{"id":1272,"date":"2016-08-03T12:23:08","date_gmt":"2016-08-03T09:23:08","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1272"},"modified":"2023-11-09T13:15:42","modified_gmt":"2023-11-09T10:15:42","slug":"1-6-tragedian-kolme-mestaria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/1-6-tragedian-kolme-mestaria\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">1.6<\/div> Tragedian kolme mestaria"},"content":{"rendered":"<p>Antiikin Kreikassa kirjoitettiin vuosina 500\u2013400 eKr. noin tuhat n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, joista tunnetaan vain noin 31. Niit\u00e4 ei kirjoitettu j\u00e4lkipolvia varten, vaan pelkk\u00e4\u00e4 esityst\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en. Vasta vuodesta 386 eKr. alkaen vanhempia n\u00e4ytelmi\u00e4 alettiin esitt\u00e4\u00e4 uudelleen. Silloin heist\u00e4 suosituimmaksi nousi Euripides. My\u00f6hempin\u00e4 aikoina on arvostettu eniten Sofoklesta, mutta heist\u00e4 vanhimmalla Aiskhyloksellakin on ihailijansa. Vuosi 480 eKr, jolloin Salamiin taistelu k\u00e4ytiin on erilaisten yhteensattumien vuoksi hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4: silloin Aiskhylos otti taisteluun osaa, nuori Sofokles esiintyi voitonjuhlissa tanssijana ja Euripides syntyi.<\/p>\n<p>Kuitenkin kaikki kolme kirjailijaa, Aiskhylos, Sofokles ja Euripides edustivat eri sukupolvia ja my\u00f6s tyylillisesti he ovat hyvin erilaisia. He olivat kukin aikansa ihmisi\u00e4, heill\u00e4 oli erilaiset yhteiskunnalliset taustat sek\u00e4 erilainen kokemus omasta ajastaan. Sen vuoksi kukin heist\u00e4 koki my\u00f6s teatterin eri lailla. Heid\u00e4n koko tuotantonsa \u2013 silt\u00e4 osin kuin se on s\u00e4ilynyt j\u00e4lkipolville \u2013 kattaa kokonaisen tyylikausien ja kirjoitustapojen murroksen.<\/p>\n<p><strong>Aiskhylos<\/strong> oli taustaltaan ja arvoiltaan aristokraattinen. N\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n h\u00e4n oli juhlava, vanhakantainen ja seremoniallinen, mutta my\u00f6s kielelt\u00e4\u00e4n ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ntajultaan tehokas ja v\u00e4kev\u00e4. H\u00e4n oli alati rohkeiden ratkaisujen kokeilija.<\/p>\n<p><strong>Sofokles<\/strong> oli hienona kuorolyyrikkona omalla tavallaan \u201dhienostunein\u201d ja tasapainoisin kolmesta draamakirjailijasta. H\u00e4n osasi taitavasti kehitell\u00e4 juonta ja rakentaa eri vastavoimien suhteet niin vakuuttavasti, ett\u00e4 harva on pystynyt yht\u00e4 tasapainoisella tavalla kuvamaan konfliktia eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Sofokleen n\u00e4ytelmien tarkasti punnittu sis\u00e4lt\u00f6 v\u00e4hensi spektaakkelimaisuutta ja teki ulkoisista tehokeinoista tarpeettomia. H\u00e4n oli yht\u00e4 aikaa menestyv\u00e4 ja kuuluisa, Perikleen yst\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 diplomaatti, mutta samalla my\u00f6s ter\u00e4v\u00e4 vallank\u00e4yt\u00f6n analysoija ja kriitikko.<\/p>\n<p><strong>Euripides<\/strong> taas oli per\u00e4isin yhteiskunnallisesta alemmasta luokasta. H\u00e4n otti poliittisesti kantaa ja erakoitui. Ihmisen\u00e4 Euripides oli oikullisen ja vaikean henkil\u00f6n maineessa. Se ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n modernin draaman is\u00e4n\u00e4 selittyy tavalla, jolla h\u00e4nen teoksissaan draaman p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iksi nousivat yksil\u00f6lliset roolihenkil\u00f6t intohimoineen. Euripideen n\u00e4ytelmiss\u00e4 konfliktit ihmisten tunteiden, aseman ja vallan v\u00e4lill\u00e4 muuttuivat ratkaisemattomiksi. Miellytt\u00e4\u00e4kseen yleis\u00f6\u00e4 Euripides antoi jonkun ihmeen ratkaista umpikujan. H\u00e4n loi voimakkaiden naishahmojen joukon, joiden yhteiskunnalliseen asemaan h\u00e4n puuttui. Euripides oli aikanaan kiistelty. H\u00e4n oli taitava eritt\u00e4in monipohjaisten tilanteiden sommittelijana, vaikka muotojen rakentajana h\u00e4n ei aina ollut kovinkaan &#8221;huolellinen&#8221;. Seuraavaksi tarkastelkaamme heid\u00e4n tunnetuimpia n\u00e4ytelmi\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<h2>Aiskhylos<\/h2>\n<table border=\"0\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\">\n<tbody>\n<tr>\n<td colspan=\"2\"><strong><em>Aiskhylos<\/em> *<br \/>\n525 \u2013 + 456eKr.