{"id":1274,"date":"2016-08-03T12:24:17","date_gmt":"2016-08-03T09:24:17","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1274"},"modified":"2023-11-09T13:15:42","modified_gmt":"2023-11-09T10:15:42","slug":"1-5-teatteritila-ja-esittaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/1-5-teatteritila-ja-esittaminen\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">1.5<\/div> Teatteritila ja esitt\u00e4minen"},"content":{"rendered":"<p>T\u00e4ss\u00e4 osassa esittelen t\u00e4rkeimpi\u00e4 <strong>teatterin ja esitt\u00e4misen termej\u00e4<\/strong>. Ne ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ennen kaikkea siksi, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki my\u00f6hempi teatterisanasto on Ateenasta per\u00e4isin.<\/p>\n<p><strong>Tragedia<\/strong> \u2013 Aristoteleen mukaan tragedia on per\u00e4isin sanasta \u201dpukkilaulu\u201d (tragos ja oidos), koska Dionysokselle uhrattiin pukki. Mutta t\u00e4m\u00e4 tieto on ep\u00e4luotettava. Lyydian ja V\u00e4h\u00e4n-Aasian kieliss\u00e4 tanssia tarkoittava sana on l\u00e4hell\u00e4 tragediaa, joten se on er\u00e4s toinen mahdollinen sanan etymologia (alkuper\u00e4). V\u00e4h\u00e4n-Aasian kulttuuria ihailtiin Kreikassa, ja my\u00f6s vaikutus Dinoysoksen kulttiin tuli sielt\u00e4 p\u00e4in (?). Tragedia tarkoittaa \u201dmurhen\u00e4ytelm\u00e4\u00e4\u201d.<\/p>\n<p><strong>Komedia<\/strong> eli &#8221;huvin\u00e4ytelm\u00e4&#8221; \u2013 komedia-sana juontaa juurensa rituaalista kulkuetta tarkoittavasta sanasta \u201dkommos\u201d.<\/p>\n<p><strong>Rapsodi<\/strong> \u2013 <em>Iliaan<\/em> ja <em>Odysseian<\/em> runoja esitt\u00e4v\u00e4 laulaja, mutta my\u00f6s sankarien muistoksi haudoilla esitett\u00e4vien runojen\/laulujen esitt\u00e4j\u00e4. Mahdollinen tragedian syntyhetki on m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4 juuri rapsodin ja dityrambin yhdistymisess\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Hypokrites<\/strong> \u2013 \u201dvastaaja\u201d. N\u00e4yttelij\u00e4\u00e4 tarkoittava sana, joka on juurena monien eri kielten \u201dteeskentelij\u00e4\u00e4n\u201d viittaavassa sanassa.<\/p>\n<p>N\u00e4yttelij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 oli arvostettu ja se olikin ylempien luokkien miesten ty\u00f6t\u00e4. Aluksi my\u00f6s kirjailija ja kuoron harjoituttaja my\u00f6s n\u00e4ytteliv\u00e4t. Eriytyneet roolinimet <strong>protagonisti<\/strong> ja <strong>deuteragonisti<\/strong> korostavat itse draamaan sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 konfliktin ja henkil\u00f6iden v\u00e4lisen mittel\u00f6n elementti\u00e4. On my\u00f6s muistettava, ett\u00e4 draamalla (kreikan dran = toimia) tarkoitetaan my\u00f6s ilman k\u00e4sikirjoitusta esitetty\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4llist\u00e4 toiminnan j\u00e4ljittely\u00e4\/luomista. Naiset olivat mukana <strong>huilunsoittajattarina<\/strong>, ei roolihahmoina. Edes hellenistisen ajan n\u00e4yttelij\u00f6iden luetteloissakaan ei esiintynyt naisten nimi\u00e4.<\/p>\n<p>Kolmas keskustelukumppani protagonistille saatiin <strong>kuoronjohtajasta<\/strong> (<strong>khoryfaios)<\/strong>\/tai esilaulajasta. Mik\u00e4li kuoro oli jakautunut kahteen ryhm\u00e4\u00e4n, teht\u00e4v\u00e4n t\u00e4ytti kuoronjohtajat. My\u00f6hemmin n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijat alkoivat rakentaa rooleja my\u00f6s kolmannen roolihenkil\u00f6n varaan, vaikka esitt\u00e4j\u00e4lle lankesi vain pienemm\u00e4t roolit.<\/p>\n<p>Suorakaide lienee vanhin esiintymispaikan muoto, ainakin er\u00e4iden kaivausten perusteella. Toisaalta vuoristokylien puimatanner, py\u00f6re\u00e4 tasoitettu alue, muodosti luontevan kokoontumispaikan paitsi viljan ja viinin k\u00e4sittelyyn my\u00f6s yhteisten juhlien j\u00e4rjest\u00e4miselle.