{"id":1276,"date":"2016-08-03T12:25:45","date_gmt":"2016-08-03T09:25:45","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1276"},"modified":"2023-11-09T13:15:42","modified_gmt":"2023-11-09T10:15:42","slug":"1-4-ateenan-suuret-dionysos-juhlat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/1-4-ateenan-suuret-dionysos-juhlat\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">1.4<\/div> Ateenan suuret Dionysos-juhlat"},"content":{"rendered":"<p>Ensimm\u00e4inen tragediakilpailu pidettiin Ateenassa vuonna 534 eKr. (tai 558 tai 538 eKr.) <strong>Thespis<\/strong>-niminen henkil\u00f6 seurueineen esitti ensimm\u00e4isen <em>tragedian <\/em>vuosien 536\u2013532 eKr. v\u00e4lisen olympiadin (joka nelj\u00e4s vuosi j\u00e4rjestett\u00e4vien kisojen v\u00e4livuosien) aikana. \u2018Thespiksen vaunut\u2019 viittaa termin\u00e4 joko Thespiksen seurueen tarvikkeita kuljettaviin k\u00e4rryihin tai esimerkiksi py\u00f6rien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kulkevaan Dionysoksen laivaa symboloivaan kulkueen osaan.<\/p>\n<p>Thespis tai viimeist\u00e4\u00e4n h\u00e4nen seuraajansa <strong>Frynikos<\/strong> (n. 511\u2013476 eKr.) liittiv\u00e4t mukaan <strong>yhden roolihenkil\u00f6n<\/strong>, joka saattoi olla my\u00f6s naisrooli. Se saattoi keskustella ja vuorotella kuorolaulun kanssa. Sen sijaan ei ole tarkkaa tietoa siit\u00e4, miss\u00e4 vaiheessa <strong>toinen n\u00e4yttelij\u00e4 <\/strong>lis\u00e4ttiin draamaan. T\u00e4ll\u00f6in n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ollut yksil\u00f6 ja kollektiivi vastakkain, vaan kaksi henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Ateenan nousu Kreikan poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti johtavaksi kaupunkivaltioksi perustui persialaisista saatuihin voittoihin ja johtoasemaan niin sanotussa Joonian meriliitossa. <strong>Perikles<\/strong>-hallitsijan aikakausi tunnetaan Ateenan kukoistuskautena. T\u00e4lle &#8221;kultakaudelle&#8221; tai &#8221;klassiselle kaudelle&#8221; 400-luvulla eKr. ajoittui my\u00f6s draaman ja teatterin nousu.<\/p>\n<p>Ennen tragediakilpailun l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 esittely\u00e4 on syyt\u00e4 mainita viel\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t ajalliset kiinnekohdat:<\/p>\n<ul>\n<li><strong>490 eKr.<\/strong> persialaiset alkoivat levitt\u00e4yty\u00e4 l\u00e4nteen; Marathonin taistelu, jonka Ateena voitti; kaupunkien liittoutuma Persiaa vastaan.<\/li>\n<li><strong>480\u2013479 eKr. <\/strong>Ateenan ja yhdistyneen Kreikan laivasto ly\u00f6 Persian j\u00e4ttim\u00e4isen laivaston aivan Ateenan edustalla Salamiin saaren taistelussa. Ateena Kreikan meriliiton johtoon.<\/li>\n<li><strong>Perikles<\/strong> Ateenan kaupungin pitk\u00e4aikaisena strategina ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksinvaltiaana n. <strong>460\u2013430 eKr.<\/strong>.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Teatterin ja draaman kukoistuksen aika olivat ne samat n. 60 vuotta, jolloin Ateena oli rikkaimmillaan. Ajalta ovat per\u00e4isin Ateenan suuret julkiset rakennukset, kuten Akropolis sek\u00e4 \u201dkultakauden taide\u201d. Aiskhyloksen ja Sofokleen n\u00e4ytelm\u00e4tuotanto liittyy siis my\u00f6s Perikleen aikaan.<\/p>\n<p>Ateenan Dionysos-juhlien yhteyteen kehittyi huomattavan monimuotoinen viikon mittainen festivaali. Siin\u00e4 kilpailivat kesken\u00e4\u00e4n paitsi eri maakuntien parhaat dityrambit my\u00f6s <strong>tetralogiat<\/strong>, eli kolmen\u2013nelj\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4n sarjakokonaisuus. Se koostui <strong>kolmesta tragediasta (trilogia)<\/strong> ja \u201dmyyttien pilamukaelmista\u201d eli <strong>satyyrin\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4<\/strong>, joiden ominaispiirre oli farssimainen pelleily. Satyyrin\u00e4ytelm\u00e4n p\u00e4\u00e4osassa oli satyyriasuinen kuoro ja heid\u00e4n johtajansa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kilpailup\u00e4iv\u00e4t p\u00e4\u00e4tettiin siis r\u00e4\u00e4vitt\u00f6m\u00e4\u00e4n hullutteluun. Lopuksi arvottiin ja \u00e4\u00e4nestettiin voittajista. He saivat huomattavat palkinnot ja korkean statuksen. Kilpailujen tuottajista ja voittajista on s\u00e4ilynyt nimi\u00e4 kaupunginarkiston luetteloissa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1276 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img width=\"1100\" height=\"459\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Satyyrikuoro.