<\/strong><br \/>\n(n 90 teosta, 7 tunnetaan)<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\">472<\/td>\n<td><strong><em>Persialaiset<\/em><\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\"><\/td>\n<td><em>Turvananojat<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\"><\/td>\n<td><em>Seitsem\u00e4n Thebaa vastaan<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\"><\/td>\n<td><em>Kahlehdittu Prometeus + (Vapautettu Prometeus)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\">458<\/td>\n<td><em><strong>Oresteia<\/strong><\/em>-trilogia, johon kuuluvat:<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\"><\/td>\n<td><em><strong>Agamemnon<\/strong><\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\"><\/td>\n<td><em><strong>Hautauhrintuojat<\/strong><\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\"><\/td>\n<td><em><strong>Eumenidit<\/strong><\/em><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>Aiskhylos tuli varakkaasta taustasta. H\u00e4n osallistui Ateenan n\u00e4ytelm\u00e4kisoihin jo 25-vuotiaana, eli noin vuonna 500 eKr. Vuonna 472 h\u00e4n voitti n\u00e4ytelm\u00e4kilpailut <strong><em>Persialaiset<\/em><\/strong>-n\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4\u00e4n, joka esitettiin joitain vuosia Salamiin taistelun j\u00e4lkeen. N\u00e4ytelm\u00e4 kuvaa sit\u00e4, kuinka Persian hovi ottaa vastaan Persian laivaston tuhon. N\u00e4ytelm\u00e4n ideologinen k\u00e4rki suuntautuu Ateenan demokraattisen, mik\u00e4 tarkoitti tuolloin ylimysvaltaista, hallintotavan ylistykseen. T\u00e4m\u00e4 oli ateenalaisten todellisen is\u00e4nmaallisuuden ja menestyksen salaisuus verrattuna it\u00e4isen naapurin yksinvaltaan. L\u00e4hihistoriasta otettu aihe oli kuitenkin poikkeuksellinen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1272 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"700\" height=\"777\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Aishkylos-525-456.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-430\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Aishkylos-525-456.jpg 700w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Aishkylos-525-456-180x200.jpg 180w\" sizes=\"(max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-430'>\n\t\t\t\tAishkylos 525\u2013456 [Margarete Bieber. The History of the Greek and Roman Theatre. Princeton and New Jersey, 1939]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Vuonna 468 eKr. Aiskhylos h\u00e4visi kilpailuissa Sofokleelle, mutta voitti taas 458 eKr., kun teatteri avattiin uudelleen muokattuna. Tuolloin kantaesitettiin <em>Oresteia<\/em>-tetralogia. <em>Oresteian<\/em> ymm\u00e4rt\u00e4miseksi on tutustuttava Argoksen kuninkaan, kreikkalaisten johtajan Agamemnoniin perheeseen ja sen kohtaloihin Troijan sodan aikana ja sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<h6><em>Taustaa<\/em>: Troijan sodan tarunomainen l\u00e4ht\u00f6piste oli se, kun Troijan prinssi Paris ry\u00f6sti Spartan kuninkaan Menealoksen vaimon, kuningatar Helenan. Taustalla vaikutti my\u00f6s jumalattarien keskin\u00e4inen kilpailu, jossa Afrodite yllytti Parista, kun taas Hera ja Athene asettuivat