{"id":1278,"date":"2016-08-03T12:26:50","date_gmt":"2016-08-03T09:26:50","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1278"},"modified":"2023-11-09T13:15:42","modified_gmt":"2023-11-09T10:15:42","slug":"1-3-kohti-kreikkalaista-teatteria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/1-3-kohti-kreikkalaista-teatteria\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">1.3<\/div> Kohti kreikkalaista teatteria"},"content":{"rendered":"<p>Koska Euroopassa olemme juurtuneet siihen, mit\u00e4 V\u00e4limeren it\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tapahtui l\u00e4hes 5000 vuotta sitten, on aiheellista aloittaa sielt\u00e4. Yrit\u00e4n tiivist\u00e4\u00e4 sanottavaa ja kirjoittaa toisinaan &#8221;s\u00e4hk\u00f6sanomakielt\u00e4&#8221;, jota voi olla nopeampaa lukea ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajatukset mieless\u00e4. Usein my\u00f6s lyhyys viittaa siihen, ett\u00e4 aiheesta ei ole paljoakaan tutkimustietoa, mink\u00e4 vuoksi yksityiskohtiin ei ole tarpeellista menn\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka vuosilukujen p\u00e4nt\u00e4\u00e4minen ja muistaminen ei ole aina tarpeellista, on historian ymm\u00e4rt\u00e4miselle suureksi eduksi, jos pystyy hahmottamaan tapahtumia niin \u201dajassa\u201d kuin \u201dtilassa\u201d. Historiaa on ehk\u00e4 helpointa hahmottaa tilassa: Yritt\u00e4k\u00e4\u00e4mme n\u00e4hd\u00e4 ensin eri ihmiset omassa maisemassaan, meren ja vuorten keskell\u00e4, kuumassa ja t\u00e4p\u00f6t\u00e4ydess\u00e4 kaupungissa, kahden tai 20 p\u00e4iv\u00e4n matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan. Silti my\u00f6s ajassa voi hahmottaa historiaa. Esimerkiksi omasta itsest\u00e4\u00e4n, vanhemmistaan ja sitten isovanhemmistaan voi ottaa mittatikun kuin metrin mitan k\u00e4teens\u00e4 ja pohtia ajallista et\u00e4isyytt\u00e4. Tai voi pohtia sit\u00e4, mit\u00e4 kaikkia muutoksia voikaan tapahtua 20 vuoden aikana ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, tai sit\u00e4, miss\u00e4 voimmekaan olla 50 vuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4, ja kuinka lapsemme suhtautuvat siihen, miten ajattelimme nuorina.<\/p>\n<p>Aika ja ajan tarkkuus onkin t\u00e4ss\u00e4 kurssissa monipolvinen seikka. V\u00e4lill\u00e4 teemme ilmalentoja satoja vuosia kerrallaan, mutta laskeudumme korkeuksista aika ajoin katsomaan jotakin yksitt\u00e4ist\u00e4 seikkaa tarkemmin. V\u00e4lill\u00e4 k\u00e4sittelemme kymmenien vuosien ja tuhanisen ihmisten teatterity\u00f6n muutamalla yleist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 lauseella. Kuka toivoisi, ett\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4mme l\u00e4hestytt\u00e4isiin t\u00e4ll\u00e4 lailla?<\/p>\n<p>Ja silti noiden eri aikojen ihmisten ty\u00f6 tuo heid\u00e4t niin l\u00e4helle meit\u00e4, ett\u00e4 todella voimme jakaa ne kiihtymyksen ja my\u00f6t\u00e4el\u00e4myksen tunnot tai my\u00f6t\u00e4el\u00e4\u00e4 sellaiset dramaattiset hetket, joita tuhannet ja tuhannet ihmiset kautta Euroopan ja viimeisen sadan vuoden ajan muissakin maanosissa ovat jakaneet. \u00c4lk\u00e4\u00e4mme samalla kuitenkaan unohtako, miten vanhaa esitt\u00e4minen kaikkialla maapallolla on. El\u00e4ytyminen menneisyyteen on mahdollista siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 meill\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 useimmiten vain n\u00e4ytelm\u00e4kirjoituksia ja hajanaisia kuvauksia esityksist\u00e4.