<\/p>\n<p>Ateenan Dionysos-teatteri oli aluksi kaareva vallitus, joka sijoittui Dionysoksen temppelin ja rinteen v\u00e4liin. V\u00e4hitellen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n taustarakennusta alettiin rakentaa enemm\u00e4n. Perikleen aikana teatterin takareuna rakennettiin suoraksi, jolloin sen taustalle voitiin pystytt\u00e4\u00e4 taustarakennus (teltta = <strong>skene<\/strong>),<\/p>\n<p>Teatterin osina olivat siis (ks. kuvat)<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1274 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"522\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0102.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-1431\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0102.jpg 522w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0102-200x176.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 522px) 100vw, 522px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-1431'>\n\t\t\t\tAteenan Dionysos-teatteri [Leacroft. Theatre and Playhouse. 1984, s 12]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"617\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0103.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-1432\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0103.jpg 617w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0103-200x149.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 617px) 100vw, 617px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-1432'>\n\t\t\t\tAteenan Dionysos-teatteri [Leacroft. Theatre and Playhouse. 1984, s 14]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>Thymele<\/strong> (alttari), jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 juhliin kuuluvat uskonnolliset toimitukset tehtiin. Thymele oli aluksi useissa n\u00e4ytelmiss\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 merkiten esimerkiksi patsaan alustaa, mutta j\u00e4i my\u00f6hemmin pois.<\/p>\n<p><strong>Orkhestra<\/strong>, oli kivetty, alunperin mahdollisesti py\u00f6re\u00e4 alue, jonka l\u00e4pimitta saattoi olla jopa 20m. Orkhestra oli kuoron alue, jossa se tanssi ja lauloi.<\/p>\n<p><strong>Parodos<\/strong>, eli k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t, joita pitkin kuoro saapui ja poistui paikalle. T\u00e4ll\u00e4 lailla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle muodostui tavallaan viisi sis\u00e4\u00e4ntuloaukkoa, joista kaksi vietti alas orkhestralle, ja my\u00f6hemmin proskenionille<\/p>\n<p><strong>Theatron<\/strong>, alunperin rinne, jolla saatettiin kuunnella dityrambeja. My\u00f6hemmin siit\u00e4 tuli katsomorakennelmia, jotka olivat ensin puisia, ja viimeist\u00e4\u00e4n 400 eKr. kivisi\u00e4. Arvoistuimet oli asetettu eturiviin. Muuten paikkajako oli tasa-arvoinen. Penkit olivat onttoja ja akustiikka hyv\u00e4. Sana <em>teatteri <\/em>tulee siis <em>katsomispaikkaa<\/em> tarkoittavasta sanasta. Samaa juurta on my\u00f6s sana <em>teoria<\/em>.<\/p>\n<p><strong>Skene<\/strong>, alunperin teltta, my\u00f6hemmin puinen tai kivinen, usein kolmella ovella varustettu rakennus, joka toimi n\u00e4yttelij\u00f6iden pukeutumistilana. Keskeinen vakiolavastus viittasi palatsiin tai linnaan. Klassisella kaudella v\u00e4kivallanteot eiv\u00e4t tapahtuneet koskaan suoraan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4, vaan sen ulkopuolella.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1274 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"735\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0104.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-1433\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0104.jpg 735w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/0104-200x125.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 735px) 100vw, 735px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-1433'>\n\t\t\t\tHellenistisen ajan teatterirakennus [Leacroft. Theatre and Playhouse. 