4 my\u00f6s hetairoita (ilotytt\u00f6j\u00e4) ja orjia k\u00e4siteltiin arvokkaasti. He olivat luonteita siin\u00e4 miss\u00e4 muutkin. Jo antiikin aikana Menandroksen nimiss\u00e4 esiintyi sanonta, ett\u00e4 &#8221;mik\u00e4\u00e4n inhimillinen ei ole minulle vierasta\u201d H\u00e4net tunnettiin my\u00f6s lukuisista aforismeistaan ja sitaateistaan.<\/p>\n<p>N\u00e4ytelmiss\u00e4 kuoron osuus oli selv\u00e4sti irrallinen juonesta. Tanssi- ja lauluryhm\u00e4 esiintyi sopivasti kohtausten v\u00e4lill\u00e4. Silloin kun esimerkiksi uudelle henkil\u00f6hahmolle kerrotaan jotakin, jonka yleis\u00f6 jo tiet\u00e4\u00e4, henkil\u00f6t k\u00e4veliv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n hokien: \u201dkas mik\u00e4 laulava retkue tuolta tulee\u201d. Sit\u00e4 seurasi musikaalimainen v\u00e4linumero. T\u00e4llaiset vet\u00e4v\u00e4t tehot sopivat hellenistisen ajan teatterirakennukseen erinomaisesti (kuva).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1270 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"735\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0104.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-1433\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0104.jpg 735w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0104-200x125.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 735px) 100vw, 735px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-1433'>\n\t\t\t\tHellenistisen ajan teatterirakennus [Leacroft. Theatre and Playhouse. 1984, s 24]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Menandroksen tekstej\u00e4 on kadonnut vuosisatojen varrella. Muun muassa Bysantin aikaisten (500 jKr.\u20131450 jKr.) munkkien mielest\u00e4 niiss\u00e4 oli liikaa erotiikkaa ja rakkautta. Menandros ei ollut kyllin \u201darvokas\u201d s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4ksi, ja t\u00e4rkeimm\u00e4t n\u00e4ytelm\u00e4t l\u00f6ytyiv\u00e4t uudelleen vasta 1958.<\/p>\n<p>Kuitenkin koko eurooppalaisen my\u00f6hemm\u00e4n komedian historia, esikuvat ja tekniikat ovat palautettavissa juuri Menandrokseen. H\u00e4nest\u00e4 alkunsa saivat &#8221;kaupunkikomedia&#8221;. Siin\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 on talo tai pari ja toiminnan keskipisteen\u00e4 perhekunnan asiat. Menandros vaikutti my\u00f6s niin sanotun luonnekomedian traditioon. Niiss\u00e4 esiintyi helposti tunnistettavia perusluonteita, hahmoja, joiden ominaisuudet vaikuttavat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tapahtumien kulkuun.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vaikka k\u00e4sittelen komediaa vasta tragedian j\u00e4lkeen, pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 se on yht\u00e4 vanha tai perusteiltaan jopa vanhempi kuin tragedia. Komedian alkuper\u00e4\u00e4 on viel\u00e4 vaikeampaa j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 kuin kulttimenoihin liittyv\u00e4n tragedian ja dityrambin. Koska komedian kansanomaisimpia muotojen yl\u00f6skirjaamista ei pidetty vaivan arvoisena, komedioista on tiedossa vain joitakin yksitt\u00e4isi\u00e4 nimi\u00e4. Mimos on komedian ja esitt\u00e4misen kansanomainen ydinlaji, joka [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1270"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1270"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1270\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2398,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1270\/revisions\/2398"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1270"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1270"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1270"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}