<\/p>\n<p>Alla t\u00e4rkeit\u00e4 maamerkkej\u00e4 ajassa, eli aikamerkkej\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li><strong>N. 2500\u20131400 eKr.<\/strong> Kreetan saarella nousi kukoistukseen voimakas ja kehittynyt \u201dminolainen kulttuuri\u201d, joka koki ilmeisesti \u00e4killisen tai v\u00e4kivaltaisen lopun. (T\u00e4h\u00e4n liittyy antiikin mytologian kuuluisa Minotaurus, labyrintti ja h\u00e4rk\u00e4tanssijat.)<\/li>\n<li><strong>N. 1600\u20131100 eKr.<\/strong> Mykhene Kreikan puolella. Mykhene oli yhteydess\u00e4 Kreetan kulttuuriin, kukoistus, kaupunki linnoitetulla vuorella.<\/li>\n<li><strong>N. 1184\u20131174 (?) eKr. Troijan sota<\/strong> oli legendaarinen 10-vuotinen sota, jossa kesken\u00e4\u00e4n liittoutuneet kreikkalaiset l\u00e4htiv\u00e4t valloittamaan V\u00e4h\u00e4-Aasian pohjoisrannan Troijan (eli Ilionin) kaupunkia. Sota on ikuistettu Homeroksen runomittaiseen eepokseen <strong><em>Ilias<\/em><\/strong> ja sen henkil\u00f6t olivat kaikkein suosituimpia kreikkalaisten n\u00e4ytelmiss\u00e4.<\/li>\n<li><strong>N. 1100\u2013800 eKr.<\/strong> Pohjoisen kansanheimot valtasivat maan, jolloin kreikkalaisten kansainvaellusten aika alkoi.<\/li>\n<li><strong>N. 800\u2013600 eKr.<\/strong> nimitet\u00e4\u00e4n mytologioiden ja jumaltarujen syntymisen \u201dpimeiksi vuosisadoiksi\u201d. Ajanjaksosta ei tiedet\u00e4 paljoa.<\/li>\n<li><strong>N. 700 eKr.<\/strong> Kreikkalaiset kirjoitusmerkit syntyv\u00e4t. He omaksuvat foinikialaisilta aakkoset. Luku- ja kirjoitustaito yleistyv\u00e4t. Yhteiset kulttipaikat ovat Delos-saari ja Delfoin Apollo. Kansanomaiset juhlat ja kilpailut <strong>(agon) <\/strong>eriytyv\u00e4t, my\u00f6s Olympian kisat. Homeroksen esitt\u00e4minen laulamalla tai resitoimalla oli suosittua.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Homeroksen teoksissa v\u00e4littyi piirteit\u00e4 mykenel\u00e4isest\u00e4 ajasta ja ne olivat t\u00e4rkeit\u00e4 kreikkalaisen identiteetin kehittymiselle 600-luvulta alkaen. (<em>Iliaksen<\/em> tai <em>Iliaan<\/em> tekij\u00e4 on kuitenkin toinen kuin Odysseuksen kotiinpaluusta ja harharetkist\u00e4 kertovan <em>Odysseian<\/em> tekij\u00e4, vaikka molempien tekij\u00e4 kantaa tarunhohtoista nime\u00e4 Homeros.)<\/p>\n<p>Palauttakaamme mieleemme Kreikan jumalten sukupuun, joka l\u00f6ytyy esimerkiksi Lindskogin teoksesta <em>Kreikkalaisia julmaltaruja ja satuja<\/em> (1928) sek\u00e4 Henrikson <em>Antiikin tarinoita I\u2013II <\/em>(1963). My\u00f6s Kirsti Simonsuuri on k\u00e4sitellyt syv\u00e4llisesti antiikin myyttej\u00e4 ja niiden merkityst\u00e4 ihmiselle.