1984, s 24]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>Proskenion<\/strong> tarkoittaa skenen eteen viimeist\u00e4\u00e4n n 300 eKr. kehittynytt\u00e4 koroketta\/esiintymislavaa. Toiminta siirtyi sinne yh\u00e4 enemm\u00e4n kuoron menetetty\u00e4 aiempaa merkityst\u00e4\u00e4n. Hellenistisell\u00e4 kaudella proskenion kohosi yh\u00e4 ylemm\u00e4s, joten sen etusein\u00e4\u00e4n voitiin rakentaa pylv\u00e4ikk\u00f6 tai sis\u00e4\u00e4ntuloja alatasolle. (kuva)<\/p>\n<p>Osa toiminnasta siirtyi yl\u00f6s proskenionin katolle, joka sai nimekseen <strong>logeion<\/strong>, \u201dasumusten taso\u201d. Sinne muodostuviin aukkoihin, <strong>thyromata<\/strong>-nimisiin syvennyksiin, saatettiin lavastaa eri perhekuntien huoneita. Sielt\u00e4 lavastuksia joko ty\u00f6nnettiin eteen <strong>ekkyklema<\/strong>-laitteella, tai niit\u00e4 verhottiin maalatuilla seinill\u00e4 (<strong>pinakes<\/strong>).<\/p>\n<p><strong>Pinakes<\/strong> tarkoittaa siis maalattuja sermej\u00e4 (maisemia, koristeita yms.), joita on ollut mahdollista ripustaa pylv\u00e4isiin (yl\u00f6s <strong>thyromataan<\/strong>) tai aikaisemmin mahdollisesti kolmion muotoisiin telineisiin, <strong>periaktoi. <\/strong>Ne olivat mahdollisesti k\u00e4\u00e4nnett\u00e4vi\u00e4. <strong>Kuvapatsaita <\/strong>k\u00e4ytettiin \u2018merkkein\u00e4\u2019 eri tapahtumapaikoista.<\/p>\n<p><strong>Ekkyklema<\/strong>, laite jota ei varmuudella tunneta. Se oli mahdollisesti oviaukosta sis\u00e4\u00e4n ja ulos ty\u00f6ntyv\u00e4 py\u00f6rill\u00e4 kulkeva lava, jota voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asetelmien esiintuontiin tai poisvientiin.<\/p>\n<p><strong>Mekhane<\/strong>, nostolaite, jolla voitiin laskea jumalaa esitt\u00e4v\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4 skenen katolta alas ratkaisemaan solmuun menneen draaman tapahtumia. Latinankielinen sanonta \u201ddeus ex machina\u201d, \u201djumala koneesta\u201d, viittaa hieman \u2018halpahintaiseen\u2019 ja \u2018spektaakkelimaiseen\u2019 loppuratkaisuun. Jumalat saattoivat ilmesty\u00e4 my\u00f6s skeneen katolta, jolloin paikkaa nimitettiin termill\u00e4 <strong>theologeion<\/strong>. (kuva)<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1274 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"758\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Deus-ex-Machina-Bieber.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-426\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Deus-ex-Machina-Bieber.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Deus-ex-Machina-Bieber-200x138.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Deus-ex-Machina-Bieber-800x551.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-426'>\n\t\t\t\tDeus ex Machina [Margarete Bieber, The History of the Greek and Roman Theatre. Princeton and New Jersey, 1939]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>Naamiot<\/strong> valmistettiin alunperin maalatusta kankaasta ja my\u00f6hemmin paperimassasta. Naamiot sin\u00e4ns\u00e4 olivat osa primitiivist\u00e4 traditiota, ja ne mahdollistivat arvokkuuden ja et\u00e4isyyden ottamisen puolijumalaisiin henkil\u00f6ihin. P\u00e4\u00e4n\u00e4yttelij\u00e4 saattoi n\u00e4ytell\u00e4 useaa eri roolia vaihtamalla naamiota. Komedioissa naamiot yhten\u00e4istiv\u00e4t kuoron, kuten sammakko- tai lintunaamiot, hevosten, orjien tai muiden koomisten hahmojen naamiot Aristofaneella. Naamioiden k\u00e4ytt\u00f6 ei huonontanut kuuluvuutta. Niiden t\u00e4rkein valmistusmateriaali oli kovetettu nahka ja kangas. Savi- ja kiviesineet naamioina eiv\u00e4t ole olleet n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Teatterin symboleiksi vakiintuneita naamioita alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koristeaiheina.