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-425\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Satyyrikuoro.jpg 1100w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Satyyrikuoro-200x83.jpg 200w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Satyyrikuoro-800x334.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 1100px) 100vw, 1100px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-425'>\n\t\t\t\tHermeksen johtama satyyrikuoro, British Museum [Margarete Bieber, The History of the Greek and Roman Theatre. Princeton and New Jersey, 1939]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Kaupungin <strong>arkonttin<\/strong>, eli ylimm\u00e4n uskonnollisen johtajan teht\u00e4v\u00e4 oli valita kolme kilpailevaa tetralogiaa. Varakkaan porvarin roolina oli olla <strong>khoregos. <\/strong>H\u00e4n joutui kustantamaan yhden tetralogian kulut, palkkaamaan <strong>kuoron j\u00e4senet<\/strong> ja <strong>muusikot<\/strong> sek\u00e4 maksamaan kuoron (<strong>khoros<\/strong>) valmentajan ja liikunnan suunnittelijan (<strong>didaskalos<\/strong>) palkan. Alkuun kirjailijat itse n\u00e4ytteliv\u00e4t ja\/tai harjoittivat esityksi\u00e4. Vuodesta 449 eKr. alkaen n\u00e4yttelij\u00e4t saivat omat palkintonsa.<\/p>\n<blockquote><p>Draaman merkityst\u00e4 koko Ateenan yhteiskunnan monitahoisen suggestiivisena taideluomuksena, mielipiteenmuokkaajana ja kansanhuvina ei ole syyt\u00e4 aliarvioida. N\u00e4ytelm\u00e4kilpailuissa, joita vuosittain j\u00e4rjestettiin useita, yleis\u00f6 oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kirjavaa: katsojia oli kaikista yhteiskuntaluokista, ja niillekin jotka eiv\u00e4t pystyneet nauttimaan tekstin vivahteista, kilpailut tarjosivat yllin kyllin silm\u00e4nruokaa, huvia ja tilaisuutta yhdess\u00e4oloon.(Thesleff 1990, s. 46\u201347)<\/p><\/blockquote>\n<p>Dionysiadien ohjelma ajoittui maaliskuisen Akropoliin etel\u00e4rinteelle. Sielt\u00e4 vaaleansininen meri siint\u00e4\u00e4, Salamin saari erottuu taivaanrannassa ja siell\u00e4 kasvoi rehev\u00e4 \u201dDionysoksen lehto\u201d.<\/p>\n<p>Ennen juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin <em>proagon<\/em>-p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jolloin vuoden kirjailijat esiteltiin kulkueessa; runoilijat, Dionysoksen patsas tuotiin temppelist\u00e4 teatterille. <em>Toinen p\u00e4iv\u00e4<\/em> vietettiin Dionysoksen lehdossa Akropoliin rinteell\u00e4, jossa h\u00e4rk\u00e4 teurastettiin, grillattiin ja sy\u00f6tiin. My\u00f6s kilpailun lahjat ja palkinnot esiteltiin. Kolmas p\u00e4iv\u00e4 oli <em>dityrambip\u00e4iv\u00e4<\/em>, jolloin 50 hengen kuorot kymmenest\u00e4 eri maakunnasta\/heimosta kilpailivat. Silloin my\u00f6s kaupungin poliittiset johtajat suorittivat juomauhrit. Kaupungin liittolaiset puolestaan toivat vuotuiset veronsa ja antoivat lahjansa \u201dyhteiseen\u201d kassaan. My\u00f6s muita julkisia, poliittisvaltiollisia menoja toimitettiin. Illalla juhlittiin <em>komos<\/em>-kulkueena \u2013 rivojen laulujen ohessa heitettiin poliittista herjaa 500 hengen voimalla. Kyse oli varsinaisesta karnevaali-illasta.<\/p>\n<p><em>1. kilpailup\u00e4iv\u00e4n<\/em> aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 esitettiin kolmen tragedian muodostama trilogia. Koska Aiskhyloksen <em>Oresteia <\/em>on ainoa s\u00e4ilynyt trilogia, on vaikea sanoa, kuinka tiivisti muissa tapauksissa kolme n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 olivat liittyneet toisiinsa. Tauon j\u00e4lkeen esitettiin koko tetralogian t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 nelj\u00e4s osa, satyyrin\u00e4ytelm\u00e4, joista vain Euripideen <em>Kyklooppi <\/em>on s\u00e4ilynyt. 