<\/p>\n<p><strong>Jumalat <\/strong> olivat runoilijoiden Homeros ja Hesiodos kehittelemi\u00e4. Niiden merkityst\u00e4 eurooppalaiseen kulttuuriin perehtymiselle ei voi kylliksi korostaa. Kreikkalaisten jumaltarujen ymm\u00e4rt\u00e4minen on yht\u00e4 keskeist\u00e4 kuin Raamatun historian ymm\u00e4rt\u00e4minen tai Aabrahamin, Iisakin, Mooseksen ja monien muiden kertomusten tiet\u00e4minen kristillisess\u00e4 traditiossa. Antiikin jumaltarujen tuntemus auttaa suunnistamaan eurooppalaisessa perinteess\u00e4 ja kaikissa taiteenaloissa.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 mainittakoon my\u00f6s kaksi keskeist\u00e4 myyttist\u00e4 sukua, sill\u00e4 niiden henkil\u00f6hahmoja esiintyy usein joko antiikin draaman nimiss\u00e4 ja p\u00e4\u00e4henkil\u00f6in\u00e4. (1) Ensimm\u00e4inen suku on Argoksen kaupungin <strong>atridit<\/strong> (Atreuksen j\u00e4lkel\u00e4iset). Heist\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4 ovat Agamemnon, Ifigeneia, Orestes ja Elektra. (2) Toinen suku on Theban tai Teeban kuningashuone (<strong>labdakidit<\/strong> eli Labdakoksen j\u00e4lkel\u00e4iset), jonka t\u00e4rkeimm\u00e4t j\u00e4senet olivat Oidipus ja h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 Antigone. Antiikin ihmiset mielsiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 perhekunnat historiallisiksi henkil\u00f6iksi ilman sen tarkempaa konkretiaa. Ihmiset tunsivat antiikin tarinat ennest\u00e4\u00e4n ulkoa, mink\u00e4 vuoksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli se, kuinka vakuuttavasti sama tarina kerrottiin tai esitettiin.<\/p>\n<p>Jumalista t\u00e4rkeimm\u00e4t olivat Zeus ja h\u00e4nen sisarensa sek\u00e4 virallinen puolisonsa Hera sek\u00e4 heid\u00e4n lapsensa Hephaistos ja Ares. Sen lis\u00e4ksi mainittakoon Zeuksen omasta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n synnytt\u00e4m\u00e4 lempityt\u00e4r Pallas Athene sek\u00e4 eri ihmisnaisten kanssa saadut Phoibos Apollon ja t\u00e4m\u00e4n sisar Artemis, Hermes ja Dionysos. Afrodite oli syntynyt vaahdosta Kytheran saarella. Maata hallitsi Zeuksen sisar Demeter, merta puolestaan veli Poseidon ja manalaa veli Hades.<\/p>\n<p>Zeus oli enn\u00e4tt\u00e4nyt siitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kreikkalaisten ja roomalaisten lempisankarihahmon Herakleen (Hercules), oman aikansa supersankarin, todellisen kreikkalaisen Rambon, josta on kerrottu paitsi uskomaton m\u00e4\u00e4r\u00e4 tarinoita my\u00f6s paljon pilajuttuja.<\/p>\n<p>Kreikan jumalat liittyv\u00e4t teatterihistoriaan kolmella tavalla: (1) <em>K<\/em><em>ulttimenojen kautta,<\/em> (2) <em>osallistumalla n\u00e4ytelmiin henkil\u00f6in\u00e4<\/em> (kuten <em>Oresteiassa<\/em>) tai viel\u00e4 kattavammin ja psykologisemmin Euripideell\u00e4. (3) <em>Jumalat edustavat jotain aspektia ihmisluonnosta<strong>.<\/strong> <\/em>He saattoivat esiinty\u00e4 patsaina, mutta ennen kaikkea mainittakoon heid\u00e4n merkityksens\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n henkil\u00f6iden tiettyjen taipumusten symboleina ja selitt\u00e4jin\u00e4.<\/p>\n<p>Jumalia ei otettu aina t\u00e4ysin vakavasti, mutta t\u00e4rkeimm\u00e4t jumalkultit s\u00e4ilyiv\u00e4t aina hellenistiselle ajalle asti ja jatkoivat eloaan maallistuneina. Kreikkalaisten jumalat olivat ennen kaikkea \u201dvertauskuvallisia\u201d ja taiteen kuvauksen kohteita.