kreikkalaisten puolelle. Menelaoksen veli Agamemnon, joka oli naimisissa Helenan sisaren, Klytaimestran kanssa, on sitoutunut kostamaan veljens\u00e4 n\u00f6yryytyksen. H\u00e4nest\u00e4 tulee kreikkalaisten johtaja. Heill\u00e4 on kolme lasta, poika Orestes ja tytt\u00e4ret Ifigeneia ja Elektra. Saadakseen suotuisan tuulen sotajoukolle Agamemnon joutuu uhraamaan tytt\u00e4rens\u00e4 Ifigeneian Artemiille. Tytt\u00f6 suostuu vapaaehtoisesti uhriksi, mutta Artemis pelastaa h\u00e4net, vaikka muut eiv\u00e4t sit\u00e4 tied\u00e4. Agamemnon on k\u00e4ytt\u00e4nyt petosta saadakseen tytt\u00e4ren ja \u00e4idin tulemaan Auliiseen, mihin sotajoukko oli ker\u00e4\u00e4ntynyt. Pitk\u00e4n sotaretken aikana Klytaimestra ottaa rakastajakseen Agamemnonin serkun Aigisthoksen.<\/h6>\n<h6><em><strong>Agamemnon<\/strong><\/em>-n\u00e4ytelm\u00e4 alkaa siit\u00e4, kun vartija ilmoittaa kuninkaan palaavan sodasta kymmenen vuoden j\u00e4lkeen. H\u00e4n saapuu mukanaan troijalainen prinsessa Kassandra jalkavaimonaan. Klytaimestra ottaa miehens\u00e4 vastaan ja tarjoaa h\u00e4nelle punaisen vaatteen astuttavaksi (jumalille kuuluva etuoikeus). Kostaakseen Ifigeneian kuoleman, niin kuin h\u00e4n tekonsa perustelee, h\u00e4n surmaa paitsi Aigisthoksen my\u00f6s kylvyss\u00e4 olevan Agamemnonin ett\u00e4 Kassandran. Verity\u00f6 tapahtuu kirveell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6rakennuksen sis\u00e4ll\u00e4, mutta loppukohtaukseen ruumit tulevat n\u00e4kyviin (<em>ekkykleman<\/em> p\u00e4\u00e4ll\u00e4?)<\/h6>\n<h6>N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 <em><strong>Hautauhrintuojat<\/strong><\/em> maasta karkotettuna ollut poika Orestes palaa kotiin ja yhdess\u00e4 sisarensa Elektran kanssa kostaa surmaamalla Aigisthoksen ja \u00e4itins\u00e4 Klytaimestran.<\/h6>\n<h6><strong><em>Eumenidit<\/em><\/strong>-n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Orestes on ankaran syyllisyyden vallassa: kostottaret (erinyiat) vainoavat ja syytt\u00e4v\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 \u00e4idinmurhasta. H\u00e4nt\u00e4 neuvotaan l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Ateenaan, miss\u00e4 Pallas Athene jumalatar osallistuu Ateenan areiopagi-tuomioistuimen istuntoon. Tuomioistuin \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 tasan, mutta Athenen \u00e4\u00e4ni ratkaisee ja Orestes saa vapauttavan tuomion. Kostottaret muuttuvat hyv\u00e4\u00e4 suoviksi hengiksi ja uuden oikeudenmukaisen j\u00e4rjestyksen my\u00f6t\u00e4 ennustetaan kukoistusta Ateenalle. Kostottaret muuttuvat hyv\u00e4\u00e4 tarkoittaviksi eumenideiksi.<\/h6>\n<p>Lopussa tapa, jolla Aiskhylos ylist\u00e4\u00e4 valtionsa hallintoa ja oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on huomionarvoista. Eik\u00e4 aiheetta. Se olikin varsin poikkeuksellinen ymp\u00e4r\u00f6iviin yhteiskuntiin verrattuna. Edess\u00e4mme n\u00e4ytt\u00e4ytyy koko l\u00e4nsimaisen oikeusvaltiollisen alku, jossa verikoston sijalle tarjotaan inhimillist\u00e4 harkintaa ja mahdollisuutta vapautua &#8221;barbaarisesta&#8221; oikeusajattelusta. N\u00e4ytelm\u00e4sarja on monin tavoin vaikuttava, sill\u00e4 se k\u00e4sittelee el\u00e4m\u00e4n perusk\u00e4sityksi\u00e4 ja se on t\u00e4ynn\u00e4 vahvoja tunteita. <em>Oreisteia<\/em>-trilogiasta on saatavilla kaksi suomennosta, joista vanhempi on Elina Vaaran ja uudempi Kirsti Simonsuuren k\u00e4sialaa. Simonsuuren k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ensimm\u00e4inen versio on vuodelta 1991 ja t\u00e4ydellinen versio vuodelta 2003.