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1274 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"785\" height=\"1100\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Nayttelija-ja-naamio-Martin-von-Wagner-Mus-Wuzburg.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-4-2393\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Nayttelija-ja-naamio-Martin-von-Wagner-Mus-Wuzburg.jpg 785w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Nayttelija-ja-naamio-Martin-von-Wagner-Mus-Wuzburg-571x800.jpg 571w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Nayttelija-ja-naamio-Martin-von-Wagner-Mus-Wuzburg-714x1000.jpg 714w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Nayttelija-ja-naamio-Martin-von-Wagner-Mus-Wuzburg-143x200.jpg 143w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Nayttelija-ja-naamio-Martin-von-Wagner-Mus-Wuzburg-768x1076.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 785px) 100vw, 785px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-4-2393'>\n\t\t\t\tN\u00e4yttelij\u00e4 ja naamio, Martin von Wagner Museum, W\u00fcrzburg [Cesare Molinari. Theatre through the Ages. London, 1975] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>Kothornos,<\/strong> alun perin naisten saappaat, puukeng\u00e4t, joita esiintyi naamioituja hahmoja kuvaavissa veistoksissa ja joissakin Aristofaneen komedioissa. Ne saattoivat olla my\u00f6s hellenistisen ajan kuvitelma\/ keksint\u00f6. Todisteita, ett\u00e4 klassisella ajalla olisi k\u00e4ytetty niit\u00e4, ei ole. Silloin kun ei oltu avojaloin, n\u00e4yteltiin kevyiss\u00e4 saapikkaissa, jotka tukivat jalkaa, estiv\u00e4t liukumisen, mutta mahdollistivat tanssimisen. Sanonta \u2018pudota koturneiltaan\u2019, pudota omilta korokkeiltaan, viittaa siihen kun itse itsens\u00e4 ylent\u00e4nyt henkil\u00f6 romautetaan.<\/p>\n<p>On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 varsinkin varhaisessa vaiheessa n\u00e4ytteleminen oli melko tyylitelty\u00e4, suurieleist\u00e4 ja juhlavaa. Siihen ovat saattaneet vaikuttaa naamiot ja raskaat vaatteet. Toisaalta esiintyjien t\u00e4ytyi saada runomittaiset repliikit ja vuorolaulun sanat kantamaan tuhansien katsojien yli.<\/p>\n<p>Aiskhyloksen n\u00e4ytelmiss\u00e4 on mahtavia n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisi\u00e4 tehoja, kuten jumalten ja p\u00e4\u00e4llik\u00f6iden sis\u00e4\u00e4ntuloja vaunuissa, haamuja, hulluuskohtauksia ja halkeavia kallioita. Sen sijaan Euripideell\u00e4 roolihenkil\u00f6t olivat voimakkaiden psyykkisten tuntojen riivaamia. Niiden esitt\u00e4minen vaati paljon, mutta oli samalla kiitollista esitett\u00e4v\u00e4\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4lle. Sama n\u00e4yttelij\u00e4 saattoi esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n kaksi tai kolmekin parasta roolia tai kohtausta, sill\u00e4 ne oli tietoisesti kirjoitettu niin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4llekkyyden vaaraa ei ollut.<\/p>\n<p>N\u00e4yttelij\u00e4virtuoosit, aikansa t\u00e4hdet, olivat jo 450-luvulta eKr. alkaen t\u00e4rke\u00e4 osa teatteria. Kirjailijan ja n\u00e4yttelij\u00e4n ammatit eriytyiv\u00e4t ja n\u00e4ytelmi\u00e4 alettiin kirjoittaa yh\u00e4 enemm\u00e4n kuuluisia n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 varten. N\u00e4yttelij\u00f6ille perustettiin my\u00f6s omat kilpailunsa.<\/p>\n<p><strong>Kuoron <\/strong>laululla, sen lausunnalla ja tanssilla oli eritt\u00e4in suuri merkitys kokonaisuudelle. Toisinaan kuorolla oli juonen kannalta t\u00e4rke\u00e4 merkitys, esimerkiksi silloin kuin se muodosti &#8221;kollektiivisen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n&#8221;. Kuoro saattoi kuvata my\u00f6s &#8221;kansaa&#8221;, jonka mielentilaa kuoro tulkitsi. Toisaalta kuoro kommentoi tapahtumia my\u00f6s yleis\u00f6n kautta, sen n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4ll\u00f6in kuoro oli ik\u00e4\u00e4n kuin yleis\u00f6n ja kirjoittajan tuntojen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4taho katsomosta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Viel\u00e4 Sofokleen n\u00e4ytelmiss\u00e4 kuorolla oli eritt\u00e4in hienoja ja syv\u00e4llisi\u00e4 kuoro-osuuksia. Klassiselta ajalta hellenistiselle ajalle siirrytt\u00e4ess\u00e4 kuoron rooli muuttui irrallisemmaksi. Hellenistisen ajan teatterissa fyysinen n\u00e4ytteleminen siirtyi ylemm\u00e4lle tasanteelle, jolloin lattia j\u00e4i kuoron ja tanssiryhm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n (ks. kuva).