2. ja 3.<em> kilpailup\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/em> meneteltiin samalla tavalla. Illalla seurasivat monimutkaiset \u00e4\u00e4nestykset ja voittajien julistaminen. Komedioiden paikasta juhlien ohjelmassa ei ole tarkkaa tietoa. Joko iltap\u00e4ivisin tai eri p\u00e4ivin\u00e4 esitettiin viisi tai vain kolme komediaa. Kukin runoilija kirjoitti vain yhden komedian kerrallaan.<\/p>\n<h3>Mutta kaikella on aikansa, ja Ateenan ainutlaatuinen teatterikulttuuri ei kest\u00e4nyt ikuisesti<\/h3>\n<p><strong>430 eKr.<\/strong> alkoivat niin sanotut peloponnesolaissodat. Sparta liittolaisineen k\u00e4vi liian vaikutusvaltaisen Ateenan kimppuun. Jatkuvaa sis\u00e4llissotaa k\u00e4ytiin paitsi Kreikassa my\u00f6s Etel\u00e4-Italian vesill\u00e4. Monivaiheisen sodan j\u00e4lkeen Sparta liittolaisineen valtasi Ateenan vuonna 404 eKr. Kaksi vuotta aiemmin kaksi merkitt\u00e4vint\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijaa <strong>Sofokles<\/strong> ja <strong>Euripides<\/strong> kuolivat 406 eKr. Komediantekij\u00e4 <strong>Aristofaneksen<\/strong> koko tuotanto on per\u00e4isin kyseiseselt\u00e4 sotien ja poliittisten kiistojen aikakaudelta. Uusia n\u00e4ytelmi\u00e4 syntyi yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n, ja vanhoja teoksia alettiin esitt\u00e4\u00e4 uudelleen yh\u00e4 enemm\u00e4n. 70 vuotta my\u00f6hemmin filosofi <strong>Aristoteles<\/strong> hahmotteli <em>Runousopissaan<\/em> (<strong>337 eKr.<\/strong>) ensimm\u00e4isen analyysin tragedioista ja teki uraauurtavia teoreettisia havaintoja.<\/p>\n<p>Spartan j\u00e4lkeen johtoasemaan nousi ensin Theba, mutta lopulta pohjoisen Makedonian kuningas Filippos alisti valtaansa koko Kreikan. H\u00e4nen poikansa <strong>Aleksanteri Suuri<\/strong> valloitti V\u00e4h\u00e4-Aasian, Egyptin ja Persian alueen. H\u00e4nen kuollessaan (<strong>323 eKr.<\/strong>) kreikkalainen kulttuuri oli levitt\u00e4ytynyt koko it\u00e4isen V\u00e4limeren piiriin. Siit\u00e4 alkoi <strong>hellenismin aika<\/strong>. Se merkitsi vilkkaita kaupan ja talouden yhteyksi\u00e4 \u201dkoko tunnetun maailman\u201d alueella. Kreikan kielest\u00e4 tuli johtava kieli, kauppias- ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isluokat alkoivat kukoistaa ja taiteeseen syntyi oma tyylikautensa.<\/p>\n<p>Hellenistinen aika on nyky\u00e4\u00e4n tutkimuksen kiinnostuksen ja uudelleenarvion kohteena. Se on perinteisesti leimattu \u201drappion kaudeksi\u201d, mik\u00e4 on kuitenkin liian arvottava ja rajoittunut n\u00e4k\u00f6kulma. My\u00f6s teatterin historiassa se ansaitsisi enemm\u00e4n huomiota, sill\u00e4 kreikkalainen teatteri levitt\u00e4ytyi koko V\u00e4limeren alueelle, mutta tutkimusta ei toistaiseksi ole ilmestynyt tarpeeksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ensimm\u00e4inen tragediakilpailu pidettiin Ateenassa vuonna 534 eKr. (tai 558 tai 538 eKr.) Thespis-niminen henkil\u00f6 seurueineen esitti ensimm\u00e4isen tragedian vuosien 536\u2013532 eKr. v\u00e4lisen olympiadin (joka nelj\u00e4s vuosi j\u00e4rjestett\u00e4vien kisojen v\u00e4livuosien) aikana. \u2018Thespiksen vaunut\u2019 viittaa termin\u00e4 joko Thespiksen seurueen tarvikkeita kuljettaviin k\u00e4rryihin tai esimerkiksi py\u00f6rien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kulkevaan Dionysoksen laivaa symboloivaan kulkueen osaan. Thespis tai viimeist\u00e4\u00e4n h\u00e4nen seuraajansa [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1276"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1276"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1276\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2255,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1276\/revisions\/2255"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1276"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1276"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1276"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}