<\/p>\n<p>Silm\u00e4illess\u00e4si s\u00e4ilyneiden kreikkalaisten draamojen nimi\u00e4 huomaat, ett\u00e4 samat henkil\u00f6t ja tapaukset toistuvat. Kun kerran olet seurannut yhden suvun vaiheita, voit olla varma siit\u00e4, mit\u00e4 <em>Orestes<\/em> tai <em>Elektra<\/em>-nimisiss\u00e4 n\u00e4ytelmiss\u00e4 tapahtuu. Vaikka painotukset vaihtelevat, juonen perustarina pysyy samana. Euripideen tunnetuin t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4 on juuri <strong><em>Ifigeneia Auliissa<\/em><\/strong>. Kun perehdyt kreikkalaiseen mytologiaan enemm\u00e4n, huomaat, ett\u00e4 serkusten Aigisthoksen ja Agamemnonin riita juontuu jo n\u00e4iden isien keskin\u00e4isest\u00e4 kateudesta ja kostosta. Usein myyttienkin taustalla on veljesten v\u00e4linen kiista vallasta, sen jaosta ja anastamisesta tai kostosta. T\u00e4llaiset teemat ovat toistuneet draamojen aiheina vuosisatojen halki.<\/p>\n<h2>Sofokles<\/h2>\n<table border=\"0\" cellspacing=\"1\" cellpadding=\"0\">\n<tbody>\n<tr>\n<td colspan=\"2\"><strong><em>SOFOKLES<\/em> *496 \u2013 +406 ekr<\/strong><br \/>\n90v. (7 s\u00e4ilynyt 123 tragediasta ja yksi n 30 satyyrin\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n)<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\"><\/td>\n<td><em>Aiax<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\">442?<\/td>\n<td><em><strong>Antigone<\/strong><\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\">425?<\/td>\n<td><em><strong>Kuningas Oidipus<\/strong><\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\">410?<\/td>\n<td><em>Elektra<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\">409<\/td>\n<td><em>Filoktetes<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\"><\/td>\n<td><em>Traakian naiset<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\"><\/td>\n<td><em>Oidipus Kolonoksessa (postuumi eli kuoleman j\u00e4lkeen<br \/>\nl\u00f6ydetty tai julkaistu)<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"50\"><\/td>\n<td><em>ei teksti\u00e4: Vainukoirat [satyyrin\u00e4ytelm\u00e4] <\/em><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>Sofokles oli kauppiaan ja my\u00f6hemm\u00e4n kilpitehtailijan poika. Hyv\u00e4n kasvatuksen saanut poika lukeutui ateenalaisten eliittiin. Sofokles voitti vanhan ja arvostetun Aiskhyloksen kilpailussa 28-vuotiaana, vuonna 468 eKr. H\u00e4n voitti sen j\u00e4lkeen yhteens\u00e4 18 kilpailua ja pysyi pitk\u00e4\u00e4n valtavan suosittuna. Sofokleella oli lukuisia julkisia virkoja. H\u00e4n toimi esimerkiksi Perikleen aikana diplomaattina, mutta kritisoi h\u00e4nt\u00e4 my\u00f6s ankarasti. My\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n Sofokles palasi uudelleen Oidipus-aiheeseen. H\u00e4nen viimeisin n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 on kuvaus sokeana harhailevan Oidipuksen vanhuudesta ja kuolemasta. Sofokles kuoli itse 90-vuotiaana syrj\u00e4ytettyn\u00e4 ja unohdettuna.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1272 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"430\" height=\"776\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Sofokles-496-406.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-431\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Sofokles-496-406.jpg 430w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Sofokles-496-406-111x200.jpg 111w\" sizes=\"(max-width: 430px) 100vw, 430px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-431'>\n\t\t\t\tSofokles 496\u2013406 [Margarete Bieber. The History of the Greek and Roman Theatre. Princeton and New Jersey, 1939]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Viimeist\u00e4\u00e4n Sofokleen n\u00e4ytelmiss\u00e4 kolmannen n\u00e4yttelij\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6 vakiintui. Lis\u00e4ksi Sofokles irtautui orjallisesta trilogia-muodosta, mik\u00e4li tiukan yleispit\u00e4vi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 oli koskaan ollutkaan.