<\/p>\n<p>My\u00f6s vanhempia jumaluuksia, joiden kulteista on vaikeampi saada tietoja, on ollut olemassa. Niist\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4 oli <strong>Demeter<\/strong>, \u201dSuuri \u00c4iti\u201d, \u00e4iti maa, eli luonnon kasvun ja hedelm\u00e4llisyyden jumalatar. H\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 Persefone joutui manalan jumalan Hadeksen puolisoksi. Demeter suri niin paljon, ett\u00e4 pyysi Hadekselta tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n takaisin, mutta sai h\u00e4net maan pinnalle vain puoleksi vuodeksi kerrallaan. Kun tyt\u00e4r on poissa, \u00e4iti suree niin voimakkaasti ett\u00e4 luontokin kuolee. Sen sijaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 luonnon her\u00e4\u00e4minen on riemun paikka.<\/p>\n<p><strong>Dionysos <\/strong>oli<strong> (1) kasvillisuuden ja hedelm\u00e4llisyyden jumala<\/strong>, ja toissijaisesti (2) viinin jumala ja my\u00f6hempien tarustojen varsinainen velikulta. Dionysos-myytist\u00e4 on lukemattomia versioita, mink\u00e4 vuoksi kokonaisuus on kompleksinen (Dionysos oli Zeuksen ja Semelen poika, jota Hermes joutui hoitamaan). Er\u00e4\u00e4n version mukaan Dionysosta odotti samanlainen karu kohtalo kuin Osirista, joka ensin tapettiin, paloiteltiin ja haudattiin, mutta kasattiin sen j\u00e4lkeen kokonaiseksi ja her\u00e4tettiin henkiin (yl\u00f6snousemuksen myytti). Toisaalta Dionysoksen kohdalla hedelm\u00e4llisyys ja luonnon kierto sekoittuivat osin Demeterin, naispuolisen maan jumaluuden palvontaan. Se yhdistyy my\u00f6s ajatukseen Hadeksesta, eli paluusta tuonelasta.<\/p>\n<p>Palvontamenot poikkesivat toisistaan eri puolilla. Rituaaleissa oli mukana naamioita, falloksia, kulkue, yleist\u00e4 hurmosta ja tanssia. Seurueeseen saattoi osittain kuulua vainajien henki\u00e4 ja manalan v\u00e4ke\u00e4. Toisaalta siihen sis\u00e4ltyi my\u00f6s kev\u00e4\u00e4st\u00e4 huumaantuneita hahmoja, kuten my\u00f6hemmin <strong>satyyrit<\/strong> (eli sarvip\u00e4iset pukinper\u00e4iset riettaat otukset) ja <strong>menadit<\/strong> (lemmenhurmaiset naiset, jotka kantoivat thyrsos-sauvoja mahlaisine k\u00e4rkineen). Joka tapauksessa kyse oli <strong>yhteis\u00f6n karnevalistisesta kev\u00e4\u00e4n juhlasta, <\/strong>jota huilut ja rummut s\u00e4estiv\u00e4t.<\/p>\n<p>Dionysoksen palvontamenojen yhteydess\u00e4 kehittyi n. 600 eKr. menness\u00e4 <strong>dityrambi<\/strong>. Dityrambi oli yksi\u00e4\u00e4ninen, laulettu ja tanssittu, p\u00e4\u00e4asiassa eeppinen runoelma ja s\u00e4vellys sankareista. Dityrambien runoilijat ja esitt\u00e4j\u00e4t saivat paljon mainetta, mink\u00e4 vuoksi maakunnat ja kaupunkivaltiot kisailivat heill\u00e4. Dityrambeista tuli eritt\u00e4in suosittu laji, ja erityiset seurueet erikoistuivat niiden esitt\u00e4miseen, ja seurueista tuli kuuluisia.<\/p>\n<p>Perim\u00e4tiedon mukaan dityrambikko <strong>Thespis<\/strong> seurueineen toi dityrambit Ateenaan noin 550 eKr. Kehitys dityrambista <strong>tragediaan <\/strong>tapahtui mahdollisesti sen vuoksi, ett\u00e4 kuoron esilaulaja sai vastaansa toisen laulajan. Toinen selitys on se, ett\u00e4 erillisen rapsodin eli soololaulajan esityksi\u00e4 oli alettu yhdist\u00e4\u00e4 dityrambeihin. Sen lis\u00e4ksi muiden jumalien kulttimenoissa alkoi kehitty\u00e4 erityyppisi\u00e4 kuorolaulun muotoja. Apollonille laulettiin <strong>paiaaneja<\/strong> lyyran s\u00e4estyksell\u00e4 Apollonin pyh\u00e4kk\u00f6jen edustalla.