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-5' class='gallery galleryid-1274 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"442\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Kuorotans.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-5-429\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Kuorotans.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Kuorotans-200x80.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Kuorotans-800x321.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-5-429'>\n\t\t\t\tNaiskuoron tanssi [Margarete Bieber. The History of the Greek and Roman Theatre. Princeton and New Jersey, 1939]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<h4><strong>Tragedian rakenne<\/strong> vakiintui seuraavanlaiseen muotoon:<\/h4>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">prologi<\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\">kuoron sis\u00e4\u00e4ntulo (parodos)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1. episodi<\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\">1. kuorolaulu (stasimon)<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">2. episodi<\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\">2. kuorolaulu<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">3. episodi<\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\">3. kuorolaulu<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">4. episodi<\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\">4. kuorolaulu<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">5. episodi<\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\">kuoron poistuminen (eksodos)<\/p>\n<p>My\u00f6hempien aikojen n\u00e4ytelmien <strong>jako viiteen n\u00e4yt\u00f6kseen <\/strong>juontaa juurensa t\u00e4st\u00e4 rakenteesta. Prologi sis\u00e4lsi tilanteen esittelyn, n\u00e4ytelm\u00e4n keskikohdalle sijoittui olennainen <strong>k\u00e4\u00e4nnekohta<\/strong> ja\/tai <strong>tunnistaminen<\/strong>, josta tapahtumat alkavat kulkea kohti traagista loppua. Aristoteles vakiinnutti t\u00e4llaiset k\u00e4sitteet, ja ne ovat s\u00e4ilyneet historian l\u00e4pi nykyaikaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ss\u00e4 osassa esittelen t\u00e4rkeimpi\u00e4 teatterin ja esitt\u00e4misen termej\u00e4. Ne ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ennen kaikkea siksi, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki my\u00f6hempi teatterisanasto on Ateenasta per\u00e4isin. Tragedia \u2013 Aristoteleen mukaan tragedia on per\u00e4isin sanasta \u201dpukkilaulu\u201d (tragos ja oidos), koska Dionysokselle uhrattiin pukki. Mutta t\u00e4m\u00e4 tieto on ep\u00e4luotettava. Lyydian ja V\u00e4h\u00e4n-Aasian kieliss\u00e4 tanssia tarkoittava sana on l\u00e4hell\u00e4 tragediaa, joten se [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1274"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1274"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1274\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2394,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1274\/revisions\/2394"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1274"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1274"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1274"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}