<\/p>\n<p>Sofokles on dramaatikkona erityisen kuuluisa takaperin purkautuvan toiminnan rakenteesta, joka tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 <strong>analyyttinen draama<\/strong>. Draamamuodon l\u00e4ht\u00f6kohtana on se, ett\u00e4 jokin keskeinen tapahtuma on sattunut menneisyydess\u00e4, ja n\u00e4ytelm\u00e4n kulun my\u00f6t\u00e4 ne ilmaantuvat uudelleen tietoisuuteen, paljastuvat ja lopulta purkautuvat. <strong><em>Kuningas Oidipus<\/em><\/strong> on analyyttisen draaman yksi kaikkein tunnetuimmista n\u00e4ytelmist\u00e4. Ei ole sattumaa, ett\u00e4 se on my\u00f6s yksi parhaista. Sofokleen n\u00e4ytelm\u00e4n esittelyn my\u00f6t\u00e4 tutustumme toiseen keskeiseen perhekuntaan, Theban kaupungin hallitsijasukuun, \u201dKadmoksen muinaiseen sukuun\u201d. Sen j\u00e4lkeen viel\u00e4 pari sanaa rakenteesta.<\/p>\n<p>Tarina (tausta ja tapahtumat kerrottuna niiden aikaj\u00e4rjestyksess\u00e4)<\/p>\n<h6>Tarinan taustalla on vanhoja kaunoja. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 on se, ett\u00e4 kuningas Laiokselle ennustetaan h\u00e4nen raskaana olevan vaimonsa kohta synnytt\u00e4m\u00e4n pojan surmaavan is\u00e4ns\u00e4 ja naivan \u00e4itins\u00e4. V\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen kohtaloa Laios m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vastasyntyneen jalat puhkottaviksi ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n surmattavan Kithairon-vuoristossa. Palvelija ei raaski surmata lasta, vaan antaa lapsen naapurimaasta kotoisin olevalle paimenelle, joka vie pojan Korintoon. Siell\u00e4 Oidipus-poika, nimelt\u00e4\u00e4n \u201dPaksujalka\u201d kasvaa sik\u00e4l\u00e4isen kuningasparin omana poikana. Sen j\u00e4lkeen kun h\u00e4nt\u00e4 on pilkattu l\u00f6yt\u00f6lapseksi, Oidipus l\u00e4htee Delfoin oraakkelin luo. Kyseinen kreikkalaisessa mytologiassa merkitt\u00e4v\u00e4, kryptisi\u00e4 vastauksia antava ennustaja kertoo, kuinka Oidipuksen kohtalona on is\u00e4n surmaaminen ja \u00e4idin naiminen. Oidipus ei palaakaan Korintoon, vaan suuntaa Thebaan. H\u00e4n kohtaa tiell\u00e4 vaunuissa istuvan vanhemman miehen, jonka h\u00e4n \u00e4kkipikaisuuden puuskassa surmaa. Oidipus pelastaa Theban tarunomaiselta petolintu Sfinksilt\u00e4 ratkaisemalla arvoituksen. Kaupungin kuningas on saanut surmansa matkalla ollessaan, ja kuningatar Iokaste menee naimisiin kaupungin pelastajan kanssa. He saavat nelj\u00e4 lasta, pojat Polyneikes ja Eteokles ja tytt\u00e4ret Antigone ja Ismene.<\/h6>\n<p>Juoni (tapahtumat n\u00e4ytelm\u00e4n kertomassa muodossa)<\/p>\n<h6><em>N\u00e4ytelm\u00e4 alkaa<\/em>: Thebassa on puhjennut rutto ja k\u00e4rsiv\u00e4 kansa niskuroi. Kuningas Oidipus saa langoltaan Kreonilta oraakkelin viestin, jonka mukaan kaupunki pelastuu ainoastaan, jos kuningas Laioksen murhaaja saadaan selville ja rangaistua. Oidipus uhoaa, ett\u00e4 vaikka h\u00e4n itse olisi murhaaja, selvitys tehd\u00e4\u00e4n. Oidipus kuitenkin suuttuu, kun Teiresias-tiet\u00e4j\u00e4 sanoo suoraan, ett\u00e4 h\u00e4n saattaa olla murhaaja. Iokaste kehottaa Oidipusta luopumaan selvitt\u00e4misest\u00e4. Sanantuoja saapuu Korintosta ja h\u00e4n ilmoittaa sik\u00e4l\u00e4isen kuningasparin kuolemasta, mist\u00e4 Oidipus iloitsee. H\u00e4n luulee v\u00e4ltt\u00e4neens\u00e4 oraakkelin ennustuksen. Sanantuoja kuitenkin paljastaa Oidipukselle t\u00e4m\u00e4n olevan se samainen l\u00f6yt\u00f6lapsi, jonka t\u00e4m\u00e4 itse oli vienyt vuorilta hovin suojiin. Oidipus vaatii, ett\u00e4 paikalle tuodaan sama paimen, jolta t\u00e4m\u00e4 oli saanut lapsen. Paikalle tulee vanha, kaupungista pois muuttanut paimen. Kyseinen henkil\u00f6 oli ollut my\u00f6s Laioksen seurueessa ja n\u00e4hnyt Oidipuksen murhaajana. K\u00e4y my\u00f6s ilmi, ett\u00e4 h\u00e4n on se sama mies, joka nuoruudessaan oli antanut kuningatar Iokasteen vauvan el\u00e4v\u00e4n\u00e4 pois. Oidipus paljastuu siis siksi, joka h\u00e4n on \u2013 h\u00e4nen silm\u00e4ns\u00e4 ovat auenneet. Sill\u00e4 v\u00e4lin Iokaste on hirtt\u00e4ytynyt. Rangaistukseksi Oidipus sokaisee itsens\u00e4 ja l\u00e4htee maanpakoon. Kreonista tulee v\u00e4liaikainen hallitsija.