<\/p>\n<p>500-luvulle eKr. menness\u00e4 kaupunkivaltio, eli <strong>polis <\/strong>oli kohonnut t\u00e4rkeimm\u00e4ksi yhteis\u00f6llisyyden muodoksi. Eri kaupunkivaltioille tyypillisi\u00e4 piirteit\u00e4 olivat keskin\u00e4inen kilpailu, pikkusodat, yritteli\u00e4isyys, uteliaisuus ulkomaailmaan ja siirtokuntien perustaminen. T\u00e4rkeimm\u00e4t polikset olivat <strong>joonialaisten <\/strong>heimojen alueella Ateena, kun taas <strong>doorilaisten <\/strong>heimojen alueella eli Peloponnesoksen niemimaalla se oli Sparta. Lis\u00e4ksi kreikkalaisilla oli runsaasti siirtokuntia Etel\u00e4-Italiassa ja Sisiliassa, joiden perustaminen kiihtyi jo 600-luvulla eKr. sis\u00e4isten kriisien ja emigraation lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Suur-Kreikan alue levitti ja kehitti merkitt\u00e4v\u00e4sti kreikkalaista kulttuuria Rooman ja koko V\u00e4limeren alueelle.<\/p>\n<p>Teatterin synnyn kannalta t\u00e4rke\u00e4 henkil\u00f6 oli Peisistratos. H\u00e4n hallitsi Ateenaa tyrannoksena (kuninkaana) 560\u2013510 eKr. H\u00e4n jakoi maita, edisti maanviljelyst\u00e4 ja ulkomaankauppaa. Peisistratos kehitti Ateenasta taide-el\u00e4m\u00e4n keskukseksi. H\u00e4n kokosi Attikan maakunnan paikalliset Dionysos-juhlat Ateenaan ja perusti kaupungin Suuret Dionysiadit, joista v\u00e4hitellen kehittyi yhteiskreikkalaiset (panhelleeniset) juhlat. Hanke on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s pyrkimyksen\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 poliksen kontrollia Dionysos-kultista. Se my\u00f6s onnistui, ja Peisistratos poikineen niitti mainetta taiteen suosijana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Koska Euroopassa olemme juurtuneet siihen, mit\u00e4 V\u00e4limeren it\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tapahtui l\u00e4hes 5000 vuotta sitten, on aiheellista aloittaa sielt\u00e4. Yrit\u00e4n tiivist\u00e4\u00e4 sanottavaa ja kirjoittaa toisinaan &#8221;s\u00e4hk\u00f6sanomakielt\u00e4&#8221;, jota voi olla nopeampaa lukea ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajatukset mieless\u00e4. Usein my\u00f6s lyhyys viittaa siihen, ett\u00e4 aiheesta ei ole paljoakaan tutkimustietoa, mink\u00e4 vuoksi yksityiskohtiin ei ole tarpeellista menn\u00e4. Vaikka vuosilukujen p\u00e4nt\u00e4\u00e4minen ja [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1278"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1278"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1278\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1558,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1278\/revisions\/1558"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1278"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1278"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1278"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}