<\/h6>\n<p>Suvun my\u00f6hemmist\u00e4 vaiheista kerrotaan n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 <strong><em>Antigone<\/em><\/strong><em>. <\/em>N\u00e4ytelm\u00e4 on tutkielma vallan ja oikeuden periaatteista. Siin\u00e4 etualalla on Kreonin ja Antigonen konflikti. Antigonen mielest\u00e4 veljesvihan seurauksena toisensa surmanneet veljekset Polyneikes ja Eteokles ansaitsisivat molemmat ihmisarvoiset hautajaiset. Kunigas Kreon kuitenkin kielt\u00e4\u00e4 poliittisvaltiollisista syist\u00e4 toisen veljeksen hautauksen.<\/p>\n<p><strong>Tarinan ja juonen ero<\/strong> on draaman rakennetta koskeva t\u00e4rke\u00e4 periaate. Sit\u00e4 on helppo tarkastella <em>Kuningas Oidipuksen<\/em> avulla. <em>Tarina<\/em> kattaa kaiken sen, mihin n\u00e4ytelm\u00e4n tapahtumat perustuvat, eli kertomuksen ja n\u00e4ytelm\u00e4n taustan. <em>Kuningas Oidipus<\/em> draama sijoittuu tarinan viimeisten osien j\u00e4lkipuolelle tilanteeseen, jossa paljon on jo tapahtunut ennen draaman alkamista. T\u00e4llainen rakenne muistuttaa salapoliisiromaania. Itse asiassa kyse onkin er\u00e4\u00e4nlaisesta salapoliisin\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4, jossa murhaajaksi paljastuu lopulta salapoliisi itse.<\/p>\n<p><em>Juoni<\/em> on se, mink\u00e4 dramaatikko sommittelee. Juoni on se osa, jonka h\u00e4n valitsee tapahtumasarjasta ja rakentaa sen pohjalta kokonaisuuden. <em>Kuningas Oidipuksen<\/em> aikajatkumolla <em>juoni<\/em> sijoittuu melko lailla <em>tarinan<\/em> loppuun. Juonta voidaan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s draamallisen ilmaisun keskeisen\u00e4 periaatteena, sill\u00e4 se muodostaa keskeisen eron kertovaan eeppiseen muotoon. <strong>Draama usein tiivist\u00e4\u00e4 ja kuvaa tietyn tilanteen, jossa energiat ja ristiriidat odottavat purkautumistaan ukkospilven lailla. <\/strong><\/p>\n<p>Draamallisen ja eeppisen kerrontarakenteen v\u00e4list\u00e4 eroa sek\u00e4 niiden keskin\u00e4ist\u00e4 vaihtelua voimme seurata l\u00e4pi Euroopan draaman historian.<\/p>\n<h2>Euripides<\/h2>\n<p>Kolmas, omalaatuinen ja teatterin tradition n\u00e4k\u00f6kulmasta kaikista eniten siihen vaikuttanut dramaatikko oli <em>Euripides * 480 \u2013 + 406 eKr.<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">(18 s\u00e4ilynyt 92 n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">455\/41 <em>Rhesos<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">438 <em>Alkestis<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">431 <em><strong>Medea<\/strong><\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">428<em><strong> Hippolytos<\/strong><\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Andromakhe<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Hekabe<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Kyklooppi<\/em> (satyyrin\u00e4ytelm\u00e4)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Turvananojat<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Ion<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Elektra<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">424 <em>Herakles<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">415 <em>Troian naiset<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">412 <em>Ifigeneia Tauriissa<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">409 <em>Foinikittaret<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">405 <em><strong>Ifigeneia Auliissa<\/strong><\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\"><em>Orestes<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">post. <em><strong>Bakkantit<\/strong><\/em><\/p>\n<p>Euripides syntyi Salamissa Ateenan l\u00e4hell\u00e4, miss\u00e4 h\u00e4n asui vanhuuteen asti, jolloin h\u00e4n muutti Makedoniaan. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli kauppias ja \u00e4itins\u00e4 vihannesmyyj\u00e4. Euripides sai hyv\u00e4n kasvatuksen, mutta virat olivat h\u00e4nen ulottumattomissaan. H\u00e4n voitti draamakilpailut melko my\u00f6h\u00e4\u00e4n, vasta 40-vuotiaana 440 eKr., vaikka h\u00e4n oli osallistunut niihin jo 455 eKr. ollessaan 25 v. H\u00e4n voitti kilpailut yhteens\u00e4 vain nelj\u00e4 kertaa. Euripides j\u00e4i Sofokleen varjoon ja erist\u00e4ytyi laajan kirjastonsa ja pienen uskollisen yst\u00e4v\u00e4piirins\u00e4 pariin. N\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n h\u00e4n otti kantaa sotia vastaan. H\u00e4n riitautui usein ja oli hankalan ihmisen maineessa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1272 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"553\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Euripides-484-406.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-432\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Euripides-484-406.jpg 553w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Euripides-484-406-138x200.jpg 138w\" sizes=\"(max-width: 553px) 100vw, 553px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-432'>\n\t\t\t\tEuripides 484\u2013406 [Margarete Bieber. The History of the Greek and Roman Theatre. Princeton and New Jersey, 1939]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>H\u00e4nen n\u00e4ytelmiens\u00e4 prologit olivat aiempaa irrallisempia ja tyylitellympi\u00e4. Niiss\u00e4 oli usein mukana jumalia, jotka valottivat n\u00e4ytelm\u00e4n taustaa ja konfliktin ydint\u00e4. Konventio viittaa my\u00f6s siihen, ett\u00e4 uusi yleis\u00f6 tunsi antiikin taruston aiempaa heikommin.<\/p>\n<p>Euripideell\u00e4 kuoron merkitys v\u00e4heni. Kuoro j\u00e4i taka-alalle toimintaa sitovaksi, mutta ei en\u00e4\u00e4 tapahtumiin aktiviviisesti osallistuvaksi ja niit\u00e4 kommentoivaksi toimijaksi. Samalla ihminen nousee draamallisen toiminnan mittapuuksi. Ihmisen omat intohimot, tunteet, pyrkimykset aiheuttavat h\u00e4nen kohtalonsa.<\/p>\n<p>Euripideen juonia kritisoitiin ep\u00e4loogisina, ep\u00e4johdonmukaisina ja ep\u00e4tarkasti rakennettuina. Sit\u00e4 vastoin h\u00e4nen kyky\u00e4\u00e4n luoda sis\u00e4isest\u00e4 pakosta nousevia v\u00e4kevi\u00e4 tilanteita sek\u00e4 traagista tehokkuutta kiiteltiin. Euripideen henkil\u00f6t eiv\u00e4t olleet en\u00e4\u00e4 \u201dylevi\u00e4\u201d tai \u201dmyyttisi\u00e4\u201d, vaan melko arkisia ja realistisia motiiveinen, joita aikalaiset syyttiv\u00e4t esimerkiksi moraalittomuudesta. Kun ihminen oli ajautunut tilanteeseen, josta ei en\u00e4\u00e4 selvinnytk\u00e4\u00e4n, Euripides k\u00e4ytti ilmeisen ironisesti &#8221;deus ex machina&#8221; (jumala koneessa loppuratkaisua \u2013 uskokaa jumalaan, jos huvittaa. Aristoteles piti t\u00e4llaista lopetustapaa huonona ratkaisuna toisin kuin j\u00e4rjenmukaiset ja uskottavat lopetukset.<\/p>\n<p>Euripides oli hienojen, voimakkaiden naishahmojen kuvaaja. Niit\u00e4 ovat esimerkiksi <strong>Medeia, <\/strong>Faidra (n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 <em>Hippolytos<\/em>) ja Ifigenia (n\u00e4ytelmiss\u00e4 <em>Ifigenia Auliissa <\/em>ja <em>Troijan naiset)<\/em>. Ensimm\u00e4isen merkitt\u00e4v\u00e4n naiskuvaajan n\u00e4ytelmiss\u00e4 roolihahmojen intohimoisuutta vieroksuttiin. N\u00e4ytelmiss\u00e4 on havainnollisia ja hyvi\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 jaksoja, mutta niiden kokonaisuudessa oli tietty\u00e4 suuripiirteisyytt\u00e4. Henkil\u00f6iden t\u00e4rkeint\u00e4 antia olivat kiihtyneet ja poikkeukselliset mielentilat, joissa esiintyy nyky-ymm\u00e4rryksen valossa psykopatiaa ja normaalista tilasta poikkeavaa hulluutta.<\/p>\n<p>Euripideen n\u00e4ytelmi\u00e4 ei tarvitse t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 sen tarkemmin. Edell\u00e4 mainittujen lis\u00e4ksi huomionarvoinen teos on <strong><em>Kyklooppi<\/em><\/strong>, sill\u00e4 se on <strong>antiikin ainoa s\u00e4ilynyt satyyrin\u00e4ytelm\u00e4<\/strong>. Kyklooppi on tolkuton, juopottelunt\u00e4ytteinen pilamukaelma Odysseuksen ja h\u00e4nen miestens\u00e4 taistelusta Kyklooppia vastaan. My\u00f6s monitasoinen my\u00f6h\u00e4isn\u00e4ytelm\u00e4 <strong><em>Bakkhantit <\/em><\/strong>on kulttuurisesti kiinnostava. N\u00e4ytelm\u00e4 kuvaa kuningas Pentheuksen kautta seurauksia, joita tapahtuu, jos jumalan yritt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4\u00e4. Teos on ollut ymp\u00e4ri maailmaa vuodesta 1968 alkaen hyvin suosittu. Se on ollut t\u00e4rke\u00e4 sukupolvelle, jolle muun muassa seksuaalinen vapautuminen on ollut t\u00e4rke\u00e4 pyrkimys. Erika Fischer-Lichte on tutkinut n\u00e4ytelm\u00e4n merkityst\u00e4 ja eri produktioita ymp\u00e4ri maailmaa vuosina 1968\u20132009 teoksessa <i>Dionysus Resurrected. Performances of Euripides&#8217; &#8217;The Bacchae&#8217; in a Globalizing World<\/i> (2013).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1272 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"838\" height=\"1100\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Hurmioitunut-bakkantti-Badisches-Landesmuseum.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-433\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Hurmioitunut-bakkantti-Badisches-Landesmuseum.jpg 838w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Hurmioitunut-bakkantti-Badisches-Landesmuseum-152x200.jpg 152w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Hurmioitunut-bakkantti-Badisches-Landesmuseum-609x800.jpg 609w\" sizes=\"(max-width: 838px) 100vw, 838px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-433'>\n\t\t\t\tHurmioitunut Bakkantti, Badisches Landesmuseum [Mary Clarke &#038; Clement Crisp. The History of Dance. London, 1981]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Antiikin Kreikassa kirjoitettiin vuosina 500\u2013400 eKr. noin tuhat n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, joista tunnetaan vain noin 31. Niit\u00e4 ei kirjoitettu j\u00e4lkipolvia varten, vaan pelkk\u00e4\u00e4 esityst\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en. Vasta vuodesta 386 eKr. alkaen vanhempia n\u00e4ytelmi\u00e4 alettiin esitt\u00e4\u00e4 uudelleen. Silloin heist\u00e4 suosituimmaksi nousi Euripides. My\u00f6hempin\u00e4 aikoina on arvostettu eniten Sofoklesta, mutta heist\u00e4 vanhimmalla Aiskhyloksellakin on ihailijansa. Vuosi 480 eKr, jolloin [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1272"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1272"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1272\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2257,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1272\/revisions\/2257"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1272"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1272"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1272"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}